Kuka minä olen? - Rengas
02.11.2013 • Views
Share Embed Flag

Kuka minä olen? - Rengas

Kuka minä olen? - Rengas

Kuka minä olen? - Rengas

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rengas.de

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

saatesanat<br />

<strong>Kuka</strong> <strong>minä</strong> <strong>olen</strong>?<br />

„Ich bin doch eine Berlinerin und komplett integriert“, stellte eine junge Frau mit türkischen Wurzeln<br />

in einer Debatte auf dem Kirchentag in Dresden fest. Sie berichtete, dass sie – säkularisiert aufgewachsen<br />

- sich erst mit ihrem islamischen Hintergrund auseinander gesetzt habe, als man sie bei<br />

einer Podiumsdiskussion vor zwei Jahren als Muslimin vorgestellt hatte.<br />

„Wer bist du?“, fragt das Ausstellungsprojekt des Finnland-Instituts „Identity search“, das sich mit<br />

Migranten in Finnland beschäftigt (s. S. 16). Wer bin ich? Wie antworten darauf in Deutschland lebende<br />

Finnen? Wie die zweite, in Deutschland geborene Generation?<br />

Der beste Freund meines Sohnes hat eine europäische Mutter und einen afrikanischen Vater – und<br />

folglich eine braune Hautfarbe. Beide jungen Männer sind in Deutschland geboren, denken und sprechen<br />

akzentfrei Deutsch. Während David aber erstaunte Blicke erntet, wenn er erzählt, dass er ein<br />

„Halbdeutscher“ sei, wird sein Freund immer wieder gefragt, aus welchem Land er denn käme. Beide<br />

fühlen sich hundertprozentig als Deutsche und sind stolz auf ihre zusätzlichen ausländischen<br />

Wurzeln. Manchmal habe ich das Gefühl, sie haben eine 150 %ige Identität.<br />

Und ich? Mich verrät nur mein finnischer Vorname. Aber eine Deutsche bin ich nicht. Auch keine typische<br />

Finnin mehr. Wer bin ich? Finnin und Deutsche? Oder keine von beiden?<br />

”Siirtolainen ei tule koskaan takaisin, vaikka hän palaisikin kotiin. Matka muuttaa hänet pysyvästi”,<br />

toteaa Ruotsissa asuva alkujaan chileläinen Mauricio Rojas. ”Siirtolainen tulee vastaisuudessa tarkastelemaan<br />

itseään, juuriaan ja kotimiljöötään etäisyydeltä, jota hän ei voi häivyttää.” Mutta myös<br />

uuden kotimaan hän näkee toisin kuin muut. Kahden kulttuurin välissä elämisen rikkaus tuo vääjäämättä<br />

mukanaan myös kahden tuolin välissä istumisen tuskan. Ja siirtolaista voi syvimmältään ymmärtää<br />

vain toinen siirtolainen. Siksi <strong>Rengas</strong> on olemassa.<br />

Ja siksi on tärkeää, että kahden kulttuurin rikkaudessa kasvavilla lapsillamme on<br />

mahdollisuus tavata ”kohtalotovereita”. Vaikkapa suomikoulussa tai suomalaissaksalaisella<br />

riparilla.<br />

Wann ist man in einer neuen Kultur integriert? Wenn mein Verhalten nicht mehr auffällt?<br />

Seit einiger Zeit denke ich darüber nach, ob ich nicht zusätzlich zu meiner finnischen<br />

Staatsangehörigkeit auch die Deutsche beantragen sollte. Damit ich durch<br />

das Wahlrecht die Gesellschaft mitgestalten kann, der mein Herz zwar nie ganz gehören<br />

wird, in der ich aber im letzten Vierteljahrhundert heimisch geworden bin.<br />

kuva: Andreas Dort<br />

<strong>Rengas</strong>terveisin<br />

Ritva Prinz<br />

Renkaan toimittaja/<strong>Rengas</strong>-Redakteurin<br />

<strong>Rengas</strong>@zfka.de<br />

SKTK:n toimisto on kesälomalla 20.7.-12.8. ist das ZfkA-Büro wegen Urlaub geschlossen.<br />

8-9 • 2011 |

Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe<br />

”Heprea on hieno kieli”,<br />

sanoo pohjoisen papin sijaisena aloittava Reettakaisa Sofia Salo. Heprean lisäksi<br />

hän taitaa 15 muuta kieltä ja tutkii 5000 vuotta vanhoja tekstejä. Mitä<br />

hän tekee pysyäkseen silti kiinni tässä päivässä ja miksi hän vaihtaa yliopiston<br />

kirjaston seurakuntatyöhön, kertoo Sofia sivuilla 6 ja 7.<br />

6<br />

§<br />

Kun<br />

Leipää taivaasta<br />

”Valtaosaltaan ateistiset itäsaksalaiset hämmästelivät leipomon kirkkopäivien<br />

kunniaksi tarjoamaa leipää, jonka mainosjulisteen mukaan taivas lähettää”,<br />

kertoo Dresdenin suomalaisen seurakunnan kirkkoraadin puheenjohtaja<br />

Annaliisa Kühn. Lue sivuilta 10-12, miten juhlaväkimassojen ja paikallisen<br />

väestön rinnakkaiselo sujui ja mitä juhlista jäi käteen.<br />

elämässäsi tapahtuu muutos<br />

Muistathan, että ulkomailla asuva Suomen kansalainen on väestötietolain<br />

mukaan velvoitettu ilmoittamaan maistraatille henkilötietojen, osoitteenja<br />

nimenmuutoksesta. Konsuli Leena Meierin viranomaisasioiden aakkosia<br />

käsittelevän sarjan viimeisen osan löydät sivulta 17.<br />

Einen Finnland-Tag auf der Bundesgartenschau<br />

veranstaltet die Deutsch-Finnische Gesellschaft am 17.9. Der Eröffnungsgottesdienst<br />

wird von der finnischen Pfarrerin für Westdeutschland, Helena<br />

Eckhoff, mitgestaltet. Zum besonderen Tag in Koblenz wird u.a. die finnische<br />

Botschafterin Päivi Luostarinen erwartet. Mehr Informationen auf<br />

Seite 19.<br />

10<br />

17<br />

19<br />

Was bedeutet Werth?<br />

Die Mitglieder des philosophisch-theologischen Eintopf-Kreises setzten sich<br />

auf ihrer Exkursion in einer Moschee mit dem Islam auseinander und lernten<br />

die Geschichte der Kaiserpfalz kennen. Was Theodor Fliedner mit Kaiserswerth<br />

zu tun hat und was es statt Eintopf zu essen gab, erzählt Anna-<br />

Liisa Diestelhorst auf Seite 22.<br />

22<br />

|<br />

8-9 • 2011

Ajankohtaista / Aktuelles<br />

24 Kekseistä se alkoi<br />

Mehua ja keksejä oli tarjolla musiikkikerhossa, jossa Paradise Oskar alle kouluikäisenä<br />

kävi. Suomen euroviisuedustaja kertoi Marianne Huckelle kisojen<br />

lomassa ajatuksiaan musiikista, kaksikielisyydestä ja uskonnosta. Marianne<br />

tapasi myös Suomesta Düsseldorfiin tulleita faneja. Kurkista viisukisojen<br />

kulissien taakse sivulta 24 alkaen.<br />

34 Muutoksia aluejaossa<br />

Hannoverin ja Bielefeldin alueiden suomalaiset kuuluvat vastedes itäisen alueen<br />

piiriin. Niiden tapahtumat löydät siis seurakuntasivuilta uudesta paikasta.<br />

Idän alue alkaa sivulta 34.<br />

Die finnischen Gemeinden Hannover und Bielefeld gehören in Zukunft<br />

zum Gebiet Ost. Die Veranstaltungen dieser Gemeinden finden Sie auf den<br />

Gemeindeseiten entsprechend an einer neuen Stelle. Das Gebiet Ost beginnt<br />

ab Seite 34.<br />

Pyhiinvaeltaa voi myös riippumatossa<br />

Pyhiinvaelluksen ei aina tarvitse tarkoittaa pitkän matkan kulkemista johonkin tiettyyn kohteeseen.<br />

Kesällä on mahdollista kokea pyhän läheisyys vaikka kesämökin riippumatossa.<br />

Hiljentymisen ja mietiskelyn apuna voi käyttää erilaisia valokuvia, kirjoja tai rukouskortteja.<br />

”Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu <strong>olen</strong>naisena osana ajatus pyhän kaipuusta ja toisaalta<br />

mahdollisuudesta kohdata pyhä. Koska ihmiset ovat erilaisia, myös pyhä koskettaa meitä<br />

eri tavalla. Fyysisen kunnon ei pidä olla esteenä pyhiinvaellukselle”, kiteyttää evankelis-luterilaisen<br />

kirkon Pyhä-teemaa koordinoiva Marjukka Laiho omaehtoisen pyhiinvaelluksen keskeisintä<br />

ideaa.<br />

Pyhiinvaelluksiin on kautta aikain liittynyt oman uskon todistaminen, Jumalan etsiminen sekä<br />

ympäröivän luonnon havaitseminen. Kaikki tämä on mahdollista myös liikkumatta.<br />

Lyhennetty kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteesta (KT 27.6.2011)<br />

Tietoja perinteisistä pyhiinvaellusreiteistä Suomessa kesällä 2011<br />

http://www.europilgrimage.org/suomi.html<br />

<strong>Rengas</strong> 10/2011 ilmestyy KV 39<br />

lokakuun tapahtumatiedot<br />

artikkelit: 26.8.<br />

seurakuntien tapahtumatiedot oman<br />

seurakunnan tiedottajalle: 26.8.<br />

<strong>Rengas</strong> 11/2011 ilmestyy KV 43<br />

marraskuun tapahtumatiedot<br />

artikkelit: 26.9.<br />

seurakuntien tapahtumatiedot oman<br />

seurakunnan tiedottajalle: 26.9.<br />

8-9 • 2011 |

kuva: Amtti Malinen<br />

Sinä 14-vuotias – vielä ehdit ilmoittautua vuoden 2012 rippikouluun!<br />

Tiesitkö, että suomalaistyylisen rippikoulun käyminen on mahdollista myös Saksassa asuville<br />

nuorille – vieläpä kaksikielisesti!<br />

Vuoden 2012 sasu-rippikouluun kutsumme suomalaiseen tapaan viisitoista vuotta täyttäviä eli vuonna<br />

1997 syntyneitä. Ilmoittautumisaika päättyy 31.10.2011. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät<br />

nettisivuiltamme rengas.de -> Nuoret -> Nuorten toimintaa -> Rippikoulu. Vilkaise myös tämän<br />

kesän rippikoulun blogia osoitteessa sasublogi.blogspot.com.<br />

Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna 2.–4.3.2012 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia.<br />

Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen:<br />

TURKU 19./20.–28.7.2012 (alkamispäivä selviää syksyllä 2011) Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan<br />

kanssa Heinänokan leirikeskuksessa Turussa (www.leirikeskus.turunseurakunnat.fi)<br />

ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina 28.7.2012 klo 14 Martinkirkossa Turussa.<br />

ESPOO 26.7.–4.8.2012 Leiri järjestetään yhdessä Espoon Olarin seurakunnan kanssa Hvittorpin leirikeskuksessa<br />

Kirkkonummella (www.espoonseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on sunnuntaina<br />

4.8.2012 klo 14 Olarin kirkossa Espoossa.<br />

Olet myös tervetullut JuureS-viikonloppuun 26.–28.10.2012 Oberurseliin.<br />

Du 1997 oder davor Geborene/r – jetzt ist die Zeit, dich zum Konfikurs 2012 anzumelden!<br />

Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland lebende<br />

finnische Jugendliche, die 1997 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfikurs im Jahr<br />

2012 ein! Der Konfikurs beinhaltet:<br />

• ein Wochenende zum gegenseitigen Kennenlernen am 2.–4.3.2012 im Haus Heliand (Oberursel)<br />

• ein Konficamp entweder in TURKU vom 19./20.–28.7.2012 (das Anfangsdatum wird erst im Herbst<br />

2011 festgelegt)<br />

• oder in ESPOO vom 26.7.–4.8.2012<br />

• sowie ein finnisch-deutsches Treffen JuureS vom 26.–28.10.2012 in Oberursel.<br />

Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen, so dass fehlende Finnisch-<br />

Kenntnisse kein Hindernis für eine intensive Teilnahme sind! Mehr Infos und das Anmeldeformular<br />

findest du auf der Internetseite: www.rengas.de. Bitte meldet euch bis zum 31.10.2011 an.<br />

