17.07.2013 Views

inkerilaisten viesti - Inkeri-tiedon portaali

inkerilaisten viesti - Inkeri-tiedon portaali

inkerilaisten viesti - Inkeri-tiedon portaali

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Turussa Pyhainpaivana<br />

6.11. 1982<br />

Hyvissa a join ennen kello kahtatoista arviolta<br />

seitsemankymmenta henkea oli kokoontunut<br />

Karjalaan jaaneiden vainajieii<br />

muistokiven aarelle Turun Uudella hautausmaalla.<br />

Karjalaisia ja inkerilaisia. Olimme<br />

yhdessa muistelemassa edesmenneita omaisiamme,<br />

sukulaisiamme, ystaviamme, heimoveljiamme<br />

ja sisariamme.<br />

»Sama toivo, sania usko<br />

heimokansat yhdistaa.<br />

Kaukana ja korkealla<br />

meill' on matkan maaranpaa.»<br />

Ylla olevat sakeet ilmentavat hyvin <strong>inkerilaisten</strong><br />

ja karjalaisten yhteisen Pyhainpaivan<br />

vieton sopivuuden.<br />

Saa oli poutainen ja virrenveisuu kantoi<br />

kauas saaden sivullisiakin ihmisia pysahtymaan<br />

lahistolle.<br />

Muistokivella puhui Pansion karjalaisten<br />

kunniapuheenjohtaja Kottonen. Koruttomasti<br />

ja mieliinpainuvasti selvitteli ikaantynyt<br />

mies elaman tosiasioita.<br />

Karjalaisten jarjestojen seppeleen laskivat<br />

muistokivelle V. Puhalainen, H. Peltonen,<br />

P. Jousimo ja Kottonen. <strong>Inkeri</strong>laisten<br />

kukkalaitteen laskivat Aili Jukarainen, Lilja<br />

Stenvall ja Keijo Korkka. L. Stenvall<br />

lausui katkelman Aleksanteri Rahkosen runosta<br />

Imatralla. Runoilijan kuolemasta on<br />

tullut kuluneeksi 105 vuotta.<br />

kosketteli puheessaan rovasti Laurikkalan<br />

virka-aikaa Suomessa. Puheiden lomassa<br />

veisattiin virsia.<br />

Turun <strong>inkerilaisten</strong> lahjana luovutti pastori<br />

Mustonen talon isantavaelle teologian<br />

tohtori Juhani Jaaskelaisen kirjoittaman<br />

teoksen <strong>Inkeri</strong>n suomalainen evankelis-luterilainen<br />

kirkko neuvostojarjestelman ensimmaisena<br />

vuosikymmenena 1917—1927. Muistoksi<br />

ja kiitokseksi vierailusta tassa jo monelle<br />

inkerilaiselle tutuksi kayneessa ystavallisessa<br />

ja vieraanvaraisessa kodissa. Lahjan<br />

otti vastaan nuori isanta ja toivotti myos<br />

vastaisuudessa kaymaan talossa.<br />

Harras tilaisuus paattyi kirkkoherra Suhosen<br />

loppurukoukseen.<br />

Lilja Stenvall<br />

Veisattiin paatosvirsi, jonka jalkeen siirryttiin<br />

<strong>inkerilaisten</strong> vainajien muistomerkille.<br />

Alkuvirren jalkeen puhui pastori Vilho<br />

Mustonen Pyhainpaivan merkityksesta<br />

seka hautojen vaalimisesta <strong>Inkeri</strong>ssa. Sinivalkoisin<br />

nauhoin somistetun ja <strong>Inkeri</strong>n<br />

vareja hehkuvan kukkalaitteen laskivat<br />

muistomerkille Aili Jukarainen, Lilja Stenvall<br />

ja Keijo Korkka. Turun karjalaisten<br />

jarjestojen seppeleen laskivat muistomerkille<br />

Kottonen, Puhalainen, Peltonen ja Jousimo.<br />

Seurasi paatosvirsi.<br />

Jarjestelyvuorossa oleva »Pansion Karjalaiset»<br />

oli vat varanneet auton, jolla siirryttiin<br />

Karjalaisten talolle juhlaa jatkamaan.<br />

Alkajaisiksi, valmiiksi katetun kahvipoydan<br />

antimista nauttimaan. Kaunis kiitos Teille<br />

Pansion Karjalaisten emannat herkuistanne!<br />

Pansion Karjalaisten puheenjohtaja Teuvo<br />

Kahkonen suoritti tilaisuuden avauksen<br />

ja toivotti vieraat tervetulleiksi.<br />

Turun Karjalaseuran edustaja selvitteli<br />

talon historiikkia: rakentamisvaiheita, seka<br />

sen yllapitoon ja remontteihin liittyvia asioita.<br />

Paallimmaisena oli toteamus. Hyva talkoohenki<br />

taman talon pystytti! Ei nousisi<br />

enaa. Nykyaan kaikki haluaa palkan. Veisattiin<br />

virresta 614 ensimmaiset nelja sakeistoa.<br />

Kunniapuheenjohtaja Kottonen<br />

Pansion karjalaisista muisteli, miten ennen<br />

Karjalassa suoritettiin viimeiset palvelut<br />

ajasta tuonpuoleisiin siirtyneen henkilon<br />

kohdalla. Kuolinhetkesta hautaan asti. Erilaisethan<br />

ne olivat, kuten olivat olotkin.<br />

Helsinkilaisten tervehdyksena Aili Jukarainen<br />

luki runon Laps' <strong>Inkeri</strong>nmaan, kirjoittaja<br />

Lilja Saija. Turun Karjalaisten kuoro<br />

(vahvistettu trio totesi R. Horkko) lauloi<br />

T. Kuusiston »Suomalainen rukous», seka<br />

H. Klemetin »Liidellyt oon leivon lailla».<br />

Kuoroa johti Raimo Horkko. Lilja Stenvall<br />

lausui A. Ihon runot »Pyha pihlaja» seka<br />

»Kaukomatkalla». Turo Lehtonen lauloi Suomalaisen<br />

kansansavelman »Jo Karjalan kunnailla»,<br />

seka Kreetta Haapasalon »Kanteleeni».<br />

Saestyksesta tilaisuudessa vastasi Raimo<br />

Horkko. Loppurukouksen suoritti pastori<br />

Vilho Mustonen.<br />

Paatosvirtena veisattiin virresta 623 ensimmaiset<br />

nelja sakeistoa.<br />

Lilja Stenvall

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!