17.07.2013 Views

inkerilaisten viesti - Inkeri-tiedon portaali

inkerilaisten viesti - Inkeri-tiedon portaali

inkerilaisten viesti - Inkeri-tiedon portaali

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Rovasti S. J. Laurikkalan kuolemasta 25 vuotta<br />

Tuomiosunnuntaina v. 1982 marraskuun<br />

21. paiva. Aamu harmaa ja sumuinen. Meita<br />

oli autossa 24 henkea. Lapsia ei joukossa<br />

ollut.<br />

Me Turun inkerilaiset olimme matkalla<br />

Pyharantaan. Osoittamaan kunnioitustamme<br />

ja kiitollisuuttamme <strong>Inkeri</strong>n viimeisen piispan,<br />

rovasti S. J. Laurikkalan elaman tyosta<br />

<strong>Inkeri</strong>ssa, seka muuallakin heimolaistemme<br />

keskuudessa.<br />

Pyharannan kirkolle saavuttiin hyvissa<br />

ajoin ennen jumalanpalveluksen alkua. Sumu<br />

oli haihtunut. lima oli kolea, mutta aurinko<br />

paistoi huikaisevan kirkkaana pilvettomalta<br />

taivaalta. Kirkkomaella oli matkalaisia<br />

vastassa rovasti Laurikkalan omaisia<br />

kolrnen sukupolven voimalla. Kauniissa rivijarjestyksessa<br />

seisoen, nuorimmasta vanhimpaan.<br />

Tervetulotoivotusten jalkeen siirryttiin<br />

kirkkoon. Ennen alkuvirtta toivotti Pyharannan<br />

uusi kirkkoherra Suhonen inkerilaiset<br />

vieraat tervetulleiksi. Jumalanpalveluksessa<br />

saarnasi pastori Vilho Mustonen<br />

Turusta osallistuen myos H. P. ehtoollisen<br />

jakamiseen.<br />

Valittomasti jumalanpalveluksen jalkeen<br />

siirryttiin pyhaan puistoon rovasti Laurikkalan<br />

perhehaudan aarelle, jonne oli kokoontunut<br />

myos paikallisia ihmisia. Yhtei-<br />

tava surijan rooli. Kaikkia yhdisti kuitenkin<br />

yhteinen tunnekokemus. Se vahvisti<br />

tunnesiteita, jotka jaivat elamaan,<br />

vaikka riippuvuussuhteet muuttuivat.»<br />

Nenola-Kallio myos totesi, etta »kieleltiian<br />

ja sisalloltaan inkerilaiset itkuvirret<br />

ovat lahempana kalevalamittaista<br />

runoutta kuin esimerkiksi karjalaiset<br />

itkuvirret, jotka ovat etaantyneet kauemmaksi<br />

seka arkikielesta etta suullisen<br />

runouden kielesta».<br />

<strong>Inkeri</strong>n itkuvirsien savelmista eras<br />

asiantuntija mainitsee mm. nain: »Inke-<br />

sesti veisatun virren jalkeen tyonjohtaja K.<br />

Korkka piti lyhyen muistopuheen painottaen<br />

sita suuriarvoista ja uhrautuvaa tyota,<br />

jota rovasti Laurikkala puolisoineen on <strong>Inkeri</strong>ssa<br />

ja <strong>inkerilaisten</strong> keskuudessa suorittanut.<br />

Turun paikallisosaston johtokunnan jasenet<br />

Vilho Mustonen, Keijo Korkka, Paavo<br />

Pesonen, Impi Rissanen ja Lilja Stenvall<br />

suorittivat seppeleen laskun hautamuistomerkille.<br />

Paatokseksi veisattiin virsi.<br />

Hautausmaalta siirryttiin linja-autoon, ja<br />

matka suunnattiin rovastin syntymakotiin<br />

Laurikkalaan, jonne meidat oli kutsuttu<br />

viettamaan rovasti Laurikkalan kuolinpaivan<br />

25-vuotisjalkimuistoa. Saavuttuamme taloon<br />

vieraat ohjattiin avaraan ja viihtyisaan saliin.<br />

Juotiin kirkkokahvit. Maukkaat karjalanpiirakat<br />

ja munavoi maistuivat. Tuliaisina<br />

kodin emannille ojennettiin upea<br />

ruusukimppu. Pyharannan kirkkoherra lausui<br />

jalkimuistotilaisuuden alkusanat. Valitettavasti<br />

vain, niin hiljaisella aanella. ..<br />

Pastori V. Mustonen valotti puheessaan S.<br />

J. Laurikkalan elamantyota <strong>Inkeri</strong>ssa. Tyota,<br />

joka vaati tekijaltaan palj on. Suuren tyotaakan<br />

lisaksi vaikeuksia ja vainoa. . . Sita<br />

jaksoi tehda vain ihminen, joka oli uskollinen<br />

kutsumukselleen. — Ja hanen taytyi<br />

myos rakastaa seurakuntalaisiaan.<br />

Merimiesaseman hoitaja Martti Saarinen<br />

rilaisissa itkuvirsissa esiintyy yleensa<br />

sama savelma muunnellen toistuvana<br />

kautta virren. Karjalassa, jossa itkuvirren<br />

sakeena on mielivaltaisen pituinen<br />

lause, on savelma improvisatorinen. Melodia,<br />

joka edustaa useimmiten mollisavellajia,<br />

sangen monilla laulajilla myos<br />

duuria, polveilee aina uusin kaantein,<br />

joskus korusavelinkin. Levahdyskohdissa,<br />

useimmiten lauseen lopussa, savelma<br />

paattyy hitaihin saveliin, joiden yhteydessa<br />

tai jalkeen herkka itkija puhkeaa<br />

nyyhkytyksiin».<br />

Matti Vironmaki

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!