1964 Automaattisen tietojenkäsittelyn tarve ... - Kunnat.net

'4 Ii
i
!FÄ
Ft=
Sr
KAYTÄNNÖN KUNNALLISHALLINTOA N:O I
AUTOMAATTISEN
TI ETOJ E N I(AS ITTE LYN
KUNNALLISHALLINNOSSA
TARVE
KUNTIEN ATK-TOIMIKUNNAN MIETINTO v. te64

KAYTANNÖN KUNNALLISHALLINTOA N:O I
AUTOMAATTISEN
TIETOJENKÄSITTELYN TARVE
KUNNALLISHALLINNOSSA
KUNTIEN ATK-TOIMIKUNNAN MIETINTO V. 1964

Kuntien ATK-toirnikunnan mietintö v, 1.964
AUTCMAAI'TISEN TTETCJENKASITTELYN TARVE
KUNNALLISHALLINNCSSA
I\,{aalaiskuntien Liitto
FTeIsinki
196 4

1.
,
SISÄLLYSLUE'XTELC
TOIMIKUNNAN TEFITÄVÄ
TIE ToKONEISTA .rA NITDEN rcq"ytÖsrÄ
2, 1 Yleistä
2,2 Tietokoneet ja
2,3 Esimerkki
automaatt inen tietojenkäs ittely
2, 4 Tietokoneiden käytön kannattavuus
3. JULKISEN HALLTNNSN ATK-TEHTAVIEN CNGANI-
SOIN'TI PCFIJOISMAISSA
3, 1 'Ianska
3,2 Ruotsi
3, 3 Norja.
3,4 Valtion
3,5 Suomen
4. TUTKIMUKSEN PIIRIIN KUULUVAI HALLiNNCLLI-
SE SCVELI,UTUSI(CH XEE'T
5.
4, L Tietokonekåsittelyyn siirrettäviksi soveltuvat
kuntien tvöt
4, 2 \{untainliittojen työt
,IU TKIMUKStrN 'TU I-OKSE'I
5, 1 Koneellistamisessa ensisijaisesti kysymykseen
tulevat kunnat ja laitokset
5r2 Koneellistettavien töiden työmäärät
513 Nykyiset henkiiökustannukset konelstettavissa
töissä
5, 4 Koneistusvaihtoehtoja
5, 41 Crna koneorganisaaticl
5, 42 Yerohallinnon tietokoneet
5, 43 Muiden palvelukeskus;en
6. T'JIMIKUNNAN SUCSITUKSE I
6, 1 'Iulosten arviointi
6, 2 Ehdotus toimenpiteiksi
6,2L Falvelukeskusten
6, 22 Suann itteluellmen
6, 3 Lopputoteamukset
tietokonekeskukset Suomessa .
kunnalliset tietokonekeskukset
tietokoneet
kåyttö
perustaminen
Sivu
1
,
.}
a
,
3
4
b
0
L2
13
t4
15
16
16
iB
19
19
26
2'.l
29
29
31
33
34
34
35
35
36
3B

KUNTTEN ATK- T JIMIKUNTA
N/IAALAISKUNTIEN LII ION, SUOMEN KAUPUNKILIITON,
FIN LANDS SVEI\] SKA i-,AN DSKC MNTUNE RS FÖRtsUNDiN
JA SAIRAALAI,fi ION HALLi'}UKSILLE
Maalaiskuntien Liiton haliitus asetti kokouksessaan heinäkuun
6 päivänä 1963 toimikunnan, jotle annettiin tehtåväksi tietokoneille
siirrettäväksi soveltuvien kunnissa ja kuntainiiitoissa suoritettavien
maksatus- ja perintätöiden sekä muiden massalaskentatöiden inventointi
sekä alustavair ehdotukserr laatiminen siitä, millä tavalla kuntien
ja kuntainliittojen tietokonepalvelu otisi tarkoituksenmukaisimmin
järjestettåvisså. Maalaiskuntien Liiton hallitus kutsui toimikunnan
puheenjchtajaksi osastopäällikkö Cili Paas ion, sihteeriksi
työntutkimuspäållikkö Martti Itl

Toimikunta on kuullut asiantuntijoina toimistopäåIlikkö Usko
Vais maata sosiaaliministeriöstä, toimistopäåItikkö Keijo Sipilä
ä maataloushallituksesta, vt. virastovaltuutettu Matti tr{ i e t a I aa
valtiovarainministeriön järjestetyosastosta sekä toimistopååilikkö
Tauno P ih a a valtiovarainministeriön vero-osastosta.
Saatuaan tehtävånså suoritetuksi toimikunta antaa seuraavassa
selostuksen työstään sekå ehdotukset ni,istå toimenpiteistå, joihin
kunnallisten keskusjärjestöjen olisi toimikunnan kåsityksen mukaan
ryhdyttiivä automaattisen tietojenkåsittelp saattamiseksi kunnissa ja
kuntayhtymissä tarkoituksenmukaiselle kannalle.
trIelsingissä 28 päivänä joulukuuta 1964
Sven Bäckström
Ctto Karttunen
Antero Rantamäki
Pentti Kanerva
CIli Paasio
Pentti lkonen
Kaarlo Cjanen
lleikki Simola
Martti ltkonen

1. TCIMIKUNNAN TET{TÄVÄ
Toimikunta on måäritellyt saamansa tehtåvån siten, että ensimmåinen
osatehtävä käsittää
selvityksen hankkimi.ssr peruskunnissa sekå kuntainliitoissa
ja sähkölaitoksissa suoritettavista keskitettyyn tietokonekåsitteiyyn
soveltuvista haliinnollisista tehtävistä sekä
toisena osatehtävånå
ehdotuksen laati.misen niistä organisatorisista jårjestelyistä
ja muista valmistavista toimenplteistä, jotka ovat tarpeen
siinä tapauksessa, että tietokonelden käyttöön siirtyminen
katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Toimikunnan tehtäväpiirin ulkopuolelle on siten jätetty muun
muassa kuntien teknillis-tieteelliset laskentatyöt sd

2,
Ist
TTETOKONEISTA JA NIIDEN ISi,YTÖSTÄ
1. Y1eistä
Tietojenkäsittelyn autornation huippua edustavat täIlä hetkellii
tietokoneet. Ne ovat tehneet mahdolliseksi rutiininomaisten
tietojenkäsittelytehtävien erittäin nopean ja luotettavan suorittamis€nr
Niiden keksimisen jåIkeen vajaat kaksikymmentä vuotta sitten
on niiden käyttö nopeasti levinnyt mitä erilaisimpiin tehtäviin
tieteen, tekniikan, haLlinnon ja tiike-elämän aloilla. Kuntien tehtäviå
ajatellen kiinnostaa tässä lähinnä tietokoneiden käybtö hallinnollisiin
tehtäviin.
2s2. Tieto\gpeqt ia automaattinen tletglgqkågt1gly_
Tietojenkäsittelyn automatisointi merkitsee rutiinipomaisten
tietojenkåsittelytehtävien siirtämistä koneilla suoritettavaksi.'Tä1-
Iöin kyseeseen tuleva koneistus saattaa vaihdella kirjanpito- ja
postituskoneista reikäkorttikoneisiin ja aina automaattisiin tietokoneisiin
saakka. Ahtaimmassa merkitvksessään kåsitteellå auto-
11g"tlin@y *($!f} tarkoitetaan nimenomaan Lietokoneilla
tapahtuvaa tietojen käsittelyä.
Nimitystå automaattinen tietokone tai iyhyesti tietokone käytetäån
koneista, joissa on sisäinen muisti tietojen varastointia varten,
joiden toimintoja säätelee muistiin talletettu ohjelma ja joiden
sisäiset toiminnat ovat elektronisia, Tietokoneessa kåsiteltä',råt
tiedot tälyy syöttää koneen muistiin. Tietojen vienti koneeseen
tapahtuu yleisesti reikäkortteja apuna käyttäen, ja sitä varten tie-
tohoneessa on reikåkorttien lukulaite. Kt'.n tietojen käsittely koneen
sisällå on suoritettu, on tulokset saatava koneesta ulos" Yleisesti
käytetty tulostusvåline on rivikirjoitin, jonka avulla kone vol pai.naa
numerotietoja ja selvåkielistä tekstiä halutussa muodossa"
Tietokoneen toimintoja säätelee g!i"_1g9, eli tietojen käsittelyohjeet
koneelle kåyttökelpoiseen muotoon puettuina,'Iietoko-
neen ohjelmointi voidaan siis rinnastaa toimistohenkilökunnan
kouluttamiseen annettuun tehtävåän. Chjelmoinnin vaikeus ja vaati-

