Sairaalaviesti 4/2012 - Kunnat.net
04.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Sairaalaviesti 4/2012 - Kunnat.net

Sairaalaviesti 4/2012 - Kunnat.net

Sairaalaviesti 4/2012 - Kunnat.net

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
kunnat.net

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Sairaalaviesti</strong><br />

Sjukhusinfo 4/12<br />

joulukuu<br />

december

<strong>Sairaalaviesti</strong><br />

4/<strong>2012</strong><br />

Tiedote ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa.<br />

Julkaisija<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Toinen linja 14<br />

00530 Helsinki<br />

Puh. (09) 7711<br />

www.kunnat.<strong>net</strong><br />

Vastaava toimittaja<br />

Chefredaktör<br />

Tarja Myllärinen<br />

Toimitussihteeri<br />

Redaktionssekreterare<br />

Anu Nemlander<br />

Kirjoitusten sisältöä voi<br />

vapaasti lainata, kun lähde<br />

mainitaan. Koko artikkelin<br />

lainaamiseen tulee kuitenkin<br />

saada kirjoittajan lupa.<br />

Tiedote on myös Inter<strong>net</strong>issä<br />

Kuntaliiton kotisivulla<br />

http://www.kunnat.<strong>net</strong>/ soster<br />

Painosmäärä 4000 kpl<br />

Painopaikka<br />

Savion Kirjapaino Oy,<br />

Kerava<br />

Kansikuva<br />

Veli-Pekka Rautava,<br />

Kanta-Hämeen keskussairaala<br />

ISSN 1236-6366<br />

Sisältö<br />

Pääkirjoitus: Nopeasti hoitoa, nopeammin hoitoon – vaikka<br />

talous kiristyy 3<br />

Ledare: Snabb vård, snabbare tillgång till vård – trots att ekonomin<br />

stramas åt 4<br />

Sairaanhoito osa alueen, seudun ja kunnan elinvoimaa<br />

– selvityshenkilöt valmistelemaan sote-ratkaisuja 5<br />

Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia<br />

– vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa 8<br />

Töölön sairaala, aina valmis monipuolisella osaamisella<br />

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia<br />

9<br />

ja pettymyksiä 11<br />

Esimerkki uusista hoidoista – lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli<br />

Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista<br />

13<br />

– tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus<br />

Kaikkiin sairaaloihin niiden toiminnan vaatimat erikoislääkärit ja osaajat<br />

14<br />

– erikoiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla<br />

Ortopedian tulospalkkauksen kokemukset Päijät-Hämeessä<br />

16<br />

– miten saada sitoutettua osaajat keskussairaalaan<br />

Kunnan odotukset tilaajana erikoissairaanhoidolta – miten madalletaan<br />

17<br />

perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa 18<br />

Näin TAYS-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa 19<br />

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja TAYSin yhteistyöhankkeet<br />

Erva-yhteistyön luomat uudet toimintakonseptit Etelä-Pohjanmaan<br />

20<br />

näkökulmasta 22<br />

Tuottavuuden parantaminen – yleisesti ja esimerkkinä HUS 23<br />

TAYSin Silmäkeskuksen uudet toimintakonseptit ja tulokset<br />

Kuntoutus osana tulevaa vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa – kokemuksia<br />

24<br />

käytännöstä Päijät-Hämeessä<br />

Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan uudet konseptit<br />

26<br />

– oppeja ja malleja myös maailmalta 27<br />

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 28<br />

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä 29<br />

Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä<br />

Jatkoa juttuun ”Suomi on hyvä maa – pärjäämme hyvin kansainvälisessä<br />

31<br />

kilpailussa” 32<br />

Professori Martti Kekomäelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinto 32<br />

Arkkiatri Risto Pelkosen Humanitaarinen viesti lasten ja nuorten puolesta 33<br />

PARETO-projektin loppuraportti on valmistunut 34<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> siirtyy historiaan 35

Nopeasti hoitoa, nopeammin hoitoon – vaikka talous<br />

kiristyy<br />

Maastamme on hävinnyt 10 vuoden aikana 100 000 teollista työpaikkaa. Komeasti ylijäämäinen<br />

kauppataseemme on kääntynyt alijäämäiseksi. Kilpailukykymme on huonontunut mm.<br />

Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Kärvistelemme hitaan talouskasvun kourissa. Suomalaisilla<br />

vientituotteilla ei ole riittävää kysyntää. Metsäteollisuus on sulkenut tehtaita. Nokia jäi jälkeen<br />

älypuhelimien kehittämisessä. Emme ole pystyneet kehittämään uusia menestyviä tuotteita<br />

ja työpaikkoja. Osaa EU-maista on pelastettu ja pelastetaan yhteisvoimin velkakurimuksesta.<br />

Onneksi suurta romahdusta EU-alueella ei tullut.<br />

Kaikki nuo vaikuttavat siihen, että elämme lisääntyvässä määrin velaksi. Talouden kasvu<br />

syntyy tehdystä työstä ja tuottavuudesta. Sillä rahoitetaan hyvinvointipalvelut ja kasvavat eläkemenot.<br />

Kotimainen kysyntä on liian pientä vientivetoisessa taloudessa, joka on edelleenkin<br />

pohjaltaan sangen vahva. Moniin muihin maihin verrattuna valtiomme on vähemmän velkaantunut,<br />

mutta velkaantuu lisää.<br />

Työmarkkinajärjestöjen kriisitietous on kasvamassa, mikä toivottavasti rohkaisee niitä vuosia<br />

kestäviin uudistuksiin ja kipeisiinkin muutoksiin. Kaiken vanhan puolustaminen ei anna<br />

edellytyksiä luoda runsaasti uusia työpaikkoja, joilla saadaan aikaan vientiä. Jos ja kun työikäisten<br />

määrä pienenee ja työttömien määrä kasvaa, sellaisella menolla ei voida jatkaa.<br />

Valtion suurimmat menojen leikkaukset kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin, mikä kiristää<br />

kuntataloutta. Vuonna <strong>2012</strong> kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin noin prosentin<br />

ja kuntien menot keskimäärin yli neljä prosenttia. Julkisen talouden kestävyysvaje on tullut<br />

kaikille tutuksi. Kaikki tuo tarkoittaa, että myös sairaanhoidon menojen kasvun on oltava<br />

maltillista lähivuosina. Väestömme sairastuvuus ja sairastavuus väistämättä kasvavat, mihin on<br />

vastattava tarjoamalla lisää tutkimuksia ja hoitoja. Uusia tutkimus- ja hoitome<strong>net</strong>elmiä otetaan<br />

käyttöön.<br />

Sairaalat ovat uudistaneet ja uudistavat toiminta- ja palvelukonsepteja, käytäntöjä, prosesseja,<br />

työnjakoja, osaamista ja tietoverkkoja. Tuottavuus ja vaikuttavuus ovat parantuneet ja<br />

parantuvat. Hoidot tuotetaan valtaosin nopeammin ja potilas parantuu hoitojen jälkeen kotona.<br />

Uudet sairaalarakennukset muuttavat osin radikaalisti erikoissairaanhoidon toimintoja<br />

ja logistiikkaa. Ne saavat aikaan 10–15 prosentin rationointihyödyn toimintakustannuksiin.<br />

Erikoissairaanhoito pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään kohtuullisin menolisäyksin. Terveydenhuollon<br />

rahoitus on uudistettava.<br />

Kiireellisen erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot pystytään tarjoamaan sangen hyvin<br />

koko maassa. Ensihoito siirtyi vuoden alussa sairaanhoitopiirien tehtäväksi ja integroituu paremmin<br />

osaksi akuuttia sairaanhoitoa. Ensihoidon uudistukset, toimivat tietoverkot ja etäkonsultaatiot<br />

mahdollistavat sen, että osa potilaista saa avun nopeasti jo paikan päällä eikä tarvitse<br />

kuljetusta päivystyspoliklinikalle.<br />

Valtaosa potilaista saa ei-kiireelliset tutkimukset ja hoidot kohtuullisen nopeasti. Osassa sairaaloista<br />

on liian pitkiä odotusaikoja tiettyihin tutkimuksiin, hoitoihin ja leikkauksiin. Hoitotakuun<br />

kolme viikkoa, kolme kuukautta ja kuusi kuukautta ovat liian pitkiä enimmäisodotusaikoja.<br />

Hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon on päästävä vastedes nopeammin. Lyhyet jonot,<br />

yleisesti tiedetty hoidon ja osaamisen korkea laatu sekä ystävällinen asiakaslähtöinen palvelu<br />

ovat kunnallisen erikoissairaanhoidon menestystekijöitä. Kiireettömän hoitopaikan valintaoikeus<br />

on tulossa.<br />

Sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito ovat parhaiten toimiva osa kunnallisessa sosiaali- ja<br />

terveystoimessa. Maamme sairaalat ovat pohjoismaisissa vertailuissa tehokkaimpia toiminnaltaan<br />

ja kustannuksiltaan. Suomen terveydenhuollon menojen suhde kansantuotteeseen on<br />

kehittyneiden OECD-maiden edullisimpia. Näitä ei saa sote- ja kuntauudistuksellakaan pilata.<br />

Tämä on viimeinen <strong>Sairaalaviesti</strong>. Jutut on työstetty valtaosin Lahdessa pidettyjen Sairaalapäivien<br />

alustuksista. Kuntaliitossa on hyvin vähän asiantuntijoita, jotka tarkastelevat asioita sairaanhoidon<br />

ja erikoissairaanhoidon näkökulmista. Erikoissairaanhoidosta kirjoittajia ei löydy.<br />

Kuntalehti julkaisee sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevän liitteen neljä kertaa vuonna<br />

2013. Aika näyttää, miten sairaanhoitopiirit ja kunnallinen erikoissairaanhoito saavat näissä<br />

tilaa ja syvempää tarkastelua.<br />

Heikki Punnonen<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 3

Snabb vård, snabbare tillgång till vård – trots att<br />

ekonomin stramas åt<br />

4<br />

På 10 år har 100 000 industriarbetsplatser försvunnit i vårt land. Vår handelsbalans som tidigare<br />

kunde ståta med ett överskott visar nu ett underskott. Vår konkurrenskraft har försvagats jämfört<br />

med bland annat Sverige och Tyskland. Den långsamma ekonomiska tillväxtens går på sparlåga.<br />

Efterfrågan på finländska exportartiklar är inte tillräcklig. Skogsindustrin har stängt fabriker. Nokia<br />

hann inte med i utvecklingen av smarttelefonen. Vi har inte lyckats utveckla nya framgångsrika produkter<br />

eller skapa arbetsplatser. En del av EU-länderna har räddats och räddas med gemensamma<br />

krafter ur skuldspiralen. Lyckligtvis uteblev den stora kraschen inom EU-området.<br />

Allt detta samverkar till att vi i allt högre grad lever på kredit. Ekonomisk tillväxt uppnås genom<br />

utfört arbete och produktivitet. Därigenom finansieras välfärdstjänsterna och de stigande pensionskostnaderna.<br />

Den inhemska efterfrågan är för liten i den exportinriktade ekonomin vars grundval<br />

fortfarande är synnerligen stark. I jämförelse med många andra länder har Finland inte särskilt stora<br />

skulder, men vi tar allt fler lån.<br />

Arbetsmarknadsorganisationernas krismedvetenhet håller på att öka, vilket förhoppningsvis<br />

sporrar dem till långvariga reformer och även till smärtsamma omställningar. Ett försvar av allt gammalt<br />

ger inte förutsättningar för att skapa många nya arbetsplatser, genom vilka exporten fås igång.<br />

Man kan inte fortsätta i samma spår om och när antalet personer i arbetsför ålder minskar och<br />

antalet arbetslösa ökar.<br />

Statens största utgiftsnedskärningar drabbar kommunernas statsandelar, vilket stramar åt den<br />

kommunala ekonomin. År <strong>2012</strong> ökade kommunernas skatteinkomster med ungefär en procent i<br />

snitt medan kommunernas utgifter ökade med mer än fyra procent i snitt. Den offentliga ekonomins<br />

hållbarhetsgap har alla hört om. Allt detta sammantaget innebär att även ökningen av sjukvårdsutgifterna<br />

måste vara måttfull de närmaste åren. Befolkningens incidens och sjukdomsfallen<br />

ökar oundvikligen, och som motåtgärd måste man erbjuda fler undersökningar och behandlingar.<br />

Nya undersöknings- och behandlingsmetoder tas i bruk.<br />

Sjukhusen har förnyat och förnyar verksamhets- och servicekoncept, praxis, processer, arbetsfördelning,<br />

kompetens och och datanät. Produktiviteten och effekterna har förbättrats och förbättras.<br />

Huvuddelen av behandlingarna sker snabbare och patienten tillfrisknar därefter hemma. Nya<br />

sjukhusbyggnader förändrar delvis verksamheten och logistiken radikalt inom den specialiserade<br />

sjukvården. De innebär en rationalisering som ger en kostnadsbesparing på 10–15 procent. Den<br />

specialiserade sjukvården förmår möta den ökande efterfrågan med rimliga utgiftsökningar. Finansieringen<br />

av hälso- och sjukvården måste förnyas.<br />

Undersökningar och behandlingar inom den brådskande specialiserade sjukvården erbjuds synnerligen<br />

väl i hela landet. Den prehospitala akutsjukvården överfördes vid årets början till sjukvårdsdistrikten<br />

och integreras bättre som en del av akutsjukvården. Omläggningarna inom den prehospitala<br />

akutsjukvården, fungerande datanät och distanskonsultationer möjliggör att en del av patienterna<br />

snabbt får hjälp på plats och inte behöver transport till jourpolikliniken.<br />

Största delen av patienterna får icke-brådskande undersökningar och behandlingar inom rimlig<br />

tid. På en del av sjukhusen är väntetiderna till vissa undersökningar, behandlingar och operationer<br />

alltför långa. Vårdgarantins tre veckor, tre månader och sex månader är för långa maximiväntetider.<br />

I framtiden bör bedömningen av vårdbehovet och intagningen för vård ske snabbare. Korta köer, en<br />

allmänt känd hög standard på vården och kompetensen samt vänlig kundorienterad service är framgångsfaktorer<br />

för den kommunala specialiserade sjukvården. Val av vårdenhet för icke-brådskande<br />

vård är på väg.<br />

Sjukvårdsdistrikten och den specialiserade sjukvården är den bäst fungerande delen av den kommunala<br />

social- och hälsovården. Sjukhusen i vårt land hör till de effektivaste i en nordisk jämförelse<br />

i fråga om verksamheten och kostnaderna. Våra utgifter för hälso- och sjukvård i förhållande till<br />

BNP hör till de lägsta i de mest utvecklade OECD-länderna. Dessa styrkor får vi inte spoliera med<br />

social- och hälsovårdsreformen eller kommunreformen.<br />

Det här är sista numret av Sjukhusinfo. Artiklarna baserar sig huvudsakligen på anföranden som<br />

hölls under Sjukhusdagarna i Lahtis. På Kommunförbundet finns det mycket få sakkunniga som<br />

granskar frågor ur sjukvårdens och den specialiserade sjukvårdens synvinkel. Här finns ingen som<br />

skriver om den specialiserade sjukvården.<br />

Kuntalehti publicerar år 2013 fyra bilagor om social- och hälsovård. Tiden får utvisa hur sjukvårdsdistrikten<br />

och den kommunala specialiserade sjukvården ges utrymme och granskas mer djupgående<br />

i bilagorna.<br />

Heikki Punnonen<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Sairaanhoito osa alueen, seudun ja kunnan elinvoimaa<br />

– selvityshenkilöt valmistelemaan sote-ratkaisuja<br />

Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto<br />

Caspar, Melchior ja Balthasar olivat itämaan kolme tietäjää,<br />

jotka näkivät taivaalla tähden ja tulivat sen johdattamina<br />

osoittamaan kunnioitusta sekä tuomaan lahjoja<br />

Jeesus-lapselle Betlehemiin. Ministeriö asetti kolme<br />

selvityshenkilöä jokaiselle erityisvastuualueelle sekä antoi<br />

heille tehtävän ja tarkentavat linjaukset.<br />

Ministeriön asettamien selvityshenkilöiden tehtävänä<br />

on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua yhteistyössä<br />

alueiden, seutujen ja kuntien toimijoiden<br />

kanssa. Tavoitteena on valmistella alueellisesti parhaita<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja.<br />

Selvitysten perustana tulee olla kunnan tai sosiaali-<br />

ja terveydenhuoltoalueen kantokyky. Sen elementtejä<br />

ovat mm.<br />

• talouden kestävyys ja vakaus,<br />

• omassa palvelutuotannossa tarvittava osaaminen,<br />

• ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys,<br />

• kyky huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuurista<br />

sekä<br />

• riittävä väestöpohja.<br />

Selvitysmiesten toimeksiantoa linjattiin mm. tavoitteella<br />

varmistaa perustuslaissa turvattujen sote-palvelujen<br />

yhdenvertainen saanti koko maassa.<br />

Ministeriön linjaama kaksitasoinen palvelujärjestelmä<br />

lähtee siitä, että uusi laaja perustaso vastaa kaikista<br />

sote-tehtävistä lukuun ottamatta niitä, jotka on määrätty<br />

erityistason tehtäviksi. Perustason tehtävien järjestämis-<br />

ja rahoitusvastuu on kunnilla tai poikkeuksena<br />

väestöpohjaltaan riittävän suurilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalueilla.<br />

Ministeriön linjauksen mukaan<br />

laaja perustaso tarkoittaa vähintään 50 000–100 000<br />

väestöpohjaa. Jos kunnalla on vähintään 20 000 asukasta<br />

ja riittävä kantokyky, sillä on mahdollisuus järjestää<br />

joitakin peruspalveluja itse.<br />

Toiminnallisesti verkostoitunut ja verkostoituva<br />

sairaanhoito on ollut ja on monikerroksisempi. Sairaanhoidon<br />

todellisuuteen nähden kaksitasoisuus olisi<br />

riittämätön jo aikaa sitten vanhentunut konsepti. Moderni<br />

kehittyvä päivystävä erikoissairaanhoito vaatii<br />

erilaisia väestöpohjia, jotka ovat aina suurempia kuin<br />

tuo vähintään 20 000 asukasta.<br />

Kun myös erikoissairaanhoito on osa sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon perustasoa, tarkoittaisi linjaus sitä,<br />

että meillä vastedes olisi noin 20 kuntaa tai sote-aluetta,<br />

jotka rakentuisivat hyvin pitkälle nykyisten sairaanhoitopiirien<br />

pohjalta. Sairaanhoitopiirit ovat paria<br />

poikkeusta lukuun ottamatta maakuntapohjaisia. Ei<br />

tarvitse olla itämaan tietäjä arvioimaan, että kuntia ja<br />

sote-alueita on uudistuksen jälkeen paljon enemmän.<br />

Toivottavasti erikoissairaanhoitoa ei ryhdytä kunta-<br />

ja sote-uudistusten vuoksi hajottamaan em. pieniin<br />

väestöpohjiin, jolloin sairaanhoitopiireillä runsaan<br />

kahden vuosikymmenen aikana aikaansaatuja erikoissairaanhoidon<br />

toimivia ratkaisuja alettaisiin hävittää.<br />

Sairaala on alueen tai seudun väestölle tärkeä turvallisuustekijä.<br />

Siksi erikoissairaanhoidon, mm. synnytysten<br />

ja operatiivisen päivystyksen, radikaali keskittäminen<br />

muutamaan yksikköön koko maassa söisi alueiden<br />

ja seutujen elinvoimaa ja tulevaisuuden uskoa.<br />

Tämän vuoksi esimerkiksi tutkijan hahmottelema ehdotus,<br />

että Kanta-Hämeen keskussairaalasta voitaisiin<br />

lopettaa synnytystoiminta ja operatiivinen päivystys,<br />

kun Helsinkiin ja Tampereelle on matkaa vain 100 km<br />

suuntaansa, ei ymmärrä sairaalan olemassaolon perustaa<br />

osana alueen infrastruktuuria ja elinvoimaa.<br />

Tavanomainen synnytys ei vaadi erityistason sairaanhoitoa.<br />

Täydellinen turvallisuus ei toteudu aina<br />

missään sairaalassa. Helsingin Sanomien jutun otsikko<br />

”Kyllä täälläkin synnytetään, perkele” kertoi synnyttävän<br />

äidin reaktiosta, kun suuressa sairaalassa ei väkeä<br />

tahtonut riittää auttamaan hänen menossa olevaa<br />

synnytystään. Suurikaan sairaala ei saa olla asiakkaalle<br />

tehdas.<br />

Sairaalan arvoa ja merkitystä alueelle ja sen väestölle<br />

ei voi eikä pidä mitata pelkästään tuotantotalouden<br />

mittarein. Kainuun elinvoima ja tulevaisuus on myös<br />

Kainuun keskussairaalassa. Savonlinnan keskussairaala<br />

ei ole kaupungille ja kaupunginjohtajalle vain suuri<br />

menotekijä, vaan merkittävä osa väestön tarvitsemia<br />

palveluja, seututaloutta, työllisyyttä ja imagoa. Kymmenien<br />

miljoonien eurojen siirto omalta alueelta<br />

toiseen tai toisiin keskussairaaloihin ei myöskään ole<br />

merkityksetön.<br />

Varmistaako kaavailtu sote-malli, että yleislääkärit,<br />

erikoislääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saadaan<br />

kaikkiin lääkärivajeen vaivaamiin terveyskeskuksiin<br />

ja sairaaloihin? Vastaus on ”ei”. Jos alueen, seudun tai<br />

kunnan elinvoimaisuus on hiipumassa, rekrytointi on<br />

työlästä myös vastedes. Sairaalan tehtävien karsinta<br />

vähentää sairaalan vetovoimaa erikoislääkäreiden silmissä.<br />

Meillä on tulevaisuudessakin kysyntään nähden<br />

liian vähän esimerkiksi psykiatreja, nuorisopsykiatreja,<br />

lastenpsykiatreja, radiologeja, sisätautilääkäreitä, ortopedejä,<br />

silmälääkäreitä, anestesiologeja, neurologeja,<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 5

geriatreja ja hammaslääkäreitä.<br />

Sosiaali- ja terveysministeri totesi selvitysmiesten<br />

toimeksiannon jälkeen, että kaikkia keskussairaaloita<br />

ja aluesairaaloita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Lupaus<br />

pitää paikkansa – mutta ei kovin pitkällä aikajänteellä.<br />

Muutoksia tulee.<br />

<strong>Kunnat</strong> teKevät KuntauudiStuKSet<br />

Kuntauudistuksen toteutuminen on lopulta kuntien<br />

käsissä. Kari Prättälän, Kuntaliiton johtavan lakimiehen,<br />

mukaan ”rakennelaki ei anna valtioneuvostolle<br />

sellaista ohjausvaltaa, että sen päätöksellä syntyisi<br />

uusi kuntarakenne. Laki ohjaa kunnat varsin tiukasti<br />

kuntajakoselvityksiin, mutta kunnat päättävät itse<br />

mahdollisista liitoksista.” (Suomen Kuvalehti 49/<strong>2012</strong><br />

s. 22) Kun myös hallituspuolueiden edustajat irtisanoutuivat<br />

kuntien pakkoliitosmahdollisuudesta, hallitusohjelman<br />

linjaus ”hallitus toteuttaa koko maanlaajuisen<br />

kuntauudistuksen” mureni. Valtio ei määritä<br />

ja määrää, minkälainen kuntarakenne eri puolella<br />

Suomea on tulevaisuudessa. Kriisikuntia valtiovalta<br />

voi ohjata tehokkaasti. Perustuslaki ei sinällään kiellä<br />

kuntien pakkoliitoksia.<br />

Kunnallisen itsehallinnon asema on erittäin vahva<br />

suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös poliittisissa puolueissa.<br />

