Junalla sotaan ja sotaa pakoon - Rautatiekulttuurikeskus REILIA
Junalla sotaan ja sotaa pakoon - Rautatiekulttuurikeskus REILIA
Junalla sotaan ja sotaa pakoon - Rautatiekulttuurikeskus REILIA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Erään viipurilaisen perheen tarina<br />
selviäminen näistä pitkistä matkoista viiden lapsen kanssa poikkeusoloissa<br />
on mielestäni uskomaton suoritus. Tilanne oli koko a<strong>ja</strong>n<br />
hänen hallinnassaan, en muista hänen kertaakaan hermostuneen.<br />
Ehkäpä hän oli saanut hyvää esiharjoitusta joutuessaan ennen sotia<br />
matkustamaan usean lapsen kanssa Baltiasta junalla <strong>ja</strong> laivalla Suomeen<br />
kesää viettämään.<br />
Moskovan neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen <strong>ja</strong>, kuten<br />
nyt tiedämme, Neuvostoliitto valmistautui täydellä voimalla hyökkäys<strong><strong>sotaa</strong>n</strong><br />
Suomea vastaan. Suomessa oltiin kuitenkin sinisilmäisiä,<br />
eikä uskottu sodan tulevan. Vapaaehtoisesti evakuoituneet alkoivat<br />
palailla kaupunkeihin, isoisämmekin palasi Viipuriin. Äitimme oli<br />
vastahakoinen lähtemään, mutta kun sanomalehdistä saimme lukea,<br />
että koulut Viipurissa taas alkavat, äiti päätti palata. Rautateilläkin<br />
oli kahden viikon jälkeen luovuttu supistetusta <strong>ja</strong> hidastetusta aikataulusta,<br />
junat kulkivat taas lähes normaalisti.<br />
Runsaan kuukauden pakolaisuuden jälkeen läksimme siis<br />
Komun pysäkiltä iltajunalla, tarkoituksella <strong>ja</strong>tkaa Iisalmesta Kouvolaan<br />
Savon yöpikajunalla, joka taas oli liikenteessä. Pikajuna oli<br />
täynnä, mutta äitimme onnistui saamaan meille paikat silloisen toisen<br />
luokan päivävaunusta (vastaa nykyistä ensimmäistä luokkaa).<br />
Näin matkustimme varsin mukavasti Kouvolaan. Viipurin yöjuna<br />
oli Kouvolassa aivan täynnä sotilaita sekä palaavia pakolaisia, mutta<br />
sielläkin onnistui äitimme löytämään perheelleen muutamia toisen<br />
luokan ha<strong>ja</strong>paikko<strong>ja</strong>. Aamulla olimme Viipurissa <strong>ja</strong> pääsimme välillä<br />
tyhjillään olleeseen kotiimme Säiniölle. Matka taittui sillä kertaa<br />
yhdessä yössä.<br />
Viipurissa olo jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi eikä koulujen alkamisesta<br />
tullut mitään. Marraskuun viimeisenä päivänä venäläiset<br />
pommikoneet lensivät ratalin<strong>ja</strong>a seuraten talomme yli kohti Viipuria<br />
<strong>ja</strong> aloittivat kaupungin pommituksen. Lentokoneiden ylilennot<br />
<strong>ja</strong> kaupungin pommitukset <strong>ja</strong>tkuivat pitkin päivää. Talvisota oli<br />
alkanut. Oli selvää, että Viipurista <strong>ja</strong> varsinkin sen itäpuolelta oli<br />
päästävä pois, mutta kukaan ei tiennyt miten. Tiedot junien kulusta<br />
olivat sekavat <strong>ja</strong> ristiriitaiset. Äitimme ei halunnut jäädä odottamaan<br />
virallista evakuointia. Parin päivän kuluttua tarmokas viipu-<br />
50
Change language