Filosofina olo julkisena roolina g filosofin oikeuksista ... - Frank Martela
Filosofina olo julkisena roolina g filosofin oikeuksista ... - Frank Martela
Filosofina olo julkisena roolina g filosofin oikeuksista ... - Frank Martela
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Filosofina</strong> <strong>olo</strong> <strong>julkisena</strong> <strong>roolina</strong> 3<br />
kirjoituksen l ht kohdaksi teesin siit , ett filosofit ovat julkisina<br />
keskustelijoina tuomittuja antamaan mielipiteens nimenomaan<br />
filosofeina. He nauttivat <strong>filosofin</strong> roolin suomasta kognitiivisesta<br />
auktoriteetista 3 . T m tarkoittaa sit , ett ihmiset ottavat <strong>filosofin</strong><br />
mielipiteet vakavasti, koska tiettyjen kysymysten kohdalla<br />
h nen ajatellaan olevan uskottava, uskomuksen arvoinen<br />
(Wilson 1983, 15).<br />
Filosofi ja julkinen mielipide: Kaksi vastakkaista<br />
n kemyst<br />
Sokraattisessa ideaalissa filosofi on paarma, joka rsytt ja pakottaa<br />
ihmiset ajattelemaan. Toisaalta filosofi on my s k til , joka<br />
kysymyksill n auttaa ihmisi synnytt m n ajatuksia; l yt m n<br />
vastauksen sis lt n. T m nkaltaisessa julkisessa toiminnassa keskeist<br />
kuitenkin on se, ett ei kuvittele itse tiet v ns vastauksia;<br />
<strong>filosofin</strong> julkinen merkitys perustuu juuri siihen, ett h n tiet<br />
ettei tied . Filosofi, joka omaksuu t m nkaltaisen sokraattisen<br />
ohjenuoran julkisen toimintansa maksiimiksi voi siis perustellusti<br />
olla sit mielt , ett pid tt ytyminen omien mielipiteiden esitt -<br />
misest on h nen roolissaan keskeist .<br />
Toiseksi voidaan omaksua tiukkarajainen suutari pysyk n<br />
lestiss n -n k kanta <strong>filosofin</strong> julkisiin mielipiteisiin. Filosofi saa<br />
toki auktoriteettinsa turvin esitt mielipiteit , mutta vain aihealueista,<br />
jotka osuvat h nen akateemisen erikoisosaamisensa ytimeen.<br />
Kun tv-kanavat rynt v t kilvan kysym n Kant-tutkijalta<br />
kuvittelukyvyn syvint olemusta, on t ysin legitiimi ett h n vastaa<br />
kysymykseen seikkaper isesti. Mutta astuminen t m n erikoisosaamisalueen<br />
ulkopuolelle on tuomittavaa. Filosofin ei tule<br />
on my s julkaista jotakin leimallisesti filosofista materiaalia tai toimia akatemian<br />
puitteissa <strong>filosofin</strong>a.<br />
3 S. Albert Kivisen viljelem termi, katso esim Kivinen 2008.
Change language