vuus ovat lähinnä sii.nå, ettå ohjelmaa laadittaessa on ennakolta
varauduttava kaikkiin mahdollisesti esiin tuleviin poikkeustapauksiin
ja että toimenpiteet on viimeistä yksityiskohtaa myöten sisål.
lytettävä ohjelmaan. Koneen tehtävåksi jåä alnoastaan orjallisesti
noudattaa laadittua ohjelmaa.
Automaattisten tietokoneiden lisäksi on olemassa joukko mu[ta
reikäkortteja käyttäviä ko.neita. Tietokonekeskuksissa ntitä käytetåän
apukoneina korttien lävistykseen (1ävistyskone), Iajitteluun
ja kortistojen haluttuun järjestykseen saattamiseen (lajittetukone)r
kortistojen vertailuun ja yhdiotämigeen (kollaattori), kortistojep rnor
nistå.n3iseen (trisintokone) sekä }ävistysten tulkitsemiseen korttiin
selväkielisenä tekstinä (tulkkikone),
Reikäkorttikoneistå on liSäksi mainittava tabulaattori ja kelkylaattori.
NiilH pystytäån suorittrmaan laskutoimituksia ja kirjolttamaan
tuioksia, mutte nii{gp nepeus ja kälön joustavuust jäävät
oienralsesti jälkeen tietokopeen vastaavista orninaisuuksista.
Ero on sitä suurempi mitii naorteutkaisemmasta tietojenkäsittelyr
tehtävästå on kysymys,
2,3 Esimerkki
Esimerkkinä Jietokoneella suoritettsvasta hallinnollieesta
tigtojenlictsittetlehtiivästå vqidaåri tarkastella kuukausipalkkaluette-
Ion lsadintaa. Tehtävää tietokoneelle siirrettåesså täytyy ensin
hyvin tarkkaan selvittää, mitkå kaikki tekijät (esim. palkkatuokka,
ylltyöt, lisät, v'irkavapaus jne) srattavat vaikuttaa palkanlaskentaan
ja kuinka ne otetaan huomioorr tietokonekåsitteLyssä.
Esimerkin yksinkertc.istamiseksi ajatellaan tässä, että palkan
guuruus määräytyy yksinomaan palkkaluokan, palvelusvuosien lukumäärån
ja ylituntien måärän perusteeLla ja pidåtykset veroluokan
perusteella' Nämii" sekä muut tar.peelliset henkilötiedot on
siis ensin lävistettävä reikäkortteihin. Pitemmän aikaa muuttumattomina
pysyvistä henkilökohtaisista tied,oista muodostetaan tätä varten
henkilörekisteri re ikäkorteille, ja ainoastaan muuttuvat tiedot

kuten ylitunnit, iåvistetään kuukausittaln. Lisäksi vaaditaan tehtävän
suorittamiseksi ;oukko muita tietoja (palkkataulukot, kaavat
ennakkopidåtysten laskemista varten) sekå tietokoneohjelma, joista
niin ikäån valmistetaan reikäi

neelle on huolellisesti suunniteltu ja valmisteltu asiaankuuluv'ine
ohjel.mointeineen, voidaan tietokoneen osurrs tehdävän hoidossa toteuttaa
mieiivaitaisen monessa paikassa ilman tarvetta opettaa
konetta yhå uudelleen ja uudelleen tehtävän hoitoon, edellyttäen
että käytetään yhteensopivia tietokoneita. rästå ilmenee yksi ti.etokoneiden
käytön etuja, se ettå kerran ohjelmoituna tehtåvä voidaan
suorittaa niin usein ja monessa paikassa kuin tarve vaatii.
Seurauksena tåstä automaattinen tietojenkäsitteiy rnuodostuu sitä
edullisemmaksi mitä suurempia massoja käsiteliään samojen periaatteiden
mukaisesti.
Koska tietokonetta tarvitsee "opettaa" tiet5m tehtävän
suorittamiseen vain kerran, ja koska tietokone pystyy kåsitteiemäån
suuria tietomääriä lyhyessä ajassa, on mahdollista siirtäå
tietojenkäsittelyn piiriin tehtäv"iä, joiden suoritus inhimiliisin voimin
on låhes mahdotonta tai hyvin epätaloudellista" 'Iåltaisista tehtäv'istå
aiheutuva hyöty saattaa olla merkittävä tietokoneiden käyttöön
siirryttäesså, vaikkakin sen arv'ioiirti ennalta on huomattavasti
vaikeampaa kuin jo suoritettavan tehtävån siirron otlessa ky-
symyksessä. .
Kysymykseen tietokoneiden kåyfiöön siirtymisen kannattavuudesta
tietyssä yksityistapaukseosa voiclaan antaa vastaug vasta
kun tapaus on tutkittu ja mahdollisten vaihtoehtojen merkitys tarkkaan
selvitetty. Kannattavuutta tutkittaessa joudutaan kiinnittämään
huomiota mm. edellå esitettyihin seikkoihin, Voidaan kuitenkin
malnita se yleinen havainto, että tietokoneiden käyttö hasvaa ja
Ieviåä sitä mukaa kun niiden tarjoamat mahdoilisuudet opitaan
tuntemaan ja ni.itä hyvåksi kä;rttåmään"

3. JULKISEN T{ALLINNON ATK-TEHTÄVIEN
CRGANISCIN TT PCHJOISMAISSA
3, 1 Tanska
Käsityksen saamiseksi kunnallisen tietokonepalvelun jårjeståmi-
sestä muissa maissa suorittivat to im ikunn an jåsenet osastopäållikkö
Kaarlo Cjanen ja osastop*iätiikkö Anterrc Rantamäki sekå työntutkimuspäällikkö
Martti Itkonen vuoden 1963 marraskuussa tutustumismdkan
Tanskaan, jossa saadun ennakkotiedon mukaan kunnalllnen tietokonepalvelu
on Pohjoismaista pisimmälle järjestetty. Matkallaan he tutustuivat
Kööpenhaminassa sijaitsevaan kuntien reikåkorttikonekeskukseen
sekå valtion tietokonekeskukseen.
Tan skassa toim ii nykyisin kuus i kunn allista t ietokon ekeskusta, jois-
ta kaks1 on kuntien muodostaman yhteisön ja netjå kaupunkien omistuksessa.
Keskusten sijainti käy lähemmin selville seuraavasta taulukosta.
Taulukko I Tanskan kunn alliset tietoj enkäs ittelykeskukset marraskuussa v " 1 96 3
Keskus
I/S Kommunern€s
Hulkort;
central
t/S.lyste kommunånsllulkortcent'r.al
Aarhus KommunaleHulkortcentral
Odense KommunaleHulkortcentral
Frederiksberg
kommunale IIulkortcentral
Köpenhavns sta-.
tistiske kontor
Svendberg amt
Omistaja tai
Sijaintipaikka omistus -
muoto
Kööpenhamina yhtymä
!o
Alborg
i
iA.rt o"
:
i
il
kaupunki
I
I i'Odense "
ir r : ll
i.t''recerrKsDerg
l:
I
,
'i
ii
jfoopentraminal rr
ll
ri ll
lt
I . , lteollisuus-
!l
i llaitos
tl
tt
I'
a)'=
n.H
1946
IBIVI 1401 (2 kPl)
+ 4 magneettinauhayksikköä
IBM 1401 (2 kpl)
+ 4 magneettinauhayksikköä
IBNI 1401 reikäkortttkone
il
tl
IBM 1401 + 2
mang, nauhayksik
köä
i-
24C
B
Liittyneissä
kunnissa
asukkaita
863 000
1 000 000
aa
55 800
3 854 800
I L _-----rfl

Edeliä mainittujen yksinomaä:o kuirtien omistamien keskusten
lisäksi toimii Kööpenham;.nassa valtion ja l:untien ;'hteinen tieiokonekeskus
(I/S Datacentralen)" tr{uirrrat osallistuvat laitoksen ttalli:rtoorr,
mutta se suorittaa kuitenkin yksinoma.an ve.ltion virastojen töi.tå.
Tanskan kuntien yhteisesii ;211åpitämistä tie'lolrone;,rrityksistä
saatiin kåynnin yhteydesså yksityiskohtaiset tieC-ct 1/S Kcmrnune'i'iies
Hulkortcentral'in toimi;rnzrsta, joita seuraal'assa selostetaayt.
Kesklrksen osakkaiksi vo'ivat f.iitt;rLi L

11. Syntymäaikaa, ansiokoodia, sukupuolta ja seurakuntaan
kuulumista koskerrien merkintöjen koneell'inen siirtäminen
ve ron me rk its em isko rteille
Väestörekisterin johdolla reikäkorttikeskus suorlttaa tarvittaessa
laskun mukaan iisäksi. seuraavia tehtåviä:
L2. Vaalikortit kunnanvaltuuston vaaleja ja kansankäräjäin vaa-
. Ieja varten
1.3. Seurakuntavaltuustojen vaaliluetteLot
14. Vaalikortii seurakuntarraltuuston vaaleja varten
1 5. Nuorisokoululautai

keskuksen toiminta saa yhä taajenevassa mäåråssä tunnustusta kuntien
taholta - kehitys, jota hatlitus tervehtii ilolla. Suurin mahdollinen
liittyminen antaa rei.käkorttikeskuksålle suurimman mahdollisen
voiman, olkoon kysymyksesså sitten korkean teknillisen tason saavuttaminen
tai kuntien etujen valvominen ulospäin'
Kuntien reikäkorttikeskukseen kuuluu tåtä nykyå 137 osakasta'
joi.den asukasluku on yhteensä 863 000.
VieIä liittymättömien kuntien lukumåärå reikäkorttikeskuksen
maantieteellisen toiminta-alueen sisåUä Isosta Ecltistå itään oD stltl'
ri,'nimittäin 268 kuntaa ja niiden kuntien keskimååräinen asukaslu'
ku on 1 200. Reikäkorttikeskuksen paras matrdollinen asukasmäärä
on tätä nykya 1 200 000 ja tåstä on siis 74 % liittynyt keskukseen.
Kaikki s uuret maalaiskunnat, jotka ovat s;mtyneet yhdistymisien
kautta, ovat ilmoittautuneet reikäkorttikeskukseen, ja jos pienten
kuntien yhdiståminen jatkuu låhivuosina, voidaan odottaa uugien
osakkaiden tulon jatkuvan samaa tatrtia kuntien yhdistämisien kanssa.
Lisåksi. myös muiden maalaiskunti.en ilmoittautuminen jatkuu, lisäyk-
Sen oIIeSsa viime vuonna erittäin suuren, joten kunnat pian ovat
täysi.lukuisesti liittyneet keskukseen.
RsikiikorttiväestöLekisterL on otettu käyttöön kaikissa jäsenkunnissa
ja keskukseen saapuu melkein joka päivä tehtävåtilauksla, jotka
kunnat haluavat saada snoritetui,ksi. Iämän ;årjestelmän avulla
on vuoden kuluessa suoritettu 596 erikoistehtäväå, jotka jakautuvat
nuo risokoululautakuntalistoj en tai -kortistoj en, kutsuntakor"tistojen'
opas-henkilöluetteloiden, erilaisten väestötilastojen, erityisten väestöryhmien
kortistojen sekä varsinkin koululaisluetteloiden ja -kortistojen
kesken.
Henkilöverotus, joka suoritetaan kaikkien liittyneiden kuntien
puolesta, ja mikäli on kysymyksessä tiittymättömissä kunnissa suoritettava
valtion veron laskeninen, yhteistyösså låäninkonttoreiden
kanssa, samoin kuin reii