Hallituspuolueiden edustajat, jotka hallitusohjelman<br />

em. linjauksen tekivät, ovat joutuneet tämän<br />

karvaasti kokemaan omiensa taholta monissa kunnissa<br />

- vahvasti myös pääkaupunkiseudulla sekä esimerkiksi<br />

Tampereen, Turun, Kuopion ja Vaasan ympäristökunnissa.<br />

On selvää, että kuntaliitoksia tarvitaan ja niitä<br />

tulee. Elinvoimainen alue, seutu tai kunta ei synny<br />

liian pirstaleisella pienkuntarakenteella. Nykynäkymin<br />

kuntien yhteistyötä ja kuntayhtymiä tarvitaan sosiaali-<br />

ja terveyspalvelujen tuotannossa. Kuntayhtymien<br />

toimintatavat kehittyvät ja uudistuvat osaksi palveluverkostoja.<br />

Esimerkiksi HUS valmistelee Silmäsairaalan avaamista<br />

Lauttasaareen, mikä vähentää yksityisiltä tuottajilta<br />

ostettavia palveluja, helpottaa laadun valvontaa,<br />

karsii kustannuksia ja parantaa rekrytointia. Sosiaali-<br />

ja terveyspalvelujen kiinteistöjen omistus ja ylläpito<br />

tarvinnevat myös uusia muotoja, joista eräät osakeyhtiöt<br />

ja vireillä oleva HYKSin uuden Lastensairaalan<br />

säätiö ovat oivia oraita.<br />

Paras-uudistusta arvioiva laaja tutkimusohjelma,<br />

ARTTU, piti päätösseminaarin 13.12.<strong>2012</strong>. Seminaarin<br />

summa summarumina professori Pentti Meklin<br />

esitti seuraavat 20 havaintoa siitä, mitä on opittu jatkuvan<br />

kuntauudistuksen kannalta:<br />

1. Yleistä optimaalista kuntakokoa ei voida määritellä.<br />

2. <strong>Kunnat</strong> ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat.<br />

3. Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu.<br />

4. Uudistusten pitää tuottaa kunnille <strong>net</strong>tohyötyä ja<br />

6<br />

tämä pitää pystyä perustelemaan.<br />

5. Uudistuksia perustellaan tai vastustetaan kokonai-<br />

suuden kannalta pienillä asioilla ja tunneseikoilla.<br />

6. Uudistusta perustellaan menneisyyden ja nykypäi-<br />

vän argumenteilla.<br />

7. Kuntauudistus ei useinkaan tuota näkyviä ”säästö-<br />

jä”.<br />

8. Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri<br />

asioita – suuruuden ekonomialla on paikkansa.<br />

9. Uudistusprosessissa on ainakin kaksi päävaihetta –<br />

miten kehittämispotentiaali saadaan käyttöön.<br />

10. Uudistuksen hyödyt syntyvät pitkällä aikavälillä ja<br />

yhdistymisvaihe synnyttää fuusiokustannuksia.<br />

11. Liitosta valmistelevia kuntia pitää paimentaa.<br />

12. Uudistuksissa demokratia ja sen vaje muuttaa<br />

muotoaan.<br />

13. On erilaisia kehityspolkuja samanlaisissa kunnissa.<br />

14. Henkilöstö on keskeinen voimavara kunnan toi-<br />

minnassa ja uudistuksessa.<br />

15. Palvelujen järjestämistavat eriytyvät: vaihtoehtojen<br />

nopea hakeminen ja muuttuminen.<br />

16. Toimintaa voi kehittää myös ilman kuntaliitoksia.<br />

17. Kaksikielisyys tulisi kääntää kehityksen voima-<br />

varaksi.<br />

18. Valtion päättäjien linjauksissa on epäyhtenäisyyt-<br />

tä.<br />

19. Luottamus on voimavara ja pääomaa.<br />

20. On tärkeätä rakentaa siltaa hallitusohjelmien välil-<br />

le.<br />

Kun selvityshenkilöt valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

parhaita ratkaisuja kiireisellä aikataululla,<br />

heidän on syytä pitää mielessä nuo havainnot ja se,<br />

että erikoissairaanhoidon, sairaanhoidon, terveydenhuollon<br />

ja sosiaalitoimen palvelujen nykyaikainen ja<br />

tuleva järjestäminen ei useinkaan ole sama kuin kuntarakenne.<br />

Alueen, seudun ja kunnan kilpailukyky ja elinvoima<br />

syntyy ennen kaikkea uusien työpaikkojen, yrittäjyyden,<br />

uusien yritysten, suotuisan väestökehityksen,<br />

koulutuksen sekä kasvavien tulojen myötä. Hallinto<br />

ja rakenneuudistukset voivat parhaimmillaan tukea<br />

näitä.<br />

Raha RatKaiSee<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon suuret menot ja erityisesti<br />

erikoissairaanhoidon väitetty kalleus ovat usein<br />

esitettyjä perusteluja kuntauudistukselle ja sote-rakenneuudistukselle.<br />

Sdp:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan<br />

”kuntalaiselle on tärkeintä, että hänen tavallisimmat<br />

vaivansa pystytään hoitamaan terveyskeskuksessa ja<br />

että laadukas erikoissairaanhoito saadaan nykyistä<br />

halvemmalla. Mallit tehdään sen mukaan.” (Suomen<br />

Kuvalehti 43/<strong>2012</strong> s. 25). Suomen terveydenhuollon<br />

menojen suhde kansantuotteeseen on kehittyneiden<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

OECD-maiden edullisimpia. Suomalaiset sairaalat<br />

ovat pohjoismaisissa vertailuissa tehokkaimpia toiminnaltaan<br />

ja kustannuksiltaan.<br />

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on<br />

ollut hyvin aktiivisesti uudistamassa Etelä-Savon sosiaali-<br />

ja terveyspalveluja. Hän löi omat sote-laskelmat<br />

pöytään ja ”laskee, että järkevöittämällä toimintoja<br />

maakunnassa olisi saavutettavissa jopa kymmenien<br />

miljoonien eurojen sosiaali- ja terveysmenojen säästöt<br />

vuosittain”. (Itä-Savo 5.12.<strong>2012</strong>). Tuo tarkoittaisi<br />

sitä, että palveluista vähen<strong>net</strong>täisiin satoja työntekijöitä.<br />

Lisäksi vertailussa käytettiin tarvevakioimattomia<br />

kustannustietoja. Kun terveydenhuollon ja vanhustenhuollon<br />

<strong>net</strong>tomenojen indeksi oli vuonna 2010<br />

Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 113 ja tarveindeksi<br />

1,23, sen tarvevakioidut menot olivat 8 prosenttia<br />

pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti<br />

Itä-Savon sairaanhoitopiirin em. <strong>net</strong>tomenojen indeksi<br />

oli 128 ja tarveindeksi 1,24 sekä tarvevakioidut<br />

menot 4 prosenttia suuremmat kuin <strong>net</strong>tomenot koko<br />

maassa. Etelä-Savossa asuu suhteessa muuhun maahan<br />

vanhin väestö, jonka palvelujen tarve pikkuhiljaa<br />

kasvaa. Kymmenien miljoonien eurojen pienemmät<br />

menot vuosittain vaatisivat erittäin radikaaleja uudelleen<br />

järjestelyjä ja myös palvelujen karsimista. Ovatko<br />

poliittiset päättäjät valmiita tällaiseen Etelä-Savossa<br />

– Mikkelin seudulla, Pieksämäen seudulla ja Savonlinnan<br />

seudulla? Epäily ei ole aiheeton.<br />

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on kansallinen<br />

esimerkki ja kärsinyt koko ajan alimitoitetuista<br />

talousarvioista. Rahat eivät riitä haluttujen ja tarvittavien<br />

palvelujen tuottamiseen. Tämä on pakottanut<br />

karsimaan palveluja ja palvelupisteitä, keskittämään<br />

toimintoja sekä kieltämään loppuvuodesta rekrytoinnit,<br />

koulutusmatkat ja hankinnat. Alijäämää oli joulukuisen<br />

uutisen mukaan 20 miljoonaa euroa. Eksote on<br />

myös esimerkki, miten omistajakunnat pakottavat rahapulalla<br />

sosiaali- ja terveyspiirin toteuttamaan suuria<br />

ja merkittäviä rakenteellisia uudistuksia 1970-luvulla<br />

raken<strong>net</strong>tuihin palvelujärjestelmiin. Reuna-alueiden<br />

kunnat ovat karheina karsittavista palveluista, vaikka<br />

taustalla on väestön ja palvelujen kysynnän supistuminen.<br />

Lastenpäivähoito siirtyy opetustoimeen, minkä<br />

seurauksena erikoissairaanhoidon suhteellinen osuus<br />

sosiaali- ja terveystoimen kokonais<strong>net</strong>tomenoista kasvaa.<br />

On riski, että sairaanhoitoa tarkastellaan vain<br />

menona, vaikka se on eräs hyvinvoinnin merkittävä<br />

tekijä. Kuntajohtajat ja päättäjät ymmärtävät erikoissairaanhoidon<br />

merkityksen erityisesti silloin, kun he<br />

itse tai omaisensa saa tutkimuksia ja hoitoja.<br />

Uusien sairaalarakennusten toimintakonseptit ja<br />

logistiikka murtavat vanhojen sairaaloiden erikoisalapohjaiset<br />

toimintamallit. Tulevaisuuden sairaalan<br />

suunnittelu ja rakentaminen on ennen kaikkea toiminnan<br />

muutosohjelma. Sairaansijoja on nykyistä<br />

vähemmän. Sairas paranee pääosin kotona. Uusien<br />

toimintakonseptien ja tulevaisuuden sairaalan rationointihyöty<br />

on yli 10 prosenttia vuodessa.<br />

Terveydenhuollon rahoitus tarvitsee pirstaleista<br />

kuntaraken<strong>net</strong>ta laajemmat väestöpohjat ja talousarviovuotta<br />

pitemmän aikajänteen.<br />

MinKälaiSeen Sote-RaKenteeSeen<br />

Otetaan esimerkiksi Pohjois-Karjala, jossa integroitu<br />

sairaanhoito ja terveydenhuolto merkitsevät yhtä<br />

organisaatiota. Kuten tähänkin asti pohjoiskarjalaisten<br />

sydämet leikataan KYS:ssa ja elinsiirrot tehdään<br />

HYKS:ssa.<br />

Sen sijaan sosiaalitoimen järjestämät kotipalvelut<br />

vanhuksille tai perheille hoituvat luonnikkaasti lähellä.<br />

Niiden järjestämiseen ei tarvita esimerkiksi koko<br />

Pohjois-Karjalan kattavaa organisaatiota, vaan niitä<br />

voidaan tuottaa myös Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa<br />

seudun kuntien yhteistyönä tai jopa yksittäisen<br />

kunnan järjestämänä. Moni oikeutetusti kysyykin,<br />

onko sosiaalitoimen, terveydenhuollon, sairaanhoidon<br />

ja erikoissairaanhoidon täydellinen järjestämisintegrointi<br />

ainoa ratkaisu. Onko se paras ja tehokkain<br />

konsepti, joka osaltaan pitää yllä ja vahvistaa seudun<br />

ja kuntien elinvoimaa sekä paikallista päätöksentekoa?<br />

Olisiko sittenkin parempi pyrkiä sairaanhoidon ja terveydenhuollon<br />

integraatioon ja sellaisten sosiaalipalvelujen<br />

yhteiseen järjestämiseen, jotka vaativat suuret<br />

väestöpohjat, kuten vaikeitten kehitysvammaisten palvelut<br />

ja päihdehoidon palvelut? Toivottavasti selvityshenkilöt<br />

rohkeasti hakevat erilaisia ratkaisuja erilaisiin<br />

toimintaympäristöihin. Asiakkaiden valintaoikeus,<br />

vaihtoehtoiset tuottajat, kilpailu ja kilpailuttaminen<br />

tuovat tähän oman ulottuvuutensa.<br />

Lappi ja OYS-erva vaativat ja tekevät omat ratkaisunsa,<br />

joissa otetaan huomioon alueen laajuus ja etäisyydet.<br />

Yhtenevä ”Etelän malli” ei siellä toimi.<br />

Lahdessa pidettiin marraskuussa antoisat Sairaalapäivät.<br />

Tämän lehden jutut on pääosin työstetty<br />

Sairaalapäivien alustuksista. Uusilla toiminta- ja palvelukonsepteilla<br />

erikoissairaanhoito pystyy vastaamaan<br />

kasvavaan kysyntään kohtuullisin kustannuslisäyksin.<br />

Tuottavuus ja vaikuttavuus ovat parantuneet ja parantuvat.<br />

Sairaanhoitopiirit ovat parhaiten toimiva osa kunnallisessa<br />

sosiaali- ja terveystoimessa. Tämän vuoksi<br />

on tärkeää uudistaa käytäntöjä, prosesseja, työnjakoja,<br />

tietoverkkoja, jne. - riippumatta hallintorakenteesta.<br />

Yliopistollisille sairaaloille ja niiden kehittämiselle<br />

olisi suuri uhka, jos nämä siirrettäisiin sijaintikuntansa<br />

organisaatioon. Helsinki on liian pieni pitämään yllä<br />

HYKSiä, samoin Turku TYKSia, Tampere TAYSia,<br />

Kuopio KYSia ja Oulu OYSia. Yliopistosairaalat ovat<br />

osa koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä, joita ei pidä uhrata<br />

sote- ja kuntauudistuksessa.<br />

Mo<strong>net</strong> sairaalarakennukset ovat vanhoja ja huo-<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 7

nossa kunnossa. Sisäilmaongelmat ovat johtaneet<br />

työntekijöiden sairasteluun ja sairastumiseen. Henkilökunnan<br />

ulosmarssi on hätähuuto terveen työympäristön<br />

puolesta. On edesvastuutonta, jos esimerkiksi<br />

sairaanhoitajat, kätilöt, lääkärit ja muu henkilökunta<br />

sairastuvat kosteuden vaurioittamissa homeisissa tiloissa.<br />

Siksi sairaaloiden perusparannuksiin, peruskorjauksiin<br />

ja osin täysin uusiin rakennuksiin tarvitaan<br />

päätöksiä ja rahaa.<br />

8<br />

Kolme selvityshenkilöä eivät ole alueella ne kolme<br />

tietäjää, vaan osaavia yhteistyökumppaneita. Lopputuloksena<br />

hallitukselle ei käy niin huonosti kuin<br />

Herodekselle, joka poikien massamurhan jälkeen koki<br />

hirvittävän kuoleman, kun madot jo söivät hänen<br />

vielä elävää ruumistaan. Poliittinen todellisuus on murentanut<br />

hallitusohjelmaan kiireellä ja taitamattomasti<br />

värkätyt tiukan kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen<br />

epärealistiset säkeet ja yksioikoiset tavoitteet.<br />

Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua<br />

ja hyvinvointia – vähemmän sairastavuutta,<br />

sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa<br />

Pilvikki Absetz, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija,<br />

Sairaalapäivien 20.11.<strong>2012</strong> alustuksen tiivistelmä<br />

Terveydenhuollossa on resurssipula. Kuitenkin meillä on<br />

varaa jättää yksi tärkeä resurssi – potilas – käyttämättä.<br />

Potilaalla on olennaisia kysymyksiä, mitä hän voi itse<br />

tehdä. Kun kyse on omahoidosta, akuutti hoitomalli on<br />

sekä ammattilaiselle että potilaalle erittäin epämotivoiva.<br />

Mistä ja miten löytyy motivaatio hoitaa itseään?<br />

Pilvikki Absetz johdatti kuulijat sisään aiheeseen<br />

kysymyksillä: Kuinka moni teistä toimii potilaiden<br />

kanssa, joilla<br />

• omahoito on keskeinen osa sairauden hoitoa?<br />

• omahoidolla voitaisiin merkittävästi parantaa sairauden<br />

hoitotuloksia?<br />

• omahoidosta ei ole haittaakaan?<br />

• omahoidolla voitaisiin vähintäänkin lisätä potilaan<br />

kontrollin tun<strong>net</strong>ta ja tuottaa muita positiivisia<br />

sivuvaikutuksia?<br />

• hoidettava sairaus antaa hyvän ikkunan vahvistaa<br />

itsestä huolehtimista jatkossa / muilla terveyden<br />

osa-alueilla?<br />

Potilaalla itsellään on oleellisia kysymyksiä. Mitä voin<br />

itse tehdä toipuakseni fyysisesti paremmin ja nopeammin?<br />

Mitä voin itse tehdä sopeutuakseni henkisesti<br />

nopeammin ja tunteakseni oloni turvallisemmaksi?<br />

Mitä voin itse tehdä voidakseni jatkossa paremmin?<br />

Mitä voin itse tehdä ehkäistäkseni tulevia sairauksia?<br />

Asiaa on tieteellisesti tutkittu ja itsehoidon tuloksista<br />

on saatu näyttöjä mm. astma-, keuhkoahtaumatauti-<br />

ja vaikeilla alkoholistipotilailla.<br />

Terveydenhuollossa lähtökohtana ovat akuutit hoitomallit.<br />

Sille on ominaista<br />

• sairauskeskeisyys<br />

• reaktiivinen, oireisiin keskittyminen<br />

• episodinen hoito<br />

• fokus parantamisessa<br />

• diagnostisen informaation antaminen<br />

• yksilökontaktit<br />

• lääkärikeskeisyys<br />

• painopiste yksilössä<br />

• yhteen hoitopaikkaan kerrallaan keskittyvä ja<br />

• erikoissairaanhoidon painotus.<br />

”Potilaassa on vika – minun tehtäväni on löytää se ja<br />

korjata.” (Risto Kuronen)<br />

Akuutti hoitomalli löytää viallisia potilaita. Ne eivät<br />

tiedä juuri mitään. Ne eivät osaa tai muuten vaan<br />

kykene. Tai sitten ne luulevat tietävänsä. Kaiken kaikkiaan,<br />

aika hankalia tyyppejä!<br />

Potilaskohtaamisessa on aina seuraamuksena jokin<br />

näistä: positiivinen vaikutus, ei mitään vaikutusta<br />

tai negatiivinen vaikutus. Negatiiviset vaikutukset<br />

näkyvät siten, että luottamus lääkäriin ja luottamus<br />

hoitoon vähenee. Kynnys hakeutua hoitoon nousee.<br />

Pystyvyyden tunne vähenee. Muutosvastarinta kasvaa.<br />

Psyykkinen hyvinvointi kasvaa. Terveys kärsii. Ongelmana<br />

on se, että tutkimustieto näistä negatiivisista<br />

vaikutuksista puuttuu. Hypoteesina voidaan esittää:<br />

Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kohdentuvat eri<br />

tavoin eri ihmisryhmiin, mistä syntyy terveyseroja.<br />

Kroonisten sairauksien hoidossa haetaan pitkäaikaista<br />

terveyshyötyä. Siinä potilas tietää ja tekee jo<br />

paljon! Sille on ominaista<br />

• potilaslähtöisyys<br />

• suunnitelmallinen hoito<br />

• jatkuva hoito<br />

• fokus taudin hallinnassa<br />

• omahoidon tukeminen<br />

• monimuotoiset kontaktit: yksilö, ryhmä, puhelin,<br />

<strong>net</strong>ti jne.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

• tiimikeskeisyys<br />

• väestön terveys<br />

• yhteisönäkökulma, laaja-alainen yhteistyö<br />

• perusterveydenhuollon painotus.<br />

”Ammattilaisen tehtävänä on tuoda se näkyviin, vahvistaa<br />

sitä ja auttaa rakentamaan sen varaan lisää.”<br />

(Risto Kuronen)<br />

Terveyshyötymalli löytää osaavia, tietäviä. muutoshaluisia,<br />

yhteistyöhaluisia ja asiantuntevia potilaita. Ihmisiä<br />

sairauksien takana. Kaiken kaikkiaan aika kivoja<br />

tyyppejä.<br />

Mistä syntyy motivaatio huolehtia itsestä? Tähän<br />

Pilvikki Absetz toi käytännönläheistä teoriaa. Toimiiko<br />

pelottelu motivoinnissa? Miten keppi ja porkkana<br />

toimivat motivaattoreina? Millainen motivaatio - mikä<br />

saa minut toimimaan terveellisesti? Sisäisessä motivaatiossa<br />

toimivat seuraavat: ”nautin siitä”, ”terveys<br />

on minulle tärkeä”, ”terveyden avulla pääsen päämääriini”.<br />

Ulkoisessa motivaatiossa ”miellytän muita”,<br />

”palkkio” ja ”rangaistuksen pelko” ovat motivaattoreina.<br />

Osalle ei vaikuta mikään.<br />

Motivaatio pähkinänkuoressa: Tiedän! Tykkään<br />

ja tahdon! Taidan! Ja lähtökohtana jo hyvin toimiva:<br />

tavat. Vanhan hyvän lisääminen on helpoin tapa<br />

muutoksen tekoon. Lisäksi se kasvattaa pystyvyyden<br />

tun<strong>net</strong>ta.<br />

Elämäntapamuutosten vaikuttavuudesta on näyttöä<br />

tutkimusolosuhteissa, mutta terveydenhuollon<br />

normaalitoiminnassa vaikutukset liudentuvat. Mo-<br />

<strong>net</strong> ammattilaiset pitävät keinojaan riittämättöminä<br />

tulokselliseen motivointiin ja ohjaukseen. Pilvikki<br />

Absetz ja Nelli Hankonen ovat tarkastelleet katsauksessaan<br />

”Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa:<br />

vaikuttavuus ja keinot” systemoitujen katsausten<br />

ja meta-analyysien pohjalta terveydenhuollon<br />

lääkkeettömien interventioiden vaikuttavuutta sekä<br />

tehokkaimpia keinoja elämäntapamuutoksen aikaansaamiseksi.<br />

Ohjauksen punaisena lankana on tavoitteellisen<br />

toiminnan malli, joka koostuu seuraavista osioista:<br />

tutkistelu, havahtuminen, suunnittelu, toiminta/kokeilu<br />

sekä seuranta ja arviointi. Johtotähtenä on unelma:<br />

Mikä minulle on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin<br />

kannalta seuraavien … vuosien aikana? Entä tällä<br />

viikolla ja tänään?<br />

Vuorovaikutuksen työvälineeksi käy PARAS-malli<br />

eli Positiivisuus, Aktiivinen kuuntelu (sanaton viestintä),<br />

Reflektio ja vahvistavat toteamukset (sanallinen),<br />

Avoimet kysymykset ja Summaus eli yhteenvetojen<br />

tekeminen.<br />

Motivoiva, voimaannuttava ohjaus tuo potilaan<br />

asiantuntijuuden keskiöön ja auttaa potilasta havahtumaan,<br />

kokeilemaan ja onnistumaan. Se tukee pystyvyyden<br />

tunteen vahvistumista ja motivaatiota. Se saa<br />

kohtaamisen sujumaan kuin tanssi, mikä on palkitsevaa<br />

sekä potilaalle että ammattilaiselle.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Töölön sairaala, aina valmis monipuolisella<br />

osaamisella<br />

Poimintoja Eero Hirvensalon, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkintäpäällikön,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Töölön sairaala täytti 80 vuotta 24.9.<strong>2012</strong>. Töölön<br />