Rippikoulutiimin puolesta<br />

Päivi Lukkari<br />

Itäisen alueen suomalaispappi<br />

|<br />

8-9 • 2011

kuukauden sana<br />

Hulluja ja halveksittuja<br />

Ajatelkaa, veljet – ja sisaret, mitä te olitte, kun<br />

teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten<br />

mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei<br />

monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta,<br />

sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat<br />

häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala<br />

valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on<br />

voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä<br />

ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen<br />

Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on<br />

jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan<br />

edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä<br />

te Kristuksessa Jeesuksessa olette.<br />

(1 Kor. 1: 26-30)<br />

Kun Jeesus valitsi itselleen seuraajia, opetuslapsia,<br />

hän näytti seuraavan toisenlaisia kriteerejä<br />

kuin useimmissa tämän päivän valintaprosesseissa<br />

on tapana. Jeesus valitsi seuraajikseen<br />

yksinkertaisia ihmisiä, työläisiä, sellaistenkin ammattien<br />

edustajia, joita kaihdettiin, epämääräisistä<br />

elintavoistaan tunnettuja, köyhiä, muiden<br />

hyljeksimiä.<br />

Valitsemilleen opetuslapsille Jeesus antoi erilaisia<br />

tehtäviä. Kerran hän lähetti heidät maailmalle<br />

pareina, kyliin ja kaupunkeihin todistamaan<br />

Jumalan valtakunnasta: kutsumaan ihmisiä elämään<br />

Jumalan tahdon mukaista elämää, parantamaan<br />

sairaita ja pahojen henkien riivaamia.<br />

Eräät opetuslapset saivat tehtäväkseen ensin jakaa<br />

kokoontuneelle ihmisjoukolle leipää ja sitten<br />

kerätä tähteeksi jääneet leipä- ja kalapalat, toiset<br />

kuljettivat Jeesusta veneellä järven toiselta puolelta<br />

toiselle, ja vielä toiset saivat valmistaa pääsiäisaterian<br />

Jeesukselle ja hänen ystävilleen.<br />

Jeesuksen valitsemilla ihmisillä oli monenlaisia<br />

tietoja ja taitoja, joita he saivat käyttää saamiensa<br />

tehtävien hoitamisessa. Silti heitä ei valittu<br />

ensisijaisesti kykyjensä perusteella. Jeesus<br />

tunnisti ihmisten hädän ja näki, ketkä olivat valmiita<br />

ottamaan vastaan hänen tarjoamansa avun<br />

ja pelastuksen. Valituiksi tulivat heikot ja hyljeksityt,<br />

vähäpätöiset ja halveksitut. Ne, jotka eivät<br />

kuvitelleet pelastuvansa ja kestävänsä Jumalan<br />

edessä oman erinomaisuutensa ja kyvykkyytensä<br />

ansiosta.<br />

Jeesus luotti ystäviinsä. Hän antoi yksinkertaisille<br />

ihmisille, entisille kalastajille, huorille ja roomalaisten<br />

kätyreille tehtäviä, luotti heidän uskollisuuteensa<br />

ja uskoi heidän onnistumiseensa. Hän<br />

luotti siihen, että muutos on mahdollinen rikkinäisten<br />

ihmisten elämässä. Että Jumalan voima<br />

voittaa ihmisen heikkouden.<br />

Ja he selviytyivät.<br />

Toki rikkaat ja menestyvät vaikuttajatkin ovat<br />

tervetulleita Jumalan valtakuntaan. Heidän –<br />

meidän? – on vain muistettava, että heitä ei valittu<br />

rikkautensa tai vaikutusvaltaisuutensa tähden.<br />

Kriteerit ovat toiset.<br />

Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäseneksi<br />

kelpaa kuka tahansa. Tehtävä on annettu koko<br />

seurakunnalle, meille kaikille. Toki seurakunnissa<br />

on sellaisiakin tehtäviä, jotka vaativat erityistä<br />

koulutusta tai osaamista. Silti jokaiselle riittää<br />

oma palansa yhteisestä tehtävästä.<br />

Saamme antaa Jumalan<br />

käyttöön oman itsemme, omat<br />

lahjamme luottaen siihen, että<br />

Jumalan siunaus kasvattaa pienimmästäkin<br />

idusta hyvää hedelmää<br />

– ei meille kiitokseksi<br />

vaan seurakunnan rakennukseksi.<br />

Jotta näkyisi, että voima toimintaan<br />

tulee yksin Jumalalta.<br />

Päivi Lukkari<br />

8-9 • 2011 | <br />

kuva: Anna Kauppi

Pihakeinusta tutkijaksi<br />

Sofia Salo versorgt als Vertretung die Finnischen<br />

Gemeinden in Norddeutschland<br />

kuva: Anssi Elenius<br />

Alles fing mit der Gartenschaukel<br />

an. Sie<br />

war ehrenamtliche<br />

Mitarbeiterin in dem<br />

Freizeitzentrum der<br />

Finnischen Missionsgesellschaft<br />

und in der<br />

Schaukel ließ sich hervorragend<br />

über Gott<br />

und die Welt plaudern.<br />

Und so führte der Weg<br />

von Reettakaisa Sofia<br />

Salo über Åbo Akademi<br />

an die Universität<br />

Münster. Mit ihren<br />

27 Jahren hat sie einen<br />

Magistertitel, arbeitet als wissenschaftliche<br />

Mitarbeiterin am alttestamentlichen<br />

Seminar und schreibt an<br />

ihrer Doktorarbeit. Und kann 16<br />

(zum Teil sehr alte) Sprachen.<br />

„5000 Jahre alte Texte zeigen, wie ähnlich die<br />

Menschen in allen Zeiten sind. Die Themen und<br />

Fragen waren damals im Grunde die gleichen, die<br />

uns heute beschäftigen“, sagt die Wissenschaftlerin,<br />

die in ihrer Freizeit am liebsten liest. Zu ihren<br />

Hobbys gehören aber auch mittelalterlicher<br />

Schwertkampf, Laufen und Kochen – und Leute<br />

treffen. Letzteres wird sie im Herbst vorwiegend<br />

in den finnischen Gemeinden in Norddeutschland<br />

tun: „Ich möchte eine Weggefährtin sein und zusammen<br />

mit anderen Neues über Gott und das<br />

Leben mit Ihm lernen. Für mich ist die „Torheit<br />

vom Kreuz“ eine sehr vernünftige Art herausfinden<br />

zu wollen, was wirklich zählt.“<br />

<strong>Kuka</strong> olet?<br />

Reettakaisa Sofia Salo, 27-vuotias teologian<br />

maisteri ja assyriologian opiskelija. Aleksin sisko,<br />

Rafaelin kummitäti ja Johanneksen tyttöystävä.<br />

Mitä olet tähän mennessä tehnyt?<br />

Lähtenyt Turusta Münsteriin vuonna 2005 opiskellakseni<br />

Åbo Akademin lisäksi vuoden ajan<br />

Saksassa. Jäänyt tänne asumaan, valmistunut ja<br />

tehnyt töitä yliopistolla, viimeksi Vanhan testamentin<br />

assistenttina.<br />

Kirjoittanut useamman laudaturin, gradun Jesajan<br />

kirjasta, väitöskirjasuunnitelman ja vinon pinon<br />

runoja sekä opetellut 16 vierasta kieltä.<br />

Opiskeluaikanani olin töissä Suomen lähetysseurassa<br />

ja täällä Saksassa <strong>olen</strong> Münsterin kirkkoraadissa<br />

ja ollut myös pitkään SKTK:n johtokunnassa,<br />

vaikka sieltä jäänkin<br />

nyt sijaisuuden ajaksi<br />

tauolle.<br />

”Siinä olisi sinulle haastetta.”<br />

Miksi lähdit lukemaan teologiaa?<br />

Ollessani Suomen lähetysseuran kurssikeskuksessa<br />

Päiväkummussa talkoolaisena istuin tunteja<br />

koordinaattori-Antin kanssa pihakeinussa parantamassa<br />

maailmaa. Antti sanoi ajattelevansa<br />

teologian sopivan kaltaiselleni kaikesta kiinnostuneelle<br />

ja liikaa ajattelevalle ihmiselle: ”Siinä olisi<br />

sinulle haastetta.” Heitin ajatuksen kauppakorkeakoulusta<br />

romukoppaan ja tässä <strong>olen</strong>.<br />

Mikä sai sinut kiinnostumaan „kuolleista kielistä“<br />

ja vanhoista kulttuureista?<br />

Alun alkaen kaikki alkoi heprean kurssilta. Heprea<br />

on hieno kieli ja siitä tuli hyvin nopeasti lempiaineeni<br />

teologisessa, minkä vuoksi keskityin opiskelemaan<br />

Vanhaa testamenttia ja judaistiikkaa.<br />

Alettuani kysellä, minkälaisessa kontekstissa Vanha<br />

testamentti onkaan syntynyt, sukelsin etsimään<br />

vastauksia mesopotamialaisista teksteistä.<br />

On aina yhtä hauska huomata, että ihmiset ovat<br />

lopultakin aina melko samanlaisia. 5000 vuotta<br />

|<br />

8-9 • 2011

vanhat tekstit käsittelevät ihan samanlaisia kysymyksiä<br />

kuin meidänkin kirjeemme, kuittimme<br />

tai sanomalehtemme. Ja kielioppi on lopultakin<br />

yksi maailman hauskimmista asioista!<br />

Mitä teet vapaa-aikanasi?<br />

Luen kirjoja! Ikuiset kestosuosikkini ovat Väinö<br />

Linna, Virpi Hämeen-<br />

Anttila ja Volter Kilpi,<br />

mutta seitsemään<br />

kirjahyllyyni mahtuu<br />

näiden ja sanakirjojen<br />

lisäksi paljon<br />

muutakin. Jos en<br />

”5000 vuotta vanhat tekstit käsittelevät<br />

ihan samanlaisia kysymyksiä kuin meidänkin<br />

kirjeemme, kuittimme tai sanomalehtemme.”<br />

juuri lue tai vietä aikaa kaikenlaisten ihmisten<br />

kanssa, löytää minut yleensä joko ulkoa (juoksemasta<br />

tai rakkaan harrastukseni keskiaikaisen<br />

miekkailun parista) tai hellan vierestä. Kesällä<br />

on tietysti pakko päästä mökille Salon Kirjakkalaan<br />

saunomaan, mutta matkustan mielelläni<br />

muuallekin.<br />

Miksi ryhdyt pohjoisen papin sijaiseksi?<br />

Oltuani pitkään mukana<br />

SKTK:n toiminnassa<br />

tuntui vaikealta<br />

ajatella pohjoisen alueen<br />

jäävän syksyn ajaksi enemmän tai vähemmän<br />

oman onnensa nojaan ja muiden alueiden pappien<br />

tekevän entistä enemmän töitä. Koska yliopistotöissä<br />

sattui olemaan katko, oli helppo tilanne<br />

hypätä avuksi ja katsella samalla maailmaa kirjastojen<br />

ulkopuolella.<br />

”Yliopistoteologiaa tehdään seurakuntia<br />

ja kouluja varten.”<br />

Mitä odotat siirtyessäsi yliopistolta seurakuntatyön<br />

pariin?<br />

Minusta yliopistoteologiaa tehdään seurakuntia<br />

ja kouluja varten. Erikoisista tutkimusaiheistani<br />

huolimatta koen vahvasti, että tärkein tehtäväni<br />

on kouluttaa tulevaisuuden pappeja ja opettajia<br />

ja ajattelen, että käytännön töiden tekeminen<br />

auttaa varmasti tähän liittyvissä haasteissa.<br />

Perusasiat ovat kuitenkin samoja: sekä yliopistolla<br />

että kirkossa etsitään useamman ihmisen<br />

voimin totuutta yhdestä Jumalasta, joten kaikki<br />

ei muutu.<br />

Entä miltä tuntuu siirtyä riviseurakuntalaisen<br />

paikalta seurakunnan paimeneksi?<br />

Haastavalta mutta mielenkiintoiselta.<br />

Ei ole<br />

varmaankaan kuitenkaan<br />

pelkästään minulle<br />

erikoista, että ”vaihdan<br />

puolta”. Monen kanssa<br />

olemme kohdanneet jo<br />

vuosikokouksissa tai vaikka johtokunnassa monta<br />

kertaa. Odotan syksyä ja sen kohtaamisia iloisin<br />

mielin.<br />

Mitä haluat tehtävässäsi pohjoisen alueen pappina<br />

toteuttaa, mikä „näky“ sinulla on?<br />

Olemme kristittyinä tiellä, jolla on määränpää<br />

ja tarkoitus. Haluaisin kulkea matkaa tekevien<br />

kanssa ja oppia yhdessä<br />

uutta Jumalasta ja Hänen<br />

kanssaan elämisestä.<br />

Vaikka emme voikaan ymmärtää<br />

kaikkea, on ”ristin<br />

hulluus” minusta perin järkevä tapa jäsentää<br />

maailmaa ja ymmärtää, mikä on oikeasti tärkeää.<br />

Kiitos Sofia, siunausta uuteen tehtävääsi!<br />

Haastattelu Ritva Prinz<br />

8-9 • 2011 |

Yhteisiä haasteita<br />

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Saksan<br />

evankelisen kirkon (EKD) välinen, säännöllisin<br />

väliajoin järjestettävä konsultaatio pidettiin<br />

14.–17. kesäkuuta 2011 Helsingissä.<br />

Suomen ev.-lut. kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen<br />

otti sydämellisesti vastaan yhdessä muiden<br />

Suomen kirkon johtohenkilöiden kanssa<br />

EKD:n neuvoston varapuheenjohtajan, Saksin<br />

maakirkon johtavan piispan Jochen Bohlin<br />

johtaman EKD:n lähetystön.<br />

Aluksi arkkipiispa Mäkinen ja neuvoston varapuheenjohtaja,<br />

piispa Bohl muistuttivat kiitollisina<br />

kirkkojen välisestä pitkäaikaisesta hyvästä<br />

yhteydestä.<br />

Katsaukset kirkolliseen elämään osoittivat, että<br />

molemmat kirkot ovat samanlaisten suurten yhteiskunnallisten<br />

haasteiden edessä: sekä Suomessa<br />

että Saksassa kirkon jäsenmäärän lasku<br />

vaikuttaa negatiivisesti kirkkojen taloudelliseen<br />

tilanteeseen. Vanhemman väestön osuuden lisääntyminen<br />

yhteiskunnassa ja nuoremman sukupolven<br />

siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin<br />

vaikeuttavat alueellisesti kattavien pastoraalisten<br />

palvelujen järjestämistä. Perinteiden merkityksen<br />

väheneminen kyseenalaistaa enenevässä<br />

määrin paikallisen kirkollisen työn itsestäänselvyyttä,<br />

mikä samalla edellyttää missionaarisuuden<br />

vahvistamista maissamme tapahtuvassa<br />

kirkollisessa työssä. Tärkeä haaste molempien<br />

kirkkojen työssä on lisäksi erityisesti niistä<br />

vanhuksista huolehtiminen, jotka ovat eläneet<br />

kauan ulkomailla eivätkä voi palata takaisin kotimaahan.<br />

Konsultaation muita painopisteitä olivat ekumeenisia<br />

kirkkoliittoja koskevan toiminnan esitteleminen<br />

ja sen pohjalta nouseva ajatustenvaihto<br />

sekä teologinen keskustelu aiheesta ”Kirkkojen<br />

näkyvä ykseys”.<br />

Lähetystöt vierailivat konsultaation yhteydessä<br />

