Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto

kuttaa siihen, millaisiksi organisaation jäsenten toiminnalliset mahdollisuudet ja tulosodotukset
muodostuvat.
Bergstrandin (1997) mukaan välitön ohjaus toimii lähinnä vain pienyrityksissä. Simons (2000) ku-
vaa kuinka liiketoiminnan laajentuessa, suunnan asettaminen sekä yhteisten tavoitteiden varmista-
minen käyvät yhä vaikeammiksi. Tämän seurauksena esimerkiksi epäviralliset keskustelut ja suora
valvonta käyvät riittämättömiksi liiketoiminnan tehokkaan ohjauksen näkökulmasta. Ongelman
ydin on hänen mukaan joukko erilaisia jännitteitä organisaatioissa – innovaation ja kontrollin vä-
lillä; kannattavuuden ja kasvun välillä; johdon ja työntekijöiden tavoitteiden välillä; sekä lukuisten
markkinoilla arvoa luovien mahdollisuuksien ja johdon rajallisen käytettävissä olevan ajan sekä
huomion välillä. Tasapainottaakseen organisaatioissa esiintyviä jännitteitä, johdon on turvauduttava
erilaisiin suoritusmittaus- ja ohjausjärjestelmiin, jotka auttavat suunnan asettamisessa, strategisten
päätösten tekemisessä sekä haluttujen tavoitteiden saavuttamisessa.
Merchant & Van de Stede (2007) painottavat ohjauksen kriittistä roolia organisaatioissa, koska ih-
miset ovat organisaatioissa niitä, jotka tekevät asiat käytännössä. He huomauttavat, että jos kaikkien
työntekijöiden voitaisiin aina odottaa käyttäytyvän organisaation edun mukaisesti, ei organisaati-
oilla olisi tarvetta erilaisille johdon ohjausjärjestelmille. Todellisuudessa työntekijät ovat kuitenkin
joskus kykenemättömiä tai haluttomia toimimaan organisaation edun mukaisesti, minkä seurauk-
sena johdon on turvauduttava erilaisiin toimenpiteisiin suojautuakseen ei-toivotun käyttäytymisen
toteutumiselta ja erityisesti sen jatkumiselta sekä rohkaistakseen työntekijöitä käyttäytymään halu-
tulla tavalla. Toisaalta on hyvä muistaa, ettei täydellinenkään ohjaus ole realistinen tavoite. Voi-
daankin sanoa, että asianmukaisesti suunniteltuina johdon ohjausjärjestelmät vaikuttavat työnteki-
jöiden käyttäytymiseen halutulla tavalla ja täten lisäävät organisaatioiden tavoitteiden saavuttami-
sen todennäköisyyttä.
Tämä tutkimus kuuluu strategisen johdon laskentatoimen alueelle. Se liittyy ajankohtaiseen kes-
kusteluun johdon laskentatoimen muutoksesta erityisesti johdon ohjausjärjestelmien osalta. Tutki-
mus keskittyy tarkastelemaan erilaisia johdon ohjausjärjestelmiä, joiden avulla eri organisaa-
tiotasoilla olevan avainhenkilöt pyrkivät vaikuttamaan alaistensa toimintaan ja käyttäytymiseen
tutkimuksen kohteeksi valitun case-yrityksen sisällä.
1.1 Tutkimuksen motivaatio
Katsaus aiempiin tutkimuksiin johdon ohjausjärjestelmien saralta paljastaa, että tutkimuksia yksit-
täisten ohjausjärjestelmien vaikutuksista, kuten esimerkiksi toimintolaskenta/-johtaminen (activity-
based costing/management, ABC/M), budjetointi (budgeting) tai tuloskortti (balanced scorecard,
5