sairaala on HYKS:n suurin kirurginen yksikkö ja valtakunnan<br />

johtava traumasairaala, jonka rakennuskanta<br />

on peruskorjausta vailla ja ahdas. Töölön sairaala on kehittänyt<br />

etupainotteisen toimintakonseptin suuron<strong>net</strong>tomuuksia<br />

varten. Sen avaintekijöitä ovat ammattitaitoinen<br />

toiminta, onnistuva ja onnistunut yhteistyö, riittävä<br />

ohjeistus ja valtuutus, oikea resursointi sekä nopea ja<br />

oikea päätöksenteko. Malli on toiminut menestyksellisesti<br />

monissa viimevuotisissa suuron<strong>net</strong>tomuuksissa.<br />

Eero Hirvensalo kertoi pohjaksi Töölön sairaalan<br />

toiminnan SPR:n sairaalana vuosina 1932–1959 ja<br />

siirtymisen tuolloin HYKSin sairaalaksi. Sairaala on<br />

raken<strong>net</strong>tu vuosina 1932, 1967, 1984 ja 2000. Töö-<br />

lön sairaalan tehtäväaloja ovat traumatologia, vaativa<br />

ortopedia, neurokirurgia, plastiikkakirurgia, käsikirurgia<br />

ja leukakirurgian päivystys. Päivystys on 24/7<br />

sekä suuron<strong>net</strong>tomuuskoordinaatio. Valtakunnallisina<br />

velvoitteina ovat HUSUKE, palovammat ja eräät kasvaimet.<br />

Ortopedia ja traumatologia hoitaa vaativan selkä-,<br />

lantio-, yläraaja- ja alaraajakirurgian, päivystystraumatologian,<br />

vaikeat monivammat ja traumatologian<br />

teho-osaston. Käsikirurgian vaativan päivystyksen<br />

hoitavat vain HYKS ja TAYS. Käsikirurgiassa tehdään<br />

noin 1 200 leikkausta vuodessa. Plastiikkakirurgia tukee<br />

oleellinen osa muita erikoisaloja. Plastiikkakirurgia<br />

tekee päivystysleikkauksia 600 ja elektiivisiä leikkauksia<br />

2 500 vuodessa. Töölön sairaalassa tehdään<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 9

leikkauksia kaikkiaan 13 500 vuodessa ja käyntejä on<br />

yli 60 000.<br />

Leukojen traumaleikkauksia tehdään Kirurgisessa<br />

sairaalassa. Vuonna 2010 tehtiin noin 350 leukamurtuma-<br />

ja osteotomialeikkausta sekä noin 200 muuta<br />

leikkausta.<br />

Potilaiden ikäjakauma erikoisaloittain kertoo, että<br />

ortopedian, traumatologian ja neurokirurgian potilaista<br />

valtaosa on alle 65-vuotiaita eli työikäisiä.<br />

Etupainotteinen toiminta suuron<strong>net</strong>tomuuksissa<br />

koostuu seuraavista tekijöistä:<br />

• päivittäistoimintojen modifikaatio<br />

• organisoituminen erityistehtäviin<br />

• selkeä johtamismalli<br />

• Töölön johtokeskus – sairaalakoordinaatio<br />

• toimitusjohtaja – strateginen tuki<br />

• johtajaylilääkäri – sairaanhoitopiiri- ja viranomaisyhteistyö<br />

• lääkintäpäällikkö – operatiivinen johto<br />

• sairaaloiden valmiusjohtajat<br />

• ensihoito<br />

• tukitoiminnot.<br />

Suuron<strong>net</strong>tomuustilanteiden menestyksellinen hoito<br />

vaatii ammattitaitoista toimintaa: pelastus – lääkintä<br />

- muut viranomaiset, onnistunut yhteistyö, riittävä<br />

ohjeistus ja valtuutus, oikea resursointi sekä nopea ja<br />

oikea päätöksenteko.<br />

Kriittinen työsuoritus (Lauri Handolin) pohjautuu<br />

ennalta sovittuun toimintamalliin, ennalta sovittuun<br />

työnjakoon ja horisontaalisuuteen.<br />

Lääkinnällinen tiedotus on keskitetty Töölön sairaalaan<br />

- niin potilastiedotus kuin ulkoinen tiedotus<br />

medialle.<br />

Eero Hirvensalo selvitti kuulijoille esimerkeillä,<br />

miten viime vuosien suuron<strong>net</strong>tomuuksissa on toimit-<br />

10<br />

tu.<br />

Myyrmannin kauppakeskuksessa räjähti pommi,<br />

josta seurasi hauli- ja painevammoja. Uhreista<br />

seitsemän kuoli ja 61 joutui sairaalahoitoon. On<strong>net</strong>tomuuspaikka<br />

oli lähellä eli 13 kilometriä Helsingin<br />

keskustasta. Olosuhteet olivat hyvät. Potilaiden hoito<br />

oli tehokasta ja tuloksellista. Hoidot an<strong>net</strong>tiin useassa<br />

sairaalassa samanaikaisesti. Hoitotoimenpiteitä oli<br />

useita viikon ajan. Erityistilanne jatkui sairaaloissa<br />

pitkään varsinaisen on<strong>net</strong>tomuustilanteen jälkeen.<br />

Tsunami alkoi maanjäristyksestä Intian valtameressä<br />

26.12.04, 00:59 (gmt). Tsunami saavutti Thaimaan<br />

rannikon 26.12.04, 02:30 (gmt). Töölön traumakeskus<br />

hälytettiin 27.12.04, 09:00 (gmt) STM:n<br />

kautta. Varalääkintäpäällikkö hälytettiin 09:10. Ennakkovaroitus<br />

suuron<strong>net</strong>tomuudesta. Organisaatiokokous<br />

pidettiin Töölössä 11:00. Kaikkiaan 3 500<br />

suomalaista matkustajaa/potilasta evakuoitiin 27.12.-<br />

2.1. välisenä aikana 19 lennolla. Lentoasemasta tehtiin<br />

erikoissairaanhoidon asema. Lääkintäorganisaatio oli<br />

seuraava: ensihoitolääkäri, ortopedi, plastiikkakirurgi<br />

ja infektiolääkäri. Tehtävinä oli matkustajien vastaanotto<br />

ja statuksen kartoitus, tutkimukset, primaarihoito/lopullinen<br />

hoito sekä tarvittaessa lähettäminen<br />

sairaalaan. Jatkohoitoon lähetettiin yhteensä 239 potilasta<br />

27.12.04–2.1.05, joista 89 kiireelliseen hoitoon<br />

HUSiin, 31 plastiikkakirurgiaan, yli 60 leikattiin, 47<br />

kiireettöminä kotipaikkakunnan sairaalaan ja 103 kotiin<br />

tai terveyskeskukseen.<br />

Ambulanssilento organisoitiin, kun tilanne tarkentui<br />

ja kun henkeä uhkaavia infektioita alkoi ilmaantua.<br />

Päätös tehtiin 30.12.2004. Boeing B-757 varustettiin<br />

neljässä tunnissa. Henkilöstöksi valittiin 13<br />

lääkäriä ja 24 hoitajaa HUSista ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.<br />

Lento: lähtö Helsingistä 30.12., 17.59<br />

(gmt), noin 10 tuntia päätöksestä, Bangkok 31.12.,<br />

Malagan bussiturma,lentoevakuaatio<br />

26.4.2008.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

6.01, lähtö: 31.12., 08.31, Phuket 31.12., 09.41, lähtö:<br />

31.12., 12.41 ja tulo Helsinki 1.1., 01.41.<br />

Malagan bussiturmassa 19.4.2008 oli mukana<br />

48 suomalaista, joista 9 menehtyi, 27 loukkaantui ja<br />

näistä 10 vaikeasti. Konginkankaalla rekka ja bussi<br />

törmäsivät 19.3.2004 klo 02.08, minkä seurauksena<br />

23 kuoli ja 15 loukkaantui. Suuron<strong>net</strong>tomuuden ajankohta,<br />

olosuhteet ja sijainti olivat ongelmalliset. Avunsaanti<br />

viivästyi alkuvaiheessa.<br />

Suuron<strong>net</strong>tomuuksien hoidossa ja valmiuksissa on<br />

otettava huomioon sairaanhoitopiirien ja erva-alueiden<br />

• väestöpohjaerot<br />

• lääkinnän / pelastustoimen henkilöstömääräerot<br />

• alueiden pinta-alaerot<br />

• kulkuyhteys- ja kulkuvälinekapasiteettierot<br />

• alueelliset muut infrastruktuurierot<br />

• alueelliset viranomaisyhteistyön reservierot.<br />

Suuron<strong>net</strong>tomuustilanteita ja poikkeusolosuhteita<br />

varten päivystystoimintaa on kehitettävä koko maan<br />

kannalta. On tukeuduttava päivittäistoimintoihin.<br />

Alueelliset eritystarpeet on otettava huomioon, kuten<br />

Lappi talviaikaan ja Järvi-Suomi kesällä.<br />

Suuron<strong>net</strong>tomuuden uhrien lääkinnällisen evakuointivalmiuden<br />

kehittäminen (STM Työryhmämuistio,<br />

Selvityksiä 2010:13) päätyi mm. seuraaviin<br />

tekijöihin:<br />

• Ulkomaat: Kansallisen lentoyhtiön laajarunkoisen<br />

koneen varustaminen ambulanssikoneeksi<br />

• Kotimaa: Puolustusvoimien potilasevakuointiin<br />

soveltuva ilmakuljetuskalusto ensisijainen (CASA-<br />

kuljetuskoneet, NH90- helikopterit)<br />

• Henkilöstö ensihoitoon ja tehohoitoon perehtynyttä<br />

• Valmiuspäällikkökokous käsittelee ulkomaiset evakuoinnit,<br />

päätös UM:ssä<br />

• Kansallinen yhteistyöryhmä – valmiussuunnitelma<br />

• HUS-lääkintäpäällikkö: lääkinnän tilanne ja operatiivinen<br />

johto<br />

Terveydenhuoltolaki velvoittaa suuron<strong>net</strong>tomuuksia<br />

varten seuraaviin:<br />

• viranomaisyhteistyö<br />

• lääkinnän rooli alkuvaiheessa tärkeä<br />

• oleellista toimiva ja nopea organisaatio<br />

• päivittäistoimintojen hyödyntäminen ja modifiointikyky.<br />

HUS:n rooli on koordinoiva. Toiminnalla on selkeä<br />

johtamismalli. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa<br />

on varmistettu – muut viranomaiset, SPR, Finnair,<br />

puolustusvoimat, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ym.<br />

HUS:lla on suuron<strong>net</strong>tomuuksissa tehtävä valtakunnallisena<br />

toimijana. Viranomaiset antavat apua sairaanhoitopiireille.<br />

Tarvittaessa apu ulottuu ulkomaille.<br />

Lapin keskussairaalan kanssa on epävirallisesti sovittu<br />

nopean vasteen yhteydenpitomalli – Lapin hätäkeskus<br />

– Lapin keskussairaala – Töölön sairaala.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää<br />

elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä<br />

Poimintoja Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtisen, Tampereen yliopiston professorin ja Taysin ylilääkärin,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Väestömme tulee ”syöpäikään”. 33 000 uutta syöpää<br />

vuonna 2020. Syöpäpotilaiden määrä lisääntyy. Hoidot<br />

monipuolistuvat ja monimutkaistuvat. Yksilöllisen hoidon<br />

määrä kasvaa Syövän hoidossa saadaan parempia<br />

hoitotuloksia. Kustannukset kasvavat.<br />

Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen selvitti syöpämäärien<br />

kehityksen, hoitome<strong>net</strong>elmien kehityksen,<br />

hoitojen muutokset sekä hahmotti tulevaisuuden<br />

haasteet. Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä<br />

kasvaa, mikä merkitsee lisääntyvää sairastuvuutta syöpään.<br />

Rintasyöpä on yleisin ja tapauksiltaan edelleen<br />

kasvava syöpä naisilla (4 313 + 388 DCIS vuonna<br />

2008) – ja eturauhasen syöpä miehillä (4 237 vuon-<br />

na 2008). Syöpäpotilaiden määrä lisääntyvät. Viiden<br />

vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat jatkuvasti vähitellen<br />

kohonneet.<br />

5-vuotinen suhteellinen elossaoloennuste, dg<br />

2002–09, miehet<br />

• Iho 89 %<br />

• Kilpirauhanen 90 %<br />

• Melanooma 83 %<br />

• Hodgkinin tauti 91 %<br />

• Virtsarakko 71 %<br />

• Eturauhanen 93 %<br />

• Hermosto 57 %<br />

• Peräsuoli 62 %<br />

• Paksusuoli 60 %<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 11

• Non-Hodgkin-lymfooma 64 %<br />

• Kaikki tapaukset 62 %<br />

• Keuhkosyöpä 8 %<br />

• Haima 3 %<br />

5-vuotinen suhteellinen elossaoloennuste, dg 2002–<br />

09, naiset<br />

• Iho 91 %<br />

• Kilpirauhanen 93 %<br />

• Melanooma 88 %<br />

• Rinta 89 %<br />

• Kohtu 82 %<br />

• Hodgkinin tauti 92 %<br />

• Hermosto 69 %<br />

• Kohdun kaula 68 %<br />

• Paksusuoli 61 %<br />

• Munuainen 63 %<br />

• Kaikki tapaukset 65 %<br />

• Keuhkosyöpä 13 %<br />

• Haimasyöpä 3 %<br />

Syövän nykyaikaiset hoidot edellyttävät moniammatillisia<br />

hoitotiimejä: patologi, radiologi, kirurgi ja onkologi<br />

… erikoissairaanhoitajat, fysiatrit, ravitsemusterapeutit<br />

ja klinikkafarmaseutit.<br />

Syövän hoidot monimutkaistuvat. Yksilöllinen<br />

hoito tuottaa parempia hoitotuloksia:<br />

• leikkaus (säästävä, ”laaja”)<br />

• sädehoito (primäärihoito, liitännäishoito, palliatiivinen<br />

hoito)<br />

• lääkehoito (primääri, liitännäis, palliatiivinen, täsmäkohteet<br />

– useimmiten yhdistelmähoito)<br />

• yksilöllinen hoito – taudin lähtökohdat<br />

Robotti hankittiin TAYS:iin vuonna 2008. Robotti vie<br />

kameran ja kolme kättään potilaan sisään. Kokenut<br />

kirurgi operoi ohjaimissa. Teoriassa kirurgi voi olla<br />

12<br />

Suomen syöpäkeskuksen toimintaympäristö<br />

toisella puolella maapalloa.<br />

Miten taataan tasa-arvoinen syövän hoito maan eri<br />

osissa? Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueet<br />

ovat se alueellinen jako, jonka varaan kehittyvä syövän<br />

hoito organisoidaan, luodaan työnjaot ja kehitetään<br />

koulutus.<br />

Kansalliseen syöpästrategiaan vuoteen 2020 kuuluu<br />

myös Suomen syöpäkeskus, jonka tehtävänä on<br />

• kehittää syövän hoitoa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä<br />

(laadullinen ja tuotannollinen näkökulma)<br />

• edistää syöpätutkimusta (kliininen, perus-, epidemiologinen<br />

ja psykososiaalinen)<br />

• edistää uusia innovaatioita (uudet lääkkeet ja hoitome<strong>net</strong>elmät,<br />

innovaatiot ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa,<br />

…)<br />

Suomalaiset syövän hoitotulokset ovat maailman<br />

huippua seuraavista syistä:<br />

• ennaltaehkäisy ja valistus<br />

• seulonnat ja varhaisdiagnostiikka<br />

• hoitoketjut ja tiimit<br />

• jatkuva koulutus ja tutkimus<br />

• hoitotulosten seuranta<br />

• kuntoutus – toiminnallinen ja psykososiaalinen<br />

Syövän hoidolle asettavat haasteita:<br />

• Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen<br />

• Ennaltaehkäisy/seulonnat – kenelle?<br />

• Hoidon periaatteet/haasteet – porrastus!<br />

• Täsmähoidot – uusia kohteita lukuisia<br />

• Tutkimukset – monimutkaisuus ja kalleus<br />

• Kustannukset – kestääkö talous?<br />

• Tuloksellisuus/myöhäisvaikutukset!<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Esimerkki uusista hoidoista – lihavuuskirurgian<br />

tulokset ja tuleva rooli<br />

Poimintoja Markku Luostarisen, Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Lihavuus on yleistynyt kaikkialla maailmassa – myös<br />

vaikeasti ja sairaalloisen lihavien osuus on kasvanut ja<br />

kasvamassa. Euroopassa liikapainosta johtuu 80 prosenttia<br />

tyypin 2 diabeteksesta, 55 prosenttia verenpai<strong>net</strong>audista<br />

ja 35 prosenttia sepelvaltimotaudista. Lihavuuskirurgialla<br />

autetaan sairaalloisen lihavia tai superlihavia.<br />

Lihavuusleikkausten määrä kasvaa.<br />

Markku Luostarinen pohjusti alustustaan seuraavilla<br />

perustiedoilla. Painoindeksillä BMI (paino kg/pituus<br />

m 2 ) mitattuna 170 cm pitkä ihminen on ylipainoinen,<br />

jos hän painaa enemmän kuin 73 kg, jolloin hänen<br />

painoindeksinsä on > 25. Jos 170-senttinen painaa<br />

yli 87 kg, on hänen painoindeksinsä > 30 ja hän on<br />

lihava. Yli 101 kg tuottaa painoindeksin 35 ja hän on<br />

vaikeasti lihava. Yli 120 kg tuottaa painoindeksin 40<br />

ja hän on sairaalloisen lihava. Hän on superlihava,<br />

jos hän painaa yli 145 kg ja painoindeksi on > 50 - ja<br />

supersuperlihava, jos painoa on yli 175 kg ja painoindeksi<br />

> 60. Lihavuuden määrittäjänä on käytetty vyötärön<br />

ympärysmittaa – naisilla yli 90 cm ja miehillä<br />

yli 100 cm.<br />

Lihavuuden liitännäissairauksia ovat tyypin 2 diabetes,<br />

kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan<br />

häiriöt, sydän-verisuonisairaudet, nivelrikko, tulehduksellinen<br />

rasvamaksa (kirroosi), sappikivitauti,<br />

uniapnea ja syöpä. Lihavuuteen liittyy kasvava kuoleman<br />

riski. Lisäksi lihavuus on taakka elämänlaadulle.<br />

Lihavuuden hoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa<br />

lihavuuteen liittyviä sairauksia sekä parantaa elämänlaatua.<br />

Lihavuuden perushoidon tavoitteena on<br />

pysyvä 5–10 % painonalennus.<br />

Lihavuutta hoidetaan elintapamuutoksilla: ruokavalio,<br />

psykologia ja liikunta. Jos painoindeksi on 30<br />

tai suurempi tai jos painoindeksi on 27 tai suurempi<br />

ja sen ohella lisäsairaus, käytetään lihavuuden hoidossa<br />

lääkkeitä. Jos painoindeksi on 35 tai suurempi<br />

ja lisäsairaus tai jos painoindeksi on 40 tai suurempi,<br />

käytetään lihavuuden hoidossa leikkausta. STM:n<br />

yhtenäiset kiireettömän hoidon kriteerit pohjautuvat<br />

painoindeksiin 45 tai suurempi.<br />

Miksi tarvitaan lihavuuskirurgiaa? Leikkaushoito<br />

on tehokkaampi kuin konservatiivinen hoito - keskimäärin<br />

21 kg painon lasku vs. painon nousu. Elämänlaatu<br />

paranee merkittävästi. Liitännäissairaudet<br />

paranevat. Eri leikkausme<strong>net</strong>elmien väliset erot jäävät<br />

epäselviksi. Lihavuuskirurgia on terveyskirurgiaa – se<br />

ei ole kauneuskirurgiaa. Lihavuuden leikkaushoitoon<br />

voidaan turvautua, jos ohjattu lihavuuden konservatiivinen<br />

hoito – ainakin 6 kk – on epäonnistunut.<br />

Lihavuuden leikkaushoidon vasta-aiheet ovat seuraavat:<br />

• Yleiset leikkauskelpoisuuteen vaikuttavat asiat<br />

• Henkeä lyhyellä aikavälillä uhkaava sairaus<br />

• Vaikeat psykiatriset ongelmat<br />

• Päihteiden väärinkäyttö<br />

• Vaikea ahmimishäiriö<br />

• Kunnollinen, ohjattu laihdutusyritys puuttuu<br />

• Yhteistyökyky ja hoitoon sitoutuminen puutteellista<br />

• Äärimmäisen lihavien (BMI > 65) tulee laihduttaa<br />

ennen leikkausta.<br />

Markku Luostarinen esitti kuulijoille erilaisia leikkausme<strong>net</strong>elmiä<br />

ja leikkauksilla saavutettuja tuloksia.<br />

Niiden potilaiden osuus, joiden liitännäissairaudet<br />

paranevat kokonaan tai osittain, oli JAMAssa julkaistun<br />

tutkimuksen mukaan diabeteksessa 77 %, verenpai<strong>net</strong>audissa<br />

62 %, uniapneassa 86 % ja korkeissa<br />

kolesteroliarvoissa 71 %. SOS-tutkimuksen mukaan<br />

diabeteksen paraneminen (remissio) oli kahden vuoden<br />

jälkeen lihavuuskirurgialla 72 % ja konservatiivisella<br />

hoidolla 21 %.<br />

Tutkimusten mukaan elämänlaatu parani 95 %:lla<br />

potilaista sekä eniten diabeetikoilla ja naisilla. Medicare<br />

potilasryhmästä 37 % pystyi palaamaan töihin<br />

leikkauksen jälkeen, mutta vain 6 % konservatiivisesti<br />

hoidetuista.<br />

Lihavuuskirurgian komplikaatioita ovat leikkauskuolleisuus<br />

0,2–1 %, suoliliitosten pettäminen 1,7 %,<br />

verenvuoto 1 %, sisäinen tyrä ja suolentukos 1–5 %,<br />

arpityrä 1 %, mahahaava 3–10 % sekä mahan ja suolen<br />

liitoksen ahtautuminen 0–4 %. Lihavuuskirurgian<br />

jälkeen on osalla leikatuista oireita sekä D-vitamiinin,<br />

kalkin, raudan ja foolihapon puutetta. B12-vitamiinin<br />

puute on myös mahdollinen.<br />

Leikkaushoito on kustannusvaikuttavaa. Finohtan<br />

Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito -raportin<br />

(2009) mukaan laatupainotteisen elinvuoden hinta<br />

on<br />

• lihavuuskirurgiassa -10 000 €<br />

• sepelvaltimotaudin hoidossa + 8000 – + 20000 €<br />

• tekonivelkirurgiassa +1000 €<br />

Laskelmassa jokaiselle tehtiin lihavuusleikkauksen<br />

lisäksi myös abdominoplastia eli ylimääräisen vatsana-<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 13

han korjausleikkaus.<br />

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä on arviolta<br />

3 000–4 000 henkilöä, joiden painoindeksi on 40 tai<br />

suurempi. Lihavuuskirurgisten leikkausten määrä on<br />

Päijät-Hämeessä 100 vuodessa, jos tarve hoidetaan<br />

10 vuodessa, ja 300 leikkausta, jos tarve hoidettaisiin<br />

viidessä vuodessa. Koko maan tarve olisi vastaavasti<br />

2 500 tai 7 500 lihavuusleikkausta. Ruotsissa tehtiin<br />

8 500 leikkausta vuonna 2011.<br />

Päijät-Hämeessä päästään 100 leikkauksen määrään<br />

tehostamalla saliprosesseja. Esimerkiksi oppimisen<br />

jälkeen leikkausaika on lyhentynyt 3 tunnista 1<br />

14<br />

tuntiin. Toiminta pyörii 2–3 sairaansijalla. Jos tehdään<br />

enemmän leikkauksia, se vaatii lisäresursseja. STM:n<br />

500 000 asukkaan väestöpohjavaatimus tarkoittaa, jos<br />

halutaan tehdä omat, pitää tehdä vieraillekin. Keski-<br />

Suomen ja Kouvolan potilaat tulevat nykyisin lihavuusleikkauksiin<br />

Lahteen. Lihavuuskirurgiasta metaboliseen<br />

kirurgiaan – sen aika näyttää?<br />

On saatava aikaan toimiva alueellinen lihavuuden<br />

perushoito!<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista<br />

– tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus<br />

Poimintoja Martti Taljan, Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Kolmen viikon, kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden<br />

