Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Toiminnan ohjaus finanssisektorilla toimivassa ... - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
avulla on voitu varmistaa kaikkien mahdollisuus päästä vaikuttamaan organisaation kehitykseen<br />
jossakin vaiheessa. Osa keskijohdosta on nykyiseen toimintamalliin erittäin tyytyväinen. Eräs hen-<br />
kilö yksikön keskijohdosta toteaa asiasta seuraavasti:<br />
”Minusta on hyvä, että siellä on aina jotkut, mutta missään nimessä enempää ei<br />
tarvitse olla… minun näkemys on se, että siellä riittää, että tietyt ihmiset edustavat<br />
kenttää, mutta ylin johto tekee päätökset, eikä ole mitään tarvetta silloin missään<br />
laajassa mittakaavassa kuunnella kentän ääntä. Riittää, että siellä on muutama,<br />
jotka kertovat sen ja heitä kuunnellaan.”<br />
Osa keskijohdosta kuitenkin kokee, että heitä voitaisiin hyödyntää strategiaprosessissa nykyistä<br />
enemmän. Eräs henkilö yksikön keskijohdosta kommentoi asiasta seuraavasti:<br />
”Vaikka me emme olisi siinä ydinporukassa mukana… niin minä jotenkin näen<br />
niin, että meitä voitaisiin enemmän hyödyntää jo siinä valmisteluvaiheessa… jotain<br />
tehtäviä meille voisi antaa ja meitä voitaisiin sitouttaa toimintaan paremmin.”<br />
Monesti siirtymä strategiasta lyhyen aikavälin suunnitelmiin saattaa aiheuttaa organisaatioissa epä-<br />
jatkumon. Strategisten suunnitelmien muuttaminen konkreettisiksi vuositason toimenpiteiksi ja toi-<br />
minnaksi on perinteisesti hoidettu organisaatioissa laatimalla vuosibudjetti. Perinteinen vuosibud-<br />
jetointi on kuitenkin viime vuosien aikana saanut runsaasti kritiikkiä osakseen (kts. esim. Ekholm &<br />
Wallin, 2000). Tämän seurauksena useat yritykset ovat siirtyneet soveltamaan monia uusia budje-<br />
toinnin muotoja kuten rullaavaa ennustamista tai toimintoperusteista budjetointia välttääkseen pe-<br />
rinteiseen vuosibudjetointiin liittyviä ongelmia (kts. esim. Grandlund & Malmi, 2004; Hope & Fra-<br />
ser, 2003). Myöskään tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä ei sovelleta perinteistä vuosibudje-<br />
tointia. Budjettien sijasta onnistunut strategisten suunnitelmien muuttaminen konkreettisiksi vuo-<br />
sitason toimenpiteiksi ja toiminnaksi pyritään yksikössä varmistamaan ylhäältä-alas etenevän mallin<br />
avulla. Toisin sanoen, strategisten suunnitelmien muuttaminen vuosisuunnitelmiksi tapahtuu saman<br />
suunnitteluryhmän kautta, joka osallistuu strategisten päämäärien määrittelyyn. Strategian päivittä-<br />
misen jälkeen suunnitteluryhmä tekee yksikön vuosisuunnitelman strategian pohjalta ja antaa sen<br />
keskijohdon toteutettavaksi. Keskijohto puolestaan maastouttaa yksikön vuosisuunnitelman omaan<br />
toimintaansa parhaaksi näkemällään tavalla. Tämän seurauksena osa keskijohdosta on nykyiseen<br />
toimintamalliin erittäin tyytyväinen. Eräs henkilö yksikön keskijohdosta kommentoi asiasta seuraa-<br />
vasti:<br />
”Vuosisuunnitelma sinällään sitoo kaikkia yksikössä tasapuolisesti ja se on hirveän<br />
hyvä asia. Ei tarvitse tapella keskijohdossa siitä, että mitkä meidän painopistealueet<br />
ovat, mihin resursseja käytetään, mihin voimavaroja käytetään, vaan<br />
ne tulevat sieltä vuosisuunnitelmasta.”<br />
Ylimmän johdon mukaan ylhäältä-alas etenevä prosessi on kuitenkin aika ajoin saanut keskijoh-<br />
dolta kritiikkiä osakseen. Osa keskijohdosta kokee, että heitä voitaisiin nykyistä enemmän osallistaa<br />
vuosisuunnitelmien laadinnassa. Eräs henkilö yksikön keskijohdosta kommentoi asiasta seuraavasti:<br />
43