iut hyvä. Laskemisvirheitä ei ole ilrnennyt ja ne r-nuut pienet virheet,
joita on esiintynyt ja joita tuskin n-i.llcirrkaan voir:laair llokc-
naan välttää, ovat olleet varsiu harvalukuisat. Siirtyminen yhtenäistettyyn
elektronitekniikkaan voiclialrr.i sile:r ka':r;oa onnellisestl
toimeenpannulisi.
Cmaisuusverotus suoritetaarr tåtå nykrrä koime:r kauppala-a ja
kahta Kööpenhami'lan ympärisiöku'ntaa lukuilr ottamaita kcnceLlise$ti"
Varsinkin niissä maaliriskunnissa.. r:rissä ,ci: kesamölikiasutt-ista, oir
kilnnostus tietokoneiLla tapahtuva,"-n ornaisu"usverolrrl;seen varsin
huomattava. Kehitys on täIiä ai;llLa ollui ;1iii1 lrr:-o.r-:;lr.i:./å, e'irå i;å:tä
nykya käsiieltraiän :i48 CCC oriraisuuE;1'e;'ca ja LitiirnaL.,r;ua hesicukgerg:ao
Sahbc:._53ggg_Jg_Jgi1rgegryL veloteta.a,;r yhilessä kunnas;sa
jaksottaisen lukernisen jäikeel, mutta tämäkin kunta- srlun;iii,teLee
siirtymistä kertalukemiseen* rtikä cir otettur kåiyilö'i;:: lC l;un:ra.eea,
joiden yhteinen asukasluku on 435 O{lC,
lke
!.0
on otet'cu käyitclrin leil

Seuraavana esitettävisså vuosikertomuksen kohdisea selostetaan
nii.tä syitä, jotka ovat Tanskassa johtaneet siirtymiseen retkäkorttikoneista
automaattisiin tietokoneisiin, ja niitå vai.keuksia, joita nåyitåå
esiintyvän valtion ja kuntien tietokonekeskuksen (Datacentral) ja
kunnallisen tietokonekeskukserr (Hulkortcentrai) vålisessä yhteistyössä
sekå kuntien tietokonekeskuksen vastaisia kehittämissuul:nitelmia.
"Lisäksi huomauteftakoon, ettir magr:eettinauhoin varustettu
elektrcnitekniikka on sen edellytyksenä, ettå. yhteistyö ylipäänsä saa.-
daan. aikaan valtion toimesta perustetun tietojenkåsittelytr

set reikäkorttikeskukset, jotta nåmä voisivat palvella kuntien etuja
reikäkortti- ja elektronitekniikkaan nähden, mutta luonnollisesti siinå
mielessä, että kunnalliset keskukset voivat käyttäå valtlon tieto'
jenkäsittelykeskuksen koneita silloin, kun siitä voisi olla etua kuntien
tehtåvien ratkaisemisessa.
I(eskus suunnittelee mahdcllisuutta tarjota kunnille täysin yhte-
näisen kunnallisen tilinpidon ratkalsua, johon kuuluisi påäkirjanpito,
velallisten ja velkojain tiiinpito ym. Pyrkimyksenä on toteuttaa tämå
suunniteLma siten, että tulevana vuonna jo voitaisiin suorittaa
konkieettisia töitä, minkä jålkeen koko suunnitelma voidaan esittää
kunniile.
Elektronitekniikan palveluksia tarjotaan tånåän monelta taholta
ja monissa muodoin, mutta tåytyy tåhdentää, että kunnalliset tehtävät
ovat silå laatua, ettå niiden suorittaminen edetlyttää ei yksistään
sitä, ettå kunnissa on kvalifi.oitua aputyövoimaa vaan myös sikå,
että kålettåvissä on hyvin kehitettyjä tekni.llisiå apuneuvoja, ioita
erikoiskoulutuksen saanut, riittävän kunnallisten tehtäv'ien tuntemuksen
omaava henkiiökunta kykenee hoitamaan.
TälIe tasolle on kuntien ja reikäkorttikeskuksen välinen yhteistyö
kehitetty ja lienemme täysi.n yksimielisiå siitä, että tässä on
Iuotu jotain erittäin arvokasta ja että kuntia palvellaan parhaiten
siten, ettå yhteistyötä yksityisten kuntien ja keskuksen vålillå jatkuvasti
laajennetäär! o rr
3,2 Ruotsi
Ruotsissa on suurimmilla kaupungeilla omat tietojenkäsittelykeskukset,
jotka suorittavat jossain määrin palveluksia myös ympäristökunnille.'Tällaisia
kaupunkeja ovat Tukholma, Göteborg, Solna,
Lund ja Västerås. Vuoden 1963 syksyllä suoritti Ruotsin kaupunkiliitto
kaupunkeihin ja kauppaloihin ulotetun keskitettyyn tietojenkäsittelyl'n
soveltuvien tehtävien inventoinnin kunnallisen tietokonekeskuksen
perustamista silmåIlå pitäen. Kuluvan vuoden tr

Taulukko II
7
B
I
10
t1
t2
Keskus
Verovirasto
Sähkölaitos
Li.ikennelaitos
Sähkölaitos
rustettavaksi suunniieltuun kunnalliseen tietokonekeskukseen liittymistä
koskevan tiedustelun. 'lällöi.n iimoitti 66 kuntaa olevansa
halukas tiittymään perustettavaan iieskukseen" Nämä kunnat edustavat
44 % kaupunkiliiton jäsenkuntien asukasluvusta, Iukuun ottamatta
niitå kuntia, joilla on omat tietokonekeskukset. trtuotsin kaupunkitiiton
hallitus on tehnyt kuluvan 'ruoden kesäkuussa periaate-
päåtöksen kuntien yhteisen tietokonekeskuksen perur:tamisesta Tuk-
holmaan,,
3, 3 Ugäg
p stfoldin Reikäkorttikeskus
Vestfoldin tl
Buskerudin rt
Hedmarkin rl
Sdrlandetin tt
Pohj"Norjan rl
Vestlandetin tr
Norjassa on kunnallisten tehtävien hoitamista varten perustettujatietokonekeskuksia
L2, joista kolme on Cslon kaupungin, kaksi
kunnallisten sähkö}aitosten ja kuusi verohallinnon yllåpitåmåå' Keskusten
sijainti, konekanta ja päåasiallisimmat tehtävät käyvät selville
seuraavasta taulukosta"
S ijainti r Päåaslaliisin T'ehtävät
konekanta
Cslo
CsLo
Cslo
OsLon yrnpä
ristö
Bergen
Sarpsberg
Tfnsberg
Drammen
Hamar
i(r-sand I
'I romsP
tsergen
iBI{ 1401. nauha
IBM i.401, kortti
r?eikäkorttikone
Reikäkorttikone
Reikäkort'cikone
1401, korttlkone
IBM 1440
Reikäkort'lLkone
1401"korttikone
13
Verotus
Våestörekisteri
Kunnalliset palkat
Kirjanpito
VarastokirjanPito
Laskutus
Palkat
Kirjanpito
Varastokirjanpito
Tilastot
Palkat
Tilastot
I(irjanpito
Laeikutus
Tilastot
Kirjanpito
Laskutus
Kii'janpito
Tilastot
;'Verotustyöt
i Väestörekisteri
:Såhkölaskutus
jKunnaiiiset maksut
i ir,otal Taxes)
jElåkkeet
iPalkat {osaksi)