kuluessa – näin laki määrää tutkimusten ja hoitojen<br />

enimmäisodotusajat. Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsytietoja<br />

on syytä käyttää aktiivisesti eri tarkoituksissa.<br />

Hoitoon ja hoidon saatavuuteen vaikuttavat tilaukseen,<br />

resursseihin ja tuotantoon kuuluvat tekijät. Miten toimintaa<br />

johdetaan, jotta sairaala tuottaa kansalaisille<br />

terveyshyötyjä myös muuttuvissa toimintaympäristöissä?<br />

Martti Talja selvitti kuulijoille terveydenhuoltolain<br />

velvoitteiden sisällön ei-kiireellisen hoidon enimmäisodotusajoista<br />

erikoissairaanhoidossa (enintään 3<br />

vk, enintään 3 kk ja enintään 6 kk) ja erikseen lasten<br />

ja nuorten mielenterveyspalveluissa (enintään 3 vk,<br />

enintään 6 vk ja enintään 3 kk).<br />

Kansalaisen saamaan hoitoon vaikuttavia tekijöitä<br />

ovat tilaus/hoidon tarve, resurssit eli eurot, osaaminen,<br />

laitteet jne. sekä tuotanto eli tutkimukset ja hoidot.<br />

Poliittinen päätöksenteko kohdentuu tilaukseen<br />

ja resursseihin, kuntaneuvottelut tilaukseen ja tuotantoon<br />

sekä palvelun tuottajan priorisointiosaaminen<br />

tuotantoon ja resursseihin.<br />

Nenonen ym. 2002 määritteli kokonaiskuviota<br />

näin: Kansalaisen oma vastuu ja terveyden edistäminen<br />

vaikuttavat palvelujen tarpeeseen ja palvelujen kysyntään.<br />

Terveyspolitiikka askaroi palvelujen tarpeen<br />

ja palvelujen tarjonnan välillä. Terveyspolitikointi toimii<br />

akselilla palvelujen kysyntä - palvelujen tarjonta.<br />

Matti Talja esitteli Päijät-Hämeen aineistoilla,<br />

miten odottajien määrät silmätautien ja kardiologian<br />

ensikäynnille ovat vaihdelleet kuukausittain tämän<br />

vuoden aikana. Tilanne on oleellisesti parantunut<br />

vuoden 2011 tilanteisiin verrattuna. Päijät-Hämeen<br />

keskussairaalan hoitojonot vuosina 2008–<strong>2012</strong> hahmottivat<br />

yli 6 kuukauden leikkausjonon lähes hävinneen.<br />

Sairaalan 3 kuukauden leikkausjono on vaihdellut<br />

ja kasvanut lomien jälkeisessä tilanteessa elokuun<br />

lopussa.<br />

Koko maassa kirurgiassa on kauan odottaneiden<br />

osuus suurin ja silmätaudeilla toiseksi suurin. Kun<br />

hoitoa yli 180 vuorokautta odottaneiden määrä suhteutetaan<br />

10 000 asukkaaseen, oli THL:n tuottajavertailujen<br />

mukaan vähiten odottaneita Satakunnan sairaanhoitopiirissä<br />

(0,2), Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirissä<br />

(0,5). Eniten odottajia oli Kainuussa<br />

ja Kymenlaaksossa.<br />

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedoilla on seuraavia<br />

käyttötarkoituksia:<br />

• seurata ja valvoa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn<br />

toteutumista<br />

• tuottaa tietoa potilaalle kiireettömän hoitopaikan<br />

valinnan helpottamiseksi<br />

• tuottaa hoitoonpääsytietoa tutkimusta ja päätöksentekoa<br />

varten<br />

• toimia yhtenä terveydenhuoltojärjestelmän suoriutumiskyvyn<br />

mittarina (laatuindikaattorina)<br />

• tuottaa tiedot kansallisiin ja kansainvälisiin tilastoihin<br />

• käyttää tietojen indikaattoreiden muodostamisessa<br />

Yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa tarvitaan.<br />

Terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmä ja sen rahoitus<br />

ovat monimutkaisia, mikä mahdollistaa osaoptimoinnin.<br />

Kansalaisen hoidon tarve ja eri palveluntuottajien<br />

hoidot sovitetaan yhteen. Lisäksi kansalaisten<br />

on osallistuttava omaan hoitoonsa. Tällä hetkellä<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Kansalaisen hoitoon vaikuttavat tekijät<br />

TILAUS<br />

Hoidon tarve<br />

päähuomio on tiedon kirjaamisessa (kertomusjärjestelmissä).<br />

Päähuomion pitäisi olla terveyspalvelujärjestelmien<br />

yhteensovittamisessa (tuotannonohjauksessa).<br />

Eli mistä koostuu potilaan vuoden aikana käyttämät<br />

palvelut (terveyskeskus – erikoissairaanhoito – yksityissektori<br />

– kolmas sektori). Hoitosuunnitelma ohjaa<br />

palvelun käyttöä. Täytyy muistaa, että terveydenhuollon<br />

ammattilaiset ovat vuorovaikutuksessa potilaaseen<br />

vain muutaman tunnin vuodessa. Loput ajastaan,<br />

8757 tuntia vuodessa, potilaat hoitavat itse itseään.<br />

Kansalaisen kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaoikeus<br />

vaatii tuottajalta seuraavia:<br />

• Houkuttelevia elementtejä – ”Hyvä asiointikokemus”<br />

• Lyhyet jonot<br />

• Tun<strong>net</strong>tu hoidon laatu<br />

• Ystävällinen, huomioiva kohtelu<br />

• Vähemmän houkuttelevia elementtejä – potilaalle<br />

asetettavat vaatimukset osallistumisesta hoitoon –<br />

Potilas koulutetaan omahoitoon -terveyshyötymalli<br />

• Hoidon toteutus vaatii yhteistyöhön muiden toimijoiden<br />

kanssa – tuleeko hylkäämisen kokemuksia<br />

siirrettäessä hoito muualle?<br />

TUOTANTO<br />

Tutkimus ja hoito<br />

Poliittinen päätöksenteko<br />

RESURSSIT<br />

Eurot, osaaminen,<br />

laitteet jne.<br />

Yhteenveto – miten pärjäämme<br />

• Tulevaisuuden resurssit ovat rajalliset - rahoitus ja<br />

henkilöstö.<br />

• Miten resurssit hyödyn<strong>net</strong>ään? Tuotetaan terveyshyötyä<br />

joka kontaktilla. Hoito toteutetaan porrasteisesti<br />

organisaatioiden ja työntekijäryhmien<br />

välillä osaamistason ylälaidalla. Kansalaiselle tulee<br />

omavastuu hoidostaan.<br />

• Kansalaisen asema vahvistunut ja vahvistuu. Hoidon<br />

tarpeen arvioinnin ja saatavuuden on nopeuduttava.<br />

Muuten tuottajaa ei enää ole.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 15

Kaikkiin sairaaloihin niiden toiminnan vaatimat<br />

erikoislääkärit ja osaajat – erikoiskoulutuksen<br />

järjestäminen uusilla tavoilla<br />

Poimintoja Jukka-Pekka Mecklinin, Itä-Suomen yliopiston yleiskirurgian professorin,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Lääkärivaje on kauan vaivannut osaa terveyskeskuksista<br />

ja sairaaloista. Eräillä erikoisaloilla on todella mittava<br />

pula erikoislääkäreistä. Samanaikaisesti lääkäreitä on<br />

enemmän kuin koskaan. Suomen lääkäreiden määrä on<br />

kansainvälistä keskitasoa. Lääkärien koulutusmäärän<br />

lisäys vie kauan ennen kuin näistä lääkäreistä tulee erikoislääkäreitä.<br />

Mitä muutoksia tarvitaan koulutukseen,<br />

jotta sairaaloihin saadaan tarvittavat lääkärit?<br />

Jukka-Pekka Mecklin eritteli ongelman näin:<br />

1. Liian vähän lääkäreitä<br />

2. Liian paljon sairaaloita<br />

3. Väärä työnjako<br />

4. Väärä erikoislääkäreiden sijoittuminen<br />

5. Joidenkin erikoisalojen huono vetovoima<br />

6. Ongelma liittyy paikkakuntaan<br />

7. Perälauta vuotaa privaattiin<br />

8. Ministeriön, yliopiston, yliopistosairaalan ja<br />

keskussairaalan välinen dysintegraatio.<br />

Laillistettujen lääkäreiden määrä oli 13 894 vuonna<br />

1990, 18 590 vuonna 2000 ja 23 609 vuonna 2010.<br />

Näistä työikäisiä oli vuonna 2000 noin 16 000 ja<br />

vuonna 2010 noin 19 000. Lääkäreistä oli 2010 sairaalatyössä<br />

46 %, perusterveydenhuollossa 22 % ja<br />

yksityissektorilla 15 %.<br />

Lääkärien koulutusmäärien lisäys vuodesta 2014<br />

eteenpäin vie aikaa ennen kuin näistä lääkäreistä tulee<br />

erikoislääkäreitä. Tämä aiheuttaa paineita lisätä kliinisiä<br />

opettajia yliopistollisissa sairaaloissa, mikä on poissa<br />

kliinisestä työstä ja keskussairaaloiden rekrytoinnin<br />

ulottumattomissa.<br />

Suomessa on lääkäreitä suhteessa väestöön kansainvälisesti<br />

verrattuna keskitasoa. Potilastyötä tekeviä<br />

sairaanhoitajia/lääkäri on Suomessa hieman enemmän<br />

kuin OECD-maissa keskimäärin ja hieman enemmän<br />

kuin Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa - mutta selvästi<br />

vähemmän kuin Norjassa, Irlannissa, Tanskassa ja<br />

Yhdysvalloissa. Kreikassa on lääkäreitä monin verroin<br />

enemmän kuin hoitajia. Tilanne on pitkälle sama Portugalissa,<br />

Italiassa ja Espanjassa.<br />

Lääkärivaje on suhteellisesti ja määrällisesti suurinta<br />

psykiatriassa, nuorisopsykiatriassa ja lastenpsykiatriassa.<br />

Sisätaudeilla, radiologiassa vaje oli 60 vuonna<br />

2010. Ortopediassa ja silmätaudeilla vaje oli 40 sekä<br />

anestesiassa ja neurologiassa 30.<br />

16<br />

Nykyisillä koulutusmäärillä, kun otetaan huomioon<br />

erikoistumisvirat, koulutuksessa olevat ja maahanmuutto,<br />

tilanne ei parane vuoteen 2015, 2020 ja<br />

2025 mennessä. Psykiatriassa tilanne huononee.<br />

Yliopistollisissa sairaaloissa lääkäreitä on 4 150 ja<br />

muissa sairaaloissa 3 900. Erikoislääkäreitä valmistuu<br />

riittävästi, mutta he eivät hakeudu avoimiin ei-yliopistosairaalavirkoihin.<br />

Esimerkiksi patologian liikelaitokset<br />

pyrkivät keskittämään toimintaa yliopistosairaaloihin.<br />

Valmistuneet erikoislääkärit rekrytoidaan<br />

tutkimus- ja opetustehtäviin. Osin valmistuneet erikoislääkärit<br />

siirtyvät suoraan privaattiin: käsikirurgia,<br />

urologia, plastiikkakirurgia ja ortopedia.<br />

Ratkaisemattomia/ratkaistavia ongelmia ovat joidenkin<br />

erikoisalojen vetovoiman puute. Ongelma<br />

liittyy paikkakuntaan/sairaalaan. Perälauta vuotaa<br />

privaattiin.<br />

ERVA-alueiden erikoislääkäriselvitykset on tehty<br />

ja ennusteet ja koulutustarve on tiedossa. Kun sovitaan<br />

ERVA-alueen sairaaloiden työnjaosta ja hoidon<br />

porrastuksesta, on sitouduttava myös huolehtimaan<br />

riittävästä erikoislääkärimiehityksestä ja koulutuskapasiteetista.<br />

Joillakin aloilla ratkaisu edellyttää bilateraalisia<br />

koulutussopimuksia ja koulutuksen räätälöintiä<br />

(lääkärikoulutuksen alueelliset neuvottelukunnat).<br />

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuun siirtoa<br />

OKM:lta STM:lle valmistelee työryhmä puheenjohtajana<br />

ylijohtaja Päivi Sillanaukee. Työryhmän esityksen<br />

on määrä valmistua 18.12.<strong>2012</strong>.<br />

”Potilailla on oikeus yksilölliseen hoitoon ja hoitopaikan<br />

valintaan”. Miksei erikoistuvilla lääkäreillä<br />

ole vastaavia oikeuksia? Erikoislääkäritutkinto ei ole<br />

jatkossa enää yliopistotutkinto, vaan se on ammatillista<br />

jatkokoulutusta! Tarvitseeko sen enää olla jäykkä<br />

järjestelmä?<br />

Mitä pitäisi tehdä?<br />

• Hallintoa ja järjestelmää uudistetaan!<br />

• Nyt pitäisi saada keskiöön erikoislääkärikoulutuksen<br />

tavoitteet ja sisältö:<br />

– strukturoitu koulutus ja selkeät tavoitteet<br />

– lisää pedagogisia valmiuksia (arviointi, palaute,<br />

näyttö)<br />

– auditointi auttaa ja kehittää<br />

• Uudet oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia!<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

– esimerkiksi käy taitopaja oppimisympäristönä<br />

www.tietotaitopaja.fi<br />

– virtuaalisimulaattorit tarjoavat mahdollisuudet<br />

systemaattiseen harjoitteluun ja antavat objektiivisen<br />

arvion kehittymisestä.<br />

”Oletko Sinä motivoitunut kouluttaja” on tärkeä tekijä<br />

erikoistumiskoulutuksessa – eli STT = Sitoutunut,<br />

Tyytyväinen ja Tehokas.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Ortopedian tulospalkkauksen kokemukset<br />

Päijät-Hämeessä – miten saada sitoutettua osaajat<br />

keskussairaalaan<br />

Poimintoja Jussi Haapalan, Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Taustalla oli huono ortopeditilanne. Ortopedeja siirtyi<br />

muualle ja oli vaikeuksia rekrtytoida uusia. Uhkana oli,<br />

että merkittävä osa toiminnasta – ortopedinen päivystys<br />

ja tekonivelkirurgia – pitää ulkoistaa. Päätös tulospalkkauksen<br />

käyttöönotosta tehtiin vuonna 2009.<br />

Jussi Haapala taustoitti tilanteen ja hahmotti palkanlisän<br />

perusteet. Tulospalkkaus vaatii, että on osallisena<br />

pisteytysjärjestelmässä ja saavuttaa hyväksyttävän tuloksen<br />

laatua arvioitaessa. Lisäksi vaaditaan kirjallinen<br />

palaute sairaala ulkopuolisista täydennyskoulutuksista.<br />

Päijät-Hämeen keskussairaalan ortopedisen toiminnan<br />

pisteytys on sisällöltään tällainen:<br />

• Toimenpiteet ovat vaikeusasteeltaan ja kestoltaan<br />

keskimääräisiä.<br />

• Pisteytystä käytetään hyväksi hoidonvarauksessa<br />

leikkaussaliajan optimoimiseksi.<br />

• Harkitusti suunnitellun toimenpiteen pisteytys<br />

voidaan sijoittaa normaalista poikkeavaan luokkaan.<br />

• Pisteytys perustuu optimaaliseen toimintaan – 1<br />

piste vastaa 60 minuutin saliaikavarausta.<br />

• Opetusleikkauksesta tulee 0,5 pistettä lisää.<br />

• Alkuvaiheessa pisteytys koskee elektiivistä toimintaa<br />

päiväkirurgiassa ja osastokirurgiassa.<br />

Pisteytyksen tuloksena päiväaikainen toiminta tehos<br />

tuu. Pisteytyksen avulla hoidonvaraus voi täyttää<br />

leikkauslistat standardoidusti. Päiväaikaisen leikkaussalitoiminnan<br />

ennustettavuus paranee. Laatukriteerit<br />

toteutuvat seuraavista:<br />

• Ortopedikohtainen tekoset-seuranta<br />

– Modifiotu Harris Hip Score-pisteytys + rtganalyysi<br />

– Knee Society Score + rtganalyysi<br />

• Potilasvakuutuskeskuksen ja -lautakunnan tekemät<br />

päätökset<br />

• Aluehallintovirastolle tehdyt kantelut<br />

• Potilasasiamiehelle tehdyt muistutukset<br />

• Leikkausinfektioiden seuranta<br />

– SAI-järjestelmä<br />

Kannustavaan palkkaukseen kuuluu arviointi. Palkanlisäpäätös<br />

tehdään vuodeksi kerrallaan. Tilan<strong>net</strong>ta<br />

seurataan puolivuosittain. Jos tulokset eivät ole tavoitteiden<br />

mukaiset, keskustellaan korjaavista toimenpiteistä.<br />

Jos seuraavassa tarkastuspisteessä tilanne ei ole<br />

korjaantunut, palkan lisä puolitetaan seuraavaksi vuodeksi.<br />

Seuraavan vuoden kuluttua palataan entiseen<br />

20 %:n palkanlisään tai lisä poistuu kokonaan.<br />

Päätös tuotti seuraavat seuraamukset:<br />

• Ortopedien poissiirtyminen ei toteutunut.<br />

• Rekrytointi on ollut mahdollista.<br />

– Kaksi reumaortopedia aloitti 22.4.2010.<br />

– Elokuussa 2010 aloitti kolme ortopedia.<br />

– Syyskuussa <strong>2012</strong> aloitti käsikirurgi.<br />

– Marraskuussa <strong>2012</strong> tuli pitkällä koulutusvirkavapaalla<br />

ollut ortopedi takaisin.<br />

• Ostopalveluihin ei ole ollut selvää vaikutusta.<br />

• Leikkausjonot ovat pääosin hallinnassa.<br />

• Tekonivelkirurgiassa on saatu haluttu lisäys.<br />

• Pkl-toiminnassa on edelleen suuret haasteet.<br />

Yhteenveto: Ratkaisu on tukenut merkittävästi ortopedia<br />

alan rekrytointia. Ortopedit ovat tyytyväisiä<br />

toimintamalliin. On edelleen kehitettävä me<strong>net</strong>elmiä<br />

kohdentaa resursseja koko hoitoprosessiin, mukaan<br />

lukien perusterveydenhuollon osuus. Kysynnän lisääntyminen<br />

ylittää sairastavuuden kasvun. Muilla lääkärivajauksen<br />

erikoisaloilla vedotaan palkkausratkaisuun.<br />

Psykiatriassa on käytössä 20 %:n rekrytointilisä. Radiologiassa<br />

etsitään tapaa kannustavuuden huomioimiseksi<br />

palkkauksessa. Samaa pyrkimystä on myös<br />

muilla erikoisaloilla pienemmässä määrin.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 17

Kunnan odotukset tilaajana erikoissairaanhoidolta<br />

– miten madalletaan perusterveydenhuollon ja<br />

erikoissairaanhoidon rajapintaa<br />

Poimintoja Mikko Komulaisen, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Eläköityminen lisääntyy. Hoivatarve kasvaa.<br />

Talous kiristyy. Erityisesti nämä vaativat<br />

muutosten aikailematonta toteuttamista.<br />

Asiakas on kehitettävän toimintamallin keskiössä.<br />

Pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä<br />

pakottaa uudistuksiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus<br />

sekä kustannus- ja tehokkuusvaatimukset<br />

ovat jo tätä päivää.<br />

Mikko Komulainen taustoitti kunnan<br />

tehtäviä m. näin: Lasten ja vanhusten<br />

määrä 100 työikäistä kohti on 60 jo ennen tämän<br />

vuosikymmenen loppua ja kasvaa yli 70:een ensi vuosikymmenen<br />

puolivälin jälkeen. Hoivatarve kasvaa.<br />

Samanaikaisesti talous kiristyy. Toimintaympäristö<br />

muuttuu nopeasti.<br />

SOTE 2015 -toimintamalli lähtee siitä, että asiakas/kuntalainen<br />

on toiminnan keskiössä. Asiakastuottaja<br />

-suhde on mallin kärkenä. Asiakaslähtöinen<br />

ajattelu ja palvelutuotanto ovat toiminnan perustana.<br />

Ihmisten odotukset ja vaatimukset, rakenteelliset<br />

muutospaineet ja työvoiman saatavuus ovat keskeiset<br />

ulkoiset muutostekijät.<br />

Sisäisiin muutoksiin kuuluvat päätöksenteon keventämistarpeet,<br />

asiakaslähtöiset palvelut, kysyntälähtöinen<br />

tuotanto ja tuotantotaloudellinen johtaminen.<br />

Terveyspalveluverkkoa uudistetaan seuraavilla elementeillä:<br />

• Asiakaslähtöinen toimintatapa<br />

• Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen<br />

• Reaaliaikainen raportointi- ja ohjausjärjestelmä<br />

sekä nopea reagointi<br />

• Ohjauksen ja puhelinneuvonnan vahvistaminen<br />

• Vastaanottotoiminnan uudistaminen<br />

pDRG ryhmittelyllä muutetaan yksittäiset vastaanottokäynnit<br />

hoitoepisodeiksi. Ryhmittely kuvaa toiminnan<br />

sisällön:<br />

• Minkä sairauden/ongelman omaavat potilaat käyttävät<br />

mitäkin palveluita<br />

• Mihin ryhmiin liittyy suurimmat palvelutarpeet<br />

• Tuottavuuden ja toimenpiteiden vertailtavuus toimipisteiden<br />

kesken<br />

Potilasvirtatutkimus on yksi keskeinen osa asiakas–<br />

tuottaja -mallia, millä kehitetään asiakkuuksia.<br />

18<br />

Terveyspalveluja uudistetaan uudella<br />

vastaanottopalveluiden toimintamallilla,<br />

klinikkamallin pilotoinnilla vuonna 2013<br />

ja E-terveyskioskilla vuonna 2013.<br />

Vanhuspalveluissa tuetaan ikäihmisten<br />

kotona asumista. Ympärivuorokautisen<br />

hoidon palvelurakenne muutetaan. Raskas<br />

laitoshoito puretaan ja korvataan kodinomaisella<br />

palveluasumisella. Lisätään välitöntä<br />

asiakastyötä ja paran<strong>net</strong>aan palvelun<br />

laatua. Paran<strong>net</strong>aan hoitoketjuja, minkä tavoitteena<br />

on vähentää mm. tarpeetonta erikoissairaanhoidon<br />

käyttöä. Kotihoitoa kehitetään ja vahvistetaan.<br />

Palvelurakenneuudistuksessa tiivistetään ja syven<strong>net</strong>ään<br />

yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Tätä<br />

varten on asetettu seuraavat työryhmät:<br />

• Asiakasohjaus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon<br />

• Yhteispäivystyksen kehittäminen ja vakiinnuttaminen<br />

• Kumppanuusvirkajärjestelyt<br />

• Aikuispsykiatrian työnjako<br />

• Kroonisesti sairaiden hoidon järjestelyt<br />

• Kuntoutus (hoitoketjun täsmennys, vaikea- ja<br />

kehitysvammaisten kuntoutuksen keskittäminen<br />

Phsotey:lle, seudullinen malli)<br />

• Laboratorio- ja kuvantamispalvelut.<br />

Potilasvirtatutkimuksen mukaan työterveyshuollon<br />

rooli perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana<br />

on merkittävä Lahden alueella. Kahden ulkoistetun<br />

aseman avosairaanhoidon toiminta ei sinänsä poikkea<br />

kaupungin omien toimipisteiden toiminnasta.<br />

Terveyskeskuksesta ohjautuu erikoissairaanhoitoon<br />

Lahdessa selvästi vähemmän kuin vertailupaikkakunnilla<br />

ja maassa keskimäärin. Yksityislääkäreiden ohjaus<br />

erikoissairaanhoitoon poikkeaa Lahdessa muista vertailupaikkakunnista<br />

ja se on selvästi yleisempää Lahdessa<br />

kuin muualla.<br />

Tilaajaohjauksen haasteita on erottaa tilaaja-tuottaja<br />

-roolit, uudistaa hinta/laatu läpinäkyvämmäksi,<br />

selkiyttää poliittinen ohjaus, selkiyttää eri tuottajien<br />

työnjakoon liittyvät kysymykset sekä selventää koko<br />

terveydenhuollon palveluvalikoiman integraation aste<br />

tulevaisuudessa.<br />

Tilaajaohjauksen tavoitteena on päästä uusilla<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

toimintatavoilla parempaan kokonaisnäkemykseen ja<br />

kontrolliin tilaajana. Kokonaisvaltaisessa tilaajaohjauksessa<br />

on erikoissairaanhoidossa huomioitava:<br />

• Strategisen tason tilaajaohjaus - resursointi kohti<br />

yhteistä kumppanuutta<br />

• Selkeät laatu- ja tuottavuustavoitteet asiakas- ja<br />

tukipalveluprosesseille<br />

• Erikoissairaanhoidon ja kaupunkien välisissä työnjaoissa<br />

paran<strong>net</strong>tava hoitoketjuja ja potilaiden ohjautumista<br />

• Entistä tehokkaampaan ja järkevämpään hoidon<br />

porrastukseen ja työnjakoon eri yksiköiden välillä<br />

• On päästävä entistä tavoitteellisempiin<br />

palvelusopimusneuvottelun prosesseihin ja raportointiin.<br />

Yhteenvetona: Työnjakoa on selkiytettävä ja saatava<br />

aikaan entistä suurempi erikoistumisen aste erikoissairaanhoidossa<br />

– pohdittava myös integroitumisen<br />

astetta. Tuottamisrooli on selkiytettävä ja asiakaskeskeisyyttä<br />

on kehitettävä. Kaikkien uudistusten on<br />

tuettava kokonaisvaltaista palvelurakenneuudistusta ja<br />

asiakkuuksia. Päällekkäisyyksiä ja moniportaisuuksia<br />

on vähen<strong>net</strong>tävä. Eri asiakasryhmien hoidon vaativuus<br />

on sovitettava yhteen resurssien kanssa vrt. listautuminen,<br />

väestöpohja ja asiakaskunta. Sosiaali- ja terveystoimialan<br />

kokonaisuudistus vaatii samanaikaisesti eri<br />

tasojen kokonaistarkastelun.<br />

Visioi. Kehitä. Pidä huolta.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Näin TAYS-erva-alueen toiminnot ja palvelut<br />

jäsentyvät tulevaisuudessa<br />

Poimintoja Rauno Ihalaisen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

TAYS-erva -yhteistyö muodostaa sopimuksiin ja kumppanuuteen<br />

pohjautuvan verkoston. Slogan ”Yhdessä<br />

enemmän – kumppanuudella” kiteyttää yhteistyön idean.<br />

Kaikki viisi piiriä huolehtivat oman alueensa erikoissairaanhoidosta.<br />

Yhteistyötä tarvitaan, jotta runsaasti<br />

asiantuntemusta ja voimavaroja vaativat tutkimukset<br />

ja hoidot voidaan järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti.<br />

