Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto

lista valita haluamansa haastateltavat, henkilöt pyrittiin valitsemaan niin, että tutkimusaineistosta
muodostui mahdollisimman informatiivinen tutkimusongelman kannalta. Kaikille haastateltaville
lähetettiin etukäteen sähköpostitse saatekirje tutkimushankkeesta sekä pyydettäessä myös varsinai-
nen kysymyslomake tai käsiteltävät teemat. Lisäksi kaikille haastateltaville kerrottiin vielä varsinai-
sessa haastattelutilanteessa lyhyesti tutkimuksen taustat sekä tavoitteet. Lisäksi kaikilta haastatelta-
vilta kysyttiin erikseen lupa haastatteluiden nauhoittamisesta muistiinpanoja varten. Haastattelut
toteutettiin aikavälillä 12.10.2009–12.4.2010. Haastatteluita toteutettiin yhteensä 20 kappaletta,
kunnes tietoa todettiin olevan riittävästi aineiston analysoimiseksi. Nauhoitettuja haastatteluja kertyi
yhteensä noin 25 tuntia. Tiedot tehdyistä haastatteluista on esitetty liitteessä 3.
Haastatteluihin liittyy useita etuja muihin aineistonkeruumenetelmiin verrattuna. Esimerkiksi Hir-
sijärven et. al. (2009) mukaan haastatteluiden etuna voidaan yleisesti pitää aineistonkeruun säätele-
mistä joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen. Vastaajille on annettava
mahdollisuus tuoda esille itse koettuja asioita mahdollisimman vapaasti. Tämän seurauksena haas-
tateltava voi kertoa itsestään ja aiheesta laajemmin kuin tutkija pystyy ennakoimaan. Samalla on
mahdollista pyytää perusteluja esitetyille mielipiteille sekä esittää lisäkysymyksiä tarpeen mukaan.
Vastaajiksi suunnitellut henkilöt saadaan yleensä myös hyvin mukaan tutkimukseen, minkä lisäksi
haastateltavat on mahdollista tavoittaa helposti myöhemminkin, jos aineistoa on tarpeen täydentää.
Haastattelut soveltuvat hyvin myös tilanteeseen, missä aihe on vasta vähän kartoitettu ja tuntema-
ton, minkä seurauksena tutkijan on vaikea etukäteen tietää vastausten suuntia. Tämä on tilanne juuri
johdon ohjausjärjestelmien muodostaman kokonaisuuden osalta. Erityisesti strukturoidun haastat-
telun eduiksi Hirsijärvi et. al. mainitsevat laajan tutkimusaineiston keräämisen. Huolellisesti suun-
niteltu lomake mahdollistaa myös aineiston nopean käsittelyn tallennettuun muotoon sekä aineiston
analysoinnin tietokoneen avulla. Koskisen et. al. (2005) mukaan teemahaastattelu on puolestaan
hyvin käytettynä erinomaisen tehokas menetelmä, koska tutkija voi ohjata haastattelua ilman, että
kontrolloi sitä tyystin. Vilkan (2005) mukaan teemahaastattelu onkin selkeästi käytetyin laadullisen
aineistonkeruumenetelmä liiketaloustieteissä.
Myös haastatteluihin liittyy aina useita mahdollisia rajoitteita, joilla saattaa olla vaikutusta tutki-
mustulosten kannalta. Esimerkiksi Koskisen et. al. (2005) mukaan haastatteluissa saadaan aina sel-
ville vastaajan rekonstruoima käsitys, emme itse asiaa. Lisäksi haastattelussa tutkijan vaikutus ai-
neistoon on suurempi muihin menetelmiin verrattuna. Tällöin ongelmaksi saattaa muodostua reak-
tiivisuus, jolla Koskinen et. al. viittaavat tilanteeseen, jossa tutkija vaikuttaa tutkittaviin niin, että
nämä muuttavat käyttäytymistään. Käyttäytymisen muutos perustuu siihen, että ihmiset tietävät
olevansa tutkittavana. Reaktiivisuus on kuitenkin väistämätön piirre lähes kaikissa laadullisissa tut-
kimuksissa, minkä seurauksena ongelma ei ole niinkään reaktiivisuus sinänsä, vaan sen vakavat
39