3r4 Valtion tietokonekeskukset Suomessa
Valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä varten perustettiin
30 päivänä huhtikuuta 1964 annetulla lai.Ila (196) \raltion tietokonekeskus,
jonka tehtävänå on, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
såädetään, valtion v'irastojen ja laitosten iarwetta varten suunnitella
ja suorittaa automaattiseen tietojenkäsittelyyn tiittyviå tehtäviå, huotehtia
eri v1rastoissa ja laitoksissa olevien tietokoneiden tarkoituksenmukaisesta
yhteiskäyLöstä sekä neuvoa ja avustaa virastoja ja
laitoksia automaattista t ietojenkäs ittelyå koskev is sa kysymyksissä'
Valti.on tietokonekeskuksesta 30 päi.vänä huhtikuuta 1964 annetun
asetuksen (19?) mukaan valtionhallinnon automaattlseen tietojenkåsittelyyn
liittyvien tehtåv'len suunnitteiu ja suorittaminen on, mikäIi
virasto tai laitos ei itse niistä huolehdi, annettava tietokonekeskukselle.
Tietokonekeskus joko suorittaa närnå tehtävät tai huolehtii niiden
suorittamisesta ert virastoissa ja laitoksissa olevia tai muita
tietokoneita hyvåksi käyttäen" Tietokonekeskuksen tulee valtion viraston
tai laitohsen pyynnöstå ja omasta aloitteestaankin tutkia, mitå
valtionhaltinnon ti.etojenkäsittelytehtäviä voidaan tarkoituksenmukaisesti
siirtää tietokoneilla hoidettavaksi, sekä tehdå tutkimusten edellyttämiä
aloitteita ja ehdotuksia. Tietokonekeskuksen asiana on muutoinkin
neuvoa ja avustaa virastoja ja laitoksia automaattista tietojenkäsittelyå
koskevlssa tehtävisså.
Tietokonekeskuksen on asianomaiselle esityksiå tekemäIlå huo-
Iehdittava valtion virasto'issa ja laitoksissa olevien tietokoneiden tar-
koituksenmukaisesta yhteiskåytöstä sekä tietokonesovellutusten yhdenmukaistamisesta
ja stinå saavutettujen tulosten saattamisesta tietokoneita
käyttävien viractojen ja laitosten tietoon.
Seuraavilla valtton vtrastoilia ia laitoksilla on nykyisin omat
tietokon ekeskukset :
Verohallinnon ATK-keskukset :
ATK-keskus Keskukseen kuuluvien kuntien
yhteinei: asukasluku
Helsinki
Turku
Lahti
Vaasa
Kuopio
Oulu
885 000
840 000
?80 000
6?0 000
695 000
625 000
Yhteensä 4 495 000
t+

Fåmän lisäksi on posti- ja lennätinhallituksella, pååesikunnalla,
Helsingin yliopistolla, teknillisellå korkeakoululla, postisäåstöpanki}la
ja kansanelåkeiaitoksella omat A IK-keskuksensa. Reikäkorttikonekeskus
on tilastotlisessa päätoimistossa, lisenssivirastossa,
m aataloushailituksen t ilastotoim istoss a, maatalouden tutkimuskeskuk-
sessa, metsähallituksessa, sosi.aaliministeriösså ja valtion rautateillä
sekä läåkintöhallituksessa.
3, 5 Suomen kunnalllset tietokonekeskukset
Kunnallisia tietokonekeskuksia on maassamme yksi, nimittäin
Helsingin kaupungin ATK-keskus. Iämän lisäksi on Turun ja 'Xampereen
kaupungeilla reikäkorttikonekeskukset, Helsingin kaupungissa
aloitettii.n suunnittelu v. 1960 ja ensimmäiset koneet otettii.n käyttöön
v. 1961 lopussa. Tietokoneille on Helsi.ngissä ohjeln:oitu seuraavat
tehtåvåt:
1. Kuukausipaikkojen, låäkäreitä lukuun ottamatta,
laskenta ja PalkkakirjanPito
2. Iyöntekijåin palkkojen laskenta ja palkkakirjanpito
3. VarastokirjanPito
4, Liikelaitosten kustannuslaskentatehtåvät
5. Eråiden laitost:n määrårahan ta::kkailutehtävät
6. Sähkölaskutus
7. I{aasulaitoksen laskutus
B. Puhtaanapitolaitoksen laskutus
9. Koiraveron maksuunpano
10. Perittävien vuokrien laskutus
11. Lapsilisån maksatusvaiheen työt
L2. Elåkkeiden maksatus sekä
13. Erinäisiä tilastoja ja raportteja
Tampereen kaupungin reikäkorttikonekeskuksessa suoritetaan
seuraavat työt:
1. SähköIaskutus
2. Vesi- ja aurauslaskutus
3. E1åkkeiden rreksatus
15

4. Huoltokonttorin tilinPito
5. Puhelinlaitoksen laskutus
6. Puhelinlaitoksen varastokirjanpito sekä
7. Kuukausipalkkojen laskenta ja palkkakirjanpito
'Iurun kaupungin puhelinlaitoksen reikåkortti.konekeskuksessa hoi-
detaan laitoksen laskutus, varastokirjanpito ja tuntipalkkojen laskenta
sekä kaupungin kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkojen laskenta
ja palkkakirjanpito. Turun reikäkorttikonekeskus on oliut biminnassa
noln I vuotta.
Lahden kaupungissa on rei.kåkorttijärjestetmälle siirretty toistai-
seksi sähkö- ja vesi.laskutus, joissa tietojen lävistys suoritetaan kaupungin
omaan käyttöön vuokratuilla koneiila ja koneajot palvelukeskuksissa.
Å
a
4,t
TUTKIMUKSEN PIIRIIN KUULUVAT HALLINNCLLISE'I
SOVELLUfi]SKO}ITEE T
'Iietokonekås ittel siimettäviksi s oveltuvat kuntien t
Tietokoneelle soveltuvien tehtävien inventolntia varten tolmikunta
lähetti v'uoden 1963 lokakuussa kaikille maalai's-, kauppala- ja kaupunkikunnille,
ammattikouluille, sairaalakuntainliitoille sekä kunnallisille
ja kuntaenemmistöisille sähkötaitoksille tilastokysellrn, jossa
tiedusteltiin toimikunnan nimeämien rnaksatus-, perintä-, kirianpito-,
Iuettelointi- ja titastotöiden määråä" Vastaukset kyselyyn saatiin loka-maruaskuussa
vuonna 1963" Tiiastoaineiston tarkistaminen suoritettiin
kaupunki- ja kauppalakuntien osalta Kaupunkiliiton toimistossa,
ruotsalaisten maalaiskuntien osalta Finlands svenska landskommuners
förbundin toimistossa, maalaiskuntien osalta Maalaiskuntien Liiton
toimistossa sekä såhkölaitosten tiedot Suomen Såhkötaitosten Liiton
toimistossa. Kuntainliittojen antama aineisto osoittautuu niin vajanaiseksl,
ettei sitå voitu ottaa käsittelyr pohjaksi, Tilastoaineiston traskep'
nallinen kåsittely suoritettiin Ti.tastollisen päätoimiston reikäkoritikoneilla.
Peruskuntien työt ja niiden vuotuiset mååråt kåyvät selville seu-:
raavasta taulukosta, jossa vasta^amatta jåttiineiden kuntien osuudet on
arvioitu.
16

Taulukko IiI
1
2
e
A
?
5
D
7
I
I
10
11
L2
13
I4
15
16
1?
18
19
20
Eråiden maksatus-, perintå- ja laskentatehtävien
mäårä peruskunnissa v. 1963 (Helsingin kaupungin
luvut .esiipfyvåt vain tehtävissä 3-5-ju 10-12).
Tehtär'ä
Cpettajien palkat
Muut kuukausipalkat
Lapsilisåt
E::ityis lapsilisät
Ferhelisät
Asumistuki
KE LA-os uus, kunn alliskodissa hoidettav i lle
tl
tl
Fiirta-aIaIisä
Kotivoikorvaukset
Lehmäavustukset
Sähkömal

Tapatrtumien kokonaismåäråt jakaantuivat tååneittäin seuraavasti:
Taulukko IV
Läåni
Uudenmaan
Turun ja Porin
Ahvenanmaan
Hämeen
Kymen
NIikkeIin
Kuopion
Fohjois-Karjalan
Vaagan
Keski.-Suomen
Culun
Lapin
4,2 @
apahtumien määt=i
vuodessa
1
1
928 000
655 000
73 000
910 000
361 000
724 0AA
9?4 000
644 000
3?5 000
?54 000
3BB 000
744 000
To koka
måärästä
18
Vastanneiden
kuntien mäårä
oI^
Yhteensä 12 530 000 Keskimåäråi.nenvastausprosentti
n.80
Toimikunta on pyytänyt selvityksen myös kuntainiiittojen laitoksissa
esiintyvien koneistettaviksi todmnäköisesti soveltuvlen hallinnol-
Listen tehtåvien vuotuisista mäåristä. Nämä tiedot saatiin 65 sairaa-
Iasta, 28 ammattikoulusta sekä 3? sähkölaitoksesta. Saadut tiedot olivat
kuitenkin niin puutteellisia, ettei. niitä voitu tutki.muksessa kåyttää. Sen
sijaan esitetåän kuntainliittojen sairaaloiden ja såhkölaitosten työt jäljempånå
arviolukuina (vrt. tautukko VI). Ammattikouluista kertyvien
hallinnollisten tehtåvien määrå taas osoittautui määrältään niin vtihäiseks[,
ettei sen arviointiin katsottu olevan aihetta. Nåmä tiedot siis puuttuvat
tåstä selvityksestå.
7r4
13, 2
0r6
L5,2
10,9
518
7r8
5, 1
11, 0
610
Ll., L
66
78
B?
91
79
69
90
xt
B3
83
BO
89