Erva-strategian tarkoituksena on lisätä piirien yhdessä<br />

tekemistä ja yhtenäisyyttä potilashoidossa, tukipalveluissa<br />

ja taloudessa.<br />

Rauno Ihalainen selvitti kuulijoille tilanteen. Ervaverkoston<br />

toimintamalli on määritelty ja otettu käyttöön<br />

vuoden <strong>2012</strong> loppuun mennessä. Toimintamalli<br />

koostuu seuraavista kokonaisuuksista:<br />

• sovittu työnjako<br />

• yhteinen tutkimus- ja kehittämispolitiikka<br />

• yhdenmukainen laadunhallinta<br />

• yhteistoimet työvoiman saannin turvaamisessa<br />

• yhteinen hankintatoimi ja<br />

• vertailujohtaminen.<br />

Tays-erva järjestämissopimus valmisteltiin vuoden<br />

<strong>2012</strong> aikana. Projektiryhmässä ovat toimineet sairaanhoitopiirien<br />

johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitaja<br />

(KHSHP) sekä asiantuntijalääkäri (Tays). Ohjausryhmänä<br />

on toiminut erityisvastuualueen johtoryhmä.<br />

Laaja asiantuntijoiden haastattelukierros tehtiin<br />

sairaanhoitopiireittäin – noin 200 yksilö- tai ryhmäkeskustelua.<br />

Kaksi lausuntokierrosta (kesäkuu, elo-<br />

syyskuu) sairaanhoitopiireittäin. Käsittely ervassa,<br />

johtoryhmässä kaksi kertaa, ohjausryhmässä kerran,<br />

sairaanhoitopiirien hallitukset ja valtuustot. Sopimus<br />

tulee voimaan 1.1.2013.<br />

Tays-erva järjestämissopimus sisältää seuraavat<br />

pääkohdat: sopijapuolet, sopimusehdot ja sopimuksen<br />

toimeenpano, työnjako, toiminnan yhteensovittaminen,<br />

tutkimus- ja kehittämistyö, muu yhteistyö, yhteyshenkilöt,<br />

allekirjoitukset ja sopimuksen liite.<br />

Tays-erva järjestämissopimukseen liittyy muutamia<br />

kysymyksiä:<br />

• Ollaanko sitouduttu aidosti erikoisalankohtaiseen<br />

yhteistyöhön ja työnjakoon – uskotaanko niihin<br />

vai omaan tekemiseen?<br />

• Miten taloudelliset ja muut ympäristötekijät vaikuttavat<br />

tulevaan yhteistyöhön – kiihtyykö sittenkin<br />

kilpailu osaajista ja potilaista?<br />

• Mikä on sopimuksen oikeudellinen sitovuus –<br />

kuka valvoo ja ketä?<br />

• Ovatko sairaaloiden laaditut erikoisalakohtaiset<br />

listaukset liiankin yksityiskohtaisia – tapahtuuko<br />

”asemiin ajamista”?<br />

• Onko potilas-/asiakasnäkökulma riittävästi mukana<br />

sopimuksen sisällössä – uskotaanko liikaa<br />

”järjestelmäohjaukseen” potilaan vapaan valinnan<br />

sijaan?<br />

• Mikä on ervan rooli muutaman vuoden päästä –<br />

tehtiinkö tarpeetonta työtä?<br />

Erva-yhteistyön yleisempiä kysymyksiä – potilaan va-<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 19

paa valinta Euroopassa ja Suomessa<br />

• Potilasturvallisuuden kehittymättömyys<br />

• Yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit puuttuvat.<br />

• Yhteinen tavoitetila ja kansalaisille avoimet seurantajärjestelmät<br />

puuttuvat.<br />

• Potilasturvallisuus ei ole vielä organisaatioiden turvallisuuskulttuuria.<br />

• Potilasturvallisuudessa sairaalakohtainen ennaltaehkäisevä<br />

työ on edelleen vielä toissijaista.<br />

• Potilasturvallisuus ei ole vielä poliittisten päättäjien<br />

agendalla.<br />

• Potilaan pitäisi osata kysyä ”Miten turvallisessa/<br />

osaavassa sairaalassa, terveyskeskuksessa tai hoitolaitoksessa<br />

minua hoidetaan” – ja hänen tulisi saada<br />

kysymykseensä myös vastaus.<br />

• Riskien hallinta on edelleen riskeihin varautumista<br />

eikä niinkään riskien ennaltaehkäisyä.<br />

• Kustannustehokkuus on oleellinen osa potilasturvallisuutta<br />

ja oikeanlaista riskien hallintaa.<br />

Millainen on ervojen rooli jatkossa?<br />

• Vahva erva (yliopistollisen sairaanhoitopiirin näkemys<br />

9/<strong>2012</strong>)<br />

• Erityisvastuualueet vastaavat vaativasta erikoissairaanhoidosta<br />

terveydenhuoltolaissa määritellyllä<br />

tavalla. Tähän sisältyy myös erikoissairaanhoidon<br />

päivystystoiminta (24/7). Erityisvastuualueet tuottavat<br />

myös erityisen vaativia sosiaalihuollon palveluja,<br />

kuten kehitysvammahuollon, lastensuojelun<br />

ja päihdehuollon palveluja.<br />

20<br />

• Vahvat peruskunnat tai pienemmistä kunnista<br />

muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet vastaavat<br />

perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista mukaan<br />

lukien perustason erikoissairaanhoito, joka<br />

on pääosin polikliinista, perusterveydenhuoltoa<br />

tukevaa toimintaa.<br />

• Perustasolla erikoissairaanhoidon toteuttavat peruskunnat<br />

tai sote-alueet yhdessä erityisvastuualueiden<br />

kanssa siten, että perusterveydenhuollossa<br />

työskentelevien erikoislääkäreiden ja muun erikoistuneen<br />

henkilöstön työnantaja on pääsääntöisesti<br />

erityisvastuualue.<br />

Heikko erva (valmistelussa oleva näkemys)<br />

• Viranomaistehtävät<br />

• Ohjaus-, koordinaatio-, suunnittelu- ja kehittämistehtävät<br />

• Tutkimus ja opetus (yliopistolliset tehtävät)<br />

• Rajallinen järjestämisvastuu erityispalveluista<br />

• Järjestämisvastuu vaativasta 24/7 päivystyksestä<br />

Virtuaalierva (vaihtoehtoinen näkemys)<br />

• Erva-koordinaatio ja -ohjaus on osa STM:n tehtävää.<br />

• Ei pidä sisällään järjestämisvastuuta tai palvelutuotantoa.<br />

• Ei tarvitse uutta (kolmannen tason) kunnallista<br />

hallinto- ja päätöksentekoraken<strong>net</strong>ta.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja TAYSin<br />

yhteistyöhankkeet<br />

Poimintoja Markku Järvisen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Yhteistyötä on tehty paljon ja kauan. Yhteistyön perustana<br />

ovat sairaanhoitopiirien strategiat, erva-strategia,<br />

terveydenhuoltolaki, valtakunnalliset yhtenäiset hoitoon<br />

pääsyn kriteerit, asetus keskitettävistä hoidoista, keskinäiset<br />

sopimukset ja potilaiden mahdollisuus valita hoitopaikka<br />

yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa.<br />

Markku Järvinen pohjusti alustustaan hoidon porrastuksella.<br />

Mitä hoidon porrastuksella tarkoitetaan?<br />

Hallinnollisia portaita, 2 – 3 – 4 eli terveyskeskus<br />

– aluesairaala – sosiaali- ja terveystoimiala – keskussairaala<br />

– erityisvastuualue – EU? Vai tarkoitetaanko<br />

sillä potilaan tarpeisiin perustuvia portaita – yleislääkäri<br />

– terveyskeskussairaala/kotisairaala/päiväsairaala<br />

- erikoislääkäritasoinen sairaala - yliopistosairaala/erva<br />

- erityistason keskitetty hoito.<br />

Terveydenhuollon yhteistyö on hoidon porrastus,<br />

työnjako ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen<br />

käyttö.<br />

Suomen terveydenhuoltojärjestelmää on kehitetty<br />

väestön hoidon tarpeisiin, hoitomahdollisuuksien lisääntymiseen<br />

ja yhteiskunnan kantokykyyn perustuen.<br />

Pitkässä ketjussa ovat parantajat, välskärit, kunnanlääkärit,<br />

sanatoriot, lääninsairaalat, parantola- ja tuberkuloositoimistoverkosto,<br />

neuvolat, terveyskeskukset,<br />

keskussairaalat, sairausvakuutus, jne. Sairaalaverkoston<br />

ja terveydenhuoltojärjestelmän luominen on ollut väestön<br />

tarpeista lähtevää toimintaa, jonka suunnittelus-<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

ta ovat vastanneet terveydenhuollon ammattihenkilöt<br />

ja toteutuksesta poliittiset päättäjät.<br />

Yhteistä laboratoriotoimintaa on kehitetty pitkään.<br />

STM:n terveydenhuollon kehittämisraportissa<br />

(1998:2) esitettiin päällekkäisyyksien purkamista,<br />

mihin kuuluu yhteisiä yksiköitä laboratorioista ja<br />

radiologian yksiköistä osana sairaanhoitopiirin toimintaa<br />

tai muina kunnallisina organisaatioina. Lisää<br />

valtakunnallisia selvityshankkeita 2000-luvulla, joiden<br />

kohteena olivat edelleen tukipalvelut.<br />

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Pirkanmaan<br />

Fimlab Oy:n yhteistyöhanke on seuraavan monivaiheisen<br />

ja vuosia kestäneen kehityksen tulos.<br />

Hämeenlinnan terveyskeskuksen kliininen laboratoriotoiminta<br />

ja näytteenotto siirtyivät sairaanhoitopiirin<br />

tehtäväksi vuoden 2000 alussa ja Riihimäen<br />

seudun terveyskeskuksen vuoden 2004 alussa.<br />

Kanta-Hämeen laboratorioiden tulevaisuuden<br />

toimintamallihanke valmisteltiin vuosina 2005–2006.<br />

Alueen organisaatiot eivät olleet valmiita laboratorioiden<br />

yhdistämiseen. ”Tulevaisuudessa laboratorioyhteistyötä<br />

tehdään todennäköisesti Kanta-Hämeen<br />

aluetta laajemmalla foorumilla, mutta tällä hetkellä<br />

(7/2006) ei ole syytä keskittyä yhteistyöalueen laajentamiseen”.<br />

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta an<strong>net</strong>un<br />

lain tarkoituksena oli luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle<br />

eli kehittää palvelujen tuotantotapoja<br />

ja organisointia. Uudistus koski kuntien<br />

ohella myös sairaanhoitopiirejä.<br />

Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman tehtävänä<br />

oli mm. selvittää ensisijaisesti laboratorio- ja kuvantamispalvelujen<br />

osalta yhteistyömahdollisuudet yli<br />

sairaanhoitopiirirajojen. Toissijaisena vähimmäistavoitteena<br />

oli koota sairaanhoitopiirin alueen laboratorio-<br />

ja kuvantamisyksiköt toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.<br />

Sairaanhoitopiirin strategian (6/2010)<br />

mukaan kootaan sairaanhoidolliset tukipalvelut, kuten<br />

laboratoriotoiminnot, röntgentoiminta ja lääkehuolto<br />

saman alueellisen organisaation alaisuuteen sekä selvitetään<br />

yhteistyömahdollisuudet erva-tasoiseen laboratoriotoimintaan.<br />

Valtuusto teki joulukuussa 2011 päätöksen laboratoriofuusion<br />

toteuttamisesta, jossa Kanta-Hämeen<br />

sairaanhoitopiiri tulee Fimlab Laboratoriot Oy:n<br />

osakkaaksi ja Fimlab alkaa vastata kliinisen kemian ja<br />

mikrobiologian laboratoriotoiminnoista. Liiketoimintakauppa<br />

toteutui 1.4.<strong>2012</strong>. Päätöksestä tehtyjen valitusten<br />

takia fuusio toteutui 1.9.<strong>2012</strong>.<br />

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien<br />

yhteistyöalueita ovat<br />

• Potilaat – hoidon porrastus<br />

• Konsultaatiotoiminta<br />

• Koulutusyhteistyö<br />

– Peruskoulutus<br />

– Erikoistumiskoulutus<br />

– Jatko- ja täydennyskoulutus<br />

• Tutkimustoiminta<br />

• Hankintatoimi ja kilpailutus<br />

• Laboratorio<br />

• Kuvantaminen?<br />

• PTH-yksiköt<br />

• Ensihoito/sairaankuljetus<br />

Miksi Suomen sairaalat ovat maailman tuottavimpia?<br />

THL arvioi vuonna <strong>2012</strong> asiaa näin: Näyttää siltä,<br />

että Suomen sairaalat toimivat ympäristössä, joka tukee<br />

niiden toimintaa paremmin kuin vertailumaissa.<br />

Suomalaisissa sairaaloissa yhteistyö ja konsultointi<br />

erikoisalojen välillä toimivat muita pohjoismaita paremmin.<br />

Emme ole lähdössä sote-uudistuksiin nollatilanteesta<br />

vaan yhdestä maailman parhaista, kustannustehokkaimmista<br />

ja kattavimmista terveydenhuollon<br />

organisointimalleista. Onko tämä pelkkää sattumaa?<br />

Onko joku esittänyt tilalle jotain parempaa? Jos ei ole,<br />

niin onko poliittisista syistä pakko mullistaa toimivat<br />

rakenteet? Jos on pakko, niin pitäisi löytyä myös rohkeutta<br />

tehdä, mitä pitää. Tämä ei tietenkään tarkoita<br />

sitä, että todettuja epäkohtia ei tule yrittää korjata ja<br />

parantaa.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 21

Erva-yhteistyön luomat uudet toimintakonseptit<br />

Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta<br />

Poimintoja Jaakko Pihlajamäen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.<strong>2012</strong><br />

Terveydenhuoltolaki on hyvä kehitysaskel erva-yhteistyössä.<br />

Tähänkin asti kliininen yhteistyö on ollut hyvää. Isoja<br />

erimielisyyksiä ei ole ollut keskittämisestä ja hajauttamisesta.<br />

Kehittyvä erva täydentää osaltaan eteläpohjalaisten<br />

korkealaatuista ja kustannustehokasta sote-palvelua.<br />

Tulevissa ratkaisukaavailuissa on myös ristiriitaisuuksia.<br />

Jaakko Pihlajamäki hahmotti kuulijoille, miten sosiaalihuolto<br />

ja terveydenhuolto, näiden ”perus” ja<br />

”erikois” sekä kunnan muu toiminta integroituvat<br />

toisiinsa.<br />

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on noin<br />

200 000 asukasta. Kansansairaudet ovat yleisiä - Kelan<br />

vakioitu kansantauti-indeksi on 118,2. Palvelutarve<br />

on suuri - THL:n tarvekerroin on 1,15. Henkilöstön<br />

saatavuus on pääosin hyvä. Toimitilat niin erikois-<br />

kuin perustasolla ovat tyydyttävät. Etäisyydet muihin<br />

keskussairaaloihin ovat kiireellisessä tilanteessa merkityksellisiä.<br />

Seinäjoen uusi keskussairaala on raken<strong>net</strong>tu vaiheittain:<br />

1. vaihe 1977, 2. vaihe 1983, P-rakennus<br />

2008 ja Y-talo <strong>2012</strong>.<br />

Sairaanhoitopiirin useimmilla erikoisaloilla on riittävä<br />

väestöpohja kliinisen osaamisen ylläpitämiseen,<br />

riittävien diagnostisten palveluiden ylläpitämiseen ja<br />

päivystyksen toteuttamiseen. Kroonista sairautta sairastavat<br />

käyttävät paljon perus- ja erikoistason palveluja.<br />

On paljon hoitopolkuja, jotka risteilevät perus- ja<br />

erikoistason yksiköissä.<br />

Terveyskeskustason ja keskussairaalatason saumaton<br />

yhteistyö on olennaisinta. Siksi on tärkeää, että<br />

keskussairaala integroituu ennen muuta terveydenhuollon<br />

palvelukokonaisuuteen. Ervalle riittää kapea<br />

rooli.<br />

Erva-toimintamallit: Terveydenhuoltolaki on hyvä<br />

kehitysaskel. Ennen: ”Sairaanhoitopiirin kuntainliiton,<br />

jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala …”.<br />

Nyt: ”Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä<br />

…”. Ervalle säädetyt tehtävät ovat järkeviä.<br />

Järjestämissopimus on oikea yhteistyön ja työnjaon<br />

dokumentointimuoto - aito sopimus, ei pelkkä<br />

julistus. Järjestämislaki on vielä kysymysmerkki: Er-<br />

22<br />

vasta oikeushenkilö ja koko alueen osallistuminen<br />

hallintoon. Näin Erva paranee entisestään.<br />

Nyky-yhteistyötä voidaan arvioida näin:<br />

• Kliininen yhteistyö on hyvää, ei isoja erimielisyyksiä<br />

keskittämisestä ja hajauttamisesta.<br />

• Koulutus- ym. henkilöstöasiain yhteistyö lisääntyy.<br />

• Tietojärjestelmäyhteistyössä tärkeämpi tekijä on<br />

yhteiset järjestelmät kuin erva.<br />

• Hankintayhteistyö on kulutustavaroiden osalta<br />

Etelä-Pohjanmaalle ongelmallinen. Laajat maakunnalliset<br />

hankintarenkaat eivät sovi siihen. Lääkehankintayhteistyö<br />

on erinomaista.<br />

• Tutkimusyhteistyö on tähän asti mennyt hyvin.<br />

Etelä-Pohjanmaan kannalta tavoitteena on eteläpohjalaisten<br />

korkealaatuinen ja kustannustehokas sotepalvelu.<br />

Paras tulos on, jos maakunnallinen sote kattaa<br />

mahdollisimman laajasti koko sote-kentän. Erva täydentää<br />

tätä järjestämällä vaativimmat ja harvinaisimmat<br />

hoidot yliopistosairaalassa tai valtakunnallisen<br />

keskittämissopimuksen mukaisesti sekä tekemällä<br />

yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, työvoiman<br />

saatavuuden turvaamisen osalta. Lisäksi erva täydentää<br />

palveluilla, jotka tukevat maakunnallisen sote:n laadukasta<br />

ja tehokasta toimintaa koordinoimalla kokonaisuutta.<br />

Ervaan ja erva-yhteistyöhon liittyy myös ristiriitaisuuksia.<br />

• Potilaiden vapaata valintaa halutaan edistää, mutta<br />

tiukemmalla tuotannon koordinaatiolla rajataan<br />

käytännön mahdollisuuksia valintaan.<br />

• Vahva kunta halutaan sote:n perustaksi, mutta<br />

vahvaa kuntaa ei haluta määrittää sote-ehdoilla -<br />

vähintään noin 150 000 asukkaan väestöpohja.<br />

• Demokratia-näkökulmaa korostetaan, mutta päätöksenteko<br />

karkaa kauemmaksi kansalaisista.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Tuottavuuden parantaminen – yleisesti ja esimerkkinä<br />

