Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
eeseen. Rantalinja on pääasiassa vihervyöhykkeenä.<br />
Sillä on säilynyt idyllisiä venevajoja.<br />
Kirkkolanniemi kuului 1800-luvulla talollinen Juho<br />
Markkaselle, joka vuonna 1865 oli luovuttanut osan<br />
maista kirkon rakennusmaaksi. 1900-luvun alussa<br />
nykyisen seurakuntatalon paikkeilla toimi saha sekä<br />
puunjalostukseen liittyvää pienteollisuutta.<br />
Vuonna 1922 O.I. Meurman kaavoitti alueen sahaa<br />
ja Soitunlahden rantaa lukuun ottamatta pientaloasutukselle.<br />
Mutta aluetta alettiin rakentaa vasta<br />
1951 Meurmanin ja tämän oppilaan Ahti Korhosen<br />
uudelleen laatiman asemakaavan mukaan.<br />
Kotitanhut<br />
Rakennettu 1950-luvulla<br />
Valintaperuste: (M)<br />
Kotitanhut on eheä, vaikkakin hyvin pienialainen<br />
jälleenrakennusajan pientaloalue, joka on ainoita<br />
Meurmanin vuoden 1922 asemakaavan mukaan<br />
toteutuneita kokonaisuuksia. Ovaalin muotoinen<br />
puistikko, jonka ympärille talot rakennettiin, oli yksi<br />
asemakaavan monista aukioista. Vuoteen 1946<br />
mennessä oli alueelle rakennettu kuitenkin vasta<br />
yksi talo. O.I. Meurmanin ja Ahti Korhosen uudessa<br />
1950-luvun asemakaavassa aukiosommitelmaa<br />
muutettiin poistamalla sen avoin liittyminen Rautalammintiehen.<br />
Asuintaloja on 8 kpl, kaikki tyypiltään<br />
toistensa kaltaisia puolitoistakerroksisia ”rintamamiestaloja”.<br />
Alueen keskelle jää nurmipintainen pieni suojainen<br />
puistikko, jossa riviin istutetut korkeat koivut luovat<br />
yhdessä säännölliseen kaareen rakennettujen talojen<br />
kanssa yllättävän vahvan ja poikkeuksellisen<br />
tilantunnun aivan taajaman keskustassa.<br />
Vuosisadan vaihteessa, kirkonkylän keskustan<br />
sijaitessa rautatien itäpuolella, alue oli peltoa ja vain<br />
Rautalammintien varressa oli taloja.<br />
174<br />
Kruununsillan eteläpuolen ranta-alue<br />
Rakennettu 1900-luvun alussa<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Kruununsillan eteläpuolen ranta-alueella on kaksi<br />
puistomaista maisemaa kauniisti rakentavaa 1900luvun<br />
alkupuolella rakennettua pihapiiriä, joiden<br />
hoidetut vanhat puutarhat liittyvät Kirkkolanniemeen<br />
jatkuvaan rannan vihervyöhykkeeseen luontevasti.<br />
Näiden miljööarvo korostuu kontrastina viereiselle<br />
Pihlajatien kerrostalorakentamiselle. Maakunnallisesti<br />
merkittäväksi kohteet on valittu myös esimerkillisesti<br />
hoidettujen rakennustensa ja pihojensa<br />
takia.<br />
Rautalammintie 1 on rakennettu huvilaksi v. 1919-<br />
20 ja tämän eteläpuolen rakennusryhmä 1900-luvun<br />
vaihteessa.<br />
Uuden keskustan maamerkit<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Suonenjoen uusi keskusta alkoi siirtyä v. 1940-50luvuilla<br />
rautatien länsipuolelle. Tästä vaiheesta on<br />
säilynyt keskustan katumiljöölle persoonallisen<br />
luonteensa antavat kaksi komeaa liikerakennusta<br />
sekä rautatiesillan komeat rakenteet, jotka toimivat<br />
eräänlaisena porttina saavuttaessa keskustaan<br />
vanhaa pääkatua pitkin idästä.<br />
Rautalammintien kivirakenteet<br />
Rautatiehallitus, rakennettu v. 1939-1944<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
1930-luvulla liikenne Jyväskylä-Kuopio tiellä oli niin<br />
vilkasta, että Suonenjoen keskustan kohdalla Savon<br />
radan tasoliittymä oli korvattava alikulkukäytävällä.<br />
Siihen asti radan turvallisuudesta huolehdittiin käsikäyttöisellä<br />
sulkupuomilla. Rautatiehallituksen teettämä<br />
alikulku kaivettiin ensin lapiolla ja kuljetettiin<br />
hevoskyydillä täyttömaille, mikä työllisti paljon seudun<br />
hevosmiehiä. Alikulun pohjoisreuna jouduttiin<br />
sen jyrkkyyden takia rakentamaan kivimuurina.<br />
Kivet sovittivat paikoilleen VR:n vanhat kivimiehet,
Change language