myös Helsingissä sijaitsevassa Suomen saksalaisessa<br />

seurakunnassa. Tapaamisessa Porvoon<br />

hiippakunnan piispa Björn Vikströmin ja keskusteluissa<br />

saksalaisen seurakunnan jäsenten kanssa<br />

voitiin valottaa ja selvittää seurakunnan erityisluontoista<br />

tilannetta ja asemaa Suomen ev.-lut.<br />

kirkossa.<br />

Samoin kuultiin myös Saksassa tehtävästä suomalaisesta<br />

kirkollisesta työstä. Tässä yhteydessä<br />

esiin tuotiin joitakin käytännön kysymyksiä, mm.<br />

toivomus, että suomalaiset seurakunnat voisivat<br />

Saksassa käyttää kirkkotiloja<br />

korvauksetta. Nämä kysymykset<br />

tulee erillisen työryhmän selvittää<br />

yhteisymmärryksessä vuoden<br />

2011 loppuun mennessä.<br />

Konsultaatio huipentui juhlavasti<br />

Mikael Agricola -mitalin<br />

luovuttamiseen piispa Jochen<br />

Bohlille ja piispa Martin Schindehüttelle<br />

sekä Helsingin piispa<br />

Irja Askolan vastaanottoon.<br />

Seuraava Suomen ev.-lut. kirkon<br />

ja EKD:n välinen konsultaatio<br />

sovittiin järjestettävän vuonna<br />

2014 Saksassa.<br />

Arkkipiispa Kari Mäkinen ja piispa Martin Schindehütte keskustelemassa<br />

Mikael Agricola -mitalin luovuttamisen jälkeen<br />

Päätöskommunikeasta lyhensi<br />

Ritva Prinz<br />

|<br />

8-9 • 2011

Bewährte Gemeinschaft<br />

kuvat/Fotos: Heikki Jääskeläinen<br />

Vom 14. bis 17. Juni 2011 fand in Helsinki<br />

die turnusmäßige Konsultation zwischen<br />

der Evangelisch-Lutherischen Kirche Finnlands<br />

(ELKF) und der Evangelischen Kirche in<br />

Deutschland (EKD) statt. Der Erzbischof der<br />

ELKF, Kari Mäkinen, und weitere kirchenleitende<br />

Mitglieder der finnischen Kirche haben<br />

die EKD-Delegation unter Leitung des stellvortretenden<br />

Ratsvorsitzenden, Landesbischof<br />

Jochen Bohl, warmherzig empfangen.<br />

Zu Beginn erinnerten Erzbischof Mäkinen und<br />

der stellvertretende Vorsitzende des Rates, Landesbischof<br />

Bohl, in Dankbarkeit an die bewährte<br />

Gemeinschaft beider Kirchen.<br />

In verschiedenen Berichten über das kirchliche<br />

Leben wurde deutlich, dass große gesellschaftliche<br />

Herausforderungen beide Kirchen in ähnlicher<br />

Weise betreffen: Sowohl in Finnland als<br />

auch in Deutschland bringen sinkende Mitgliederzahlen<br />

eine Beeinträchtigung der ökonomischen<br />

Situation der Kirchen mit sich. Die Überalterung<br />

der Gesellschaft und die Abwanderung junger<br />

Menschen aus ländlichen Regionen in urbane<br />

Zentren erschwert die flächendeckende pastorale<br />

Versorgung. Auch stellt der fortschreitende<br />

Traditionsabbruch die Selbstverständlichkeit<br />

kirchlicher Arbeit vor Ort immer mehr zur Disposition,<br />

was zugleich nach einer stärkeren missionarischen<br />

Ausrichtung der kirchlichen Arbeit in unseren<br />

Ländern fragen lässt. Ein weiterer wichtiger<br />

Aspekt der Arbeit beider Kirchen liegt in der Herausforderung,<br />

diejenigen Seniorinnen und Senioren,<br />

die lange im Ausland gelebt haben und nicht<br />

mehr in ihr Ursprungsland zurückkehren können,<br />

besondere Zuwendung erfahren zu lassen.<br />

Weitere Schwerpunkte der Konsultation lagen<br />

auf der Information und dem Austausch über<br />

das jeweilige Engagement in den ökumenischen<br />

Verbünden und auf dem theologischen Gespräch<br />

zum Thema „Die sichtbare Einheit der Kirchen“.<br />

Im Rahmen der Konsultation besuchten die<br />

Delegationen auch die Deutsche Gemeinde in<br />

Finnland mit Sitz in Helsinki. Im Rahmen einer<br />

Begegnung mit dem Bischof der schwedischsprachigen<br />

Diözese von Borgå, Björn Vikström,<br />

und in der Diskussion mit Mitgliedern der Deutschen<br />

Gemeinde kam es zu aufschlussreichen<br />

und klärenden Gesprächen über die spezielle Situation<br />

der Gemeinde und ihrer Stellung innerhalb<br />

der ELKF.<br />

Ebenso wurde über die Arbeit des Zentrums der<br />

finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland berichtet.<br />

In diesem Zusammenhang kamen einige<br />

praktische Fragen auf, u.a. die wünschenswerte<br />

unentgeltliche Nutzung von Kirchenräumen<br />

durch die finnischen Gemeindegruppen in<br />

Deutschland. Diese Fragen sollen im Rahmen einer<br />

Arbeitsgruppe bis Ende des Jahres 2011 einvernehmlich<br />

bearbeitet werden.<br />

Feierliche Höhepunkte der Konsultation bildeten<br />

die Verleihung der Michael-Agricola-Medaille<br />

an Landesbischof Jochen Bohl und Bischof<br />

Martin Schindehütte sowie der Empfang bei der<br />

Bischöfin von Helsinki, Irja Askola.<br />

Es wurde vereinbart, dass die nächste Konsultation<br />

zwischen der ELKF und der EKD im Jahr<br />

2014 in Deutschland stattfinden soll.<br />

Aus dem Schlusskommuniqué,<br />

Zusammenfassung Ritva Prinz<br />

Teilnehmerinnen und Teilnehmer der Delegation der EKD.<br />

8-9 • 2011 |

”... siellä on myös sydämesi”<br />

Kirkkopäivät Dresdenissä 1.-5.6.2011<br />

Kirkkopäivillä oli helppo menettää<br />

sydämensä Dresdenille: kaupunki oli<br />

pessyt kasvonsa ja laittautunut juhlatamineisiin,<br />

sää oli mitä parhain ja julkisten liikennevälineiden kuljettajat<br />

ohjeistettu ennennäkemättömään pitkämielisyyteen – kiitos<br />

kirkkopäivien! Aloitusjumalanpalveluksessa Elben rannalla oli juhlan<br />

tuntua. Istuessani veisaamassa kivellä vihreän puskan alla ajattelin,<br />

että nyt tulivat sitten hengelliset kesäjuhlat Dresdeniinkin; tämän<br />

tunnen Suomesta ja tätä <strong>olen</strong> kaivannut. Miten pitkälle odotukseni<br />

toteutuivat, on kuitenkin eri asia.<br />

Väenpaljoutta<br />

Ensimmäinen yllätys oli tietysti valtava väkimäärä: 120 000 rekisteröitynyttä<br />

vierasta ja siihen päälle Dresdenistä ja lähialueilta tulleet<br />

päivävieraat. Täällä idässä on kyllä totuttu jonottamaan, mutta<br />

suomalaiselle luonteelle ihmisiä oli ehkä kuitenkin muutama<br />

liikaa. Logistiikka toimi ihmeteltävän hyvin, mikä johtui<br />

ehkä myös ihmisten kärsivällisyydestä. Tuohtuneita odottelijoita<br />

ei juuri näkynyt, vaikka matkustaminen etäisimpiin<br />

majapaikkoihin tai suosittuihin tilaisuuksiin saattoi kestää oletettua<br />

kauemmin. Ratikkakuskit pitivät matkustajat ajan tasalla<br />

myös siitä, mitkä juhlapaikat olivat jo niin täynnä, ettei niille enää kannattanut<br />

lähteä.<br />

Politiikkaa<br />

Virallisilla nettisivuilla päiviä kuvattiin sanoilla ”hochpolitisch und zugleich<br />

sehr spirituell”. Suomalaisilla kristillisillä kesäjuhlilla ei kyllä politiikkaan<br />

juurikaan törmää. Dresdenissä siihen törmäsi, halusipa sitä tai<br />

ei. Idän kristityt ovat tottuneet kirkon vahvaan<br />

yhteiskunnallisuuteen. DDR:n kirkon rooli<br />

Saksojen yhdistymisessä on tästä<br />

merkittävä osoitus. Kirkkopäivillä<br />

korostettiin kristittyjen vastuuta<br />

demokraattisessa päätöksenteossa.<br />

Tätä on idässä<br />

kuva: DEKT/Florian Rogalinski<br />

10 |<br />

8-9 • 2011

eletty todeksi jo paljon ennen Saksojen yhdistymistä,<br />

vastustaja vain oli silloin helpommin määriteltävissä<br />

ja kristittyjen profiili selkeämpi. Nyt<br />

idänkin kirkkoon on hiljalleen hiipimässä puutuminen<br />

ja mukautuminen. Profiilin nostaminen<br />

käy esimerkiksi ympäristö- tai maahanmuuttopolitiikan<br />

kautta. Mutta entäs se kristillinen profiili?<br />

Julkisuuden henkilöt kristillisten juhlien vetonauloina<br />

eivät ole ainakaan Suomesta tuttu ilmiö.<br />

Kun julkisuutta tavalla tai toisella niittänyt henkilö<br />

nousee kirkkopäivälavalle ja ottaa mikrofonin<br />

käteen, tiedotusvälineet saavat haluamaansa<br />

uutismateriaalia — ja julkkiksellehan tällainen<br />

sopii vallan mainiosti. Valitettavasti ravitsevinkaan<br />

hengellinen matkaevästys ei tunnu vetävän<br />

massoja samalla tavalla. Missä on aarteesi, siellä<br />

on myös sydämesi...? No, ehkä ilmiössä on kyse<br />

vain peri-inhimillisestä uteliaisuudesta ja kristityille<br />

kai tehtäväksikin annetun ihmisten verkkokalastuksen<br />

nykyaikaisista metodeista. Näihin<br />

tilaisuuksiin ei onneksi tarvinnut mennä – eikä<br />

niihin olisi mahtunutkaan.<br />

Kulttuuria<br />

Kirkkopäivien kulttuurianti oli laajaa ja monipuolista;<br />

siitä tulivat varmasti nauttimaan nekin,<br />

jotka eivät muuten kirkon touhuista oikein välitä.<br />

”Kirche überfüllt” -kyltit herättivät niin täkäläisissä<br />

kristityissä kuin ”pakanoissakin” hilpeyttä.<br />

Kotiseurakuntani pastori Schlage tiivisti idän<br />

kirkon tilanteen television iltauutisten haastattelussa<br />

hyvin: ”Wir erreichen nur unsere eigenen<br />

Leute.” Tämä lienee totta melkein kaikkialla.<br />

Täällä idässä sitä omaa väkeä vain on vähemmän.<br />

Poliittiset kysymykset ja kulttuuritarjonta ovat<br />

tietysti selkeä kädenojennus ja kutsu sille väestölle,<br />

jota ei pelkästään kristillisellä sanomalla<br />

tavoiteta. Mitä hyvää kirkkopäivistä idässä voisi<br />

poikia? Asennemuutosta kristillisyyttä ja kristittyjä<br />

kohtaan? Lisää jäseniä kirkkoon? Uutta itsevarmuutta<br />

täällä vähemmistönä eläville kristityille?<br />

Pitkämielisiä bussikuskeja? Toivottavasti<br />

kaikkea tätä.<br />

Leipää taivaasta<br />

Miten sitten suhtautua näihin kirkkopäivävieraisiin,<br />

jotka yhtäkkiä täyttivät koko kaupungin ja<br />

painoivat kirkollisten vaakakuppia roimasti alaspäin?<br />

Dresdeniläiset vaikuttivat kaiken kaikkiaan<br />

uteliailta, auttavaisilta ja avoimilta. Vieraat erotti<br />

kyllä joukosta muustakin kuin vihreästä huivista,<br />

mutta täkäläisistäpä ei päällepäin nähnytkään,<br />

kuuluvatko kirkkoon vaiko eivät – hyvä näin. Ainoa<br />

selvä maailmojen yhteentörmäys olisi voinut<br />

sattua ”Herrentag”-juhlijoiden kanssa, mutta<br />

heidän yleensä niin riehakas jodlauksensa Elben<br />

rannoilla vaikutti tällä kertaa kovin vaimealta, ja<br />

olutkärryjä vedettiin kaupungista pois päin. Reippailta<br />

ja rehdeiltä kristityiltä pystyi tuskin sielläkään<br />

välttymään. Omalla lähileipomollani oli<br />

toisenlainen ongelma: Kirkkopäivien kunniaksi<br />

oli hankittu erityinen jauhosekoitus ja sen mukana<br />

saatu upi-uskovaisia mainosjulisteita. Mutta<br />

miten saada valtaosaltaan ateistinen asiakaskunta<br />

ostamaan leipää, jonka nimi on ”Bibelbrot”<br />

ja jonka kuulemma taivas lähettää? No, voihan<br />

sitä pysyä asiallisenakin: ”Ein lockeres und helles<br />

mediterranes Brot” täydensi mainosjulisteen kitsisen<br />

kielen. Kitsistä puheen ollen: Kirkkopäivien<br />

sydänlogo oli idealtaan loistava, mutta miksi ih-<br />

8-9 • 2011 | 11

meessä ihmisen ihanat kädet oli tyylitelty kankeiksi<br />

koukuiksi? Miksi kirkuvaa vihreää, pinkkiä<br />

ja mustaa?<br />

Suomalaisia<br />

Suomalaisiakin kirkkopäivillä näkyi, varsinkin<br />

niissä muutamissa tilaisuuksissa, joissa omat pappimme<br />

olivat mukana järjestelyissä ja toimituksissa.<br />

Enemmänkin suomalaisia päivillä varmasti<br />

oli, mutta he ”hukkuivat massaan”. Yhteisissä<br />

keskusteluissa heräsi ajatus, eikö olisi järkevää<br />

valmistaa monivuotista infomateriaalia suomalaisten<br />

seurakuntien toiminnasta kirkkopäivillä<br />

käytettäväksi. Suomalainen kirkollinen työ ja<br />

organisaatio Saksassa ja vastaavasti Saksan kirkon<br />

toiminta Suomessa on kaikin puolin esimerkillistä<br />

yhteistyötä, jonka olemassaolosta harvat<br />

kirkkopäivävieraat tietävät. Suhteellisen helposti<br />

päivitettävää julistemateriaalia ja tiedotelehtisiä<br />

voisivat suomalaiset seurakunnat tilata SKTK:n<br />

toimistosta käyttöönsä – tai olla tilaamatta –<br />

sen mukaan, miten resursseja esim. oman infopisteen<br />

pystyttämiselle kirkkopäivillä löytyy.<br />

Saattaisihan mukaan laatia myös valmiin Suomi-<br />

aiheisen tietokilpailun tai vastaavaa kevennystä.<br />

Samalla infopiste voisi toimia suomalaisten kohtaamispaikkana,<br />

jonka ilmoitustaululle voisi jättää<br />

viestejä ja terveisiä. Miten olisi suomalainen<br />

”Kirkkopäivävieraskirja?” Seurakuntaharjoitteluun<br />

tuleville opiskelijoille – suomalaisille tai saksalaisille<br />

– tällaisen materiaalipaketin työstäminen<br />

olisi sopiva ja järkevä harjoitustyö.<br />

Kohti Hampuria<br />

Dresdenin kirkkopäivien ”pyörremyrskystä” jäi<br />

kaiken kaikkiaan kiitollinen ja hyvä mieli. Alun<br />

”Tag der Begegnung” päättyi iltahartauteen ja<br />

vaikuttavaan kynttilämereen Elben rannoilla,<br />

mutta myös loppujumalanpalveluksessa oli hienoa<br />

veisata vuorovirsiä kahden pu<strong>olen</strong> Elbeä. Jumalanpalveluksen<br />