HUS<br />

Poimintoja Jorma Lauharannan, HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Kunnallisen erikoissairaanhoidon on tuotettava vaikuttavia<br />

hoitoja ja maksimoitava niistä saatavia terveyshyötyjä.<br />

Hoitome<strong>net</strong>elmiä ja terveysteknologioiden<br />

soveltamista arvioidaan vaikuttavuuden näkökulmasta.<br />

Tuottavuuden parannustoimilla saadaan halutut hyödyt<br />

ja pidetään samalla kulut kurissa. Tuottavuutta johdetaan.<br />

Tuottavuutta kehitetään monivuotisella ohjelmalla<br />

ja hankkeilla. Tuottavuutta ja vaikuttavuutta mitataan<br />

ja seurataan ajantasaisilla me<strong>net</strong>elmillä ja mittareilla.<br />

Jorma Lauharanta hahmotti puheenvuoronsa perustaksi,<br />

miten panokset, voimavarat, kustannukset,<br />

tuotokset ja suoritteet ovat ne elementit, joista tuottavuus,<br />

tehokkuus, vaikuttavuus ja terveyshyödyt syntyvät.<br />

Terveystaloustieteessä tehokkuus on vaikuttavuus<br />

suhteessa panoksiin. Tuottavuus on tuotos suhteessa<br />

panoksiin.<br />

Vaikuttavuuden arviointiin saadaan tietoa mm. satunnaistetuista<br />

tutkimuksista, kirjallisuuskatsauksista,<br />

meta-analyyseista, rekisteritietojen vertailuista eri sairaaloiden<br />

kesken, elin- ja sairausspesifisistä mittareista<br />

sekä jatkuvasta rutiininomaisesta vaikuttavuuden seu-<br />

Tavoitteena terveyshyöty<br />

Panokset<br />

Voimavarat<br />

Kustannukset<br />

* terveystaloustieteessä<br />

Tehokkuus*<br />

= vaikuttavuus/panos<br />

Tuottavuus<br />

= tuotos/panos<br />

Tuotokset<br />

Suoritteet<br />

- hoitojaksot<br />

- käynnit<br />

- episodit ym.<br />

rannasta. Tuottavuus on tärkeää, mutta ensisijaisesti<br />

on aina varmistettava hoidon laatu ja vaikuttavuus.<br />

Monien hoitojen vaikuttavuus on parantunut ja parantuu.<br />

Valtakunnalliset vertailut osoittavat suuriakin<br />

eroja. Analysoimalla vaihteluja saadaan aikaan parhaat<br />

käytännöt ja toiminnan muutokset. Vertailutiedot<br />

ovat voimakas kehittämisen käynnistäjä, mutta niitä ei<br />

ole tarpeeksi hyödyn<strong>net</strong>ty.<br />

Esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden hoitotuloksista<br />

ja kustannuksista on tarjolla ja käytettävissä tarvittavia<br />

tietoja. Samaten sairaalan leikkausvolyymin vaikutuksista<br />

hoitovahinkoihin on aikasarjaisia seurantatietoja.<br />

Jorma Lauharanta esitti tuottavuuden kehittämisen<br />

keskeisiksi tekijöiksi seuraavat:<br />

1. prosessien sujuvuuden ja tehokkuuden parantaminen<br />

• jatkuva prosessien kehittäminen (”lean” tai muut<br />

me<strong>net</strong>elmät) -> tarpeettoman työn ja odotuksen<br />

vähentäminen, pullonkaulojen avaaminen<br />

• hoitosuositusten ja protokollien noudattaminen<br />

• siirtoviiveiden vähentäminen (perusterveydenhuolto<br />

– erikoissairaanhoito yhteistyö)<br />

Vaikuttavuus<br />

Terveyshyöty<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 23

2. henkilötyön tuottavuuden lisäys<br />

• kannustimien käyttö, tuottavuudesta palkitseminen,<br />

jatkuva koulutus<br />

3. kapasiteetin ja tilankäytön tehostaminen<br />

• joustavat työajat, lisätyösopimukset, urakkatyömallit<br />

-> päivän pidennys<br />

• yksityispotilaat, ulkomaalaiset potilaat, in-house<br />

yhtiöt (Hyksin Oy)<br />

• tilasuunnittelu prosesseja tukevaksi, tarpeettomista<br />

tiloista luopuminen<br />

4. päällekkäisyyksien poistaminen, hoitojen keskittäminen,<br />

mittakaavaedut -> saavutetaan parempi kustannusten<br />

ja laadun hallinta<br />

5. uudet toimintatavat<br />

• avohoidon lisääminen, ”leikkaukseen kotoa” (myös<br />

sydänleikkaukseen), palveluseteli, sähköiset palvelut,<br />

mobiiliteknologian käyttö jne.<br />

Tiivistelmä HUS:n tuottavuusohjelmasta<br />

• tuottavuuden edistäminen tavoitteeksi HUS:ssa<br />

vuonna 2008<br />

• parannustavoite 1,5–2,0 % / vuosi<br />

• ajantasainen tuottavuuden mittausme<strong>net</strong>elmä ja<br />

seuranta; rinnalla laadun, vaikuttavuuden ja työhyvinvoinnin<br />

seuranta<br />

• pitkäjänteinen tuottavuuden kehittämisohjelma<br />

• tuottavuuden ja kustannushallinnan parantaminen<br />

24<br />

keskeiselle sijalle esimiesten koulutusohjelmiin<br />

• tuottavuuden parannus osaksi kannustinjärjestelmiä<br />

Seurauksena on selkeä tuottavuuden parantuminen,<br />

joka jatkunut usean vuoden ajan. Tämä vuosi on haasteellinen.<br />

Perusterveydenhuolto on saatava mukaan kehitystyöhön.<br />

Ratkaisevaa on koko hoitoketjun tuottavuus<br />

ja vaikuttavuus. Tämän vuoksi tarvitaan rakenteellinen<br />

ja/tai toiminnallinen integraatio, sujuvat hoitoketjut<br />

seurantamittareineen, hoidollinen kokonaisvastuu,<br />

osaoptimoinnin välttäminen ja yhteiset kannustimet.<br />

Kaikkien näiden tavoitteena on hoidon kokonaistaloudellisuus<br />

ja kustannusvaikuttavuus.<br />

Tarvitaan alueelliset yhteiset tietojärjestelmät. Tällöin<br />

päästään tietojen kertakirjaukseen. Tiedot ovat<br />

kaikkien hoitoon osallistuvien käytettävissä. Saadaan<br />

yhteinen järjestelmä hoidon dokumentointiin. tuotannonohjaukseen<br />

sekä tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden<br />

seurantaan.<br />

Tarvitaan tarjolle lisää vertailutietoja, joita käyttävät<br />

ammattilaiset ja väestö. Tällaisia tietoja ovat<br />

hoitoon pääsy, hoidon laatu, hoidon vaikuttavuus ja<br />

hoitotulokset.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Silmäkeskuksen uudet toimintakonseptit ja tulokset<br />

Poimintoja Anja Tuulosen, Tampereen yliopistollisen sairaalan Silmäkeskuksen johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Tays Silmäkeskuksen toiminta alkoi uusissa tiloissa vuoden<br />

<strong>2012</strong> alussa. ”Nähdään yhdessä pidemmälle” on<br />

Silmäkeskuksen viesti väestölle ja yhteistyökumppaneille.<br />

”Silmäterveys maksimoidaan käytettävissä olevilla voimavaroilla”<br />

ja ”Eri henkilöstöryhmien työpanosta käytetään<br />

koulutusta vastaaviin tehtäviin” ohjaavat toimintaa.<br />

Anja Tuulonen määritti perustehtäväksi (silmä)hyvinvoinnin<br />

edistämisen. Tähän kuuluu sairauksien parantaminen<br />

ja hyvä elämä silmäsairaudesta/näkövammaisuudesta<br />

huolimatta. Lähtökohtana on, että ”Toimimme<br />

yhteisten varojen turvin vastuullisesti, vaikuttavasti<br />

ja tasapuolisesti. Ymmärrämme, että kysyntä voittaa<br />

aina voimavarat. Epäsuhta on osa perustehtäväämme<br />

(= emme ahdistu).”<br />

Toimintatapojen kehittämisen keskiössä ovat neljä<br />

suurta silmäsairautta, jotka aiheuttavat 80 prosenttia<br />

kustannuksista.<br />

• Silmänpohjan ikärappeuma, joka aiheuttaa eniten<br />

näkövammaisuutta iäkkäillä.<br />

• Glaukooma, joka on toiseksi suurin näkövamman<br />

aiheuttaja iäkkäillä.<br />

• Diabeettinen silmäsairaus, joka aiheuttaa eniten<br />

näkövammaisuutta työikäisillä.<br />

• Kaihileikkaus on ainoa neljästä, joka ei pysyvästi<br />

sokeuta.<br />

Vuodesta 2010 vuoteen 2017 kysyntä kasvaa 50 prosenttia<br />

ja henkilöstön määrä supistuu 30 prosenttia.<br />

Korkea laatu, korkea volyymi, matalat kustannukset,<br />

toimintojen segmentointi ja volyymitoimintojen standardointi<br />

maksimoivat silmäterveyden käytettävissä<br />

olevilla voimavaroilla. Eri henkilöstöryhmien työpanosta<br />

käytetään koulutusta vastaaviin tehtäviin, mikä<br />

tarkoittaa työnjakoja lääkärin, hoitajan, optikon, sihteerin<br />

ja avustajan kesken. Tämä vaatii myös kirjaamiskäytäntöjen<br />

kriittistä tarkastelua.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

8 21.1.2013<br />

Hoito- ja seurantasuunnitelmien standardointi<br />

Ideaalinen pai<strong>net</strong>aso<br />

IOP:n lasku ≥ 25%<br />

Tutkimukset (1-) 2<br />

vuoden välein<br />

Silmänpaine<br />

6 kk välein<br />

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Anja Tuulonen<br />

Silmäpohjan ikärappeuman hoidossa lääkevalinta<br />

on tärkeä, sillä edullisen ja kalliin ero on yli 20 miljoonaa<br />

euroa vuodessa. Taysissa hoitajat pistävät lääkeaineen.<br />

Silmäpohjan ikärappeuman pistohoito on<br />

viisinkertaistunut vuosina 2008–<strong>2012</strong> ja kasvaa 40<br />

prosenttia vuodessa.<br />

Glaukoomassa tarvitaan samanaikaisen ali- ja ylidiagnostiikan<br />

sekä hoidon korjaaminen.<br />

> 50 % glaukoomista löytymättä<br />

~ 50 % lääkehoitoa saavista ei sairasta glaukoomaa<br />

~ 50 % uusista glaukoomista käynyt silmälääkärillä -><br />

ei diagnoosia<br />

~ 50 % potilaista ei käytä lääkkeitä<br />

Diabeettisen silmäsairauden seulonnassa on tärkeintä<br />

kattavuus ja kohdentaminen sekä automaattinen analysaatio.<br />

Kaihileikkauksissa on noudatettava ja kontrolloitava<br />

leikkauskriteereitä sekä lisättävä leikkausmääriä.<br />

Molemminpuolisten leikkausten määrää on kasvatettava,<br />

mikä lisää merkittävästi tuottavuutta.<br />

Marraskuussa <strong>2012</strong> Silmäkeskus on tällaisessa vaiheessa:<br />

hoito- ja seurantasuunnitelmien standardointi<br />

esim. stabiili glaukooma 2 vuotta eteenpäin<br />

esim. stabiili glaukooma 2 vuotta eteen päin<br />

Reagointitaso: Paine,<br />

jolla hoitoa muutetaan<br />

1. Hoitovaihtoehto<br />

2. Hoitovaihtoehto<br />

Mittaaja:<br />

- Hoitaja (Tays, tk)<br />

- Potilas itse<br />

- Joku muu<br />

• Tiimit ovat saaneet hoitoon pääsyn pääosin ajantasalle,<br />

esimerkiksi ikärappeuma, DM, glaukooma,<br />

karsastus, sarveiskalvo, värikalvon tulehdus, kaihi,<br />

verkkokalvopoliklinikka<br />

• Useissa tautiryhmissä on hoitajavastaanottoja.<br />

• Käynnissä on lukuisia kehittämispilotteja: visuspiste,<br />

kaihimittaus, vuodeosasto, toiminnan suunnittelu,<br />

sopimusohjaus, palvelumuotoilu, ryhmäohjaus<br />

jne.<br />

Strategiassa<br />

• Henkilöstö keskittyy oleelliseen ja toimintatapojen<br />

kehittämiseen.<br />

• Henkilöstö on läsnä, kuuntelee ja osallistaa.<br />

• Prosesseissa segmentoidaan ja standardoidaan sekä<br />

luodaan hyvä palvelukokemus.<br />

• Tyytyväiset potilaat turvataan kustannusvaikuttavilla<br />

toimintatavoilla.<br />

• Kustannusvaikuttavuus paranee, kun on parempaa<br />

pärjäämistä ja vähemmän sähläämistä.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.201<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 25

Kuntoutus osana tulevaa vaikuttavaa<br />

erikoissairaanhoitoa – kokemuksia käytännöstä<br />

Poimintoja Marja Mikkelssonin, Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Toimintakykyä vahvistetaan sairauksien hoidon ohella<br />

myös kuntoutuksella. Miksi ja kenelle kuntoutusta an<strong>net</strong>aan?<br />

Miten kuntoutusta kehitetään ja mitkä ovat<br />

kuntoutuksen tulevaisuuden näkymät? Kuntoutuksessa<br />

eri toimijoiden välinen yhteistyö on onnistumisen avaintekijä.<br />

Marja Mikkelsson pohjasi alustuksensa määritelmään:<br />

“The use of all means aimed at reducing the<br />

impact of disabling and handicapping conditions and<br />

at enabling people with disabilities to achieve optimal<br />

social integration (WHO)”.<br />

Toimintakyvyn edellytykset koostuvat eri osaalueiden<br />

riittävästä toiminnasta. Näitä ovat fyysinen<br />

suorituskyky, lihaksiston voima ja kestävyys, liikekoordinaatio,<br />

tasapaino, nivelten vakaus ja liikkuvuus sekä<br />

psyykkinen terveydentila. Toimintakykyyn vaikuttavat<br />

myös mm. ikä, ympäristö, sosiaalinen verkosto, päihteiden<br />

käyttö, kipu ja muut sairauden tai vammojen<br />

jälkiseuraukset (esimerkiksi pareesit eli hervottomuus,<br />

osittaishalvaus, …).<br />

Toimintakyvyn ylläpito sairaalassa kytkeytyy siihen,<br />

miten eri erikoisalojen hoitoprosessit ottavat<br />

huomioon toimintakyvyn parantamisen tai ylläpitämisen.<br />

Hyvä hoito ja kuntouttava työote luovat edellytykset<br />

toimintakyvylle, minkä turvaavat seuraavat<br />

• mahdollisimman nopea mobilisointi<br />

• komplikaatioiden esto (esim. painehaavat, laskimotukokset,<br />

ummetus)<br />

• hengitysfunktion säilyttäminen ja pneumonian<br />

esto<br />

• potilaan aktiivisuuden mahdollistaminen osittaisessa<br />

vuodelevossakin<br />

• potilaan ja omaisten ohjaus<br />

• hoitotyössä esimerkiksi nivelten liikelaajuuksien<br />

huomiointi tai lihasharjoituksen toteuttaminen.<br />

Toimintakyvyn säilyttämisen ja palauttamisen näkökulma<br />

on erityisen tärkeää aina, kun vanhus joutuu<br />

sairaalaan. Muita vastaavia tarpeita ovat lonkkamurtumat,<br />

sydän- ja keuhkosairaudet, aivoverenkiertohäiriöt<br />

ja aivovammat (AVH), monivammat ja tekonivelleikkaukset.<br />

Kuntoutuskäytännöt eroavat eri sairaanhoitopiireissä.<br />

Kuntoutusta toteuttavat erikoissairaanhoidon<br />

kuntoutusosastot, isojen terveyskeskusten sairaaloiden<br />

kuntoutusosastot, terveyskeskusten vuodeosastot ja<br />

niiden ”tehostetun kuntoutuksen” paikat, kuntoutuk-<br />

26<br />

sen ostopalvelut sekä kotiutustiimit ja kotona tapahtuva<br />

kuntoutus. Kelan kautta kuntoutus tulee kysymykseen<br />

vasta akuutin vaiheen jälkeen vaikeavammaisten<br />

alle 65-vuotiaiden kuntoutuksena ja harkinnanvaraisena<br />

kuntoutuksena.<br />

Geriatrisille potilaille suunnattu osastokuntoutus<br />

parantaa toimintakykyä, vähentää lähettämistä kodin<br />

ulkopuoliseen hoitoon ja vähentää kuolleisuutta. Nykytiedolla<br />

ei pystytä määrittämään alaryhmiä, jotka<br />

hyötyisivät eniten kuntoutuksesta. Ei myöskään tiedetä<br />

eri interventioiden vaikutuksia esimerkiksi kustannusvaikuttavuuteen.<br />

Marja Mikkelsson kertoi Päijät-Hämeessä tehdystä<br />

kuntoutusselvityksestä sekä kuntoutuksen kehittämishankkeesta<br />

ja -esityksistä.<br />

Tulevaisuuden haasteena on hioa yhteinen toimintamalli<br />

(AVH-yksiköstä kuntoutusosastolle riippumatta<br />

asuinkunnasta), turvata näyttöön perustuvan<br />

tiedon mukainen kuntoutuksen intensiteetti ja sisältö,<br />

rekrytoida asiantuntijoita ja saada toimimaan riittävä<br />

avosektorin kuntoutus yksilöllisen tarpeen mukaan.<br />

Lisäksi on tarpeen saada aikaan todellinen keskitetty<br />

kuntoutus (kaikki kunnat mukana) ja kuntoutuksen<br />

tehostusjaksot.<br />

Esimerkiksi yläraajan ja kävelyn kuntoutuksen<br />

hyödyllisiä terapiame<strong>net</strong>elmiä (Langhorne et al. 2011)<br />

ovat tehostettu käden käyttö, yläraajan robottiavusteinen<br />

harjoittelu, elektromekaanisesti avustettu kävelykuntoutus,<br />

kävelyharjoittelu, kardiovaskulaarisen<br />

kunnon parantaminen kävelymatkan lisäämiseksi ja<br />

tehostettu kävelykuntoutus sekä kävelymattoharjoittelu<br />

kävelynopeuden ja matkan parantamiseksi.<br />

Päijät-Hämeessä on opittu yhteistyötä eri toimijoiden<br />

välillä. Moniammatillinen tiimityö on kehittynyt<br />

Nastolassa. AVH-kuntoutuksen osaaminen ja yhteistyö<br />

on parantunut alueella. AVH-yhdyshenkilötoiminta<br />

on tiivistynyt. Päättäjien tieto kuntoutuksen<br />

ongelmista on parantunut ja tahtotila asian korjaamiseksi<br />

on löytymässä. ”Köyhän miehen mallikin” voi<br />

edistää toimintatapoja.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan<br />

uudet konseptit – oppeja ja malleja myös<br />

maailmalta<br />

Poimintoja Jorma Teittisen, uuden keskussairaalan projektinjohtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Uusi sairaala -hankkeen taustalla on vuosia kestänyt selvitystyö.<br />

Hankesuunnittelun pohjana on sairaalatoiminnan<br />

uudistuvat konseptit. Hanke ei lähtenyt eikä toteudu<br />

tila edellä. Sairaanhoidon integraatio, kuntoutus, alueellinen<br />

tarkastelu ja erityisesti logistiikka ovat vaikuttavia<br />

elementtejä uuden sairaalan suunnittelussa. Kansainvälisiä<br />

verkostoja ja konsultteja on käytetty ja käytetään.<br />

Jorma Teittinen hahmotti lähtökohdiksi seuraavat<br />

kolme elementtiä: Rakentaminen on väline muuttaa<br />

rakenteita. Raha ei riitä. Huomio on siirrettävä rakentamisen<br />

kustannuksista käyttömenojen hallintaan.<br />

Suunnittelun lisäarvo (Arup, 1997) muotoutuu<br />

sairaalarakennuksen elinkaaressa suhteellisesti näin.<br />

400 on toiminnan pyörittämisen kustannukset. 5 on<br />

huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset. 1 on rakennusinvestointi.<br />

0,1 on suunnittelukustannukset.<br />

”By the time a building is completed up to 90 % of<br />

its life cycle economic and ecological costs have been<br />

made inevitable. More for less - design council 1997.”<br />

(Phil Nedin ARUP)<br />

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakulut<br />

vuonna 2011 ovat noin 260 M€. Uusi sairaala maksaa<br />

nykysuunnitelmien mukaan 248 M€. Rationointihyöty<br />

on 25 M€ vuodessa.<br />

Hankesuunnitelma alkoi 1.7.<strong>2012</strong>. Alustava hankesuunnitelma<br />

on valmistunut.<br />

Uuden sairaalan strategiset tavoitteet ovat seuraavat:<br />

• Potilas ensin<br />

• Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö<br />

Sairaalan jakautuminen osiin, kaavakuva<br />

työntekijöille<br />

• Tehokas ja edistyksellinen ICT<br />

• Hyvä logistiikka<br />

• Integroitu palvelujärjestelmä (pth - esh ja osin sosiaalitoimi)<br />

• Ennalta ehkäisyn ja terveyden edistäminen<br />

• Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus<br />

• Johtaminen tukee prosesseja.<br />

Potilaan tarve määrittää hoitoprosessit. Hoitoprosessien<br />

tarve määrittää tukipalveluprosessit.<br />

Sairaalan toiminta jakautuu seuraaviin osiin: poliklinikat,<br />

”kuuma sairaala”/”hot hospital” (24/7) ,<br />

potilasosastot, lääkinnälliset palvelut, tukipalvelut ja<br />

logistiikka.<br />

Kun Keski-Suomen keskussairaalan pinta-aloja<br />

verrataan Hollannin akuuttisairaaloiden pinta-alojen<br />

keskiarvoon, erot ovat tällaiset:<br />

KS:n Hollannin<br />

”kuuma sairaala” 24 % 30,5 %<br />

hotelli (vuodeosastot) 16 % 33 %<br />

toimisto 28 % 23 %<br />

tekniikka 32 % 13,5 %<br />

Keski-Suomen sairaalakäyttö on 40 prosenttia kokonaispinta-alasta<br />

- Hollannissa keskimäärin 63 prosenttia.<br />

Vanhassa sairaalassa kaikki erityyppiset toiminnot<br />

ovat ”samassa rakennuksessa”, yksi typologia. Tulevaisuuden<br />

sairaala jaetaan neljään osaan toimintojen<br />

Kuuma sairaala<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 27

ja rakennustekniikan mukaan, neljä typologiaa eli<br />

kuuma sairaala, toimisto, hotelli ja tehdas. Vanha sairaala<br />

sisältää turhia rakennuksia, tiloja, varastointia ja<br />

liiken<strong>net</strong>tä. Prosessiohjatussa sairaalassa rakennustilat<br />

ja liikenne on suunniteltu virtaavan prosessin ehdoilla;<br />

varastot on minimoitu.<br />

Jorma Teittinen esitteli kuulijoille referenssikohteita<br />

Hollannista, Ranskasta ja Ruotsista. Näiden<br />

analysointi on tärkeä osa uuden sairaalan konseptien<br />

kehitystyötä.<br />

Uusi sairaala -hankkeen suunnitelman periaatteet:<br />

• Muuntojoustavuus on mahdollista, koska toiminnot<br />

on järjestetty vyöhykkeisiin moduulijärjestelmässä.<br />

• Sairaala jakautuu selkeisiin toiminnallisiin osiin.<br />

• Osaamiskeskus on sairaalan keskellä, yksi kokonaisuus.<br />

Tampereen yliopistollisen sairaalan<br />

uudistamisohjelma<br />

Poimintoja Isto Nordbackin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Tampereen yliopistollisen sairaala oli valmistuessaan<br />

