Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
genssitekijöiden ja tehokkuuden välisestä yhteydestä onkin aiemmissa tutkimuksissa ollut heikko,<br />
minkä seurauksena johtopäätökset ovat olleet hajanaisia. Edellä mainittujen syiden seurauksena<br />
kontingenssitutkimusten tulokset eivät ole kehittyneet laajasti hyväksytyksi teoriaksi johdon ohja-<br />
usjärjestelmistä.<br />
Konfiguraatioteoria tarjoaa kontingenssiteorialle vastakkaisen näkemyksen <strong>ohjaus</strong>järjestelmien tut-<br />
kimiseen. Näkemys korostaa kontingessiteoriasta poiketen sosiaalisten rakenteiden kokonaisval-<br />
taista luonnetta, missä järjestelmän toimivuus on riippuvainen eri elementtien välisistä yhteyksistä,<br />
eikä ainoastaan niiden yksittäisistä ominaisuuksista. Täten konfiguraatioteoriaa voidaan pitää yh-<br />
denmukaisena useiden kontingenssiteoriaa kritisoineiden tutkimusten kanssa, joiden mukaan ohja-<br />
usjärjestelmiä ei tule tutkia eristyksissä, vaan osana laajempaa johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmien muodos-<br />
tamaa kokonaisuutta. Laajasta tuesta huolimatta, myös konfiguraatioteoria on saanut kritiikkiä<br />
osakseen. Kritiikin mukaan useat empiiriset tutkimukset ovat johtaneet liian yksinkertaistettuihin<br />
sekä ideaalisiin malleihin, jotka eivät vastaa organisatorisen todellisuuden havaittua monimutkai-<br />
suutta. Yksinkertaistettujen mallien sijasta tulisikin huomioida laajempi ja kokonaisvaltaisempi va-<br />
likoima erilaisia organisatorisia dimensioita.<br />
Erilaiset viitekehykset johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmien muodostamasta kokonaisuudesta tarjoavat mah-<br />
dollisuuden selvittää mistä johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmien muodostama kokonaisuus todellisuudessa<br />
koostuu. Aiemmista tutkimuksista on löydettävissä useita erilaisia viitekehyksiä. Osa viitekehyk-<br />
sistä sisältää päällekkäisyyksiä, kun taas toiset saattavat erota toisistaan huomattavastikin. Osa ole-<br />
massa olevista viitekehyksistä keskittyy erityisesti erilaisiin formaaleihin <strong>ohjaus</strong>tekniikoihin jättäen<br />
vaikeammin selitettävissä olevat <strong>ohjaus</strong>keinot tarkastelun ulkopuolelle (kts. esim. Ferreira & Otley,<br />
2005; Otley, 1999). Esimerkiksi kulttuuri on jätetty monissa aiemmissa tutkimuksissa usein johdon<br />
ohjauksen ulkopuolelle (kts. esim. Anthony & Govindarajan, 2007). Edellä mainittujen syiden seu-<br />
rauksena tämän tutkimuksen kohteeksi on pääsääntöisesti valittu viitekehykset, jotka huomioivat<br />
<strong>ohjaus</strong>kokonaisuuden mahdollisimman laajasti. Laajimmin eri <strong>ohjaus</strong>järjestelmät huomioi Malmin<br />
& Brownin typologia, mikä tukee viitekehyksen hyödyntämistä tutkimuksen empiirisen aineiston<br />
jaottelussa. Yllättäen myös Flamholtzin viitekehys onnistuu huomioimaan eri <strong>ohjaus</strong>järjestelmät<br />
laajasti vanhasta julkaisuajankohdasta huolimatta. Myös Merchantin & Van der Steden viitekehys<br />
ottaa eri <strong>ohjaus</strong>menetelmät laajasti huomioon. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin Simonsin viiteke-<br />
hys, koska se ei varsinaisesti kuvaa johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta, vaan<br />
pikemminkin yhden <strong>ohjaus</strong>kokonaisuuden keskeisen osan eli organisaation rakenteen ja johtamis-<br />
prosessit.<br />
31
Change language