Junalla sotaan ja sotaa pakoon - Rautatiekulttuurikeskus REILIA
Junalla sotaan ja sotaa pakoon - Rautatiekulttuurikeskus REILIA
Junalla sotaan ja sotaa pakoon - Rautatiekulttuurikeskus REILIA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kiskot valtakuntien välissä<br />
koko sodassa laukaustakaan, vaan oli rintamalla yhtä vastentahtoisesti<br />
kuin vastusta<strong>ja</strong>kin, oli toimittanut miehen esikuntaan.<br />
Saksalaisetkin ihmettelivät moista tuttavuutta, mutta heistä<br />
löytyi myös viholliskansojen välisen ystävyyden ymmärtäjiä. Postinhoita<strong>ja</strong>,<br />
silmäpuoli Hans Kristian Snell kielsi – luottamuksellisessa<br />
seurassa – olevansa saksalainen <strong>ja</strong> sanoi olevansa varma Hitlerin häviöstä.<br />
Postinlastauksessa suomalaisena työnjohta<strong>ja</strong>na toimi mies,<br />
joka oli tunnettu kommunisti <strong>ja</strong> joka tuli Hansin kanssa juttuun sitä<br />
paremmin, mitä huonompia uutisia Saksan sotamenestyksestä kuului.<br />
Eräänä aamuna naiset saapuivat tavalliseen tapaan työmaalle.<br />
Koko aseman seudulla vallitsi kuitenkin täysi hil<strong>ja</strong>isuus. Työnjohtoparakille<br />
oli saapunut vieras, koppalakkinen herra, joka ei taitanut<br />
sanaakaan suomea. Töihin ei ehditty tarttua, kun herra jo komensi<br />
tulkin välityksellä kaikki ratapihalle riviin. Kävi ilmi, että postitoimiston<br />
seinällä roikkunut Hitlerin kuva oli aamulla löytynyt nurinpäin<br />
käännettynä. Saksalaiset seisoivat vakavina <strong>ja</strong> hermostuneina<br />
<strong>ja</strong> tapauksen suomalaisissa herättämät hymytkin hyytyivät nopeasti,<br />
sillä jokaista kuulusteltiin. Ketään ei kuitenkaan voitu osoittaa<br />
syylliseksi tapahtuneeseen häväistykseen, mutta kun töitä viimein<br />
<strong>ja</strong>tkettiin, tapahtui se uuden, painostavan tunnelman vallassa. Nyt<br />
torniolaiset vasta todella aavistivat elävänsä sodassa – <strong>ja</strong> tunsivat<br />
myrskyn lähenevän.<br />
Rintamalta kuului <strong>ja</strong>tkuvasti vain huonompia uutisia. Sotilaiden<br />
a<strong>ja</strong>nvietteeksi kuljetetun hupipostin <strong>ja</strong> ylellisyystarvikkeiden<br />
si<strong>ja</strong>an vaunuissa saapui yhä useammin haavoittuneita. Ensin heidät<br />
kuljetettiin sotasairaalana toimivalle koululle, mutta pian alkoi saapua<br />
myös saksalaisten sairasvaunu<strong>ja</strong>, jotka olivat kuin liikkuvia sairaaloita<br />
<strong>ja</strong> joissa oli oma hoitohenkilökuntakin. Tornion ylilääkäri<br />
Wasastjerna sai otsa hiessä marssia ratapihan <strong>ja</strong> sairaalan väliä.<br />
Kolme vuotta kestäneen, Suomen rautateiden historiallisen<br />
yksityiskohdan loppu häämötti jo. Tutuiksi käyneet työtoverit hyvästelivät<br />
jo siirtokuormaajia, <strong>ja</strong> lopulta sairasvaunut eivät enää pysähtyneet<br />
Tornioon, vaan <strong>ja</strong>tkoivat matkaa Ruotsiin heti kun vaunut<br />
oli vaihdettu. Postitoimiston vanha Hans kaipasi Itävallassa odotta-<br />
14