Grönlanti - Pohjola-Norden

Konkret handling, inte inriktning
Samarbetet i Norden har fått en ny dynamik,
tyckte de fem nordiska utrikesministrarna i
en artikel i samband med sitt marsmöte i Köpenhamn.
De verkade vara glada över detta. Och
utlovade ”konkret handling”. Detta låter ju
mycket lovande. Ministrarna pekar särskilt
på den förre norske utrikesministern Thorvald
Stoltenbergs förslag till säkerhetssamarbete
för ett år sedan.
Varje nordist måste glädjas! Tills man ser
vad ministrarna vill göra: ”identifiera inriktningen
i arbetet och dokumentera resultaten”.
God dag yxskaft!
Stoltenberg kom med tretton förslag. Några
var långtgående, vissa var, som finländska
röster påpekat, för ensidigt atlantiska.
Men andra var mycket konkreta – som system
för att motverka datastörningar (som
dem mot Estland), gemensam flygövervakning
över Island och marin miljöövervakning
i Östersjön och Barents hav.
Inga av dessa förslag låter de nordiska staterna
övergå till ”konkret handling”. Löftet
Tekoja sanojen sijaan
Pohjoismaiden yhteistyö on saanut uutta dynamiikkaa,
kirjoittivat viiden Pohjoismaan
ulkoministerit yhteisessä artikkelissaan Kööpenhaminan
maaliskuisen kokouksen alla.
He tuntuivat olevan tästä mielissään. Ja lupasivat
”konkreettista toimintaa”. Kuulostaa
todella lupaavalta. Ministerit viittasivat erityisesti
Norjan entisen ulkoministerin Thorvald
Stoltenbergin vuoden takaiseen ehdotukseen
turvallisuusyhteistyöstä.
Jokaisella nordistilla on siis aihetta iloon!
Ainakin siihen asti, kun näkee ministerien
suunnitelmat: ”identifioida työn kohteet ja
dokumentoida tulokset”. Hyvää päivää kirvesvartta!
Stoltenbergillä oli kolmetoista ehdotusta.
Jotkin niistä olivat kauaskantoisia, jotkin taas
– kuten Suomesta todettiin – liian yksipuolisesti
atlanttisia.
Toiset olivat hyvin konkreettisia, kuten
järjestelmä tietoliikennehyökkäysten estämiseksi
(sellaisten kuin Viroa kohtaan), Islannin
merialueiden ilmavalvonta sekä Itämeren
ja Barentsin meren ympäristövalvonta.
Pohjoismaat eivät kuitenkaan anna minkään
näistä ehdotuksista jalostua ”konkreet-
om starkare band med Baltikum är lika innehållslöst.
Här finns ju annars ett uppenbart utrymme.
Både att markera att den nordiska regionen
hör samman och att den bör breddas
till Baltikum.
Litauens nya president Dalia Grybauskaite
har i vår markerat att Norden och Baltikum
borde agera ihop regionalt inom EU.
Då kan Norge inte vara med. Men alla behöver
inte vara med om allt – i andra fall
kan icke-Nato-staterna Sverige och Finland
stå utanför.
De nordiska utrikesministrarna vill dock
nöja sig med att ”identifiera inriktningen”. Då
kommer man inte längre än till skrivbordskanten.
Detta visar värdet av att det finns folkliga
rörelser som Föreningarna Norden. Det borde
bli en central uppgift för dem att ännu mer
än hittills slå bryggor till Baltikum. Och att
kräva att den konkreta handling som utrikesministrarna
utlovar också blir verklighet.
tiseksi toiminnaksi”. Lupaus tiiviimmistä yhteyksistä
Baltian maiden kanssa on yhtä sisällyksetön.
Juuri tällä alueella olisi muutoinkin ilmeistä
tilaa sekä tehdä selväksi pohjoismaisten
alueiden yhteenkuuluvuus että tarve laajentaa
sitä Baltiaan.
Liettuan uusi presidentti Dalia Grybauskaite
on tänä keväänä esittänyt, että Pohjoismaiden
ja Baltian tulisi toimia alueellisesti
yhdessä EU:ssa. Tuolloin kuitenkaan Norja
ei voisi olla mukana. Mutta ei kaikkien tarvitse
kaikessa mukana ollakaan – joissakin
tapauksissa Natoon kuulumattomat Ruotsi
ja Suomi jäävät ulkopuolelle.
Pohjoismaiden ulkoministerit tyytyvät
kuitenkin ”identifioimaan työn kohteet”.
Silloin ei päästä kirjoituspöydän reunaa pidemmälle.
Tämä osoittaa Norden-yhdistysten kaltaisten
kansalaisliikkeiden arvon. Niiden keskeisenä
tehtävänä tulisi olla yhteyksien luominen
Baltian maihin vielä nykyistäkin selvemmin.
Ja sen vaatiminen, että ulkoministerien
lupaamasta konkreettisesta toiminnasta myös
tulee totta.
HÄR ÄR
TÄÄLLÄ
Olof Kleberg
Frilansjournalist
Vapaa toimittaja
sTOCKHOLM
Johannes Jansson/norden.org
13