kuluessa soutajat ilmestyivät<br />

joelle veisaajien väliin ja heidät lähetettiin viemään<br />

kirkkopäiväviestiä kohti Hampuria – toivottavasti<br />

pääsevät perille ennen kesää 2013. Onkohan<br />

sinne muita tuttuja tulossa? Mennäänkö<br />

kirjoittamaan nimet vieraskirjaan? Onko Päiviä<br />

näkynyt?<br />

Annaliisa Kühn<br />

kuva: Päivi Lukkari<br />

12 |<br />

8-9 • 2011

Ihanat naiset Saksanmaalla<br />

<strong>Kuka</strong> olet?<br />

Olen Riitta Ropponen, eläkkeellä Suomesta. Työurani<br />

aikana toimin sihteerin, tiedottajan ja kustannustoimittajan<br />

tehtävissä. Viihdyn kaupungissa,<br />

varsinkin nyt, kun asun suurten puistojen<br />

tuntumassa ja saan kaiken tarvitsemani kävelymatkan<br />

päästä. Harrastan tähtitiedettä, luen mielelläni<br />

tiedejulkaisuja ja elämäkertoja sekä dekkareita.<br />

Puhun (ja luen) päivittäin ruotsia, suomea,<br />

englantia ja vieläkin huonoa saksaani. Olen mukana<br />

hoitamassa seurakunnan kirjastoa täällä<br />

Frankfurtin suomalaisessa seurakunnassa.<br />

Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan?<br />

Ensimmäisen kerran kuljin Saksan halki junalla<br />

1960-luvun alussa Sveitsiin mennessäni eli näin<br />

kaiken junan ikkunasta.<br />

Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuri<br />

tänne?<br />

Poikani muutti Frankfurtiin jo 1990-luvun alussa,<br />

kun rahamarkkinat avattiin Saksassa. Kävin<br />

täällä muutamia kertoja. Sitten syksyllä 2006,<br />

kun poikani ja hänen perheensä kysyivät, voisinko<br />

ajatella muuttavani tänne auttamaan lasten<br />

hoitamisessa, tartuin heti tilaisuuteen. Ensi<br />

alkuun olin paljon lasten kanssa leikkipuistoissa<br />

ja nyt, kun on hankittu Tessa-koira ja lapset<br />

ovat kasvaneet, on koirapuistojen ja pitkien kävelylenkkien<br />

vuoro.<br />

Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tänne<br />

muuttaessasi?<br />

Ensivaikutelmani on pysynyt sieltä 60-luvulta<br />

saakka: ystävällisyys, kohteliaisuus ja auttamisen<br />

alttius.<br />

Kerro jokin alkuaikojen kommellus?<br />

En muista mitään kommelluksia, mutta on niitä<br />

varmaan kielen kanssa ollut.<br />

Millainen oli Suomi, josta lähdit?<br />

Hyvin keskitetysti ohjattu ja säännelty elintarvike-<br />

ja muu teollisuus: massatuotantoa voittojen<br />

optimoimiseksi. Erittäin tehokas verojen keruu,<br />

joka on mahdollistanut ns. hyvinvointivaltion ja<br />

esim. ilmaisen opetuksen kaikille. Jatkuva kaksikielisyystaistelu,<br />

joka nostetaan esille aina parempien<br />

aiheiden puuttuessa.<br />

Mitä sinuun on saksalaisuudesta<br />

tarttunut?<br />

Kun sama ihminen tulee<br />

vastaan muutaman<br />

kerran, niin alan jo tervehtiä.<br />

Miten suomalaisuus<br />

näkyy sinussa?<br />

Huonosti, kun minua<br />

yleensä luullaan ranskalaiseksi,<br />

kreikkalaiseksi<br />

tai espanjalaiseksi. Kerron kylläkin heti<br />

keskustelun alussa, että <strong>olen</strong> Suomesta. Kerran<br />

Bangkokin lentokentällä passijonossa tunsin olevani<br />

hyvin eurooppalainen muiden eurooppalaisten<br />

joukossa.<br />

Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksi<br />

juuri se?<br />

Tällä hetkellä ”Vem kan segla för utan vind...” tai<br />

”Yksi ruusu on kasvanut laaksossa...”, joita lauleskelen<br />

itsekin möreällä äänelläni. Jostakin syystä<br />

äitini kielsi minua laulamasta ”ruusu-laulua”, kun<br />

olin kouluikäinen. Pidän kansanlauluista.<br />

Mikä on parasta Suomessa?<br />

En kaipaa maisemia tai ruokia, mutta muutaman<br />

hyvän ystävän kanssa käytäviä pitkiä keskusteluja.<br />

Sisukkuus – voittavat vaikka jääkiekon maailmanmestaruuden,<br />

kun tarpeeksi ärsytetään.<br />

Mikä on parasta Saksassa?<br />

Ystävällisyys, monipuolisuus. On helppo saada<br />

tuoretta ruokaa kävelymatkan päästä.<br />

Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit?<br />

Eipä auta jossitella – elämä kuljettaa.<br />

Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla<br />

on sinulle?<br />

Se on linkki lapsuudessa saatuun kasvatukseen<br />

länsimaiseen kristilliseen kulttuuriin, jonka kantava<br />

voima on myötätunto lähimmäisiä kohtaan<br />

ja anteeksianto. Seurakunta on kuin ylimääräinen<br />

suurperhe. On mukava tavata muitakin tänne<br />

ajautuneita ja vaihtaa kuulumisia. Kirjasto on tietenkin<br />

tärkeä ja kirjojen parissa puuhaaminen.<br />

Haastattelu Ritva Prinz<br />

kuva: Outi Kyytsönen<br />

8-9 • 2011 | 13

toripaikka / Marktplatz<br />

Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä<br />

H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax<br />

+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein<br />

Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa.<br />

Schleiermacherstr. 24a, 10961<br />

Berlin, alk. 25 €/yö, booking@finnlandzentrum.de,<br />

www.suomikeskus.de<br />

Huoneistohotelli StadiHome, Helsinki<br />

vuokraa kalustettuja, siistejä huoneistoja<br />

(1-3h+kk/k) Helsingin kantakaupungista.<br />

Hinnat alk. 300 € / vko + alv. 9 %.<br />

StadiHome, Ilkka Lehtonen<br />

+358-50-5266400, www.stadihome.com<br />

PEPESOUND<br />

Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik<br />

07626-971545 / www.pepesound.org<br />

GOOD NIGHT, BETTER DAY.<br />

Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat<br />

Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat<br />

Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt<br />

Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529<br />

info@fennobed.de · www.fennobed.de<br />

Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin<br />

Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich<br />

Lokakuuksi ja huhtikuuksi annetaan kalustettu<br />

asunto vuokralle. 600 euroa/kk. Rautatie<br />

1,5 km. Karjaa. Turku - Helsinki -radan<br />

varrella. Tied. 00358 41 7484 103/Päivi<br />

Suomalainen Gospel-legenda<br />

Exit vierailee Sveitsissä<br />

Lauantaina 17.9. klo 19 Pekka<br />

Simojoki ja Exit konsertoivat<br />

Zürichissä<br />

Exit on yksi tunnetuimmista suomalaisen<br />

gospelmusiikin yhtyeistä. Yhtye<br />

tunnetaan tarttuvista melodioistaan ja<br />

maanläheisistä teksteistään, jotka pyrkivät<br />

tuomaan ikivanhan evankeliumin<br />

tämän ajan kielelle.<br />

Paikka: Ref. kirkko Wipkingen,<br />

Wibichstr. 43, 8037 Zürich.<br />

Vapaa pääsy, kolehti.<br />

Lisätietoja www.finnkirche.ch<br />

Sunnuntaina 18.9. klo 11 suomalainen<br />

Gospel-jumalanpalvelus Bernissä<br />

Pekka Simojoki ja Exit-yhtye pitävät<br />

pastori Juha Eklundin kanssa musiikkijumalanpalveluksen.<br />

Tervetuloa<br />

kauempaakin suositun suomalaisen<br />

gospelmusiikin pariin!<br />

Jumalanpalveluksen jälkeen<br />

kirkkokahvit.<br />

Paikka: Antonierkirkko, Bern<br />

Die Mumins gehen Essen<br />

Die Ausstellung Schweben – Träumen – Leben<br />

ist im September im Ruhrgebiet zu sehen<br />

Ausstellung: 6.-16.9., im Foyer des Rathauses, Porscheplatz 1, Essen. Eröffnung am 6.9. (Uhrzeit ist<br />

noch nicht festgelegt, da abhängig vom Eintreffen der Delegation aus der Partnerstadt Tampere.)<br />

Rahmenprogramm: 7.6., Tanzperformance Dance Theatre MD Tampere. Ort: Die Bühne in der Folkwang<br />

Hochschule Essen-Werden. Eine Vorstellung morgens (Uhrzeit steht noch nicht fest) und eine<br />

abends um 19:30 Uhr.<br />

Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./Tel. 0511- 2 79 66 00<br />

www.rengas.de/ilmoitukset-mainokset/ilmoittajille / www.rengas.de/de/anzeigen/mediadaten<br />

Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8 € lisärivit à 6 € + 19% MwSt • Die ersten 3 Zeilen insges. 8 €, zusätzliche Zeilen à 6 € +19% MwSt<br />

14 |<br />

8-9 • 2011

toripaikka / Marktplatz<br />

Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti<br />

Hannoverissa ja sen ympäristössä<br />

Taina Palokangas-Büsing<br />

(Systemische Therapeutin)<br />

Tel. 0511-559754<br />

Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa<br />

Zahnarztpraxis<br />

Marianne Lienard<br />

Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover<br />

www.praxislienard.com, Telefon: 0511-461353<br />

Suomalainen toimintaterapeutti<br />

Ergotherapeutin<br />

Sari Heipp<br />

München, puh./Tel. 0177-2837038, sari@heipp.de<br />

Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin<br />

Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki)<br />

ELINA OLDENBOURG<br />

Tel. 069-671109 Fax 069-6708690<br />

Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M.<br />

ElinaO@aol.com<br />

FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH<br />

Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin<br />

Dr. Angela Plöger<br />

Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg<br />

Tel. 040-8004919<br />

Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK<br />

Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin<br />

RITVA JAKOILA<br />

Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M.<br />

Tel. 069-9573520 Fax 069-95735222<br />

jakoila@t-online.de<br />

Valant. kielenkääntäjä<br />

beeidigte Dolmetscherin<br />

Ritva Kaarina Schröder<br />

FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH<br />

Ebelingstr. 4, 30659 Hannover<br />

Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555<br />

E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de<br />

Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht<br />

Kai Schröder<br />

Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch<br />

Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733<br />

Beratung & therapeutische Begleitung<br />

mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse<br />

Satu Marjatta Massaly<br />

HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie<br />

50935 Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel. 01522 – 9267514<br />

suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri<br />

Sanna Rauhala-Parrey<br />

Bahrenfelder Steindamm 37<br />

/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg<br />

Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312<br />

avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12,<br />

to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14<br />

Suomalainen psykoterapeutti<br />

Dr.med. Carita Schneider<br />

Friedensallee 62a, 22765 Hamburg<br />

Puh./Tel.: 040-89018823<br />

Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch<br />

Lento- ja laivaliput, seuramatkat<br />

Eija Kassner, TravelNet<br />

(Thomas Cook Group)<br />

Tel. 09131-994350, Mobil 0172-9472801<br />

E-Mail eija.kassner@t-online.de<br />

Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin!<br />

§ §<br />

www.tifcon.de<br />

Verot/Steuern<br />

Veroja suomeksi ja saksaksi<br />

Deutsch - Finnisches Steuerrecht<br />

Steuerberatung Trosien<br />

Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien<br />

Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de<br />

Katso myös: www.rengas.de<br />

8-9 • 2011 | 15

<strong>Kuka</strong> sinä olet? Wer bist du?<br />

Tarinoita identiteetistä ja maahanmuutosta<br />

Das Ausstellungsprojekt<br />

„Identity Search –<br />

Geschichten zur Identität<br />

und Immigration“<br />

behandelt das stets aktuelle<br />

Thema Immigration.<br />

Identity Search ist<br />

ein Projekt mit einer Fotoausstellung<br />

und Interviews<br />

von Migranten<br />

in Finnland, einer Buchpublikation<br />

und einer eigenen<br />

Internetseite. Das<br />

Projekt zeigt, wie vielseitig<br />

der Begriff „Immigrant“<br />

ist und wie Einwanderer<br />

oft als eine<br />

zusammengehörende<br />

Gruppe gesehen werden.<br />

Ute & Sören (det.), sarjasta Identity<br />

Die Ausstellung stellt<br />

Search, valokuvaaja Johannes Romppanen<br />

die Menschen aus aller<br />

Welt, auch aus Deutschland,<br />

vor. Es stellt sich auch die Frage, wie sehen<br />

in Deutschland lebende Finnen sich selbst?<br />

Wer sind wir?<br />

Sekä Saksassa että Suomessa on viimeisen vuoden<br />

aikana käyty monenlaista keskustelua maahanmuutosta<br />

ja maahanmuuttajista. Saksalla<br />

ja Suomella on erilaiset taustat maahanmuuton<br />

suhteen. Kuitenkin viimeisen vuoden aikana<br />

käydyssä keskustelussa ja tämänhetkisessä ilmapiirissä<br />

on jotakin samaa. Liittokansleri Angela<br />

Merkelin mukaan monikulttuurisuus on epäonnistunut.<br />

Suomessa vaaditaan monilta tahoilta<br />

suhtautumaan maahanmuuttoon kriittisesti. Ääritapauksessa<br />

maahanmuuttajat leimataan molemmissa<br />

maissa ongelmallisiksi ja kykenemättömiksi<br />

elämään yhteiskunnassa.<br />

Mutta keitä ovat nämä maahanmuuttajat? <strong>Kuka</strong><br />

määritellään maahanmuuttajaksi? Entä kuinka ns.<br />

maahanmuuttajat näkevät itsensä? Kysymykset<br />

ovat osa valokuvaaja Johannes Romppasen, sosiaalipsykologi<br />

Sirkku Varjosen ja sosionomiopiskelija<br />

Sara Hornigin toteuttamaa Identity Search<br />

–näyttelyprojektia. Projekti koostuu Suomessa<br />

asuvien maahanmuuttajien valokuvista, jotka on<br />

otettu heille tärkeissä paikoissa, sekä teksteistä,<br />

jotka on koottu osallistujien identiteettiä koskevien<br />

haastattelujen pohjalta. Identity Search<br />

–projektiin kuuluvat lisäksi myös oma kirjajulkaisu<br />

sekä nettisivut (www.identitysearch.net).<br />

Valokuvista löytyvät niin Amit, Carmen, Larry,<br />

Nurri ja Olga - kuin myös Helmut, Ute, Sören<br />

ja Sara, joiden nimistä voi aavistaa henkilöiden<br />

saksalaistaustan. Saksassa asuu yli 13 000 suomalaista.<br />

Voi aina pohtia, kuinka moni Saksassa<br />

asuva suomalainen määrittelee itsensä maahanmuuttajaksi.<br />

Itse henkilökohtaisesti vitsailen<br />

toisinaan olevani “Gastarbeiter”, joka palaa vuoden<br />

pestin jälkeen takaisin kotimaahansa. Erään<br />

näyttelyprojektiin osallistuneen ajatus on varmasti<br />

toisinaan tullut monen ulkomailla asuneen<br />

mieleen: “Sen sijaan, että ihmiset kysyvät minulta,<br />

missä <strong>olen</strong> syntynyt, haluaisin heidän kysyvän<br />

minulta kysymyksiä, jotka antaisivat minun<br />

kertoa, kuka <strong>olen</strong>.”<br />

Anniina Majanlahti<br />

Volontärin Bildende Kunst<br />

Finnland-Institut in Deutschland<br />

Eröffnung am 25.8. 19 Uhr<br />

Ausstellung 26.8.–23.9.<br />

Geöffnet Mo 10–17 Uhr, Di–Do 11–19 Uhr,<br />

Fr 9–15 Uhr<br />

Georgenstr. 24 (1. OG), 10117 Berlin-Mitte,<br />

Tel. 030-520026010, info@finstitut.de<br />

16 |<br />

8-9 • 2011

Viranomaisasioiden aakkoset<br />

Rekisteröinnit<br />

Ulkomailla asuva Suomen kansalainen on väestötietolain<br />

mukaan velvoitettu ilmoittamaan maistraatille<br />

henkilötietojen muutoksista, muun muassa<br />

lapsen syntymästä, avioliitosta, avioerosta<br />

sekä osoitteen- ja nimenmuutoksesta.<br />

Rekisteröinti-ilmoituksia ottavat vastaan Berliinin<br />

suurlähetystö, Hampurin pääkonsulaatti,<br />

Münchenin kunniapääkonsulaatti ja Frankfurtin<br />

kunniakonsulaatti.<br />

Rekisteri-ilmoituksiin tarvittavat liitteet<br />

Ulkomailla syntyneen Suomen kansalaisen rekisteröinti:<br />

• alkuperäinen kansainvälinen syntymätodistus<br />

tai oikeaksi todistettu jäljennös sekä apostille-todistus.<br />

Jos syntymätodistus on saksankielinen,<br />

tarvitaan siitä virallinen käännös<br />

suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sekä apostille-todistus<br />

