Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
eläinlääkäri Debryn-Oubootter osti talon toimiessaan<br />
Suonenjoella virassa. Tämä joutui kuitenkin<br />
luopumaan tilasta, kun Suomen itsenäistyttyä säädettiin<br />
laki, joka kielsi ulkomaalaisten maanomistuksen.<br />
Pitkä ja suhteellisen leveä, yksikerroksinen päärakennus<br />
<strong>edustaa</strong> mittasuhteiltaan 1800-luvun lopun<br />
vaurasta savolaistaloa. Talo oli aikaisemmin hirsipintainen,<br />
punamullattu ja katettu päreellä. Lautavuoraus<br />
ja tiilikate ovat ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta.<br />
Talossa on kaksi kuistia pihalle ja lasikuisti.<br />
Rakennukseen on tehty viimeisin peruskorjaus v.<br />
2007. Korjaus vaikuttaa tehdyn asiantuntevasti.<br />
Pihapiiri oli aikoinaan kaikilta sivuiltaan rakennusten<br />
rajaama. Jäljellä on mm seudulle hyvin tyypillinen<br />
riviaitta koristeellisine etukatoksen pilarien tukikonsoleineen.<br />
Vaikka osa rakennuksista, kuten puinen<br />
navetta on purettu, hahmottuu piha edelleen suojaisana<br />
mm pihaa kehystävien ja maisemaan kauniisti<br />
piirtyvien suurten kuusien ansiosta.<br />
Entisen Länsi-Savon maamieskoulun 1920-luvun<br />
rakennukset<br />
Kerttu Rytkönen, (hirsirakennus rakennettu v. 1924,<br />
sivurakennukset v. 1928)<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Sisältyy valtion omistamien, asetuksella suojeltuihin<br />
kohteisiin<br />
Entinen maamieskoulu, jonka tiloissa toimii nykyään<br />
Savon ammatti- ja aikuisopisto, perustettiin Pohjois-<br />
Savon maamiesseurojen aloitteesta. Rakennukset<br />
suunnitteli monia muitakin maatalouskouluja suunnitellut<br />
arkkitehti Kerttu Rytkönen. Päärakennuksen<br />
valmistumisen (v. 1924) jälkeen aloitti myös emäntäkoulu<br />
samoissa tiloissa, minkä aiheuttaman tilantarpeen<br />
takia pystytettiin v. 1928 pihaan kaksi uutta<br />
rakennusta, talo emäntäkoululle ja toinen maamieskoulun<br />
asuntolaksi. Kokonaisuuteen tällöin kuuluneet<br />
muut rakennukset on myöhemmin purettu.<br />
Piha oli tällöin täysin symmetrinen ja kaikilta sivuiltaan<br />
rakennuksilla rajattu. Pihalle tultiin puuraken-<br />
176<br />
teisten aittojen muodostaman portin läpi. Sommitelmaan<br />
tuolloin kuulunut pihaan johtavakoivukuja<br />
on jäljellä. Sommitelman ja rakennusten aiheet<br />
heijastelivat tuon ajan klassismiin kuulunutta talonpoikaisrakentamisen<br />
ihailua.<br />
Rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia,<br />
jonka edustajana Kerttu Rytkönen parhaiten tunnetaan.<br />
Rytkönen oli tehnyt 1920-luvun alussa opintomatkan<br />
Norjaan, mikä näyttää vaikuttaneen ainakin<br />
päärakennuksen julkisivuihin. Päätyihin tuli mm<br />
norjalaistyyppiset kuistit, joita tosin on myöhemmin<br />
paljon muutettu. Rakennus vuorattiin rimalaudoituksella<br />
1930-luvulla ja on myöhemmin maalattu keltaiseksi<br />
valkoisin listoin. Vuonna 1979 rakennukseen<br />
tehtiin sisätiloihin vaikuttanut peruskorjaus.<br />
Sivurakennukset ovat julkisivuiltaan hyvin pelkistetyt.<br />
Seinäpinnat ovat sileäksi rapatut ilman ikkunoita<br />
ja rakennuksen nurkkia korostavia listoja, mikä oli<br />
tyypillistä klassismin loppuvaiheessa. Emäntäkoulu<br />
on muutettu myöhemmin muutettu asuntolaksi,<br />
jolloin siihen on tehty sisätiloiltaan melko paljon<br />
muutoksia sisätiloihin. Toisen rakennuksen ikkunat<br />
on vaihdettu uusiin.<br />
Myöhemmin koulun alueille on rakennettu useita<br />
uusia rakennuksia ilman yhtenäistä suunnitelmaa.<br />
Uusi koulurakennus on rakennettu kuitenkin suunnittelukilpailun<br />
1980-luvulla voittaneen arkkitehtitoimisto<br />
Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen laatiman ehdotuksen<br />
perusteella.<br />
Harjun pappila<br />
Päärakennus rakennettu oletettavasti 1890-luvulla<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Suonenjoella oli 1800-luvun lopulla kirkkoherran ja<br />
pitäjänapulaisen virat. Muutaman kilometrin päässä<br />
sijainneen Harjuniemen tilan seurakunta oli hankkinut<br />
v. 1869 pitäjänapulaiselle, joka käytti ensin<br />
paikalla olleita maatilan rakennuksia ennen uuden<br />
asuinrakennuksen rakentamista 1890-luvulla.
Change language