Sairaaloiden palkkakirjanpidon måänit on johdettu laitosten hoitopaikkaluvusta
kåltämäIlä yleissairaaloissa kerrointa 40 (keskimäåräinen
henkilöluku hoitopaikkaa kohti kerrottuna keskimåäräiseIlä palkkasuoritusten
mäårällä vuodessa eii 1",3 x 31) sekä mielisairaaloissa
ja tuberkuloosiparantoloissa kerrointa 15 (0,5 x 31). Sähkönkulutusmaksulaskujen
måärå on saatu jakamalla asianomaisen låänin sähköistysprosenttia
vastaava asukasluku ruokakuntien keskimäåräistä suuruutta
osoittavalla luvulla (3) sekå kertomalla osamäårå vuoden laskutuskertojen
lukumäårållå (4)"
IUTKTMUKSEN TULOKSET
Tutkimuksen tulokset on pyritty seuraavassa ryhmittelemään
niin, että niiden perusteella voitaisiin laskea automatisoinnin tarve
kunnallishailinnon alalia koko maassa sekä läänien puitteissa.
5, 1 $"nSS
bgn**n"t E__lgrtoSl3l
Koska töiden koneellistamisen avulla alkaansaatavat edut
jäävät pienimpien kuntien ja laitosten osalta ilmeisesti verrattain
våhäisiksi ja näitå on sen vuoksi todennäköisesti vaikea saada koneellistamisen
ensimmäisessä vaiheessa mukaan, toimikunta on laatinut
Iåäneittäin luettelon 10 000 asukasta suuremmista kunnista sekå
100 paikkaa ja sen yiittävistä kuntien ja kuntainliittojen omistamlsta
sairaanhoitolaitoks[sta, jotka saattavat tulla kysymykseen
ATK-toimintaa maassa järjestettäesså. Nämå kunnat ja iaitokset
esitetään seuraavassa:
19

.
Iaulukko V
yli 1O 000 asukkaan kunnat ja våhintåän 100 paikkaiset sairaalat låäneittäin I
Lääni/kunnai Saira-,Iat Iääneittäin oitoPaikkoia
ggj*el ( - Ilelsinki)
Hyvinkaa
Porvoo
Espoo
Kerava
Lohjan kpl
Helsingin mlk
Lohjan mlk
Mäntsälå
Nurmijårvi
Orimattila
Porvoon mlk
Sipoo
Tuusula
vihti
qgrpn
Turku
Pori
Rauma
Salo
lnaisio
iHuittinen
IIIämeenkVrö
lKankaannää
lKokemäki
l
1
;tl
i
Porin låäni
ASUKkaita
1000
22
12
65
11
{r\
49
11
1t
L4
13
15
11
L4
11,
269
L32
57
22
L2
L2
10
11
13
10
Hels in gin Yiiopist.Keskuss "
Västra I'Jylands Sjukhus
Forroon Sairaala
Kiljavan Parantola
Mjölbolista S jukhus
Södra Finlands Sinnessjukhus
Kellokosken Sairaala
Chkolan Sairaala
Paloniemen Salraala
Turun Yliopist. Keskuss'
Rauman Seudun Salraala
Salon Seudun Sairaala
Satakunnan Parantola
Varsin ais -Suomen Parantola
FIarjavallan Sairaala
Vakka-Suomen Pi.irisairaala
Flalikon Fiirisairaala
'I'yrvåän Piirisairaala
Ilarjavallan B-sairaala
'furun Parantola
Kupittaan A- ja B-sairaalat
Y TCtS -
sairaalat
2 150
116
111
20
iWieli- , 'Iub.
sairaa-j paranlat
i tolat
603
640
328
L23
242
2'10
2 377 694 512
553
L44
118
382
495
590
41,L
240
507
600
286
279 815 2 525 99i
105

Lääni/kunnat Sairaalat läåneittäin Iioitopaikkoja
S"g""n låäni_
I{ämeenlirina
Forssa
Lahti
Nokia
Riihimäki
Tampere
Vaikeakoski
Ho.lIoIa
Janakkala
Kangasala
Lempää1ä
Somero
Kym en ]åån i_
Kour"oLa
Ija.mina
Kotka
Lapi,eenranta
Imat::a
Karhula
Kuusankoski
Lau.ritsala
Iitti
Jcutseno
Lappee
Sippola
Valkeala
Vehkalahti
ASUKkaita
1000
31
1t
73
18
2L
t34
15
1C
14
l2
11
Ahveniston Farantola
Ii aitelmalan Sairaala
Fappilanniemen B-sairaala
Tampereen Kokus s airaala
Valkeakosken Sairaala
Keski-I{ämeen Parantola
Fitkäniemen Sairaala
Hatanpään Sairaala
Firkanmaan B-'sairaala
Kan gasvuo r:en B- sairaala
Jalkarannan B-sairaala
{Lahti)
trohjois -Kymen Sairaala
Nikelin Sairaala
Valkealan tr3-sairaala
trte1ä -Saimaan Keskussairaa
Tiuruniemen Parantola
F-auhan Sairaala
Joutsenrannan B-sairaala
Y lerssairaalat
722
11C
lvl-rerr -
sairaalat
600
320
760
429
320
1Kn
1.58
21
parän
toLzi
363 832 2 747 t Ji]
za
10
31
23
35
23
22
L2
J,U
Lå
t2
t7
1A
!=
L2
2Faz 523 i 294 4fr4
1B?
336
i "Q
215
01/
u 4-j
!32
335
400
464

Mikkelin lääni
Mikkeli
Heinola
Pieksämäki
Savonlinna
Juva
Kangasniemi
Mikkeiin mlk
Mäntyharju
Sääminki
Kqgpion l4åni
Kuopio
Varkaus
Iisalmi
Kiuruvesi
Lapinlahti
Leppävirta
Pielavesi
Sonkajåwi
Suonenjoki
kunnat iraalat Iääneittäin I{oitopaikkoja
2L
2t
11
16
t2
10
L4
10
l2
43
23
L4
16
10
15
t2
10
11
Savon linnan Keskussairaala
Mikkelin Fiirim ielisairaala
" B-sairaala
Fieksämäen Seudun B-sai
Kuopion Keskussairaala
Varkauden Aluesairaala
Tarinaharjun Parantola
I{arjamåen Sairaala
Kuopion Seudun B-sairaala
Pohjois -Savon B-sairaala
22
Y lels- I ivrrell- i
sairaa- | sairaa- I parantolat
570 L 214 250

Lääni/kunnat
lgl'jgir
Joensuu
Eno
Ilomantsi
Juuka
-43Ii al an_ki ä rl i
Kitee
Kontiolahti
Kursjärvi
Liperi
Nurmeksen mlk
trielisjårvi
Vaasan lääni
Vaasa
Kokkoia
Pietarsaari
Seinäjoki
Alajärvi
Alavus
Ilmajoki
J alasjårvi
I(auhajoki
Kurikka
Lapua
Virrat
30
11
13
11
t2
10
t2
13
t2
i 21 -
145
45
L'I
16
L7
I \.'
10
L4
13
L2
16
11
16
l2
19?
Iääneittåin Hoitopaikko
YIei.s- iNlielisalraa-
I sairaa- Tub.
kaita i
1000 | Lat lat
Pohjois -Karj alan K€kuss.
I(ontioniemen Farantola
Faiholan Sairaala
Vaasan Keskussairaala I 325
I{årmän Parantola
Ostanlid Sanatorium
Seinäjoen Plirisairaala
A.Iavuden B-sairaala
Järviseudun B-sairaala
Seinäjoen B-sairaala
?-euvan B-sairaala
Sven ska Ö sterb. Dist riktss.
Lapuan B-sairaala
Sv'enska Österb. E-Sjukhus
X{elenan B-sairaala
325
?85
L20
123
300
151
475
L48
2AA
100
23
paran
tolat
2 4A2 | 534

T ääni /Iö\'ifliqf S a i raalat . läåneittä in Hoi ikkoi
5""br:Eg9*S!-låå!
Jyväskylå
Jyvåiskylån m1k
Jämså
Keuruu
Laukaa
Saarijärvi
Viitasaari
Cu1un låäni
Ctr-lu
I(ajaani
Hs.ukipudas
Kajaani.n mlk
Kuhmo
Kuusamo
leels-uiali
Rovanlemi
IGrni
Rovaniemen mlk
Salla
Sodankylä
Ylitornto
As UK
kaita
1000
44
25
t2
L2
15
t2
L2
Keski-Suomen Keskuss.
rr Keskusparanto
Keuruun B-sairaala
Siså-Suomen B-sairaala
Oulaisten Parantola
Päivärinteen Parantola
Culun Kekusmiells,
Heikinharjun B-salraala
Visalan B-sairaala
Salm ijärven E-sairaala
Lapin Lastensairaala
Muurolan Parantola
Lapin B-sairaala
Lånsi-Lapin B -seiraala
Yleissairaa'
lat
3?5
Miell- |
i#*"]
264
2',17
u
Tub"
paral
tolat
484
132 3?5 541 484
63
t7
15
10
15
2A
901
368
164
2AL
248
318
140 16 34 566
23
29
24
1t
11
10
110
234
160
459
108 110 394 459
Edellå mainituista suurista kohteista sekä sähkölaskutuk*
sesta kertyy vuosittain taEahtumi.a eeuraa.vat måårät (taulukko rlri;

t4
{
FT
d
F
(s
a
m
rd
+t
:o ts,
c
UI
-f-,
dt
Ul
.fr|
J4
UI
a)
d
t{
d
m
Fl
f
)
+J
5
3
(n
I
.IJ
w
e A
:fd
V)
v
d
Fl
.F l9
ad
.rl
h
.rl
ul
+J
fn
nt
5l
€ c
ål .t
|li
el
$l I
vl ^l
vl
-lYI
Ff .l
HI
>l
I
I
+)
d
P.d
€ss:A
e[n{s€T
Fl
€il c>
-unlie{onu 3
_ *_-__-.-___- 'f"
a1s€s:t1
-slg>F{gs I
FSUAAl
-q,{ e-It'u
-nlq€d€J
€1uIn1
-qed€1o1
-1due[.:ry
e-Itlln+qed
-e+'>Is€I
-e>pIIed
eIo441ed
-o+10H
-€.JPEnr
-n>lnT
O
r-.1
€c}
-ldu€[rl{ c)
ueulll €ltrl ö
-d
-nlq€dEtr
ESuaal
-r{f elur
,:nlr{eg:{.
nlinl
_ -se{nsv
'i "iå i(s
H i-ld d :qlr ;
:Qlm Ti
FJ'd 5
.rl
J
-€.JEEur
-n{nT
-.1
Ii
OI
vi
ql
r{
co
tr-