myös käännökseen.<br />

• kopiot vanhempien passeista<br />

Avioliiton rekisteröinti:<br />

• alkuperäinen kansainvälinen vihkitodistus tai<br />

oikeaksi todistettu jäljennös sekä apostilletodistus.<br />

Jos vihkitodistus on saksankielinen,<br />

tarvitaan siitä virallinen käännös suomeksi,<br />

ruotsiksi tai englanniksi sekä apostille-todistus<br />

myös käännökseen.<br />

• kopiot aviopuolisoiden passeista tai henkilöllisyystodistuksista<br />

Avioeron rekisteröinti:<br />

• alkuperäinen avioeropäätös tai oikeaksi todistettu<br />

jäljennös ja EU-säännösten mukainen todistus<br />

• EU:n alueella myönnetyt avioeropäätökset,<br />

joihin on liitetty EU-säännösten (artikla 39)<br />

mukainen todistus, ovat sellaisenaan (ilman<br />

käännöstä ja apostille-todistusta) päteviä Suomessa.<br />

Todistuksen saa avioeron myöntäneeltä<br />

viranomaiselta.<br />

Mitä pitää ottaa huomioon, kun menen<br />

naimisiin? Entä eron tullen? Mistä saan<br />

passin? Olenko asevelvollinen Suomessa?<br />

Suomen suurlähetystön konsuli Leena<br />

Meier jatkaa sarjaa viranomaisasioiden<br />

kiemuroista. Hyödyllisiä vinkkejä löytyy<br />

niin uusmuuttajille kuin jo kauan Saksas-<br />

§sa asuneille Suomen kansalaisille.<br />

Jos EU-säännösten mukainen todistus puuttuu,<br />

tarvitaan<br />

• alkuperäinen avioeropäätös tai oikeaksi todettu<br />

jäljennös ja virallinen käännös siitä suomeksi,<br />

ruotsiksi tai englanniksi.<br />

• apostille-todistukset avioeropäätökseen ja<br />

käännökseen.<br />

Mikäli avioero on tapahtunut ennen 1.3.2001,<br />

tulee se vahvistaa Helsingin Hovioikeudessa.<br />

www.oikeus.fi/ho/helsinki<br />

Ulkomailla kuolleen Suomen kansalaisen<br />

rekisteröinti:<br />

• alkuperäinen kansainvälinen kuolintodistus<br />

• apostille-todistus<br />

Tuontimääräykset<br />

Suomen tuontimääräyksistä saa tietoa tullineuvonnasta.<br />

www.tulli.fi<br />

Verotus<br />

Verohallinnon verkkosivuilla on ohjeita Suomeen<br />

maksettavien verojen maksutavoista (esim. perintövero).<br />

www.vero.fi<br />

Sarja päättyy tähän.<br />

Suurlähetystön yhteystiedot:<br />

Suomen suurlähetystö, Berliini /<br />

Botschaft von Finnland<br />

info.berlin@formin.fi, www.finnland.de<br />

8-9 • 2011 | 17

Suurlähetystö tutuksi sosiaalisessa mediassa<br />

Suomen Saksan-suurlähetystö Berliinissä ja pääkonsulaatti Hampurissa käyttävät aktiivisesti sosiaalisia<br />

medioita. Facebook ja Twitter tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista<br />

asioista avoimesti reaaliajassa. Tavoitteena on tehdä suurlähetystö helpommin lähestyttäväksi<br />

ja sen toimintaa tutummaksi.<br />

Suomen suurlähetystö Berliinissä ja pääkonsulaatti Hampurissa ovat olleet vuodenvaihteesta lähtien<br />

niin Facebookissa kuin Twitterissä. ”Suurlähetystön perustehtäviin kuuluu palvella ihmisiä ja<br />

heidän tiedontarpeitaan. Myös lähetystön on oltava siellä, missä ihmiset ovat”, sanoo lehdistöneuvos<br />

Leo Riski.<br />

Suurlähetystön ja pääkonsulaatin nettisivuilta sekä facebook-sivulta on voinut lukea jo yli puoli<br />

vuotta pääkonsuli Erja Tikan blogi-kirjoituksia, jotka toisinaan kirvoittavat lukijoita napakkaankin<br />

kommentointiin. ”Saan blogeistani suoraa palautetta sekä Suomesta että Saksasta. Blogin kautta<br />

kommentoitiin Suomen eduskuntavaalituloksiakin”, kertoo Erja Tikka.<br />

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa<br />

Uusimpana sosiaalisen median aluevaltauksena edustuston käyttöön on avattu Youtube- ja Flickrtilit,<br />

jotka elävöittävät sekä nettisivujen että Facebookin ja Twitterin tarjontaa. Lisäksi sivujen kautta<br />

voidaan tarjota kuva- ja videomateriaalia yhteiseen käyttöön.<br />

”Facebook ja Twitter ovat jo osoittautuneet oivallisiksi tietolähteiksi ja yhteydenpitovälineiksi kriisitilanteissa.<br />

Toivomme, että myös lähetystön Flickr- ja Youtube-tilit kertovat jotain sellaista, mihin<br />

muuten tarvittaisiin pitkät selitykset”, toteaa Riski. Youtubin ja Flickrin avulla voi kertoa vaikkapa<br />

kulttuuritapahtumista tai tilaisuuksista, joissa suomalaiset ovat olleet näkyvästi mukana.<br />

Eurooppaministerin johdolla twiittaamaan<br />

Ulkoministeriö on ottanut Facebookia ja muita sosiaalisen median välineitä käyttöön ahkerasti.<br />

Miltei kolmellakymmenellä Suomen ulkomaanedustustolla on Facebook-sivu. Esimerkiksi Japanin<br />

maaliskuun luonnonkatastrofin yhteydessä ulkoministeriö valitsi Suomen Japanin-suurlähetystön<br />

Facebook-sivun tärkeäksi täydentäväksi kriisiviestinnän kanavaksi.<br />

Lisäksi Facebookissa ovat ulkoministeriön kehitysyhteistyön ja globaalikasvatuksen verkkojulkaisu<br />

Global Finland, Suomi-tietoutta jakava This is Finland sekä Eurooppatiedotus.<br />

Ulkoministeriön tunnetuin sosiaalisen median moniottelija on ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri<br />

Alexander Stubb, jonka rennot twiittailut Ruotsin ulkoministeri Carl Bildtin kanssa ovat ylittäneet<br />

uutiskynnyksen myös kansainvälisessä mediassa.<br />

Myös Riskin mukaan kokemukset sosiaalisesta mediasta ovat tähän asti olleet pelkästään myönteisiä.<br />

”Sosiaalisen median kautta voi välittää näppärästi vaikka hyviä Suomi-vinkkejä tai kiinnostavia<br />

juttuja ilman pitempiä esipuheita.”<br />

http://www.facebook.com/BotschaftUndGeneralkonsulatVonFinnland<br />

http://twitter.com/FinBotschaftDe<br />

http://www.youtube.com/BotschaftvonFinnland<br />

http://www.flickr.com/photos/botschaftvonfinnland/<br />

18 |<br />

8-9 • 2011

Ajankohtaista kulttuurikalenterista<br />

6.8.2011 Konsertti: Sunrise Avenue. Schloss Alzey, Rheinland-Pfalz<br />

12.8.2011 Konsertti: Disco Ensemble. 27. Open Flair Festival, Eschwege, Hessen<br />

13.8.2011 Konsertti: Disco Ensemble. Taubertal Festival,<br />

Rothenburg ob der Tauber, Bayern<br />

4.9.2011 Kulturfest. Värikäs pohjoismainen kulttuurijuhla Pohjoismaiden<br />

suurlähetystöjen yhteistalossa, Berliini<br />

6.9.2011 Konsertti: Esa-Pekka Salonen ja London Philharmonic Orchestra,<br />

musikfest berlin, Berliner Philharmonie<br />

7.9.2011 „Flagships of Culture - neue nordische Kulturhäuser”. Arkkitehtuurinäyttely<br />

Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa, Berliini<br />

13.9.-29.10.2011 Finnische Dunkelheit -valodesignnäyttely. Pohjoismaiden suurlähetystöjen<br />

yhteistalo, Berliini<br />

17.9.2011 Bundesgartenschaun Suomi-teemapäivä. Koblenz, Rheinland-Pfalz<br />

Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin<br />

verkkosivuilta www.finnland.de<br />

Ein BUGA-Tag in Koblenz im Zeichen Finnlands 17.09.2011 10:00-19:00 Uhr<br />

10:00 Uhr Eröffnungsgottesdienst in der Basilika St. Kastor am Deutschen Eck<br />

Mit dabei: Eternitas-Chor aus Tampere unter Leitung von Petra Perttula, Pfarrer Sven Dreiser<br />

von „Kirche auf der Buga 2011“, finnische Pfarrerin für Westdeutschland Helena Eckhoff.<br />

Programm auf dem RZ-Forum im Kernbereich Blumenhof am Deutschen Eck<br />

11:00-12:30 Uhr Eröffnung des Finnlandtags<br />

durch die finn. Botschafterin I.E. Frau Päivi Luostarinen, den Oberbürgermeister der Stadt<br />

Koblenz, Herrn Prof. Dr. Joachim Hoffmann-Göttig, die Leiterin des Finnland-Instituts in<br />

Berlin, Frau Dr. Anna-Maija Mertens und die DFG-Bundesvorsitzende, Frau Marjaana Staack.<br />

Musikalische Gestaltung: Die Kammerphilharmonie des Landesmusikgymnasiums Montabaur<br />

und der Kammerchor Eternitas aus Tampere<br />

13:00-13:45 und 15:00-15:45 Uhr Tango-Workshops mit der Gruppe Uusikuu<br />

17:00-19:00 Uhr Konzert der Finnischen Tango-Band Uusikuu<br />

Im Festungspark im Kernbereich Festung Ehrenbreitstein gibt es u.a. Kinder-Spielhaus-<br />

Wettbewerb, Kindertheater, Gummistiefelweitwurf und Mölkky.<br />

Weitere Informationen<br />

www.rengas.de > Pfarrer und Gemeinden > Koblenz<br />

www.buga2011.de<br />

www.finnlandtag.de<br />

Veranstalter: Deutsch-Finnische Gesellschaft<br />

8-9 • 2011 | 19

Samassa veneessä jo 40 vuotta<br />

Berliinin suomalainen seurakunta vietti merkkipäivää<br />

juhannustunnelmissa<br />

Sataako... toivottavasti ei... onneksi ei sada!<br />

Hän säät ja ilmat säätää, tänäkin kesänä, joten<br />

juhla Havel-joen rantanurmikolla, Friesen-soutuklubilla<br />

onnistui. Meillä Berliinissä<br />

sanotaankin, että juhannuksen jumalanpalveluksessa<br />

paistaa aurinko, satoi tai paistoi!<br />

Eräs näkymä etäiseltä terassilta: kirkkovenettä<br />

soudetaan ilta-auringossa, „Satumaan“ Martin<br />

Welp laulaa kansallisia tangoja pöytien ääressä<br />

istuvalle ja pienissä ryhmissä seisovalle juhlaväelle<br />

kitaransa ja kontrabasisti Comezin säestyksellä,<br />

lapset kilpailevat lystikkäissä peleissä ja äsken<br />

tanssinut kansantanhuryhmä on puvuissaan oikea<br />

juhlan koristus. Näin on ollut jo useana kesänä,<br />

joka kerta yhtä uutena ja ainutkertaisena.<br />

Pastorimme Päivi Lukkari piti kansanlaulukirkon,<br />

johon Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut<br />

tuttuihin säveliin hengelliset sanat. Säestäjänä<br />

toimi hanuritaituri Anton Kryukov, joka illan<br />

mittaan soitti paljon iloisia ja haaveellisia sävelmiä<br />

kaiken kisailun taustaksi. Juhlaväki oli parhaimmillaan<br />

satapäinen, kun lapsiakin oli mukana<br />

runsaasti. Heille Düsseldorfin pastori Helena<br />

Eckhoff piti Martin Welpin kanssa oman mukulamessun.<br />

Tervehdyksiä juhlaan tuli runsaasti. Ilahduttavaa<br />

oli saada viestejä vuosikymmenten jälkeen<br />

„alkukirkon“ ajoilta, jolloin vakituisia tiloja ei vielä<br />

edes ollut. Suomen kirkon tervehdyksen toi<br />

henkilökohtaisesti TT Aulikki Mäkinen, joka kiitti<br />

kolmen tarmokkaan perustajanaisen työn kestävää<br />

tulosta ja jatkuvuutta. Perustajista oli paikalla<br />

Pirkko Wedhorn; muut perustajat ovat Ulla<br />

Vorpahl ja Mailis Unger. Suomen suurlähetystön<br />

tervehdyksen toi ministeri Leena Aalto, SKTK:n<br />

tervehdyksen esitti Milja v. Fragstein ja Saksan<br />

suomalaispappien terveiset Helena Eckhoff.<br />

Suomi-Keskuksen toinen puheenjohtaja Uwe<br />

Schulz ja suomikoulun puheenjohtaja Riina Saarimäki<br />

totesivat puheissaan yhteistyön seurakunnan<br />

kanssa hedelmälliseksi.<br />

kuvat/Fotos: Uwe Schulz, Bildunterschriften: Päivi Lukkari<br />

20 |<br />

1) ) Das Fest begann mit einem festlichen Gottesdienst, Kansanlaulukirkko – Volksliedgottesdienst. Anna-Mari<br />

