Tutkimusraportti 197 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

More documents

Recommendations

Info

Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K. 2012. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010. Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197, 32 sivua, 30 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liitekarttaa. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Maalämpöpumpuilla hyödynnetyn geoenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja vuonna 2010 maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä oli noin 2 532 GWh; lämpöpumppuja oli kaikkiaan asennettu Suomessa 47 190 kappaletta. Pientalorakentamisessa jo 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Geoenergiaa hyödynnetään myös entistä enemmän suurissa rakennuskohteissa. Tällöin geoenergian rinnalla käytetään yleensä jotain muuta uusiutuvaa energiamuotoa tai kaukolämpöä. Metallimalmien louhintamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti. Vuonna 2010 kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt. Metallimalmikaivoksia oli toiminnassa kymmenen. Louhintamäärän perusteella suurin kaivos oli Talvivaaran monimetallikaivos Sotkamossa, josta louhittiin 13,3 Mt malmia. Yli miljoonan tonnin malminlouhintamääriin ylsivät myös Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivos (1,4 Mt), Kemin kromikaivos (1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (1,1 Mt). Maailmantalouden elpymisen myötä useimpien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi vuonna 2010. Suomen kallioperässä on suuri potentiaali löytää uusia high-tech-metalliesiintymiä, erityisesti platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja. Nämä ovat myös EU:n kannalta kriittisimpiä high-tech-metalleja. Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat karbonatiitit ja alkalikivet. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit ovat tutkimusten kohteina. Kevitsan nikkeli-kupari-platinakaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2012, ja Ranuan Suhangon platinaesiintymän kaivospäätöstä odotellaan. Kokkolan seudulla on useita lupaavia litiumesiintymiä. Niistä tunnetuin on Läntän esiintymä. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2010 24,9 Mt, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Malmin ja hyötykiven osuus oli kuitenkin 15,6 Mt, mikä on reilusti enemmän kuin vuonna 2009 ja lähentelee jo taantumaa edeltäviä määriä. Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä louhittiin hyötykiveä 10,2 Mt. Karbonaattikiveä louhittiin Lappeenrannan Ihalaisesta ja Paraisten Limberg-Skräbbölestä kummastakin noin 1,5 Mt. Ylämaan spektroliittilouhoksilla toiminta on jatkunut edellisvuosien tapaan, ja suurin osa kivestä on jalostettu koruiksi paikallisissa yrityksissä. Raakakiven vienti ulkomaille on ollut vähäistä. Sama koskee myös Luumäen jaloberylliä ja Luoston ametistia. Timanttivaltauksia on voimassa viidellä yhtiöllä. Valtauksista neljä on Kuhmossa ja yksi Kaavilla. Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueelta on tunnistettu rubiineja ja safiireja. Lisäksi GTK:ssa on tunnistettu Suomen ensimmäinen smaragdi Vuotson Riestojoelta. Suomessa eniten tuotetut luonnonkivet ovat graniitti ja vuolukivi. Vuonna 2010 luonnonkivien tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin ennakkotietojen mukaan 258 000 t ja vuolukiviä 93 000 t. Luonnonkiven arvioitu kokonaislouhinta oli 2,8 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,4 Mt. Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviainesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Vuonna 2010 kiviainesten kokonaiskäyttö oli 84 Mt, eli määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi kuitenkin selvästi vuoden 2008 luvuista (113 Mt). Vuonna 2010 rakennusalan laskusuhdanne pysähtyi ja erityisesti talonrakennus kääntyi kasvuun. Samaa odotetaan myös maa- ja vesirakentamisessa. Tämä todennäköisesti kääntää myös louhintamäärät kasvuun. Vuonna 2010 Suomessa oli 2 700 maa-ainesten ottopaikkaa ja 570 kalliokiviaineslouhosta. Vuonna 2010 turpeen tuotanto onnistui kohtalaisesti. Itä-Suomessa turvetta saatiin korjattua erittäin hyvin, mutta Länsi-Suomessa tuotantoa haittasivat runsaat ukkossateet. Turvetta tuotettiin kaikkiaan 25,4 Mm 3 . Tuotannosta 23,4 Mm 3 oli energiaturvetta ja 2 Mm 3 ympäristö- ja kasvuturvetta.
4 Asiasanat (Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Geologian tutkimuskeskus, PL 96, 02151 Espoo Sähköposti: tapio.kananoja@gtk.fi
Page 1 and 2: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusra
Page 3: Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärine
Page 7 and 8: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusr
Page 55 and 56:
Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusr
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61:
www.gtk.fi info@gtk.fi Yhteiskuntam
show all

Tutkimusraportti 197 - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?