tiivis yksi sairaala. Psykiatriset sairaudet ja keuhkosairaudet<br />

hoidettiin etäällä. Erikoisalapohjainen organisoituminen<br />

oli tuon ajan toiminnan toimiva malli.<br />

Tilat tukivat silloisia tutkimus- ja hoitotapoja. Aikojen<br />

mittaan uusia tiloja ja siipiä on raken<strong>net</strong>tu runsaasti.<br />

Uudistamisohjelman lähtökohtana ovat toiminnalliset<br />

muutokset, jotka tilaratkaisuin mahdollistetaan.<br />

Isto Nordback esitti TAYSin pitkän kehittämiskaaren<br />

sairaalan ensivaiheesta tulossa olevaan uudistamisohjelmaan.<br />

Vuonna 1962 valmistunut TAYS oli raken<strong>net</strong>tu<br />

toimintolähtöisenä kokonaisuutena. Suurin<br />

rakennusosa oli vuodeosastoja. Pääsisäänkäynnistä<br />

tultiin poliklinikoille. Synnytykset, leikkausosastot,<br />

laboratorio ja röntgen sijaitsivat omassa siivessään,<br />

jossa sijaitsi myös ensiapu. Toimistot olivat omassa<br />

siivessään.<br />

Sairaala oli organisoitu erikoisaloittain. Esimerkiksi<br />

kirurgian klinikan toimintoja oli eri puolilla sairaalaa<br />

- poliklinikalla, leikkaussaleissa, ensiavussa ja eri<br />

kerroksissa vuodeosastoilla. Rakenne oli ihan toimiva<br />

malli sen kokoiseen sairaalaan. Tilat tukivat ”hoitotapaa”<br />

(funktionaalisuus) - vuodeosastot, poliklinikat,<br />

toimenpidetilat, jne. Tälle oli ominaista kliininen<br />

diagnostiikka, hoitoon kuuluva makuutus sekä luonnollisen<br />

paranemisen polikliininen seuraaminen klii-<br />

28<br />

• Vuodeosastot ovat yhteiskäyttöisiä ja joustavia.<br />

• Yhden hengen huoneet<br />

• Logistiikka on keskitetty ja tehokas.<br />

• Vihreät sisäpihat ovat potilaslähtöisiä.<br />

• Odotustilat ovat potilaslähtöisiä ja inhimillisiä.<br />

• Helppo orientoitavuus, eriytetyt ihmisvirrat<br />

• Vastaanottohuoneet on joustavasti ja systemaattisesti<br />

ratkaistu.<br />

• Rakennus mahdollistaa 10 - 20 prosentin toimintakustannusten<br />

tehostamistavoitteen.<br />

• Pysäköintitalosta on lyhyt yhteys aulaan.<br />

• Sairaalaa voidaan laajentaa samalla systeemillä.<br />

Hankkeen suunnittelu vie 2,5 vuotta, rakentaminen<br />

3–3,5 vuotta ja kokonaisuus on valmis vuonna 2018.<br />

Lisätietoja hankkeesta: www.ksshp.fi/uusisairaala<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

nisin parametrein. Osaaminen oli laaja-alaista matalaa.<br />

Hoitojaksoja ja uusia potilaita oli vähän ja hoitojaksot<br />

olivat pitkiä.<br />

Kun sairaala on kasvanut perustamisensa jälkeen<br />

erittäin merkittävästi, malli ei ole enää toimiva nykyisenkokoiseen<br />

ja nykyaikaiseen sairaalaan. Nyt prosessissa<br />

ovat kudos- ja molekyylidiagnostiikka, hoitona<br />

interventiot myös mikro- ja molekyylitasolla. Luonnollinen<br />

paraneminen jätetään kotihoidoksi. Paranemisen<br />

seuraamisessa käytetään etäkeinoja. Osaaminen<br />

on kapeaa ja syvää. Uusia potilaita ja hoitojaksoja on<br />

paljon ja hoitojaksot ovat lyhyitä.<br />

Aiemmat tilaratkaisut ovat olleet pääsääntöisesti<br />

yksittäisten ongelmien poistamista. Taustalla oli monivuotiset<br />

toiveet pitkän aikavälin tilaohjelmasta osana<br />

toimialueiden toiminnallisia suunnitelmia. Näiden tavoitteena<br />

oli mahdollistaa toimintaprosessien kehitys,<br />

mihin kuuluu hajallaan olevien tilojen kokoaminen<br />

yhteen, sekä yksittäisten toiminta-asioiden ratkaisut.<br />

Kustannusten hallinta ja välttämättömät remontit liittyvät<br />

myös tilaohjelmaan. Päättäjät, ylin johto, keskijohto<br />

ja henkilöstö olivat toiveiden takana.<br />

Uudistusohjelma sai alkunsa em. kiinteistötarpeista,<br />

mutta muuttui nopeasti toiminnan muutosohjelmaksi.<br />

Uudistamisohjelman tärkein osio ovat toiminnalliset<br />

muutokset, jotka mahdollistetaan tilaratkaisuin.<br />

Toiminnan laajuus, toimintatavat, tehtävään<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

sitoutuvan työn määrä ja investoinnin laajuus kytkeytyy<br />

vahvasti kustannuksiin.<br />

Osaprojekteissa on otettava huomioon seuraavat<br />

tärkeät näkökulmat:<br />

• Potilasasiakkaan ja hänen läheistensä palvelu ja<br />

osallistaminen<br />

• Kunta-asiakkaan ja lähettävien tahojen palvelu<br />

(tuottavuus ja hoidon saatavuus)<br />

• Kehittämistyö (”lean malli”)<br />

• Potilasturvallisuus<br />

• Yleinen turvallisuus ja valmius<br />

• Laitehankinnat<br />

• Opetus ja tutkimus<br />

• Työhyvinvointiohjelma<br />

• Kestävä kehitys<br />

• Toiminnalliset ja taloudelliset riskit (laaditaan ja<br />

päivitetään kannattavuuslaskelma)<br />

Tuottavuus paranee. Laskelmissa on lähdetty siitä,<br />

että 14–15 prosentin toiminnan kasvu edellyttäisi<br />

TAYSin 4 000 työpanoksen kasvattamista liki 600:lla.<br />

Alkuperäisessä UO2020 suunnitelmassa on katsottu,<br />

että em. lisäysmäärä sairaanhoidollisiin toimiin on<br />

vain 200 työpanosta, joista kohdentuu 70 leikkaustoimintaa<br />

sekä 130 osasto- ja poliklinikkatoimintaan.<br />

Kun vain 80 on todellinen lisäysmahdollisuus, 120 on<br />

hoidettava sisäisin järjestelyin. Nämä saadaan seuraavista:<br />

toimistotyön kehittäminen ja sähköinen asiointi<br />

20, puheentunnistus ja muu teknologian kehitys 30,<br />

tukipalveluiden rationalisointi ja huoltologistiikan<br />

kehittäminen 30 ja palvelurakennemuutokset 40 työpanosta.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset<br />

toiminnan keskellä<br />

Poimintoja Hannu Pajunpään, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Keski-Pohjanmaan keskussairaala raken<strong>net</strong>tiin vuosina<br />

1967–1969 ja Kokkolan seudun pääterveysasema<br />

samaan kortteliin vuona 1979. Yhteisiä toimintoja on<br />

paljon. Keskussairaalaa on laajen<strong>net</strong>tu ja peruskorjattu<br />

tähän mennessä neljässä eri vaiheessa. Koko ajan sairaala<br />

on toiminut. Miten peruskorjaus on toteutettu?<br />

Hannu Pajunpää pohjasi alustuksensa keskussairaalan<br />

historialla ja toimintaympäristön erityispiirteillä.<br />

Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väestömäärä on pieni<br />

(75 000), mutta palveluja käyttävissä kunnissa asuu<br />

175 000 asukasta. Väestörakenne on terve, mille hyvä<br />

syntyvyys on ominaista. Akuuttihoitojen saavutettavuus<br />

on 1-1,5 tuntia.<br />

Sairaala on oman aikansa tuote, matala rakennus<br />

alavalla paikalla, maanvaraisesti koheesiomaalle perustettu.<br />

Sairaala on lehtitietojen mukaan raken<strong>net</strong>tu<br />

ikuiseksi, paikallavalubetonia, valurautaputkistot,<br />

tammiset ikkunanpielet, ulkoseinät pesubetonisandwichit,<br />

väliseinät pääosin muurattua punatiiltä ja<br />

asbestia joka paikassa. Rakennustyön laatu on ollut<br />

hyvää. Mm. vesieristykset yms. ovat hyvin tehtyjä.<br />

Kaikkiaan sairaala on perushyvä talo.<br />

Peruskorjauksen tarve alkoi hahmottua rakennukseen<br />

liittyvien pikakorjausten (putkisto- ja kattovuotojen)<br />

jyrkästi nousevana määränä. Tuolloin rakennus<br />

oli noin 25 vuotta vanha. Valtionosuusjärjestelmän<br />

aikaan byrokratia viivästytti mm. kattohanketta. Vuo-<br />

situhannen vaihteen jälkeen nousivat sisäilma-asiat<br />

pinnalle, minkä jälkeen oli valittava etenemistie.<br />

Käytännössä tehtiin mm. seuraavia. Ulkoelementtien<br />

kuntoselvityksen perusteella uusittiin ns.<br />

kylmiä kuoria. Muuten sandwichit todettiin hyviksi.<br />

Käynnistettiin kellarikerroksen maapohjaisten tilojen<br />

puhdistus - noin 0,5 hehtaaria, jossa lahoavaa ai<strong>net</strong>ta.<br />

Yläpohjat tiivistettiin systemaattisesti, kun löydettiin<br />

rakennusaikainen poranreikäongelma. Yläpohjat puhdistettiin<br />

ja vaurioituneet villat vaihdettiin. Kattoikkunat<br />

(140 kpl) vaihdettiin ja sakokaivot uusittiin.<br />

Rakennuksen teknisen iän lisäksi uudistamistarpeeseen<br />

vaikutti toiminnallinen muutos. Erikoissairaanhoito<br />

oli muuttunut osastopainotteisesta poliklinikkapainotteiseen<br />

toimintamalliin. Nykykonseptina<br />

on avohoitopainotteinen päivystävä sairaala.<br />

Peruskorjauksen linjavalinta tehtiin kahden vaihtoehdon<br />

välillä eli keskitytäänkö<br />

• palokuntatyöhön siellä täällä, mihin oli tarvetta ja<br />

pai<strong>net</strong>ta, vai<br />

• kylmän rauhalliseen suunnitelmallisuuteen.<br />

Jälkimmäinen valittiin. Peruskorjausohjelma päätettiin<br />

laatia, aikatauluttaa ja budjetoida. Ohjelman tarpeellisuudesta<br />

informoitiin hallitusta, valtuustoa ja jäsenkuntia.<br />

Ryhdyttiin järjestelmällisesti poistamaan koko<br />

rakennukseen liittyviä laajempia ongelmia ja toteuttamaan<br />

sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät erikseen liity<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 29

mihinkään yksittäiseen yksikköön. Ohjelman rinnalla<br />

toteutettiin myös kohden<strong>net</strong>tuja täsmäkorjauksia laajoihin<br />

asiantuntijaselvityksiin perustuen.<br />

Hankkeiden suunnittelussa suunnittelusairaanhoitaja<br />

ja sairaalainsinööri olivat keskeisiä linkkejä organisaation<br />

ja ammattisuunnittelijoiden välillä. Periaateratkaisuista<br />

käytettiin tulosaluejohtojen, avainhenkilöiden<br />

ja johdon välisiä neuvotteluja. Kohdesuunnittelussa<br />

yksiköiden johto ja henkilökunta olivat tiiviisti<br />

mukana. Kuntayhtymän kokonaisstrategia ohjasi koko<br />

ajan hankesuunnittelua.<br />

Hankkeet toteutettiin kevyellä organisaatiolla. Rakennusurakoinnissa<br />

käytettiin perinteistä me<strong>net</strong>telyä:<br />

pääurakat ja aliurakat. Valvonta toteutettiin omana<br />

toimintana, pl. psykiatrian tilahanke. Tavoitteena oli<br />

poistaa rakenteelliset ja sisäilmaan liittyvät ongelmat -<br />

perusteellisesti hyvän rakennustavan mukaisesti.<br />

Tavoitteena oli saada toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset,<br />

valittua strategiaa palvelevat tilat kohtuullisin<br />

kustannuksin. Kokonaiskustannukset olivat 55<br />

miljoonaa euroa, joista laajennukset olivat noin 24,5<br />

miljoonaa euroa.<br />

Toiminnan turvaaminen peruskorjauksen keskellä<br />

edellyttää tarkkaa ennakkosuunnittelua<br />

30<br />

• potilaiden palvelun kannalta - väistötilojen sijainti<br />

ja soveltuvuus, tiedottaminen ja opasteet<br />

• henkilökunnan työolosuhteiden kannalta - tiedonkulku<br />

ja osallistuminen<br />

• logistisen toimivuuden kannalta - reititys ja varautuminen<br />

poikkeustilanteisiin<br />

• rakentamisen näkökulmasta - rakentaminen sairaalatoiminnan<br />

keskellä, häiriöiden ennakointi ja<br />

estäminen.<br />

Väistötilaratkaisuissa käytettiin mm. seuraavia. Osastoja<br />

yhdistettiin. Erikoisalaosastoja sijoitettiin yhteen<br />

päivystysosaston kanssa useassa vaiheessa. Lastenosasto<br />

toimi jonkin aikaa kirurgisen osaston sisällä.<br />

Toimintamuutosten myötä vapautui tiloja uuteen<br />

käyttöön. Yhden osaston tilat vapautuivat osastojen<br />

yhdistämisessä. Vapaana olleita asuntotiloja oli mm.<br />

psykiatrian käytössä. Vuokratiloja käytettiin vähän -<br />

psykiatrian poliklinikka pari vuotta ja patologia. Yhteistyössä<br />

aktivoitiin terveyskeskuksen osaston akuuttitoiminta.<br />

Hankkeen seurauksena somaattisten sairaansijojen<br />

määrä vähentyi noin 25 prosenttia. Osastokohtaisessa<br />

saneerauksessa sairaansijojen määrä väheni 3-4:llä.<br />

Kahden osaston yhdistäminen vähensi 16 sairaansijaa.<br />

Osastojen yhteiskäyttö erikoisalojen välillä on lisääntynyt<br />

oleellisesti ja jäänyt pysyväksi käytännöksi.<br />

Peruskorjaus- ja rakennusohjelman tuloksen on<br />

syntymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamiskeskittymä,<br />

joka sisältää mm.<br />

• yhteispäivystyksen<br />

• somaattisen erikoissairaanhoidon<br />

• psykiatrisen erikoissairaanhoidon<br />

• perusterveydenhuollon avotoiminnot ja subakuutit<br />

osastot<br />

• kehitysvammaisten erityishuollon<br />

• päihdekeskuksen sekä<br />

• em. toimintoja palvelevan logistiikkakeskuksen.<br />

Lisäksi aivan vieressä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

oppilaitos.<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä<br />

Poimintoja Eero Palomäen, Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan ja arkkitehdin,<br />

Sairaalapäivien alustuksesta 21.11.<strong>2012</strong><br />

Työnantajalla on vastuu työntekijöiden turvallisuudesta<br />

ja terveydestä. Toimintayksiköllä on vastuu potilasturvallisuudesta.<br />

Hoito ei saa aiheuttaa haittaa potilaalle.<br />

Yleisimpiä välittömän korjaustarpeen aiheuttajia ovat<br />

alapohjan kosteus, ulkoseinät, kosteissa tiloissa vesieristysten<br />

puuttuminen sekä kosteiden tilojen asennusten tai<br />

korjausten toteutukset.<br />

Eero Palomäki korosti vastuuta sairaalatilojen terveellisyydestä<br />

ja turvallisuudesta. Sairaalatilat eivät saa aiheuttaa<br />

sairastumista. Terveyttä turvaaviin altistumista<br />

vähentäviin toimiin on ryhdyttävä tarvittaessa kiireellisesti.<br />

Jos riski on sietämätön - altistuminen todennäköistä<br />

ja pysyvä sairastuminen todennäköistä - tilojen<br />

käyttöä on rajoitettava.<br />

Sairaalat eivät poikkea muusta rakennuskannasta.<br />

Ongelmat ovat rakentamisajankohdalle tyypillisiä. Sairaaloissa<br />

on runsaasti kosteita tiloja ja niitä käytetään<br />

paljon. Yksiköiden koko ja rakennusmassojen tiheys<br />

poikkeavat muusta rakennuskannasta. Rakenteet ja<br />

järjestelmät ovat usein elinkaarensa loppupäässä. Ilmanvaihtojärjestelmät<br />

eivät vastaa nykyvaatimuksia.<br />

Sairaaloissa ei ole väistötiloja. Tontit ovat valmiiksi ahtaita.<br />

Suunnittelu on tehty minimien mukaan. Muuntojoustavuus<br />

on minimaalista. Kustannussäästöt alussa<br />

kostautuvat lopussa.<br />

Sairaaloiden tilojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä.<br />

Välittömän korjaustarpeen ja lisäselvitystarpeen osuus<br />

tiloista on yli kolmannes. Vuodeosastoissa ongelma on<br />

yleisempi eli lähes neljännes on välittömässä korjaustarpeessa<br />

ja lähes yhtä suuri osuus lisäselvitystarpeessa.<br />

Tunkkainen ilma, kuiva ilma ja epämiellyttävä haju<br />

ovat sisäilman ongelmien keskeisiä ilmenemismuotoja.<br />

Silmien ärsytys, nenän ärsytys ja kurkun ärsytys koetaan<br />

yleisimmin. Käsien ärsytys, kasvojen ihoärsytys ja<br />

väsymys ovat myös yleisiä oireita.<br />

Ilmanvaihto -tarkastelussa yleisimpiä ongelmia<br />

ovat seuraavat:<br />

• ohjeistuksen puute: suunnittelu ja toteutus vaihtelee<br />

paljon tasoltaan<br />

• tilojen riittämätön ilmanvaihto<br />

• jäähdytyksen puute - kesäaikainen kuumuus on<br />

osastoilla merkittävä ongelma<br />

• vetohaitat - erityisesti huonekohtaisista jäähdytyslaitteista<br />

• kohdepoistojen puuttuminen/kehittymättömyys<br />

aiheuttaa lämpö- ja epäpuhtauskuormia sisätiloissa<br />

• ulkoilman epäpuhtaudet - mm. avoimista ikkunoista<br />

• huonosti hallitut sisäiset painesuhteet, epäpuhtauksien<br />

leviämiset<br />

• kosteuden hallinta - kostutuslaitteiden ongelmat<br />

• järjestelmän puhdistuksen ongelmat - vaikeaa sekä<br />

iv-järjestelmien puutteiden että sairaalan toiminnan<br />

vuoksi<br />

• ulkoiset kosteushaitat - esimerkiksi lumi<br />

• iv-järjestelmien liian tiukka mitoitus haittaa tilojen<br />

muunneltavuutta<br />

• laitteiden tekniset ongelmat - mm. puhaltimien<br />

moottorit vikaantuvat helposti, järjestelmien epäluotettavuus.<br />

Korjaamisen haasteita asettavat mm.<br />

• Toiminta on pääsääntöisesti 24/7.<br />

• Yleensä ei pystytä tyhjentämään koko rakennusta,<br />

jolloin kriittisiä korjauksia jää tekemättä.<br />

• Henkilö- ja huoltoliikenteen toimivuus on varmistettava<br />

korjausten aikana.<br />

• Korjaustoiminta ei saa aiheuttaa terveyshaittaa<br />

”tuotannolle”. Riskiarviointime<strong>net</strong>tely puuttuu.<br />

• Sairaalaympäristöön erikoistuneet toimijat puuttuvat.<br />

Toimitaan tavanomaisin mallein poikkeuksellisessa<br />

ympäristössä.<br />

• Rakennustoiminta on alisteinen sairaalatoiminnan<br />

vaatimuksiin nähden.<br />

• Rakennusten korjaaminen on uudisrakentamista<br />

kalliimpaa.<br />

Johtopäätökset ja tarpeet<br />

• Suunnitelma ja rahoitusmalli tarvitaan patoutuneen<br />

korjaustarpeen kiinnikuromiseen. Muuten ei<br />

synny tilaa kiinteistökannan kehittämiselle.<br />

• Viiden kohdan korjausohjelma: ulkovaippa - sisärakenteet<br />

- järjestelmät - painesuhteet - liikenteen<br />

hallinta<br />

• Kokonaisvaltainen riskiarviointime<strong>net</strong>tely korjausprosessin<br />

hallintaan (mm. Priorita-arviointime<strong>net</strong>tely)<br />

• Suunnittelussa vaadittava väljyyttä (toiminnallinen<br />

- rakenteellinen - järjestelmän mitoittaminen)<br />

• Rakennusten toimintaedellytysten arviointime<strong>net</strong>tely<br />

(ei enää asunnoista sairaalaksi - entä toisinpäin?)<br />

• Toimiva, terveellinen työympäristö ja paranemista<br />

tukeva ympäristö (mm. jäähdytys) on tehokkuutta<br />

(evidence-based design)<br />

• Sairaalaympäristön hallitsevat korjausrakennustoimijat<br />

- koulutusjärjestelmän kehittäminen (vrt.<br />

tulityökortti)<br />

• Tilaajaorganisaation täydennyskoulutus<br />

Alustuksen diat ovat kunnat.<strong>net</strong>issä ja löytyvät hakusanoilla:<br />

Sairaalapäivät 20.–21.11.<strong>2012</strong>.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 31

Jatkoa juttuun ”Suomi on hyvä maa – pärjäämme<br />

hyvin kansainvälisessä kilpailussa”<br />

Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto<br />

Kirjoitin otsikossa mainitun jutun <strong>Sairaalaviesti</strong>in<br />

3/<strong>2012</strong> (s. 9–), johon tässä luonnikas jatko.<br />

Maailman talousfoorumin vuoden <strong>2012</strong> ”Global Gender<br />

Gap” -raportin mukaan Suomi on maailman toiseksi<br />

tasa-arvoisin maa vertailussa mukana olevien 135<br />

maan joukossa. ”Kymmenen kärjessä – viisi viimeistä”<br />

lista on tällainen:<br />

• Islanti<br />

• Suomi<br />

• Norja<br />

• Ruotsi<br />

• Irlanti<br />

• Uusi-Seelanti<br />

• Tanska<br />

• Filippiinit<br />

• Nicaragua<br />

• Sveitsi<br />

•<br />

• Saudi-Arabia<br />

• Syyria<br />

• Tsad<br />

• Pakistan<br />

• Jemen<br />

Islanti on ollut indeksin ensimmäinen jo neljänä peräkkäisenä<br />

vuotena. Nyt Suomi ohitti Norjan.<br />

Indeksin avulla tarkastellaan, kuinka hyvin maat<br />

jakavat saatavilla olevat voimavarat naisten ja miesten<br />

välillä. Sukupuolten tasa-arvon mittaamisessa<br />

on käytetty mm. palkkasummia, osallistumisosuutta<br />

työelämään ja korkeakoulutettuihin töihin, pääsyä<br />

koulutukseen, edustusta päätöksentekoelimissä ja ennustettavaa<br />

elinikää. Raportin johtopäätösten mukaan<br />

32<br />

maan tasa-arvo selittää pitkällä aikavälillä myös maan<br />

taloudellista menestystä ja kilpailukykyä.<br />

”The Global Gender Gap Report <strong>2012</strong> benchmarks<br />

national gender gaps of 135 countries on economic,<br />

political, education- and health-based criteria.<br />

The Global Gender Gap Index was developed in<br />

2006, partially to address the need for a consistent<br />

and comprehensive measure of gender equality that<br />

can track a country’s progress over time. The index<br />

points to potential role models by revealing those<br />

countries that – within their region or income group<br />

– are leaders in dividing resources more equitably between<br />

women and men than other countries, regardless<br />

of the overall level of resources available.<br />

The index continues to track the strong correlation<br />

between a country’s gender gap and its national competitiveness.<br />

Because women account for one-half of a<br />

country’s potential talent base, a nation’s competitiveness<br />

in the long term depends significantly on whether<br />

and how it educates and utilizes its women.”<br />

Kunnallinen terveydenhuolto on osaltaan luonut ja<br />

luo suomalaista hyvinvointia, jonka tuloksena maamme<br />

sijoittuu sukupuolten tasa-arvovertailussa noin<br />

korkealle.<br />

Jos haluat silmäillä tarkemmin raporttia, klikkaa<br />

linkki: http://www.weforum.org/issues/global-gendergap<br />

Jos haluat katsoa ja kuulla vajaan kolmen minuutin<br />

tiivistelmän, jonka esittää Saadia Zahidi - Senior<br />

Director, Head of Constituents at the World Economic<br />

Forum presents the results of the Global Gender<br />

Gap Report, <strong>2012</strong> - klikkaa linkki: http://www.weforum.org/videos/global-gender-gap-report-<strong>2012</strong><br />

Tämäkin vertailu kertoo, että Suomi on hyvä maa.<br />

Professori Martti Kekomäelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinto<br />