Kaskinen hat dafür zu altbekannten finnischen Volksliedern neue Texte geschrieben. Begleitet wurde der Gottesdienst<br />

von dem Akkordeonkünstler Anton Kryukov.<br />

2) Zum Rudern des finnischen Kirchenbootes braucht man sieben Paare, vierzehn Ruder und natürlich Wasser…<br />

Seit 40 Jahren in einem Boot – finnische Gemeinde in Berlin. Um vorwärts zu kommen, braucht man viel Taktgefühl…<br />

Es geht eben nur zusammen.<br />

8-9 • 2011

Die finnische Gemeinde Berlin feierte ihr 40-<br />

jähriges Bestehen mit einem bunten Mittsommerfest.<br />

Kirchenbootrudern, Tango und<br />

Mölkky gehörten zum Programm genauso wie<br />

ein Gottesdienst mit Volksliedern und ein Kindergottesdienst.<br />

Bei guter Laune, exzellenter<br />

Bewirtung und angeregten Gesprächen vergnügten<br />

sich manche sogar bis Mitternacht.<br />

Im Rahmen des Jubiläums wurden langjährige<br />

Verantwortungsträger besonders geehrt,<br />

unter ihnen die „Damen der ersten Stunde“,<br />

vertreten durch Pirkko Wedhorn. Die zwei<br />

anderen Gründerinnen sind Ulla Vorpahl und<br />

Mailis Unger.<br />

Grußworte sprachen u.a. Gesandte Leena<br />

Aalto für die Botschaft von Finnland und<br />

Dr. theol. Aulikki Mäkinen für die Finnische<br />

Ev.-Luth. Kirche.<br />

Zusammenfassung Ritva Prinz<br />

Juhannukseen kuuluvat seppeleet ja kukat. Annikki<br />

Välimäki seppelöi mm. kirkkoraadin pitkäaikaisen<br />

puheenjohtan Varpu Seperin, Pirkko Wedhornin<br />

ja Anna-Liisa Uthicken. Helena Dullekin,<br />

Raili Schwandtin ja Irja Kauton pihoihin ilmestyy<br />

koristepensas.<br />

Illan vapaassa ohjelmassa riemastutti erityisesti<br />

vikkelä akankantokisa. Nuoripari juoksi 70 metriä<br />

14,9 sekunnissa! Mölkkypeliä pelattiin rankasti<br />

päätöshartauteen ja yhteiseen Suvivirteen<br />

saakka.<br />

Sulimmat kiitokset kaikille seurakuntamme veneen<br />

rakentajille. Vene on vankkaa tekoa ja yhteisvoimin<br />

soutaminen mukavaa.<br />

Mikael Merenmies<br />

Kirjoittaja on Berliinin suomalaisen<br />

seurakunnan kirkkoraadin varapuheenjohtaja.<br />

Hyttyset, vesisade, halla ja savuava grilli - eivät<br />

kuuluneet Berliinin suomalaisten juhannuksen<br />

viettoon! Juhlimme juhannusta ystävien<br />

ja tuttavien kesken Spandaun Ruderclub<br />

Friesenillä. Paikka osoittautui kauniiksi ja soveltui<br />

loistavasti juhlan viettoon myös lasten<br />

kanssa. Laaja nurmikenttä innoitti lapsia<br />

keksimään erilaisia pelejä ja kilpailuja. Pienimmätkin<br />

lapset viihtyivät leikkipaikalla tai<br />

opettajien leikitettävinä. Aikuisilla keskikesän<br />

juhla kului ruoka- ja kahvipöytien antimista<br />

sekä hyvästä seurasta nautiskellessa.<br />

Tunnelmaa pitivät korkealla myös erinomaiset<br />

muusikot ja muut taiturimaiset esitykset.<br />

Ilta sujui rennossa tunnelmassa jopa niin, että<br />

jatkoimme juhlan viettoa kelloa katsomatta<br />

lähes puoleenyöhön.<br />

Akankanto, kirkkovenesoutu, hiihtokilpailu ja<br />

mölkky. Niistä oli juhannus 2011 tehty!<br />

Riina ja Anssi Saarimäki & co<br />

Das kann bei keiner finnischen Feier in Deutschland fehlen – finnische Volkstänze. In Berlin sorgt für finnische Stimmung<br />

und Tradition die Volkstanzgruppe Kopukkaporukka. Ihren Namen hat die von Varpu Seper geleitete Gruppe von<br />