Taulukko VII
Tehtåvä
Opettajien palkat
Muut kuukausipalkat
Lapsilisåt
Erityislapsilisät
Perhelisät
Asumistuki.maksut
KEL-osuudet
5,2 {g13glt$tgtlaviep_ i
'Iarkka laskelma koneelliseen kåsittetyyn eri tehtäv'istä aiheutuvista
työmåäristä voidaan saacla vasta sen jålkeen kun kysy-
mykseen tulevien töiden systeemisuunnittelu, ohjeimointi ja koeajot
on suoritettu. Näin pitkälle vietyyn rraimisteluun ei toimikunta
ole kuitenkaan katsonut olerran tässä vaiheessa syytå n]€rrrrå. Jo.ita
kuitenkin saataisiin påäpiirteittäinen käsitys iielojenkäsittelyn kciresuoritukslsta,
on toimikr-rnta arvioinut vuotuiset tulostuksen määrät
riveinä" Tåmä arviolaskelma sekå iiityniäez:nusteet on esitetty
taulukossa VfI" Vaihtoehdoiksi merliityt liityritäennustee'c tarkoittavat:
I: kaikki kunnat (myös alie L0:000 asukasta) kaikki r:,:l,rköIaitolisct
sekä 100 paikkaiset ja sitä sLruremrnåt sair.alle.; ciic;:;i siir"täiiee,i
kaikki tässå selvittelyssä mainitut työnså tietokoneilie
II: 10 000 asukasta ja sitä suuremr.nat kunnat, 1oo paikkaieet
ja sitä suuremmat sairaalat sekå kaikki såhkölaitokset ovat
s iirtäneet tietokon eilte kaikki täesä selrrityksesså mairr itut työt
fII: muuten samoin kuin kohdassa Ir rnutta ilman kirjanpito- ja
KEL-maksutehta.viä
'fehtåvien arvioitu tulostus kirjoitusriveinä vuoclessa ja liityniåe:rriltr€j:teittain
Siirto
lj
Konerivien lukumäära iiivien määrå
:röissä
Keskim.
tapahtumaa
kohti
13
1'2r 5
6r7
6r7
410
915
615
Yhteensä
mr'lj":.iviä
4"4
On
L6,0
tr\
n2
ar4
to
Jt, o
4rA
910
16.0
2r0
0r3
AA u:t
9q
34,6
Atr
Tld
Br4
1n
o, rn
0" 15
i't' 5
1_7 ..',?
Er4
,?n
0, -1'5
U.;iJ
L6. 7,
26

Tehtävä
Siirto
Pinta-alalisät
Kotivoikorvaukset
Lehmäavustukset
Puhelinmaksut
Vesimaksut
Arava-lainat
Asutuskassalainat
Kunnan keskuskirjanpito
T ub. tarkastu s luettelot
ja -ilmoitukset
Kl-sairaaloiden kuukausipalkat
Kl-sairaal. pääkirjanpito
Sähkölaskutukset
Yht. miljoonaa riviå
513
a/ ir\,onerivien lukumäärä Rivien määrä vai.htoehtoisissa
Keskim. Ytrf eetsil
liitynnöisså
itapahtu- milj. riviä
lrnaa kohti
5,0
Ae
=s Q
5,0
13, 2
915
9r5
7rO
7'
2,0
20,0
72.
L4,2
i 34,6
i t,o
I 0,5
i o,n
i ',t
I 0,3
I r,t
I o,t
i nu,o
|,,
i---
I 11,4
I tr{
I--_
iLt,o
85,4 1,9 0, 95
15, 1
61,6
Tiedot on esitetty myös kaaviopiirroksessa sivulla 2g.
34, 6
110
0r5
0,4
0r3
0r3
0,5
0,9
45,0
15, 1
61,6
Lt, t
0,5
0,25
0,2
0, 15
0, 15
0,25
0r5
24,0
15, 1
61,6
27
III
L6,2
0r5
4,25
0r2
0, 15
0, L5
0,25
0r5
0,95
11 A
r r, T
61,6
162, 1 1.62, 1 121, 35 92, 55
set henkilöhustannukset koneistettavissa töisså
Koneistamisen kannattavuuden arvioinnin erääksi perusteeksi
on laskettu, miten paljon työvoimaa koneistettavien töiden suorittaminen
nykyisillä työmenetelmillå vaatii. X'aulukon VII eri liitlmtäasteissa
korvaisi koneellistaminen perusyksiköissä henkilökuntaa suoritettuien
laskelmien mukaan alempana mainitut måärät, Vapautuvat henkilömäärät
ja niitä vastaavat palkkakustannukset tulisivat olemaan eri
liityntäasteissa s euraavat :

Liityntävaihtoehto
L62
Tulostusrivien
ehdoissa
suhteellinen jakautuma liitynnän eri vaihto-
Merkinnät:
dähkölaskutus
28
ö airaa la k untain liitot
kunnat

Keskuksen
omistaja
Liitvntäaste
Helsingin kaupunk
Verohalli.nto
i
iI
III
29
Yapautuva henkTlö - I E"ciel"lå fi:jainrrun nen-i
määrå teoreettisesti
'askettun a
530
+/,v
365
kilökunnan arvioidut j
palkkakustannukset I
vuodessa mk i
3 200 000
2 500 000
2 2CC 000
Iaulukon osoittamaa palkkakustannusten määrää voidaan
käyttää eräänä yleisohjeena koneelListamisen kannattavuutta arvioitaess8.
K5ytännöiliset kokemukset cvat kuitenkin osoittaneet.. ---l ettå 'ziraston
tai laitoksen viranhalti.jain määräå ei rzoida läheskään aina supistaa
samassa suhteessa kuin koneelle siirretyi työt näyttäisivåt edeilfitävän,
koska käsiteitävien tietojen keräily ja esikåsittely, sarscin kuin
tulosten jäIkikäsiftelykin joudutaan suorittamaan ihmistyonä. Koneistamisen
vaikutus rajoittuneekin tosi.asiassa henkilökustarnusten lisäyksen
hidastumiseen.
5,4 S9lgts!"-lgthlg"h1ga
b,41 Cma koneorganisaatio
Oman koneorganisaation perustamisesta ja ylläpidosta aiheu..
tuvien kustannusten tarkkaan arviointiin ei toimikunnalla ole ollut rnaltdollisuuksia-
Sen sijaan esitetään seuraavassa eräitä kusta:nnustietoja,
joiden perusteella voidaan saada käsitys eråiden tietokoneorganisaatioi*
den ylleipitokustannusten suuruusluokasta.
Kun Helsingin kaupungin tiefojenkäsittetykeskuksen sekä vero..
hallinnon tietokoneorganisaation tuotevalikoimat muistuttavat sitä toimintaa,
jonka organisoinnista nyt on kysymys, esitetään uäiden keskusten
nykyiset vuosikustannukset seuraavassa:
'Tietokoneiden
iuku ja määrä
2 kpl IBM 1401
6 kpl IBM 1401
F{enkilökunta
-quum
telu ja ito ;a U-
johto visiys
2A
{
-^x
5U
22
VuoJ:uiekustannukset
mk
1 890
i 905
x) Lukuun sisäItyy myös kansliahenkilökunta" vahtimestarii ja läheti,u"
Molemmilla keskuksilla on vuokratut koneet"
000
000

Edcllå esitettyjå kustannustietoja keskenään vertailtaessa
on huomattava, ettå keskukset ei.vät ole konekantansa eivätkä tehtävä-
rakenteensa osalta toisiinsa täysin rinnastettavissa. X{elsingin kaupungin
keskuksessa suoritetaan kaupungin koko tietojenkäsittelyyn
kohdistuvaa laajamittaista suunnittelua kun sen sijaan verohallinnon
keskukset hoitavat pääasiassa yhteen laajaan sovellutukseen perustuvia
töitä.
'Iodettakoon, ettå verohallinnon konekeskusten tulostus on
saadun tiedon mukaan måärältään yli 100 miij" riviä vuodessa eli
hieman enemmån kuin mitä kuntien, sähköiaitosten ja sairaatoiden
työt taulukkoon VII merkitysså kolrnannessa liityntäasteessa edellfltäisivät.
Helsingin kaupungin tietojenkäsittelykeskuksen tulostusmääristä
ei ole saatu tarkkoja tietoja,
Cry1an koneorganisaation ylieipitokustannukset tulisivat toi-
mlkunnan kåsityksen mukaan olemaan vähintåån samaa suuruusluok..
kaa kuin verohallinnon keskusten kustannukset eli noin 2 milj. mk
vuodessa. Lisäksi perustamisvaiheessa aiheutuu ml/os varsin tuntuvat
kertakustannukset, jotka johtuvat toiminnan yieissuunnittelusta,
systeemien suunni.ttelusta, ohjelmoinnista ja koeajoista ennen tuo-i:annon
aloittamista- On huomattava, että tciminnan valmisteluun ol.ir:i
varattava aikaa noin 2-3 vuotta siitä, kun paåtös konekeskuksen pe*
rustamisesta on tehty.
Edel}ä esitetty kustannusten sekä koneistamisen a:tulla
aikaansaatavien menov:ihennyste;r keskinäinen vertailu osoittaa, että
kokonaan uuden tietojenkåsittelyorganisaation perurstam inen kuntien,
sähköIaitosten ja sairaaloiden rutii.niluontoisten hallinnollisten töiden
suorittamista varten tulisi aiheuttamaan toiminnan alkuvuosina melkoisesti
kustannusten lisäystä^
cman koneorganisaation perustamiseen ja ylkipitoon liittyvänä
nåkökohtana on vielä mainittava alalla vallltseva ammattitaitoisen
suunnitteluhenkirökunnan suuri puute, joka kohottaa maassa
jo toiminnassa olev'ien konekeskusten kustannustasoa" {Juden keskuk-
sen perustajan on nykyoloissa joko varauciuttava maksamaan koulutta-
30

