Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4 CASE-YRITYKSEN STRATEGISTEN LIIKETOIMINTAYKSIKÖIDEN<br />
OHJAUSKOKONAISUUKSIEN ANALYSOINTI<br />
Luvun tavoitteena on kuvailla mistä johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmien muodostama kokonaisuus koostuu<br />
tutkimuksen kohteeksi valitun case-yrityksen kolmen strategisen liiketoimintayksikön sisällä sekä<br />
analysoida <strong>ohjaus</strong>kokonaisuuksien toimivuutta eri organisaatiotasoilla. Huomiota pyritään erityi-<br />
sesti kiinnittämään siihen, poikkeavatko eri johtotasolla olevien avainhenkilöiden <strong>ohjaus</strong>käytännöt<br />
toisistaan sekä kuinka keskijohto kokee toiminnalliset mahdollisuutensa suhteessa ylimpään joh-<br />
toon. Samalla <strong>ohjaus</strong>kokonaisuuteen sisältyvien <strong>ohjaus</strong>elementtien välisiin mahdollisiin yhteyksiin<br />
pyritään kiinnittämään huomiota. Aineisto jaotellaan pääsääntöisesti suhteessa Malmin & Brownin<br />
(2008) typologiaan johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmien muodostamasta kokonaisuudesta (Management<br />
Control Systems Package), joka on esitelty tutkimuksessa jo aiemmin. Aineiston analysoimisessa<br />
hyödynnetään monipuolisesti johdon <strong>ohjaus</strong>järjestelmiin liittyvää koti- ja ulkomaista lähdekirjalli-<br />
suutta.<br />
4.1 SBU 1<br />
4.1.1 Pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu<br />
Suunnittelujärjestelmillä voi olla huomattava rooli ihmisten käyttäytymisen ohjaamisessa (Malmi &<br />
Brown, 2008). SBU 1:ssä on oma strateginen suunnitteluprosessi, vaikka strategiset linjaukset tule-<br />
vat konsernitasolta annettuina. Yksikön strategisen suunnittelun aikajänne on kolme vuotta. Osa<br />
ylimmästä johdosta kuitenkin kokee, että strategisen suunnittelun aikajänne voisi todellisuudessa<br />
olla pidempi. Yksikön strategista suunnittelua voidaan kuvata kattavaksi, sillä strategisessa suun-<br />
nittelussa määritetään päämäärien ja tavoitteiden ohella myös kilpailuedun luomisen keinot sekä<br />
niiden edellyttämät resurssit. Tämän seurauksena strateginen suunnittelu on pelkistä päämääristä<br />
sopimisen ja määrittelyn sijasta pikemminkin laaja dokumentti. Strategiaprosessin eteneminen<br />
vaihtelee kuitenkin suhdanteiden mukaan. Hyvinä taloudellisina aikoina strategiaprosessia voidaan<br />
kuvata tavoitelähtöiseksi. Laman ja sitä seuranneen toimintaympäristön epävarmuuden seurauksena<br />
strategiaprosessia on kuitenkin jouduttu muuttamaan, minkä seurauksena strategiaprosessissa läh-<br />
detään tällä hetkellä resurssi- ja kyvykkyysanalyysista liikkeelle. Osa strategiakirjallisuudesta tukee<br />
tavoitelähtöistä strategiaprosessia (kts. Esim. Kaplan & Norton, 1996). Osa strategiakirjallisuudesta<br />
puoltaa kuitenkin tavoitelähtöisen strategiaprosessin sijasta resurssilähtöistä strategiaprosessia (kts.<br />
esim. Hamel & Prahalad, 1990).<br />
Yksikön päämääriä voidaan pitää pikemminkin määrällisinä kuin laadullisina. Päämääriä ei kuiten-<br />
kaan ole tarkemmin konkretisoitu. Tästä syystä selkeää eroa määrällisten ja laadullisten päämäärien<br />
41
Change language