dem ersten Tanz, den die Gruppe einst einstudierte: Kopukka.<br />

8-9 • 2011 | 21

Unterwegs an Ruhr und Rhein<br />

Semesterabschlussausflug der Freundinnen und Freunde<br />

des philosophisch-theologischen Eintopfs<br />

Duisburg-Marxloh und dort die Besichtigung<br />

der im Oktober 2008 eröffneten Moschee war die<br />

erste Etappe der diesjährigen Abschluss-Exkursion<br />

der philosophisch-theologischen Eintopf-Genießer<br />

und Genießerinnen. Schon auf dem Weg<br />

dorthin wurde uns ein besonderes Highlight angeboten,<br />

denn wir konnten an der Hauptstraße<br />

die wunderschönen Brautmodengeschäfte bewundern.<br />

Allerdings war das eher ein Nebeneffekt, denn<br />

eigentlich wollten wir zu der berühmten Moschee<br />

(www.ditib-du.de), wo uns ein junger Moslem Informationen<br />

über seine Religion und über die in<br />

der Moschee stattfindenden Aktivitäten gab und<br />

uns durch das Gebäude führte. Das Motto der<br />

Moschee lautet: „Vom Nebeneinander zum Miteinander<br />

der Kulturen und Religionen“, was besonders<br />

in dem Islam-Archiv durch drei verzierten<br />

Kuppeln vor<br />

die Augen geführt wird, die die drei Weltreligionen<br />

darstellen. Besonders gut gefiel wohl allen<br />

der junge Moscheeführer, der mit uns eine<br />

Premiere als Fremdenführer erlebte, als wir auf<br />

dem weichen Teppich sitzend lauschen konnten,<br />

wie es sich anhört, wenn ein Muezzin zum Gebet<br />

ruft. Beim Mittagessen stellten wir fest, dass<br />

sich die Meinungen über die Moschee und die<br />

Führung sehr unterschieden; das Gebäude wurde<br />

von schön harmonisch bis zu kitschig empfunden.<br />

Die Erklärung des Fremdenführers über<br />

die Notwendigkeit, ein Kopftuch zu tragen, wurde<br />

eher belächelt.<br />

Nachdem ausführlich diskutiert war und alle<br />

auch aufgegessen hatten, ging es weiter in Richtung<br />

Düsseldorf-Kaiserswerth, wo wir zuerst kurz<br />

über die im Mittelalter gegründete Kaiserpfalz<br />

und den Ort Kaiserswerth und die Bedeutung des<br />

Wortes „Werth“ informiert wurden. Ursprünglich<br />

stand nämlich hier auf der Rheininsel,<br />

einem Werth, ein Kloster, das<br />

später zerstört wurde. Das Wort<br />

kuvat: Christoph Diestelhorst<br />

Licht am Ende des Ausflugs<br />

Albrecht Winkler fesselt die „Eintöpfler“<br />

mit exklusiven Informationen.<br />

22 |<br />

8-9 • 2011

„Werth“ oder auch „Wert“, „Werd“ wird am Nieder-<br />

und Mittelrhein für Binneninseln gebraucht<br />

und kommt häufig in Ortsnamen, z. B. in dem Namen<br />

Kaiserswerth, vor. Beim Spaziergang durch<br />

den Ort konnten wir die gemütlich schönen Gassen<br />

und Plätze bewundern. Zur Ruhe kamen wir<br />

wieder zwischendurch, als wir die frisch renovierte,<br />

helle Kirche an der Diakonissenanstalt betraten.<br />

Die Kaiserswerther Diakonie wurde im 19.<br />

Jahrhundert von Theodor Fliedner gegründet.<br />

Da das Wetter wunderbar war, war es natürlich<br />

am Rhein voll, aber trotzdem schön. Das Café<br />

(www.galerie-burghof.de) direkt am Rhein war<br />

künstlerisch gestaltet, hier auch der Apfelstrudel<br />

mit Vanillesoße ein Highlight.<br />

Da der Tag allen so gut gefallen hat, fiel es<br />

den meisten schwer, aufzustehen und den Heimweg<br />

anzusteuern, aber so können wir uns schon<br />

wieder auf das nächste Semester und den Ausflug<br />

freuen!<br />

Anna-Liisa Diestelhorst<br />

Antennipipoja ja Satumaata<br />

Düsseldorfin seurakunta jakoi tietoa Suomesta Eurooppapäivillä<br />

kuva: Christoph Wolff, teksti: Tuija Marttinen-Grote<br />

Rafaelin enkelit -kuoro esiintyi<br />

Eurooppapäivillä, ensimmäistä<br />

kertaa historiansa aikana<br />

äänitarkkailijan, mikrofonien<br />

ja taustabändin avustuksella.<br />

Hieno kokemus kaikille kuorolaisille.<br />

Laulujen valintakin<br />

tuntui osuneen nappiin: Seppo<br />

Heikkilän Tunturimessun joiku,<br />

Ultra Bran Sinä lähdit pois ja<br />

tango Satumaa.<br />

Düsseldorfin kaupungin raatihuoneen<br />

aukiolla järjestettiin<br />

11. kerran Eurooppapäivä. Seurakuntamme<br />

on osallistunut tähän<br />

tapahtumaan alusta alkaen.<br />

Meidän telttamme oli taas kerran<br />

yksi kuvatuimmista kohteista,<br />

ja antennipipot hauskuttivat<br />

ja ihastuttivat ihmisiä!<br />

kuva: Ulrich Grote<br />

8-9 • 2011 | 23

Villinä viisuista<br />

Suomalaisten euroviisufanien kokemuksia<br />

Minun lapsuudessani Suomessa ei vielä ollut<br />

Idols-ohjelmaa. Jos olisi ollut, minusta olisi<br />

varmasti tullut sen suuri fani. Mutta onneksi<br />

oli euroviisut. Kerran vuodessa. Joulun<br />

ja syntymäpäivän jälkeen se olikin yksi vuoden<br />

kohokohdista. Suurin toiveeni lapsena oli<br />

päästä joskus seuraamaan tuota tapahtumaa<br />

paikan päälle.<br />

Kun Lena valloitti Euroopan Oslossa Satellite-kappaleellaan<br />

ja euroviisujen tapahtumapaikaksi<br />

varmistui Düsseldorf, ajattelin: ”Nyt tai ei<br />

koskaan. Tämän yhden kerran elämässäni.” Onnistuin<br />

saamaan liput internetistä finaaliin ja semifinaaliin.<br />

Onnekseni minulla oli ymmärtäväinen esimies<br />

ja lisäksi runsaasti ylityötunteja, joita sain sopivaan<br />

aikaan vaihdettua vapaa-ajaksi. Pääsin siis<br />

kaupungilla euroviisutunnelmaan. Yksi toisensa<br />

jälkeen eri maiden delegaatiot ja fanit saapuivat<br />

kaupunkiin ja toivat lipuillaan kansainvälistä väriä<br />

kaupungin katukuvaan.<br />

Ihanteellinen mahdollisuus tutustua eri maista<br />

tuleviin samanhenkisiin alan<br />

harrastajiin tarjoutui vanhassa<br />

kaupungissa sijainneella Euroklubilla.<br />

Olin jo aiemmin kuullut<br />

sanottavan, että euroviisufanit<br />

ovat kuin yksi suuri perhe, ja<br />

omien kokemusteni perusteella<br />

voin nyt uskoa sen todeksi...<br />

Euroviisugeeni<br />

Suomesta Düsseldorfiin oli<br />

saapunut n. 140 euroviisufania.<br />

Euroklubilla tapasin heistä<br />

muutamia. Äitinsä Eijan kanssa<br />

Düsseldorfiin tullut 17-vuotias<br />

Tuomas Porista kertoi olevansa<br />

euroviisufani jo vuodesta<br />

2002 alkaen, jolloin Slovenian<br />

Sestre teki häneen suuren<br />

vaikutuksen. Hän pitää euroviisuja upeana musiikin<br />

juhlana, jossa erilainen musiikki glamourin<br />

sekoituksella on vaikuttavaa. Ja samalla tapaa<br />

samanhenkisiä ihmisiä. Mahtavimman elämyksensä<br />

hän on tähän mennessä kokenut Oslossa<br />

ollessaan ensimmäistä kertaa seuraamassa viisuja<br />

paikan päällä.<br />

Marko Helsingistä muistelee saaneensa lapsena<br />

aina taistella vanhempiensa kanssa, jotta saisi<br />

katsoa euroviisut loppuun asti. Markon mielestä<br />

on ihmisiä, joilla on syntymästään asti ns. euroviisugeeni.<br />

Hänen kohdallaan tuo geeni tuli esille<br />

v. 1971 hänen kuullessaan Monacon Severinen<br />

laulun euroviisuissa. Marko on ollut mukana euroviisuklubin<br />

matkoilla v. 2000 alkaen ja kokenut<br />

vuosien kuluessa monia kohokohtia. Erään tunnelmallisimmista<br />

hetkistä hän mainitsee kokeneensa<br />

v. 2003 euroviisujen yhteydessä, kun sai<br />

istua Islannin edustajan Birgitan kanssa samassa<br />

pöydässä. Birgitan poikaystävä soitti kitaraa<br />

ja pöytäseurue lauloi islantilaisia lauluja.<br />

Tuomas ja Eija Porista<br />

24 |<br />

8-9 • 2011

kuvat: Marianne Hucke<br />

Tunnelma vie mukanaan<br />

Suomen euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni<br />

Pihkakorpi kertoo harrastuksensa vievän paljon<br />

aikaa, mutta hänelle se on samaa kuin jollekin<br />

toiselle esim. formulakisat. Valittuihin esityksiin<br />

hän alkaa tutustua loppusyksystä, kun eri maiden<br />

karsinnat alkavat. Jounin ensimmäinen muisto<br />

euroviisuista on v. 1976, jolloin Fredi lauloi „Pylly<br />

vasten pyllyä pump-pump“, mutta varsinainen<br />

euroviisuinnostus alkoi v. 2000 kun Jouni oli seuraamassa<br />

euroviisuja Tukholmassa. Jo pelkkä euroviisuhymnin<br />

alkaminen lähetyksen alussa on<br />

aina vaikuttava kokemus. Jouni pitää euroviisuja<br />

nykyisin hyvänä mahdollisuutena nuorille artisteille<br />

tuoda itsensä esille. Ja viisutunnelma vie<br />

aina jokaisen fanin mukanaan...<br />

Viisukuppilan (=suomalaisten euroviisufanien<br />

keskustelufoorumi) päätoimittaja Kaisa Tampereelta<br />

katsoi isosiskon kanssa euroviisuja ensimmäistä<br />

kertaa 7-vuotiaana ja sai todistaa<br />

Herreys´in veljesten voittoa. Siitä alkaen hän on<br />

käyttänyt euroviisuteemaan vuosittain paljon aikaa<br />

mm. internetin välityksellä. Vaikuttavin muisto<br />

Kaisalle oli mukanaolo Ateenassa järjestetyissä<br />

euroviisuissa v. 2006, jolloin Lordi toi Suomelle<br />

euroviisuvoiton. Myös Suomen järjestämät euroviisut<br />

v. 2007 ovat vahvasti mielessä kaikkine<br />

järjestelyineen ja unenpuutteineen. Kaisaa ovat<br />

aina kiinnostaneet vieraat kulttuurit ja eri maiden<br />

musiikki. Euroviisut merkitsevät hänelle ihanaa ja<br />

positiivista tapahtumaa, jossa musiikki yhdistää<br />

eri maita ja jossa löytää kansainvälisiä, samanhenkisiä<br />

ystäviä.<br />

Kokemus, jota en unohda<br />

Minunkin ensimmäinen henkilökohtainen kokemukseni<br />

euroviisuista on nyt ohi. Musiikillisesti<br />

tapahtuma on lapsuusajoistani monipuolistunut.<br />

Jokainen löytää jotain itselleen sopivaa. Mutta<br />

kukaan ei pidä kaikesta... Azerbaidzhan voitti tällä<br />

kertaa, mutta „Da, da, dam“ oli mielestäni yksi<br />

Suomen euroviisuhistorian parhaimmista lauluista.<br />

Paradise Oskar edusti Suomea musiikkinsa ja<br />

persoonansa kautta ensiluokkaisesti. Loppusijoitus<br />

21. sijalla ei kertonut koko totuutta. Pidetään<br />

mielessä ennemminkin 1. semifinaalin 3. sija<br />

Jouni (vas.) ja Marko Helsingistä<br />

ja kansainvälisen lehdistön antama palkinto euroviisujen<br />

parhaimpana lauluna.<br />

Semifinaaliin ja finaaliin katsojana osallistuminen<br />

on varmasti yksi niistä elämäni kokemuksista,<br />

joita en koskaan unohda. Jo pelkkä lapsuudesta<br />

asti tutun euroviisuhymnin laulaminen ennen itse<br />

lähetyksen alkua 36000 katsojan voimin sai ihon<br />

kananlihalle. Samanhenkisten ihmisten tapaaminen<br />

Euroklubilla oli kuitenkin se, mitä eniten jään<br />

kaipaamaan. Siksipä laitankin Euroviisuklubin jäsenhakemuksen<br />

postiin. Ja jään odottelemaan<br />

loppusyksystä alkavia eri maiden alkukarsintoja.<br />

Ja jos en ensi vuonna Azerbaidzhaniin matkusta,<br />

niin ehkäpä joskus jonnekin muualle. Miten olinkaan<br />

tullut ajatelleeksi, että tämä jäisi tähän yhteen<br />

kertaan... Minulle kävi samoin kuin jo monelle<br />

muulle euroviisuja seuranneelle. Tästä tulee<br />

rakas harrastus ja tärkeä osa elämää.<br />

i<br />

Lisätietoja:<br />

Suomessa: www.euroviisuklubi.fi,<br />

www.viisukuppila.fi<br />

Saksassa: 2 euroviisuklubia:<br />

www.ogae.de, www.ecgermany.de<br />

Marianne Hucke<br />

8-9 • 2011 | 25

Joka päivä sunnuntai<br />

Suomen euroviisuedustaja Paradise Oskarin ajatuksia Düsseldorfissa<br />

kuva: Marianne Hucke<br />

<strong>Kuka</strong> olet?<br />

Olen oikealta nimeltäni<br />

Axel Ehnström,<br />

<strong>olen</strong> nuori<br />

lauluntekijä ja rakastan<br />

musiikkia.<br />

Satuin viime vuonna<br />

kirjoittamaan<br />

biisin ja lähetin sen<br />

euroviisuihin. Siellä<br />

kävi tosi hyvin ja<br />

pääsin edustamaan<br />

Suomea.<br />

Mistä taiteilijanimesi<br />

on lähtöisin?<br />

Se on lähtöisin Astrid<br />

Lindgrenin lastenkirjasta<br />

„Rasmus<br />

ja kulkuri“.<br />

Paradise Oskar on siinä<br />

kulkuri, joka tekee musiikkia, soittaa haitaria<br />

ja kulkee kylästä kylään. Hän elää hyvällä tavalla.<br />

Sellainen <strong>minä</strong>kin haluaisin olla.<br />

Olet kasvanut kaksikielisenä. Mitä kaksikielisyys<br />

sinulle merkitsee?<br />

Olen kasvanut Suomessa aika ruotsinkielisessä<br />

ympäristössä. Molemmat vanhempani ovat ruotsinkielisiä.<br />

Kävin hyvin pienellä ruotsinkielisellä<br />

ala-asteella koulua. Myös yläaste ja lukio olivat<br />

ruotsinkielisiä. Vasta nyt opiskellessani Pop &<br />

Jazz Konservatoriossa <strong>olen</strong> ensimmäistä kertaa<br />

suomenkielisessä koulussa. Minulla oli kuitenkin<br />

aina myös suomenkielisiä ystäviä, joiden kanssa<br />

puhuin suomea. Media ympäristössäni toimi<br />

suomen kielellä; tv, kirjat, lehdet. Kaksi eri kieltä,<br />

vähän kuin kaksi eri maailmaa. Kahdesta kielestä<br />

ei ole missään nimessä haittaa. Muiden kielien<br />

oppimisessa ja erilaisten ihmisten ymmärtämisessä<br />

kaksikielisyys auttaa.<br />

Minkä neuvon antaisit Saksassa eläville lapsille<br />

ja nuorille, joiden motivaatio puhua vähemmistökieltä<br />

(suomea) ei ole korkealla?<br />

Monikielisyys ja kulttuurien monipuolisuus on<br />

aina hieno ja positiivinen asia. Siitä ei ole koskaan<br />

haittaa, vaan se antaa rikkautta elämään. Kaksikielisyydestä<br />

on hyötyä: siten oppii esim. helpommin<br />

muita kieliä ja saa kulttuurin rikkautta<br />

elämään.<br />

Puhut erittäin sujuvaa englantia. Miten olet<br />

saavuttanut hyvän kielitaitosi? Oletko yksinkertaisesti<br />

luonnonlahjakkuus?<br />

Suuri syy on tietysti se, että <strong>olen</strong> aina puhunut<br />

kahta kieltä. Ruotsilla ja englannilla on paljon<br />

yhteistä. Jo lapsena kuuntelin paljon englanninkielistä<br />

musiikkia ja katsoin englanninkielisiä tvohjelmia.<br />

Myös internet on opettanut minua. En<br />

ole koskaan ollut vaihto-oppilaana.<br />

Ensimmäinen musiikkiin liittyvä muistosi varhaislapsuudesta?<br />

Kävin lastentarhaikäisenä musiikkikerhossa, jossa<br />

oli laululeikkejä ja rytmisiä harjoituksia. Muistan,<br />

että siellä juotiin mehua ja syötiin keksejä. Siellä<br />

oli tosi hauskaa, vaikka olinkin enemmän kiinnostunut<br />

kekseistä kuin musiikista...<br />

Milloin aloit harrastaa musiikkia vakavasti?<br />

13-vuotiaana, kun menin yläasteelle. Aloin soittaa<br />

rumpuja, mutta koska koin siinä rajoituksia,<br />

aloin sen sijaan soittaa kitaraa. Piano tuli mukaan,<br />

koska senkin säestyksellä pystyi hyvin laulamaan.<br />

Jos et opiskelisi musiikkia, minkä alan voisit valita<br />

itsellesi?<br />

Olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja politiikasta.<br />

Voisin ehkä opiskella esim. kansatiedettä. Kielten<br />

opiskelukin olisi mielenkiintoista.<br />

26 |<br />

8-9 • 2011

Lempimusiikkisi vapaa-ajalla?<br />

Vapaa-ajalla kuuntelen mieluiten musiikkia, missä<br />

on hyvät sanat, mutta missä ei tarvitse liian paljon<br />

miettiä. Musiikin valinta riippuu fiiliksestä ja<br />

siitä, mitä teen. Jos esim. lepään kotona, kuuntelen<br />

mielelläni Jimmy Webbiä, juoksulenkillä taas<br />

Bruce Springsteeniä.<br />

Lempikirjailijasi?<br />

Yritän lukea paljon, mutta viime aikoina siihen<br />

ei ole riittänyt aikaa. Parhaimmat lukemani kirjat<br />

on kirjoittanut George Orwell. Myös Dan<br />

Brownin kaikki lukemani kirjat ovat loistavia.<br />

Parhain näkemäsi filmi?<br />

Saksalaisen ohjaajan Fatih Akin „Auf der anderen<br />

Seite“.<br />

Miten kuvailisit euroviisuja omasta näkökulmastasi?<br />

Täällä ollessani <strong>olen</strong><br />

huomannut, että se<br />

on tosi iloinen ja positiivinen<br />

festivaali. Monet<br />

ihmiset eri puolilta<br />

Eurooppaa tapaavat erilaisen musiikin parissa<br />

ja pitävät hauskaa yhdessä.<br />

„Tulen onnelliseksi, jos musiikkini koskettaa<br />

ihmisiä ja tekee heidät onnellisiksi.“<br />