malleen lsrkiiökunnalle kilpai.Iun kestävät palkat tai uhraamean huomattavat
määrät varoja nopeasti uusiutuvan henkilökunnan koulutta-
miseen.
5, 42 Yerohallinnon tietokoneet
Kuten edellä on mainittu, on maassa toiminnassa kuusi
verotustehtävien hoitamista varten perustettua tietokonekeskusta.
Keskusten lukumäärå tulee lähiaikoina lisääntymään yhdellå uudella,
Tampereelle perustet[avalla keskuksella. I'ämän koneorganisaation
toimintaa pitäå yilå valtiovarainrninisteriön vero-osasto, mutta toiminnasta
aiheutuvat kustannukset jaetaan verotoimistojen maksettavaksi
asukaslukua jakoperusteena käyttåen. Verotoimistojen kustannuksista
vastaavat voimassa olevan verotuslain 136 $:n mukaan lopullisesti
valtio (4L %j, kunnat (4t Tr), kansaneläkelaitos (L2 To) ja
seurakunnat (6 {o}. Kunnat joutuvat siis huomattavalla kustannusosuudella
kålånnöllisesti katsoen yllaipitämåän seilaista tietokoneorganisaatiota,
joka alueelliseeti kattaa koko maan" Kunnilla ei kui-
tenkaan ole mitään osuutta koneorganisaation hailinnossa, joka on ko-
konaisuudessaan valtion viranomaisten hoidossa,'Todettakoon tässä
yhteydessä, että esim. Ianskassa kunnat osailistuvat Datacentralin
hallintoon huollmatta siitä, ettå kunnilia on oma tietokone-
keskusverkogtonsa.
Verohallinnon konekeskuksissa nykyisin suoritettavat koneajot
ovat saadun tiedon mukaan yli 100 milj"riviå'r'uodessa, kuten
edellä jo on todettu. Verotuksen kausiluontoisuudesta joHuen työt
jakautuvat sangen epätasaisesti vuoden eri kuukausien osalle, joten
nåytkiå ilmeiseltå, että verohallinnon konekeskukset pystyisivät nykyisen
konekapasiteettinsa puitteissa suorittamaan ainakin osan koneellistettaviksi
n;rt suunnitelluista kuntalinjan töistä" SikåIi kun
uusien töiden siirtäminen verohallinnon tietokoneille voisi tapahtua
nykyisin kåytösså olevien koneiden sallimissa rajoissa, se ilmeisesti
aiheuttaisi varsin våtlän lisäkustannuksia. Samalla se antaisi lisåkatetta
konekeskusten kii.nteille kustannuksille ia siten alentaisi vero-
31

toimistojen kannettavaa kustannusosuutta. Myöskin tciminnan laajentaminen
tarpeen muleaan niin, että se pystyy tyydyttämåån kunnallisen
sektorin tietokonetarpeen kokcnaisuudessaan, on ilmeisesti. edullisempaa
kasvattamalla clemassa olevaa crganisaatiota kuin perustarnalla
kokonaan uusi, koska toimivien konekeskusten suorituskykyä
voidaan edullisesti li.såtå vaihtamaila koneet suurempi.tehoisiin"
Eräs näkökohta, joka näyttäisi puoltavan valtion ja kuntien
vålistä yhteistcimintaa tietokonekeskusten perustamisessa ja ylläpidossa
on valtion ja kuntien välinen tehtävien jako ja siinä tapahtuvat
muutokset. Esimerkiksi Tanskan kuntien tietokonekeskukset, jotka
on perustettu hcitamaan kunnille aikoinaail kuuluneita tehtäviä,
ovat joutumassa vaikeuksiin nyt, kun sellaiset laajat tehtävät kuin
verotus, våestökirjanpito ym" tullaan'Ianskassa mahdollisesti siir*
ämään valtion hoidettaviksi. Kun tehtävien siirrot valtiolta kunnille
ja päinvastoin ovat tosiasla, johon vastaisuuciessa meillåkin on varauduttava,
näyttåä siltå, että kuntien ja valtion yhteisesti ylläpitämä
koneorganisaatio pystyisi parhaiten nåihin vaihteluihi.n mukautumaanr"
Suppeamman lttyntäennusteBn, taulukkc \T" mukaan tulisivat
kuntalinjan työt jakautumaan verohallinnon seitsemän konekeskuksen
kesken suunniileen seuraavasti:
Keskuksen asemapaikka
Helsinki
'Iurku
Lahti
Tampere
Vaasa
Kuopio
OuIu
'nciminta-alue
Uudenmaan lääni
Iurun ja Forin Iåäni
Håmeen iåänistå Lahden
seutu, Kymen läani
I{ämeen läänistå Tampereen
ja Håmeenlinnan seudut
Vaasan ja Keski-Sucmen
Iåänit
Kuopion, Mikkelin ja Pohj"
Karjalan läänit
Oulun ja Lapin låänit
L6
16
1t
LU
t2
L6
13
LL
32
Kuntien, sairaaloiden
ja sähkölaitosten työt
milj" riviä vuodegsa
o?

5, 43 Muiden palvelukeskusten tietokoneet
Kuntalinjan töidern sucrittamisessa saattavat tulla kysymyk-
seen myös kuntien tai liikelaitosten omistamat palvelukeskukset"
Niinpä esimerkiksi I{elsingin kaupungin tietojenkäsittelykeskuksessa
on vapaata kapasiteettia, joka toimikunnan saaman ennakkotiedon
mukaan olisi mahdollista saada muiden kuntien käyttöön.,
Helsingin kaupungin tietojenkäsittelykeskus veloittaa nykyrsin
kaupungin v'irastoilta ja iaitoksi.lta esim,, kuukausipaikkojen laskennasta
67 p, lapsilisän maksatuksesta 10 p ja såhkölaskutuksesta
43 p tapahtumalta,
Esimerkkinå yksityis'ien palvelukeshusten veloitusperusteista
esitetåän seuraav'assa kustan:rustied.ot sähkölaskutuksesta palvel.uheskustyönä.
Tämån nrukaan ovat veloitusperusteei seuraavat:
1, Perusmaksu mk 250, - ajokerralta
2. Rekisterimuutokset mk 6 5, - ll 000
3. Laskujen kirjoitus mk Ll.A, - l1 00C
Jos rekisterimuutosten määrå oletetaan 2A o/o:ksi, muodostuvat
laskutuksen kustannukset tie'iokonetta käytettäessä laskua kohden
seuraaviksi:
1 000 laskulta 3 i penniä/kpl
5 000 tt L'l t' sekä
10000 t, !4 " "
Kirjanpito- tai laskutuskoneella suoritettuna lienee rragtaava
yksikkökustannus noin 10-2A penniå lasku',a koh.den.
Myös erri.ät rahalaitokset, joilla on omat tietokoneet, pyrkivät
tarjoamaan asiakkaiileen tietoi

TOIMIKTJNNAN SUCS] TUKSET
6, I Tulosten arviointi
Kuten taulukosta VII havaitaan, on kunnailisista kohteista
kertyvä koneellistettavi.en töiden määrä niin suuri, että täydellisen
liitynnån toteutuessa tarvi.ttaisiin 5-? seliaista tietokoneyksikköä,
jollaisia maassa täIlå hetkellå toimivat keskukset yieensä cvat.
Kun liityntä kuitenkin tulisi olemaan vapaaehtoista, on vai_
kea ennustaa, miten laajaksi se tulisi muodostumaans Joka tapauksessa
näyttää uskottavalta, että lähivuosina voidaan odottaa korkeintaan
taulukon VII kolmannessa liityntävaihtoehdossa ennustettua liityntåä'
T'åmå edbllyttäisi 3-4 konekeskuksen perustamista lähimmän
neljän vuoden aikana. Peruskuntien tarpeet muodostaisivat
edellå mainitusta noin viidenneksen.
Peruskunnista kertyvä työmäärd koostuu kLritenkin 1ukuisista
erillisistå kohteista, joka seikka vaikeuttaa töiden siirtämistä konekeskuksiin.
Samalla luotettavien liityntäennusteiden laadinta rnuodostuu
vieläkin vaikeammaksi. Lopullinen asiakkaiden liityntä tuleekin
suureltaosartaan määräytymäån sen mukaan, miten edurlisesti
konekeskukset pystyvåt palveluksiaan tarjoamaan. T'imikunnan saaman
käsityksen mukaan tietokoneiden kannattavalle käytölle näyttäisi
kuitenkin löytyvän toimintae&Ilytvksiä eråillå kunnailishallinnon
alueilLa, mutta automatisoinnin kannattavuus on tutkittava jokaisen
työn osalta erikseen.
Automaattisen tietojenkäs ittelyn tarkoituksenmukaisuutta perustellaan
yleensä myös muilla Däkökohdilla kuin vätittömillä kustannusten
säästöiliä. 'Iällaisina etuina mainitaan muun muassa tietojen
saaminen nopeammin, usearnmin, tarkempina, luotettavampina
ja käyttökelpoisemmassa mucdossa kuin muutoin olisi mahdollista,
hallinnon selvempi organisointi. sekä joustava kapasiteetin lisäåmismahdollisuus'
Erityisesti korcstetaan alaa koskevassa kirjallisuu-
dessa ATK;* merkitystä johtamisen apuvälineenä" Nyt puheena olevilla
kunnallishallinnon tehtäväalueilla viimeksi mainitulla nåkökohdalla
ei ole toimikunnan kåsityksen mukaan ainakaan toiminnan
34

