Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suonenjoen kirkonseutu<br />
Valintaperuste: (R, M, H)<br />
Valtakunnallisesti merkittävä luettelossa v. 1993,<br />
alue laajennettu käsittämään Asemakadun luettelossa<br />
v. 2003<br />
Kirkko ja rautatieasema-alue sekä näiden puistoalueet<br />
muodostavat ehjän ja kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaan <strong>ympäristön</strong>.<br />
Suonenjoen kirkko<br />
Kirkko v. 1865 suunnittelija Ferdinand Öhman, korjauksia<br />
K.S. Kallio v. 1956-1957<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Kuuluu valtakunnallisesti merkittävän alueen luetteloissa<br />
v. 1993 jav. 2003, kirkkolailla suojeltu<br />
Suonenjoen rukoushuonekunta oli muodostettu<br />
Kuningas Kustaa III:n määräyksestä v. 1781 Pieksämäelle,<br />
Leppävirralle ja Rautalammille kuuluneista<br />
maa-alueista. Vuonna 1795 se muutettiin Pieksämäen<br />
ja myöhemmin v. 1811 Rautalammin emäseurakunnan<br />
alaiseksi kappeliseurakunnaksi. Suonenjoen<br />
ensimmäinen kirkko rakennettiin Kirkkolanniemen<br />
alueelle. Tsaari Aleksanteri II:n määrättyä v.<br />
1856, että Suonenjoesta on muodostettava itsenäisen<br />
seurakunta, päätettiin pitäjänkokouksessa uuden<br />
kirkon rakentamisesta. Koska vanhan kirkon<br />
sijaintia pidettiin ahtaana, uuden kirkon paikka muutettiin<br />
tästä noin 200 metriä kaakkoon.<br />
Suonenjoen v. 1863-1865 rakennetussa päätytornillisessa<br />
kirkossa on piirteitä sekä pitkä- että ristikirkoista<br />
kuten näinä vuosikymmeninä maakuntaan<br />
rakennetuissa muissakin kirkoissa (Keitele, Vesanto,<br />
Pielavesi). Kirkon suunnitteli Kuopion lääninarkkitehti<br />
Ferdinand Öhman aikakauden kirkonrakentamisessa<br />
vallinneen uusgotiikan mukaisesti. Lähtökohtana<br />
olivat goottilaiset kivi- ja tiilikirkot, joiden<br />
piirteitä sovellettiin puurakentamiseen. Esim. Suonenjoen<br />
kirkon alkuperäinen punaokran sävyinen<br />
ulkoväritys jäljittelee puhtaaksimuurattua tiiliseinää.<br />
Suonenjoen kirkon julkisivut on Lapinlahden kirkon<br />
170<br />
ohella maakunnan uusgoottilaista kirkoista runsaimmin<br />
koristellut.<br />
Kirkon rakentamista hidastutti rakennustarvikkeiden<br />
saaminen. Mm järeä puutavara jouduttiin kuljettamaan<br />
kaukaisista metsistä. Alkuperäisiä suunnitelmia<br />
muutettiin rakennusaikana siirtämällä kellotorni<br />
kirkon länsipäätyyn.<br />
Kirkossa oli alun perin pärekatto. Vuonna 1909 se<br />
katettiin pellillä. 1920-luvulla ulkoseinät maalattiin<br />
harmaaksi arkkitehti Ilmari Launiksen mukaan.<br />
Myöhemmin vuoden 1970 maalauksessa värisävy<br />
muutettiin lähemmäs alkuperäistä. Kirkon sisätiloja<br />
on muutettu julkisivuja enemmän. Ensimmäiset<br />
lämmityslaitteet (kamiinat) asennettiin vuonna 1903.<br />
Vuosinna 1956-1957 kirkkosalin ilme karsittiin alkuperäisestä<br />
koristeellisuudesta arkkitehti K.S. kallion<br />
suunnitelmien mukaan. Tällöin parvekkeita laskettiin<br />
alemmas ja uusittujen penkkien alle asennettiin<br />
sähkölämmittimet.<br />
Kellotapuli<br />
Kellotapuli v. 1823<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Kuuluu valtakunnallisesti merkittävän alueen luetteloissa<br />
v. 1993 ja v. 2003, kirkkolailla suojeltu<br />
Kellotapuli oli päätetty rakentaa heti ensimmäisen<br />
kirkon valmistuttua Suonenjoelle v. 1785. Varojen<br />
puutteen takia tapulin rakentamista ei päästy kuitenkaan<br />
heti aloittamaan ja myöhemmin Suomen<br />
sota lykkäsi rakentamista. Siksi v. 1794 Tukholmasta<br />
hankittu kello ripustettiin aluksi avonaiseen kello-
Change language