Pohjola ja Suomi-yhtiö ovat myöntäneet professori<br />

Martti Kekomäelle lääketieteen palkinnon, jonka arvo<br />

on 20 000 euroa. Hä<strong>net</strong> palkitaan työstään terveydenhuollon<br />

johtamisen ja terveystaloustieteen periaatteiden<br />

edistäjänä. Kekomäki on työskennellyt Helsingin<br />

ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä<br />

ja Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon<br />

hallinnon professorina.<br />

Kekomäki kannattaa kirurgian keskittämistä sairaaloihin,<br />

joissa tehdään paljon leikkauksia. Leikkauk-<br />

sia voitaisiin tehdä enemmän, tehokkaammin ja turvallisemmin.<br />

Kirurgian keskittämisestä voidaan myös<br />

poiketa, mistä hyvänä esimerkkinä Kekomäki pitää<br />

Porvoon sairaalaa.<br />

Kekomäki ihmettelee kuntauudistuksen sitomista<br />

sosiaali- ja terveysuudistukseen. Terveydenhuollon<br />

rahoituksessa hän kannattaa yhden kanavan rahoitusmallia.<br />

Markkinoiden hallintaan ei terveydenhuollon<br />

rahoja saa antaa. STT, 7.1.2013<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

Arkkiatri Risto Pelkosen Humanitaarinen viesti lasten<br />

ja nuorten puolesta<br />

Ekumeeninen joulu Suomen Turussa<br />

Turun tuomiokirkossa 12.12.<strong>2012</strong>,<br />

joka lähetettiin televisiossa jouluaattona kaikelle kansalle.<br />

”Hän oli hyvin yksinäinen ihminen. Siksi niin harvat<br />

tietävät sen”. Näin Claes Andersson, lääkäri ja runoilija.<br />

”Miksi ja mistä syystä, ajatteli välskäri, ihmiset<br />

jakavat toisensa raittiisiin ja juoppoihin, virassa oleviin<br />

ja virasta erotettuihin? Miksi hänen, joka ei ole virassa<br />

eikä saa palkkaa täytyy olla nälkäinen? Kuka näin on<br />

keksinyt? Miksi taivaan linnut ja metsän pedot eivät<br />

hoida virkoja eivätkä saa palkkaa, mutta silti elävät<br />

iloisina ja tyytyväisinä.” Näin toinen lääkärikirjailija<br />

Anton Tšehov. Satakaksitoista vuotta sitten.<br />

Siis miksi, kuka ja mistä syystä?<br />

Vastaukset tulevat ja menevät, mutta kysymykset<br />

pysyvät. Ne versovat lapsen uteliaasta mielestä ja kertovat<br />

hämmästymisen taidosta ja ihmettelyn ihmeestä.<br />

Sana miksi on ymmärryksen, ihmettelyn ja myötätunnon<br />

sana. Miksi niin monella yläasteen tytöllä ja<br />

pojalla ei ole yhtään ystävää? Miksi niin moni nuori<br />

syrjäytyy jo kouluiässä, jää koulutusta vaille eikä saa<br />

otetta elämästä? Vaan liukenee pois näkyvistä. Ei mihinkään.<br />

Miksi niin moni nuori on vailla työtä?<br />

Miksi joka kolmas yksinhuoltajaperhe elää köyhyysrajan<br />

alapuolella – ja joka seitsemäs lapsiperhe?<br />

Miksi miljardi kanssakulkijaamme kulkee nälkäisenä<br />

eri puolella maailmaa? Miksi minä, emmekä me, miksi<br />

me ja ne muut. Kuka näin on keksinyt?<br />

Me harhailemme kuin kulkurit etsimässä omaa onneamme,<br />

sieltä missä sitä ei ole. Satumaata aavan meren<br />

takaa. Mutta emme malta pysähtyä kysyäksemme,<br />

mihin me olemme menossa ja kuka meitä kuljettaa.<br />

Kuka minä olen, ja mitä minä voisin tehdä yhteiseksi<br />

hyväksi.<br />

Kaikki me olemme yhtä ja vastuussa toisistamme.<br />

Sinä ja minä, he, te ja me. Yhteisen hyvän elämän<br />

hankkeessa ei ole ulkopuolisia. Jokainen on oman<br />

yhteisönsä onnen seppä. Hyvä elämä on unelmia ja<br />

haaveita. Uskoa, että hyvää on olemassa, toivoa että<br />

omilla toimillaan voi saavuttaa jotain arvokasta ja<br />

luottamusta siihen, että toisesta välittäminen on keskuudessamme<br />

pysyvä arvo. Suurinta on rakkaus. Rakastaa<br />

ja olla rakastettu.<br />

On sanottu, että me aikuiset olemme alkuasukkaita,<br />

mutta lapset ja nuoret löytöretkeilijöitä. Elämän<br />

löytöretkelle tarvitaan suunta ja matkaevääksi tervettä<br />

itsetuntoa. Retken suojelijoina me näytämme suunnan<br />

ja annamme kompassin. Itseymmärryksen lähde<br />

on turvallisessa kasvuympäristössä reilun toveruuden<br />

ilmapiirissä, kotona ja koulussa, kaduilla ja kujilla.<br />

Terve itsetunto on uskoa oman elämän merkitykseen,<br />

uskallusta yrittää ja rohkeutta epäonnistua.<br />

Nyt, juuri nyt, on kansallisen itsetutkiskelun aika.<br />

Miten yhdessä luodaan sellainen rakastava elinympäristö,<br />

jossa varttuvalla nuorisolla on turvallinen tie<br />

kasvaa sisäisesti ehjäksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi.<br />

Siellä jokainen on yhtä arvokas, erilaisuus on rikkaus,<br />

ja yhteisyys voima. Kysymys on kaikkien osapuolten<br />

keskinäisestä vuoropuhelusta. Vuoropuhelu alkaa<br />

kuuntelemisesta. Siksi kysyn, kuuluvatko ne hiljaiset<br />

ää<strong>net</strong> jotka syntyvät syrjässä elämän valtavirrasta. Sitä<br />

kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.<br />

Tähän ekumeeniseen jouluperinteeseen kuuluu<br />

tuoda jotakin käsin kosketeltavaa säilytettäväksi<br />

Brinkkalan talossa. Olkoon se oma kirjani ”Tuohelan<br />

kylän väkeä”. Kirja on nostalginen matka nuoruuden<br />

maisemiin ja kertoo veistämäni kaarnaväen elämästä<br />

kuvitteellisessa itäsuomalaisessa kirkonkylässä. Kun<br />

kiireen ja tehokkuuden eetos asettui taloksi, kylän suvaitsevainen<br />

idylli särkyi ja oma lehti lakkasi ilmestymästä.<br />

Lehden viimeisessä numerossa jätin jäähyväiset<br />

lukijoille: ”Varjelkaa luonnon kauneutta ja sen monimuotoisuutta.<br />

jättäkää tilaa hyvälle mielelle, vanhusten<br />

viettää elämän ehtoo, aikuisten tehdä työtä, lasten<br />

leikkiä ja nuorten varttua. Pitäkää yhtä. Ihminen on<br />

ihminen toisen ihmisen kautta. Dominus vobiscum –<br />

Jumala kanssanne. ”<br />

Joulu on syntymisen ihmeen ja valon suuri monikerroksinen<br />

juhla. Meille kaikille an<strong>net</strong>tu viesti kahden<br />

vuosituhannen takaa. Kaunis satu ja elävää historiaa,<br />

taivaan enkeleitä ja ihmisiä arjessa, yhtä aikaa<br />

syvällä sydämessä ja kaukana Betlehemissä. Joulun<br />

hyvä mieli on lahjan antamisessa ja sen vastaanottamisessa,<br />

lasten kirkkaissa katseissa ja yhdessä tekemisessä.<br />

Meidän lahjamme on se aika, jonka annamme lapsille<br />

ja nuorille.<br />

Lähde: Turun kaupungin kotisivut<br />

http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=<br />

166773&GUID={0249A7D1-BC57-44D2-8188-<br />

F279F081638B}<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 33

PARETO-projektin loppuraportti on valmistunut<br />

PARETO-projektin tavoitteena oli ja on uudistaa palvelujärjestelmiä<br />

tulevaisuuden tarpeisiin. Hankkeen loppuraportti<br />

”Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet<br />

toimintatavat” on valmis. Siinä esitettäviin uudistuksiin<br />

ja muutoksiin kannattaa tutustua. Sen ratkaisuja on<br />

syytä levittää eteenpäin oman alueen jäsenkuntien sosiaali-<br />

ja terveyspalveluihin.<br />

Maassamme on viime vuosiin saakka kehitetty ja kasvatettu<br />

palveluja myös voimavaroja lisäämällä. Väestön<br />

ikärakenteen suuri muutos kohdistaa odotukset<br />

ja vaatimukset erityisesti vanhuspalveluihin. Muutos<br />

vaikuttaa palvelujärjestelmän kaikkiin osiin: hyvinvointipalveluihin,<br />

asumispalveluihin, perusterveydenhuoltoon,<br />

erikoissairaanhoitoon - ja näiden ohella<br />

mm. liikenteeseen ja kuljetuksiin.<br />

Teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmät, HEMA<br />

ja Sotera, ovat tehneet vuosina 2003–<strong>2012</strong> useita tutkimushankkeita<br />

palvelujärjestelmien kehittämiseksi.<br />

Euroopan aluekehitysrahaston Etelä-Suomen EAKRohjelman<br />

hyvinvoinnin teemahaku vuonna 2008<br />

antoi hyvän mahdollisuuden laatia tämän tarpeen<br />

ympärille kokonaisuus - Palvelujärjestelmän rakennemuutos<br />

ja uudet toimintatavat eli PARETO-hanke,<br />

jossa palveluraken<strong>net</strong>ta kehitetään sen kaikilla tasoilla.<br />

Kolmivuotisen (2008–<strong>2012</strong>) hankkeen tavoitteena oli<br />

löytää uusia ja innovatiivisia toimintatapoja ja ratkaisuja<br />

ikääntyvän väestön tarpeisiin.<br />

Projektin koordinoi Teknillisen korkeakoulun /<br />

Aalto yliopiston HEMA -instituutti, hankkeen kuntapartnerit<br />

olivat Kuntaliitto (johtoryhmän puheenjohtajana<br />

johtaja Jussi Merikallio), Kymenlaakson<br />

sairaanhoitopiiri / Carea, Espoon kaupunki, Järvenpään<br />

kaupunki, Kouvolan Yritysmagneetti / Kouvola<br />

Innovation Oy 2008–2010 sekä Kouvolan kaupunki<br />

2010–2011. PARETO -hankekokonaisuus muodostui<br />

viidestä osaprojektista. Espoon kaupungin Mobiilit<br />

terveyspalvelut -osaprojektissa etsittiin ja otettiin käyttöön<br />

uusi, mobiiliratkaisuihin tukeutuva kotihoidon<br />

palvelumalli. Järvenpään kaupungin Hyvinvointikampus<br />

–osaprojektissa luotiin yleissuunnitelmat uudelle<br />

terveys- ja hyvinvointipalvelujen kampukselle. Kymenlaakson<br />

sairaanhoitopiirissä luotiin suunnitelmat<br />

Kotkan Hyvinvointipuistolle ja suunniteltiin erikoissairaanhoidon<br />

toimintaa ja tilojen tarvetta sekä Kouvolassa<br />

että Kotkassa. Kouvolan Hyvinvointikeskus<br />

–osaprojektissa pyrittiin luomaan toimintakonseptia<br />

Valkealan Hyvinvointikeskukselle ja myöhemmin<br />

Kouvolan sosiaali- ja terveyspalveluille.<br />

Projekti on suomalaisessa terveydenhuollon kehittämistoiminnassa<br />

ensimmäisiä, joissa pääasiallinen nä-<br />

34<br />

kökulma ei perustu alaa vuosikymmeniä kantaneeseen<br />

jatkuvaan kasvuun. Kaikki PARETO-kokonaisuuden<br />

osaprojektit lähtevät siitä, terveydenhuollon resursseja<br />

ei kasvateta, vaan järjestetään toimintaa ja toimintoja<br />

uudelleen. Se on ainoa tapa selvitä ikärakenteen muutoksesta<br />

sekä hitaan talouskasvun ja kuntatalouden<br />

kriisistä.<br />

Projekti on ollut suurimpia suomalaisia EAKRhankkeita<br />

terveydenhuollon alalla. Tuloksia on esitelty<br />

lukuisissa seminaareissa, valmistuneessa loppuraportissa<br />

ja osapuolten omissa raporteissa.<br />

PARETO-hanke on myös herättänyt kansainvälistä<br />

huomiota. Projektin esittely 2010 Rotterdamin ja<br />

2011 Bostonin terveydenhuollon kehittämisseminaareissa<br />

on poikinut yhteydenottoja ja jopa kaavailuja<br />

tulosten soveltamisesta laajemmassa eurooppalaisessa<br />

oppimisprojektissa, jossa kehitetään alueellista terveydenhuoltoa.<br />

Vuonna 2011 Unkarin ollessa EU:n puheenjohtajamaa<br />

Unkarin terveysministerin neuvonantajana<br />

toimi ECHAA;n (European Center for Healthcare<br />

Asset and Architecture) tutkimusjohtaja Mr. Barrie<br />

Dowdeswell. Hän esitti Euroopan terveysministerien<br />

kokouksessa PARETO–projektin tuloksia lähinnä Kymenlaakson<br />

aluemallin kehitystyön osalta. Myöhemmin<br />

Aalto-yliopistolle on ehdotettu jatkoyhteistyötä<br />

aluemallin soveltamiseksi EU:n uusien jäsenmaiden<br />

terveydenhuoltojärjestelmiä kehitettäessä.<br />

Projekti osui aikataulullisesti terveydenhuollon<br />

murrosvaiheeseen sekä vaikuttaa merkittävästi alan,<br />

palvelujärjestelmien ja palvelujen kehitykseen.<br />

Projektin loppuraportti on nyt hyväksytty. Loppuraportti<br />

vetää yhteen Aalto-yliopiston tekemän<br />

PARETO -kehitystyön ja esittelee hankkeen vision,<br />

esimerkkiratkaisut, sovelletut uudet toimintatavat sekä<br />

osaprojektien tärkeimmät tulokset.<br />

http://hema.aalto.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/pareto/ajankohtaista/pareto-loppuraportti-web.<br />

pdf<br />

Lisätietoja:<br />

Erkki Vauramo, professori, Aalto–yliopisto<br />

SOTERA–instituutti<br />

erkki.vauramo@aalto.fi, p. 050 32 68 576.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong>

<strong>Sairaalaviesti</strong> siirtyy historiaan<br />

Tarja Myllärinen, johtaja, Kuntaliitto<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> -lehti syntyi vuonna 1993, kun Sairaalaliitto<br />

fuusioitui osaksi Suomen Kuntaliittoa. Kuntaliiton<br />

ja sairaanhoitopiirien väliset palvelusopimukset<br />

ovat myös <strong>Sairaalaviesti</strong>n perustana. Lehti jatkoi Sairaalaliitto<br />

tiedottaa -lehden perinteitä.<br />

Lehden ensimmäisessä numerossa luvattiin ”kertoa<br />

ajankohtaisista erikoissairaanhoitoa ja sen työntekijöitä<br />

kiinnostavista kysymyksistä sekä kertoa erityisesti niistä<br />

yhteyksistä Eurooppaan ja muualle maailmaan, joista<br />

suomalainen erikoissairaanhoito voi hyötyä ja oppia.”<br />

Lehden historian aikana niin maailma kuin terveydenhuoltokin<br />

ovat muuttuneet paljon: hoitome<strong>net</strong>elmät<br />

kehittyneet, potilaiden ennusteet parantuneet,<br />

odotukset terveydenhuoltoa kohtaan kasvaneet, samoin<br />

kuin terveydenhuollon kustannukset.<br />

Kaikesta muutoksesta huolimatta entinen ja nykyinen<br />

muistuttavat kumman paljon toisiaan. Ensimmäisen<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong>n pääkirjoituksessa Jorma Back<br />

hahmotti tilan<strong>net</strong>ta näin: ”Haasteet ovat, mikäli mahdollista,<br />

entistä kovemmat, rahaa entistä vähemmän ja<br />

julkisuuden mielenkiinto entistäkin aktiivisempaa.”<br />

Kovin tutulta kuulosti myös lainaus Gaij Feodoroffin<br />

artikkelista numerossa 1/1993: ”Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

palveluraken<strong>net</strong>yöryhmä esitti muistiossaan<br />

vuoteen 2000 ulottuvaa laajaa toimenpideohjelmaa<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen<br />

muuttamiseksi. Kuntien palvelurakenteen muutoksen<br />

käynnistämiseksi työryhmä esitti selvitysmiesorganisaation<br />

asettamista. Ministeriö käynnistikin marraskuussa<br />

1992 selvitysmiesprojektin, jossa pääpaino oli viiden<br />

selvitysmiesparin selvitykset oman alueensa palvelurakenteesta<br />

ja sen muutosehdotuksista.”<br />

Lehden numerossa 1/1998 Heikki Punnonen muistutti<br />

silloin ajankohtaisesta asiasta, joka on ajankohtainen<br />

jälleen: ”Kun uutisoidaan kunnallisen terveyden-<br />

ja sairaanhoidon taloudesta, muutoksista ja näiden<br />

vaikutuksista sairauksien hoidon palvelujärjestelmää,<br />

on tämä tieto vain yksi osa viestintää. Yhtä tärkeää on<br />

koko ajan kertoa kansalaisille, miten palvelut turvataan<br />

nyt ja tulevaisuudessa – myös muutosten jälkeen.”<br />

Terveydenhuollon laadusta on <strong>Sairaalaviesti</strong>ssä kirjoitettu<br />

paljon. Terveydenhuollon Laatupäivien annista<br />

kirjoitettiin vuoden 2002 ensimmäisessä numerossa<br />

seuraavasti: ”Asiakkaan kokemaa laatua ja hänen mielipiteensä<br />

ja kokemuksensa esille saamista luotettavasti<br />

pidettiin tärkeänä. Sen sijaan me<strong>net</strong>elmiä - kuinka<br />

hankkia asiakkaalta palautetta terveydenhuollon laadusta<br />

– pitää edelleen kehittää, jotta palaute on konkreettista,<br />

luotettavaa ja siitä on todellista hyötyä palvelun<br />

tuottajalle.” Ajankohtaisia näkemyksiä edelleen.<br />

Kuntaliitto korosti vuonna 2004 lausunnossaan<br />

Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta -työryhmän<br />

raportista ja <strong>Sairaalaviesti</strong>n pääkirjoituksessa sitä, että<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja ei tule keskittää<br />

jonojen purkamiseen muun sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

kustannuksella. Terveydenhuollon kokonaisuuden<br />

toimivuus ja yhteistyö sosiaalihuollon kanssa<br />

on keskeistä. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin<br />

olemme edelleen samaa mieltä.<br />

Vuonna 2005 alkoi työ kunta- ja palvelurakenteen<br />

uudistaminen. PARAS-hanke alkoi laajalla kenttäkierroksella<br />

ja maakuntien vastauksilla kysymykseen siitä,<br />

miten palvelu- ja kuntarakenne tulisi maakunnassa ja<br />

seuduilla uudistaa. Rolf Eriksson analysoi vastauksia<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong>n 1/2006 pääkirjoituksessa: ”Huoli siitä,<br />

miten voidaan ylläpitää nykyisiä lähipalveluja, heijastuu<br />

melkein jokaisessa alueraportissa. Merkille pantavaa<br />

on usko vahvaan peruskuntaan ja halukkuus uudenlaiseen<br />

yhteistyöhön erityisesti terveydenhuolossa,<br />

mutta myös sosiaalitoimessa. … Kaikkien osapuolten<br />

on viimeistään nyt ymmärrettävä, että kuntaraken<strong>net</strong>ta<br />

ja kunnallisten palvelujen rakenteita ei olla uudistamassa<br />

pelkästään erikoissairaanhoidon ja sen menojen<br />

takia.”<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong>n vuoden 2008 ensimmäisessä lehdessä<br />

Jussi Merikallio käsitteli Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

kehittämisohjelman, Kasteen, tavoitteena<br />

olevaa dialogia alueellisten toimijoiden ja keskushallinnon<br />

välillä ja piti sitä välttämättömänä: ”Jos<br />

paikallisten toimijoiden näkemyksiä ei oteta huomioon,<br />

riski vain keskusjohtoisen tavoitteen kopioinnista<br />

on olemassa. Tämä tarkoittaisi monoliittista ohjelmaa,<br />

joka ei ota huomioon alueiden erilaisuutta. ”Hyvänä<br />

Merikallio piti dialogille muodostettua raken<strong>net</strong>ta:<br />

erva-aluepohjaisia alueellisia johtoryhmiä ja kehotti<br />

vaalimaan dialogia ja sen toteutumisen mahdollistavaa<br />

raken<strong>net</strong>ta.”<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> kiittää lukijoitaan, kirjoittajiaan ja<br />

muita yhteistyökumppaneitaan menneistä vuosista ja<br />

toivottaa kaikki tervetulleiksi uuteen aikaan: seuraamaan<br />

Kuntalehden sosiaali- ja terveydenhuollon teemanumeroita<br />

sekä sähköistä Sote-uutiskirjettä.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> on uutisoinut Sairaalapäivien ja Terveydenhuollon<br />

atk-päivien ohjelmasta. Nyt ja tulevaisuudessa<br />

nämä uutisoidaan yksityiskohtaisemmin ja<br />

ajantasaisemmin verkossa.<br />

Lähetämme Kuntalehden vuoden 2013 sosiaali- ja<br />

terveys -teemanumerot maksutta <strong>Sairaalaviesti</strong>n<br />

tähänastisille lukijoille.<br />

<strong>Sairaalaviesti</strong> 4/<strong>2012</strong> 35

Terveydenhuollon Atk-päivät Turun Logomossa 28.–29.5.2013<br />

Kuntaliiton järjestämä suurtapahtuma Terveydenhuollon Atk-päivät järjestetään Turun<br />

Logomossa 28.–29.5.2013 yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun<br />

kaupungin kanssa. Päivien monipuolinen ohjelma koostuu molempina päivinä viidestä<br />

rinnakkaissessiosta teemoilla:<br />

• Kansalaisen sähköinen asiointi<br />

• Hoitokäytäntöjen tehostaminen<br />

• Alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen<br />

• Kansallinen toiminnanohjaus<br />

• Tehokkaampaa hoitoa uudistuvilla palvelurakenteilla<br />

• Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella<br />

• Tiedon hyödyntäminen toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa<br />

• Kansallisesti yhtenäiset ratkaisut ja pelisäännöt<br />

• Ajankohtaiset uudet tietotekniset ratkaisut ja innovaatiot<br />

Atk-päivillä on myös laaja teemaan liittyvä tietojärjestelmätoimittajien näyttely.<br />

Päiville osallistuu vuosittain noin tuhat ammattilaista: IT-osaajien lisäksi muun muassa<br />

lääkäreitä, hallinto- ja hoitohenkilökuntaa, päättäjiä ja tutkijoita. Ruokataukojen ja<br />

illanviettojen yhteydessä voitte tavata tuttuja sekä luoda uusia kontakteja kollegoihinne<br />

eri puolelta Suomea. Logomo on juuri valmistunut moderni kongressikeskus lähellä<br />

Turun rautatieasemaa, joka tarjoaa päiville viihtyisät puitteet.<br />

Sosiaali- ja terveysyksikkö<br />

Päivien ohjelma ja<br />

ilmoittautumistiedot julkaistaan<br />

tammi–helmikuussa osoitteessa:<br />

www.kunnat.<strong>net</strong>/atk-paivat<br />

Nähdään kesän kynnyksellä<br />

Turussa!<br />

www.kunnat.<strong>net</strong><br />

www.kommunerna.<strong>net</strong>

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!