alkuvaiheessa ratkaisev'aa merkitystä, joskin se rroi myöhemmin
osoittautua tärkeåksi.
Tietokoneiden kälön yieistyminen on joka tapauksessa tosiååip,
jcka on kunnailisten keskusjårjestöjen otettava huomiocn västaisen
toimintansa suunnlttelussa" Helsingin kaupungilla on jc oma
tietojenkäsittelykeskuksensa ja erd.ii.lå muilla suurilla kr-rnnilla on tietokonekeskusten
perustamisirankkeita rrireillä" llleisestä kehityksen
suunnasta johtuen nåmä pyr'kim;rkset tulevat vastaisuudessa il"meisesti
lisäåntymään. Samoi.n on vilkastumista odotettanrissa myös mui.Cen
palvelukeskusten toiminnassa" Sitä rnukaa kui:: ulrsia tietokonekeehuksia
maahan perustetaan, lisääniyy tämän alan palvelusteir tarjonta
keskrrsten pyrkiessä markkinoi.maah v4pssna olerzaa kapa.sitee.{:tiaan,
Kunt iin kchdistuv a pal.'relukeskusten hai"j o ii ta:n a, liontr-ol.ioim aton
yrittåjåtoiminta vci tuoda mul;anaan myc: Iiai{,1.oja" useat toisis.taan
riippumattomat tietoj enkäs ittelysysteem ii aiheut:arrat iiel.posti
töiden suorituksessa tarpeeto:lta ki.rjavuutta sekå mcninkertaisia
ohjelmointikustannuksia" Niin ikåän on peläi;ta,;i.$så, e.l.tår
käyttäjien edut ja kokonaielarpeei eivåt tule r.iittävästi ,,artee:i o,ictuiksi
ulkopuolisten palvelukesi

ei katso voivansa tässä vaiheessa suositella keskusjårjestöille uuden
kon eorgan isaation perustam ista kunn allishallinnollis ia tehtåviå varten.
Samoilla perusteilla toimikutlta katsoo aiheelliseksi korostaa, ettå
myös kuntien tuli.si noudattaa varovaisuutta omien tietokonekeskusten
perustamisegsa.
6, 22 Suunnitteluelimen perustaminen
Kunnallishallinnolliset työt tutisivat toimikunnan ehdotuksen
mukaan käytånnössä jakaantumaan useirien erillisinä yrityksinå joh-
dettujen konekeskusten suoritettavaksi, I{ajautetusta ja epäyhtenåisestå
palvelukeskusten toiminnasta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvien
haittojen ehkäisemiseksi on väIttämätöntä, ettå kunnailishallintoa
edustavat keskusjärjestöt varautuvat hoitamaan automatisoitavien
töiden systeemisuunnittelun sekå avustamaan konekeskusten henkilökuntaa
ohjel.moinnissa tarpeen mukaan" Niin ikäån olisi keskusjärjestöjen
huolehdi.ttava kuntien ja kuntayhtymien henkilökunnan
A'IK-kouluiuksesta sekå valmistettava konekeskuksen ja asiakkaan
vålinen sopimuksen rrralli, jossa osapuolten edut ja velvollisuudet
mäåritellåän (vaition tietokonekeskuksen käyttämån sopimuksen mal-
Li liitteenä). Tässä mainittujen toimintojen suoritusta ja johtamista
varten olisi muodostettava pysyvä ATK-neuvottelukunta, jonka t.ehtåvänä
olisi
1, A'IK-systeemejä koskevien tutkirnussuunnitelmien hyvåk-
s5rminen ja niiden toteuttamisen valvonta;
2. lausuntojen antaminen palvelukeskusten valmistamista, kuntien
ja kuntayhtymien käyttöön tarjottavista AlK-systeemeistä;
3. lausuntojen ja suositusten antaminen kunnille ja kuntayhtymille
palvelukeskusten veloitusperusteisiin ja toi m{tusehtoihin liittyvisså
kysymyksissä;
4. alalla tapahtuvan kehityksen seuraaminen sekä ehdotueten
tekeminen keskusjärjestöille kuntien A ll(-palvelun kehittämisestä;
5. ehdotuksen tekeminen vuosittain keskusjärjestöiIle yhteisen
AllK-palvelun kustannusten jakamisesta järjestöjen kesken; sekä
36

6. käsitellä muitakin autom aattiseen tietojenkäsitteigm tiittyvlä
periaatteellisia kysymyksiä"
Neuvottelukuntaan oiisi valittava yksi edustaja ja yksi varaedustaja
jokaisesta yhteistoimintaan osallistuvasta keskusjärjestöstä
sekä valtiovarainministeriön vero-osastosta" I-,isäksi neuvottelukuntaan
valittaneen pysyväksi asiantuntijajäseneksi valtion tietokonekeskuksen
edustaja" Neuvottelukunta olisi yhteistoimintaan osallistuvien
järjestöjen hallitusten alalnen.
Neuvottelukunnalle kuuluvien tehtävien käytännöllisfå troitamista
varten oiisi keskusjärjestöjen palkattava yhteisesti joko päåtai
sivutoiminen toimihenkilö, jonka toimialaan kuuluisivat
1. tietokonealalla tapahtuvan kehityksen seuraaminen sekä
tåstä johtuvien aloitteiden tekeminen;
2. tietokonekäsittelyn kustannusarvioiden ja koneellisen käsittelyn
kannattavuuslaskelmien laadinta;
3. automaattiseen tietokonekäsittetyyn siirrettävien töiden
systeemien ja ohjelmien standai'dointi yhdesså keskusjäx.jestöjbn
ja konekeskusten erikoistuntijoiden kanssa;
4, ATK-neuvottelukunnan sihteerin tehtävät;
5. alan koulutustehtävät sekä
6. ATK-toimikunnan måäräämät muut tehtävät,
loimihenleilö olisi otettava jonkin yhteistoimintaan osallistuvan
järjestön palvelukseen. mutta toiminnasta aiheutuvat kustannukset
voitaisiin jakaa toimikunnan käsityksen mukaan jåsenjärjestöjen
kesken esimerkiksi siten, ettå Suomen Kaupunkiliiton osuus
olisi 4a %, llTaalaiskuntien Liiton osuus 4a fo, Finiands svenska
landskommuners förbundin osuus 10 % ja Sairaaiali.iton osuus to %"
A'IK-neuvottelukunnan olisi annettava suositus siitä" minkä jäsenjårjestön
organisaatioon toimihenkiiö oLisi sijoitettava"
Yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset tulisivat toimikunnan
arvion mukaan esitetyn organisaation puitteissa olemaan 16 000-
35 000 markkaa vuodessa riippuen siitä, palkataanko toimikunnan
37

sihteeri pää- vai sivutoimiseksi. Osa edellå mainituista kustannuksista
voitaneen periä palvelurnaksuina kunnilta"
6,3 Lgppulotgll3uksei
Kuten toimikunta on edell:å todennut, on kunnallishallinnollisten
tietojen käsittelytehtävien automatisointi edullisimmin toteutettavissa
jo olemassa olevien tietokonekeskusten palveluksia hyväksi
kältåen.
ATK-neuvottelukunnan ja sen sihteerin kiireellisimpiä tehtäviä
tulisivat tämän vuoksi olemaan muun muassa tehtäväjaon ja
palvelukeskustoimintaan liittyvien yieisten sopimusehtojen selvittäminen
verohallinnon, Helsingin kaupungin tietojenkäsittetykeskuksen
sekå muiden sellaisten konekeskusten kanssa, jotka ovat halukkaita
toimimaan kunnallisina palvelukeskuksina. Niin ikään olisi neuvottelukunnan
tarkistettava kunnallishallinnollisia töitä varten palvelu-
keskusten toimesta jo valmistettujen systeemien tarkoituksenmukai-
suus tietojen siirron, tulostuksen ja aotomatisoinnin kannattavuudsr
kannalta sekä huolehdittava yhdessä toimintaan osallistuvien palve-
lukeskusten kanssa tarpeellisesta tiedotus- ja koulutustoiminnasta.
38

t*-*
I
i
I
i
i
i
EE f
äe g
=.i;atö åå ra *
*ä gs *
I
.EF
fc
XF
it
9a a< ;{ it
:x
lv
å,
F
F
t
ot
,
a
t?
tC
o dt
T
-l
fr
I II6
^t
o !3C
o

I
!
I T
L
I
I
F
;
t
t E
f
r
t | | | ll5f
åååiåååååååii
ååååi:,åå
å F t 3 åå
Eåååiå
ä i å ä åå
* å iIl
å*iåE
åf{åå
tr.9tg
i E * *{.
E!.äo
ååigä
?t
alr
åå
t
t
I
&
*
I
I
T
I
t
i-
I
{
o
g 3c
I o,
v{
F
F r 3
t t
E
F
!
I gt!
9.
3
r
2 5
E ö
t
g
t
l
4
o
or
I
d
F
I rG F
I
=6
å $lå
I
I
å åå å åååå ååååååååå i
åråååååååååiåiåäåå
åå'åååååååå'ååå
tr ååååiå *åååå*åiäål åå å
åååååäå
åäåååå