Mikä on tähän mennessä ollut Saksan oleskelusi<br />

vaikuttavin kokemus?<br />

Euroviisuareenan näkeminen sisäpuolelta. Kaikki<br />

on valtavan upeasti toteutettu. Se on tosi suuri<br />

ja hyvännäköinen.<br />

Millaisena koet euroviisuartistien välisen kanssakäynnin?<br />

Se ei ole kilpailuvoittoista. Kaikki ovat ystävällisiä<br />

ja nauttivat toistensa seurasta. Ja kehuvat toistensa<br />

kappaleita. Oikeastaan tämä ei ole kilpailu<br />

vaan festivaali, jossa on erilaista musiikkia.<br />

Kuvailetko hieman tekemääsi musiikkia?<br />

Lähtökohtana on, että pyrin tekemään musiikkia,<br />

joka koskettaa ihmisiä tavalla tai toisella. Musiikkia,<br />

joka saa hymyilemään tai itkemään, miettimäänkin.<br />

Tekemäni musiikki on rauhallista, aitoa<br />

tunnetta sisältävää musiikkia.<br />

Esikoisalbumisi „Sunday songs“ on julkaistu<br />

tänään (4.5.). Miltä se tuntuu? Millaista palautetta<br />

olet saanut?<br />

Olen todella tyytyväinen, että se saatiin näinkin<br />

nopeasti tehtyä. Lähinnä ystäviltä <strong>olen</strong> saanut<br />

palautetta; he ovat pitäneet.<br />

Elämänmottosi?<br />

Elämässäni on joka päivä sunnuntai. Sunnuntaina<br />

ei ole pakko tehdä yhtään mitään, vaan voi<br />

tehdä, saa tehdä. Saan itse valita. Saan tehdä,<br />

mitä haluan.<br />

Suhteesi kirkkoon ja uskontoon?<br />

Minut on kasvatettu kuten monet muutkin suomalaiset.<br />

Kirkkoon oli pakko mennä 2 kertaa<br />

vuodessa koulun kautta. En pitänyt siitä, että<br />

oli pakko. On jäänyt negatiivinen kuva siitä, mitä<br />

uskonto on käytännössä. Olisi parempi aikuisena<br />

valita, minkä tien haluaa. Siksi en aina ymmärrä<br />

uskontoa sellaisena<br />

kuin se on tänään. Elämä<br />

on kuitenkin pohtimista.<br />

Minun uskontoni on kai<br />

sitä, että etsin ja pohdin asioita. En ehkä koskaan<br />

löydä sitä, mihin uskon, mutta etsin kuitenkin.<br />

Mikä on suurin unelmasi?<br />

Se, että musiikkini koskettaisi ihmisiä niin laajasti<br />

kuin mahdollista. Nautin itse musiikin tekemisestä,<br />

mutta minut tekee onnelliseksi se, jos tiedän,<br />

että teen toisia ihmisiä onnelliseksi.<br />

i<br />

Haastattelu Marianne Hucke<br />

Paradise Oskarin esikoisalbumin „Sunday songs“<br />

voi ladata iTunesilla (itunes.apple.com) ja tilata<br />

osoitteesta www.levykauppax.fi tai<br />

www.amazon.de<br />

Jos haluat lisätietoja Paradise Oskarista,<br />

tässä muutama linkki:<br />

www.paradiseoskarmusic.com<br />

www.facebook.com/paradiseoskar<br />

www.warnermusic.fi<br />

8-9 • 2011 | 27

KIELIKOULU<br />

Lapsenmielinen kolmekymppinen<br />

Augsburgin Suomi-koulu perustettiin 10.10.1981<br />

kuva: Ritva Schultheiss<br />

Ajattelivatkohan Augsburgin Suomi-koulun<br />

perustajat syksyllä 1981, miten kauaskantoinen<br />

koulun perustamispäätös oli? Huolimatta<br />

viime vuosina tapahtuneesta oppilaiden<br />

vähenemisestä koulu on saatu pidettyä<br />

toiminnassa ja juhlii 30-vuotisjuhlapäiväänsä<br />

10.10.2011.<br />

Meillä Augsburgissa on samat ongelmat kuin<br />

muillakin Saksan pienillä Suomi-kouluilla: opettajien<br />

palkat maksavat saman verran kuin suurillakin<br />

kouluilla, mutta pienestä oppilasmäärästä<br />

johtuen lukukausimaksut ja raha-avustus Suomesta<br />

menevät miltei suoraan palkkoihin, opetustilojen<br />

vuokraan ja opetusmateriaaliin. Rahaa<br />

ei jää paljon säästöön koulun tilille, ja eletään<br />

kädestä suuhun. Jos monilapsinen perhe muuttaa<br />

pois, joudutaan joku ryhmä sulkemaan. Kaiken<br />

tämän kitkuttelun palkitsee, kun kuulee oppilaiden<br />

laulavan suomalaisia joululauluja ulkoa<br />

osaten tai kun tytär ryhtyy puhumaan yhtäkkiä<br />

suomea, ettei saksankielinen isä ymmärtäisi, mistä<br />

salaisesta jutusta nyt keskustellaan.<br />

Pienistä ongelmista huolimatta on tärkeää pitää<br />

tällainen pieni koulu pystyssä. Toiminnalla on<br />

suuri merkitys ei pelkästään perheille, jotka asuvat<br />

pysyvästi Augsburgissa, vaan myös lyhytaikaisille<br />

koulussa kävijöille. Esimerkiksi UPM Kymmenen<br />

paperitehtaan ansiosta Augsburgissa käy<br />

suomalaisia kausityöläisiä, joista jotkut ottavat<br />

perheensä komennukselle mukaan. Nämä Suomesta<br />

tulevat vierailevat pikkuoppilaat piristävät<br />

opetusta, koska he osaavat suomea sujuvasti.<br />

Omat vakituiset oppilaat ovat äidinkielestään<br />

huolimatta ulkosuomalaisia ja ihmettelevät joskus<br />

esimerkiksi Aku Ankka –sarjakuvien outoja<br />

huudahduksia, joita ei täällä Saksassa usein<br />

lue tai kuule. Valitettavaa tietysti on, että nämä<br />

vierailijat lähtevät takaisin Suomeen parin lukukauden<br />

jälkeen, ja koulun toiminnan turvaaminen<br />

jää taas muutamien vakituisesti Saksassa asuvien<br />

suomalaissaksalaisten perheiden harteille.<br />

Jos tällaisen pienen Suomi-koulun toiminta lopetettaisiin<br />

tai keskeytettäisiin, olisi koulutoiminnan<br />

uudelleen aloittamisessa iso työ. Opettajien<br />

ja myös edullisten tai ilmaisten opetustilojen<br />

löytäminen ei aina ole helppoa. Myös uusia oppilaita<br />

metsästetään etenkin puskaradion välityksellä.<br />

Pienistä arkipäivän vaikeuksista huolimatta<br />

pidämme edelleen kolmenkymmenen vuoden<br />

jälkeen Suomen lippua korkealla täällä Augsburgissa,<br />

ja pidämme hu<strong>olen</strong> siitä, että lapsemme<br />

oppivat ei vain Suomen kielen, vaan myös<br />

kulttuurin.<br />

Kaisa Marxer<br />

28 |<br />

8-9 • 2011

KIELIKOULU<br />

Pohjois-Saksassa motivaatioleirillä soi<br />

Okariinoja ja sipsibassoja<br />

Berliinin suomalainen kielikoulu järjesti tämän<br />

vuoden Pohjois-Saksan Suomi-koulujen<br />

musiikkiteemaisen motivaatioleirin 20.-22.5.<br />

Leiripaikkana toimi EJB Werbellinsee GmbH<br />

Joachimstalissa noin 70 kilometriä Berliinistä<br />

pohjoiseen. Leirin musiikkiteeman vetäjäksi<br />

tuli Suomesta osa lastenmusiikkiorkesteri<br />

Loiskista: Pekka Nättinen, Tomi Nurmi ja Erkki<br />

Okkonen.<br />

Lähes kaikki leiriläiset kohtasivat toisensa Berliinin<br />

päärautatieasemalla perjantaina ja lähtivät<br />

bussikuljetuksella kohti leiripaikkaa. Perillä huoneiden<br />

jako ja niihin kotiutuminen kävivät nopeasti,<br />

ja tutustumisleikkien jälkeen maistui ruoka.<br />

Oli ensimmäisen musiikkipajan aika. Illan tarkoituksena<br />

oli valmistaa sählypallo-okariina, puhallinsoitin<br />

pallosta. Kaikki sen saivatkin tehtyä ja<br />

harjoiteltua soittamista vähintään käenkukunnan<br />

verran – ”kuk-kuu, kuk-kuu” kaikui leirirakennuksen<br />

eri puolilta. Iltapalan, -pesujen ja -laulun jälkeen<br />

oli aika mennä nukkumaan. Pian hiljaisuus<br />

valtasi makuusalit ukonilmasta huolimatta.<br />

Lauantaina uni maittoi, mutta kaikki kuitenkin<br />

ehtivät aamupalalle. Tälle päivälle leiriläiset oli<br />

jaettu kahteen ryhmään: ensin musiikkipajaan<br />

pääsivät pojat, ja tytöt lähtivät uimaan. Viileä<br />

vesi ei useimpia näyttänyt häiritsevän. Pojatkin<br />

valmistivat jotain vesiaiheista, sadekepin. Kun sadekeppiä<br />

kallistelee puolelta toiselle, saa aikaiseksi<br />

sateen ääntä muistuttavaa ropinaa. Myöhemmin<br />

osat vaihtuivat ja tytöt pääsivät kokeilemaan<br />

sipsibasson tekoa. Sipsipurkista, harjanvarresta ja<br />

narusta valmistetut soittimet soivat bassomaisen<br />

komeasti. Toki päivän aikana myös syötiin,<br />

pelattiin jalkapalloa ja muita pelejä, kiipeiltiin<br />

kiipeilytelineissä, painettiin leiripaitoja, käytiin<br />

kioskilla jne.<br />

Illalla Loiskislaiset ja lapset pitivät yhteiskonsertin,<br />

jossa kuultiin niin kaikkia valmistettuja soittimia<br />

kuin monia muitakin. Lapset olivat hyvin oppineet<br />

yhteisen sävelen ja kuulosti hienolta, kun<br />

kaikki soittivat yhtä aikaa! Illan pimentyessä oli<br />

grilli kuumana. Iltapalan ja -pesujen jälkeen reipas,<br />

lähestulkoon kokonaan ulkona vietetty päivä<br />

uuvutti leiriläiset unten maille.<br />

Työpajassa valmistettiin soitin nimeltä sählypallo-okariina.<br />

Sunnuntaiaamuna mökissä oli pitkään hiljaista.<br />

Aamupalan jälkeen ohjelmassa oli tavaroiden<br />

pakkaamista. Kun kaikkien laukut olivat ulkona,<br />

leiriläiset lähtivät vielä uimaan tai pelaamaan<br />

ulkopelejä sillä välin, kun osa aikuisista jäi laittamaan<br />

paikat kuntoon ja ovet lukkoon. Bussimatkan<br />

jälkeen oli aika hajaantua kunkin omaan<br />

suuntaansa.<br />

Berliinin suomalainen kielikoulu kiittää kaikkia<br />

leirille osallistuneita ja erityisesti Pekkaa, Tomia<br />

ja Erkkiä sekä Hampurin suomalaisen koulun<br />

osallistujia!<br />

Tanja Jaakkola<br />

kuva: Meri Sirén<br />

8-9 • 2011 | 29

KIELIKOULU<br />

Miltä tuoksuu mänty?<br />

Dortmund-Iserlohn-suomikoulun puupäivä 21.5.2011<br />

Suomikoulumme perinteeseen kuuluva yhteinen<br />

kevätretki suuntautui tänä vuonna Hammiin Maxiparkiin.<br />

Koulumme on tämän lukuvuoden aikana<br />

toiminut kahdessa eri pisteessä tilan puutteen<br />

vuoksi – joten Hammissa koko koulu oli koossa.<br />

Aurinkoisessa kesäsäässä tutustuimme luontopolun<br />

varrelle pystytettyjen rastien avulla Suomen<br />

yleisimpiin puulajeihin. Rasteja oli kaikkiaan<br />

8. Reitti oli rakennettu kävelypolun varteen, joten<br />

eksymisen vaaraa ei ollut. Perheen pienimmätkin<br />

jaksoivat kiertää hyvin noin ½ km reitin.<br />

Puiston lajivalikoimasta löytyivät kaikki muut<br />

puut, paitsi haapa ja mänty. Mäntykin olisi löytynyt<br />

hieman kauempaa. Kullakin rastilla oli iso<br />

juliste, jossa kuvattiin kyseisen puun ominaisuudet<br />

ja levinneisyys. Lehden muoto oli tunnistamisen<br />

kannalta tärkein. Tietolapussa kerrottiin selkokielisesti<br />

yleisempiä asioita kyseisestä puusta.<br />

Olipa mukaan livahtanut jokunen nippelitietokin.<br />

Tiesitkö, että kuusipuu levisi Suomeen idästä<br />

päin, kun taas kaikki muut puulajit ovat tulleet<br />

etelä/länsi-suunnasta? Tai että viuluja valmistetaan<br />

vaahterasta? Saattoipa joillakin rasteilla tutustua<br />

puuhun moniaistisestikin: miltä tuoksuu<br />

männyn terva, entäs koivuvihta? Miltä maistuvat<br />

tervapastillit? Onko Pihlajanmarjakarkki<br />

hapan, niin<br />

kuin kettu väittää?<br />

Omaan luontopassiin<br />

piirrettiin rastilla puun<br />

lehti – se oli tärkein tehtävä,<br />

jotta oppisi tunnistamaan<br />

puut. Kierroksen<br />

päätteeksi grillipaikalla<br />

odottivat kesäkokit makoisien<br />

eväiden kanssa.<br />

Yhteenveto luontopolusta<br />

suoritettiin bingoilemalla.<br />

Iltapäivän auringossa askartelimme<br />

vielä lautasliinatekniikalla<br />

omat metsätaulut.<br />

Kyllä Marimekosta<br />

on moneksi!<br />

Loppupäivän tarinoimme,<br />

pelailimme grillimajan viereisellä nurmikolla,<br />

osa tutustui Maxiparkin monipuoliseen tarjontaan<br />

mm. Lasielefanttiin ja leikkipaikkoihin<br />

– ja välillä hengähdimme nautiskellen kauniista<br />

kesäpäivästä.<br />

Luontopolku on valmis – ja välineet tallella. Jos<br />

siis suomikouluanne kiinnostaa kokopäiväretki<br />

”suomalaiseen metsään”, niin sellainen löytyy<br />

täältä Hammista ”ohjaajapeikkoineen”.<br />

Raija Airaksinen-Björklund<br />

Lisätietoja raija.airaksinen@nic.fi<br />

kuvat: Raija Airaksinen-Björklund<br />

30 |<br />

8-9 • 2011

lukijakirje<br />

Heittääkkö vai jättääkkö?<br />

„Vie nyt venho saarille, ulapalle asti,<br />

kiidä yli aaltojen rantaan joutuisasti,<br />

missä hiekka helottaa, lämmin, lempeä on maa,<br />

kanna aavan yli, laine saaren syliin.“<br />

Näin kirjoitti äitini aikanaan ajatuksiaan paperille kaipauksessaan kesään ja kotiin, sinne,<br />

minne ei enää ollut paluuta - sota vei.<br />

Minun kesäodotuksellani on onneksi realistinen kohde, missä sielläkin „lämmin, lempeä on<br />

maa“. Ihan, ihan kohta lähdenkin sinne, mutta teen vielä pienen siivouksen. Täytyy vähän<br />

suoria ja siistiä, kannella vanhaa pois, jos ei vaikka palaakaan! Ei, ei toki sota viene, mutta<br />

jokin muu seikka. Elämästä ei koskaan voi olla varma. Näin sitä ajattelee, kun vanhenee.<br />

Pastori Sanna Kiviluoto oli kuitenkin vielä nuori. Hänen kuolemaansa viritetyt sanat toissa<br />

Renkaassa luin aivan kaikki. He, jotka hänet tunsivat, surivat. Me, jotka emme tunteneet,<br />

surimme myös. Onneksi löytyi lehden lopussa Satu Oldendorffin sanoista myös kuolinsyy,<br />

„sairaus vei hänen voimansa“. Näin ollen ei jäänyt enää ahdinkoa ajatuksiin, mitä<br />

liekään tapahtunut.<br />

Suoriessani kaikkea pois heitettävää osui käteeni pinkka vanhoja Renkaita: heittääkkö vai<br />

jättääkkö? Vanhin numero siinä on huhtikuun <strong>Rengas</strong> vuodelta 1990. Punnitsen kädessäni,<br />

silmäilen sisältöä. Ei, en voi heittää. Sehän ei ole vain Renkaan historiaa, vaan näyttää<br />

oman ajankulunkin sen lukijana, jolle se oli, ja on, se oma pieni Suomi-lokero, koska suomea,<br />

„salakieltäni“. Ja olipa lauseita mitä tahansa, aina kurkistelen, kuten „Zaungast“, aidan<br />

yli. Nypin sana- ja ajatusmuruja sieltä täältä kielellä, jossa sieluni vielä lepattelee.<br />

Joskus yritän hypätä aidan yli kokonaan kahlatakseni uusissa sanoissa ja ajatelmissa,<br />

esim. „Sitten, kun Jumala todella avaisi Facebook-profiilinsa…“ (A. Elenius) ja<br />

kompastun ehkä, mutta pidän vielä urheasti hengen reunamista kiinni.<br />

Ei, en panekaan Renkaita pois, annan kasautua hyllylleni. Ehkä joku sitten<br />

jälkeeni joskus panee, kosk‘ei ymmärrä suomea.<br />

„Vie nyt venho saarille, missä armain kesä,<br />

missä meren linnulla piilossa on pesä,<br />

taivaan silta sinisin, silmä suuri linnunkin,<br />

olo autuasta, Luoja liki lasta.“<br />

(Laina Mörsky)<br />

kuva: Emilia Stasiak<br />

Ulla Unrath, Dortmund<br />

8-9 • 2011 | 31

kirkolliset toimitukset<br />

kaste<br />

Max Kalle Beckmann<br />

synt. 20.10.2010 Ahrensburg<br />

kast. 10.04.2011 Hampurin<br />

merimieskirkko<br />

Lucia Johanna Runte<br />

synt. 04.03.2011 Hampuri<br />

kast. 14.04.2011 Hampurin<br />

merimieskirkko<br />

Elias Tapani Suokko<br />

synt. 28.03.2011 Köln<br />

kast. 14.05.2011 Köln<br />

Niklas Daniel Dreizler<br />

synt. 23.11.2010 Heilbronn<br />

kast. 15.05.2011 Offenau<br />

Anniina Emilie Wisbauer<br />

synt. 30.05.2010 Düsseldorf<br />

kast. 28.05.2011 Bonn<br />

Matthias Otto Huster<br />

synt. 03.05.2011 Altötting<br />

kast. 04.06.2011 Burghausen<br />

Emelina Sofia Aalto<br />

synt. 17.09.2010 Braunschweig<br />

kast. 19.06.2011 Braunschweig<br />

Nelli Lotta Kerpo<br />

synt. 14.09.2010 Schorndorf<br />

kast. 03.07.2011 Remshalden<br />

Avioliittoon vihitty / avioliiton kirkollinen siunaaminen<br />

Joonas Päivärinta<br />

Ines Päivärinta, os. Drechsel<br />

21.05.2011 Weinbergkirche,<br />

Dresden<br />

Pekka Juhani Lähde<br />

Mari Leena Huhtanen<br />

23.05.2011 Zugspitzkapelle<br />

Sampsa Tuomas Taneli Savolainen<br />

Sanna Maarit Sirainen<br />

11.06.2011 Zugspitzkapelle<br />

Nico Aleksander Soukka<br />

Stefanie Jasmin Ida Rau<br />

02.07.2011 Bartholomäuskirche,<br />

Markgröningen<br />

Reima Miikka Samuli Lehti<br />

Sanna Susanna Rikkonen<br />

07.07.2011 Zugspitzkapelle<br />

hautaan siunattu<br />

Vanessa Kunze os. Felbeck<br />

s. 28.04.1981 Haan<br />

k. 18.05.2011 Hilden<br />

Hans-Dieter Wiertz<br />

s. 09.01.1942 Neuss<br />

k. 22.05.2011 Wenden<br />

Tuija Marja-Leena Kiljunen<br />

(„Tiuku“)<br />

s. 02.01.1951 Juva<br />

k. 04.07.2011 Hofheim-Wallau<br />

32 |<br />

8-9 • 2011

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!