Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto

kaan esimerkkejä tällaisista innovaatioista ovat muun muassa tuloskortti, toimintolaskenta/-johta-
minen, omistajan arvoon pohjautuva johtaminen (value-based management, VBM), rullaava en-
nustaminen (rolling forecasting) sekä tavoitelaskenta (target costing). Tutkimuksen kohteeksi valittu
case-yritys on ottamassa uutta innovaatiota, taloudellista pääomaa, käyttöön. Kuten tutkimuksessa
jo aiemmin mainittiin, case-yritys on suuri suomalainen finanssisektorilla toimiva asiantuntijaor-
ganisaatio. Porteous & Tapadar (2006) uskovat finanssisektorilla toimivan yrityksen menestykselli-
sen johtamisen edellyttävän kestävien riskienhallintatyökalujen kehittämistä ja käyttöä. Heidän mu-
kaan työkalujen avulla on mahdollista avustaa johtoa arvioimaan ja ymmärtämään niitä riskejä, joita
heidän liiketoimintansa kohtaavat. Ilman riittävää ymmärrystä riskeistä johto ei heidän mukaan ky-
kene tehokkaasti johtamaan liiketoimintaa. Käytännössä useat finanssisektorilla toimivat yritykset
eivät kuitenkaan aina hallitse riskejään ja johda liiketoimintaansa tämänkaltaisen kurinalaisen ”tie-
teellisen” menettelytavan avustuksella. Päinvastoin, liiketoimintaa saatetaan johtaa pelkän ylimmän
johdon vuosien varrella kartuttaman kokemuksen ja siihen pohjautuvan vaiston ja ”mututuntuman”
avulla. Tarkkoihin malleihin perustuvien menetelmien uskotaan olevan irrallaan finanssisektorilla
toimivan yrityksen johtamisen kaupallisista realiteeteista. Valitettavasti vaiston avulla johdettujen
finanssisektorilla toimivien yritysten omistajien ja asiakkaiden näkökulmasta lopputuloksella on
taipumusta olla sama. Kun odottamaton tai epätavallinen tapahtuma ilmenee, yritys romahtaa. Vain
ne yritykset, jotka on suunniteltu ja testattu kestämään vaikeita ja usein ennakoimattomia iskuja,
selviytyvät ja menestyvät. Taloudellinen pääoma tarjoaakin yhden riskienhallintatyökalun finans-
sisektorilla toimiville organisaatioille.
Steinin (2009) mukaan useat yritykset ovat finanssikriisin vallitessa implementoineet taloudelliseen
pääomaan perustuvia menetelmiä, mitkä on suunniteltu avustamaan riski- ja pääomatasojen hallit-
semisessa kyseisten olosuhteiden vallitessa. McNeilin et. al. (2005) mukaan taloudellinen pääoma
tarjoaa yrityksen laajuisen kielen mahdollistaen sekä keskustelun riskistä että sen hinnoittelun, jotka
liittyvät suoraan johdon ja muiden avainsidosryhmien ensisijaisiin huolenaiheisiin eli vakavarai-
suuteen sekä kannattavuuteen. Laajasti ymmärrettynä taloudellinen pääoma edustaakin heidän mu-
kaan uusista keinoista parasta käytäntöä riskin mittaamiseen sekä erilaisten riskien raportoimiseen.
Porteous & Tapadar (2006) määrittelevät taloudellisen pääoman seuraavasti:
”Economic capital for the business of a firm is the amount of capital, or excess assets,
that this business requires to ensure that its realistic, or market value, balance
sheet remains solvent, over a specified time horizon, with a prescribed probability
or confidence level, following events that are unexpected, yet not so unlikely
that they might never occur in practice.”
Määritelmän mukaisesti taloudellinen pääoma liittää yrityksen kohtaamat riskit siihen pääomaan,
joka vaaditaan näiden riskien hallitsemiseksi. Tapahtumat määritellään nimenomaisesti odottamat-
tomiksi erotuksena odotetuista, joita vastaan yritys varautuu erilaisin varauksin ja reservein. Tar-
28