Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Venetsia<br />
Valintaperuste: (R, M, H)<br />
kuuluvat valtakunnallisesti merkittävän alueen luetteloissa<br />
V. 1993 jaV. 2003<br />
Kuten Kolikkoinmäki, Venetsian alue Iisveden järven<br />
itäpuolella rakentui vuosisadan alkupuolella.<br />
Venetsian on alueeltaan paljon Kolikkoinmäkeä<br />
pienempi, käsittäen nykyään vain seitsemän asunnon<br />
ryhmän. Nimensä alue on saanut sijoittumisestaan<br />
tiiviinä ryhmänä jyrkästi rantaan laskevaan<br />
rinteeseen.<br />
Yksittäiset kohteet Iisveden<br />
alueella<br />
Sormula<br />
Arkkitehti Jalmari Peltonen Heikki Peuran rakennuttama<br />
päärakennus rakennettu V. 1937<br />
Valintaperuste: (R, M, H)<br />
Laukaalta Rautalammille tullut kauppaneuvos Heikki<br />
Peura osti 1900-luvun alussa Sormulan tilan läheltä<br />
aiemmin rakennuttamaansa Iisveden sahaa. Peura<br />
omisti tällöin Rautalammin Korholan tilan lisäksi<br />
useita muitakin tiloja mm Haminanlahden kartanon<br />
Kuopiossa. Heikki Peura rakennutti juuri ennen<br />
kuolemaansa Sormulan tilalle uuden komean päärakennuksen,<br />
jota hän ei kuitenkaan ennättänyt<br />
nähdä ennen sen valmistumista.<br />
180<br />
Sormulan tilasta on tietoja 1600-luvulta. Ennen<br />
uutta päärakennusta tilalla oli v. 1928 rakennettu<br />
navetta ja tätä vanhempi asuinrakennus, jotka ovat<br />
edelleen hyväkuntoisina alkuperäisessä käytössä.<br />
Uuden asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehti Jalmari<br />
Peltonen, joka myös suunnitteli v. 1939 valmistuneen<br />
ja hyvin paljon Sormulaa muistuttavan Laakkolan<br />
tilan uuden päärakennuksen Rautalammille.<br />
Sormula on keittiösiipeä lukuunottamatta lähes<br />
symmetrinen. Molemmissa kerroksissa rakennuksen<br />
keskellä on läpi talon ulottuva aula, jonka jatkeina<br />
on alakerrassa graniittipilareiden kannattamat<br />
avokuistit altaaniparvekkeineen. Ensimmäisen kerroksen<br />
itäpääty toimi Peuran sahan konttorina vuoteen<br />
1954, jolloin saha-alueelle rakennettiin varsinainen<br />
konttori.<br />
Tyyliltään talo <strong>edustaa</strong> klassismin 1930-luvun pelkistynyttä<br />
vaihetta tunnusomaisimpana piirteenään<br />
sileät rapatut seinäpinnat ilman nurkka- ja ikkunakehysrappauksia.<br />
Talon detaljien ja materiaalienkäytön<br />
laatutaso on merkittävä. Rakennus on myös<br />
säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan.<br />
Talo on rakennettu metsätontille eikä näy maisemassa.<br />
Rakennuksen ympärille istutettiin ensin<br />
nurmikenttä ja tammia, myöhemmin istutettiin perennoja.<br />
Lounaiskolkkaan kaivettiin tekolampi.<br />
Iisveden koulu ja opettajan asuinkerrostalo<br />
(ei inventointitietoa) valmistuneet v. 1954<br />
Valintaperuste: (R, M, H)<br />
Sormulan ja Iisveden taajaman välissä sijaitsevat<br />
Iisveden koulurakennukset kuuluvat maakunnan<br />
parhaimpiin esimerkkeihin 1950-luvun koulurakentamisesta<br />
säilyneisyytensä ja ajalle tyypillisten detaljiensa<br />
takia. Pienehkön taajaman koulutyyppiä<br />
edustava kokonaisuus on massoiteltu herkkäilmeiseksi<br />
rakennuksen eri osia korostavien seinärappauksen<br />
heleiden värien avulla (vrt. Kiuruveden Nivan<br />
koulun opettajien asunnot). Julkisivujen sommitteluelementteinä<br />
ovat erityyppiset ikkunat ja suosittu<br />
ranskalainen parveke metallipinnakaiteineen. Mate-
Change language