Artikkelisivut / Artikel - Rengas

SAATESANAT”Oma lehti on hieno asiaja tärkeä osa suomalaista kulttuuria maassaan”, kirjoitti Suomi-Seuran julkaisemanSuomen Sillan päätoimittaja Leena Isbom pääkirjoituksessaan vuosi sitten. Samaan tulokseenovat tulleet monet teistä, hyvät lukijamme. Ilahduttavan usein kuulen, että Rengason tärkeä yhteys suomalaisuuteen nimenomaan silloin, kun muut suomalaiset ovat kaukana.”Luen sen aina kannesta kanteen”, rohkaisi minua yksi lukija muutama viikko sitten.Maailma muuttuu, ja ulkosuomalaisten elämä on muuttunut viime vuosikymmeninärajusti. Myös tiedotuksen on muututtava. Kaiken muutoksen keskellä on ulkosuomalaislehdilläarvokas tehtävä ulkosuomalaisen historian ja kulttuurin välittäjinä ja taltioijina,toteaa Leena Isbom.”Renkaasta emme luovu”, vakuuttivat yksimielisesti myös helmikuisen ideariihen osanottajat.Kuusi eri elämäntilanteissa olevaa ja työtämme eri tahoilta tuntevaa henkilöä kokoontuihahmottelemaan SKTK:n tiedotustoiminnan tulevaisuuden linjoja. Mukana oliniin alan ammattilaisia kuin harrastajiakin, ja ajatuksia löytyi paljon heti ja myöhemmintoteutettavaksi. Vinkkejä juuri nyt ajankohtaisesta löydät seuraavalta aukeamalta – mikäliet halua lukea lehteä heti kannesta kanteen.Auch wenn die Welt und mit ihr die Kommunikationswege und –mittel sich in den letztenJahrzehnten sehr verändert haben; eine Zeitschrift „hat was“ – und Rengas ihren Platzals einen wesentlichen Vermittler der Information in unseren Gemeinden. Eine solche Zeitschriftträgt auch dazu bei, dass die Kultur und das Leben einer Gemeinschaft dokumentiertund so für die folgenden Generationen erhalten werden. So stellte die Chefredakteurin vonSuomen Silta (Suomi-Seura) Leena Isbom in ihrem Editorial vor einem Jahr fest. Und genaudas empfinde ich beim Stöbernin unserem Archiv immer wieder:welch ein Reichtum! Trotzdem suchenwir natürlich auch neue Wege,um unsere Arbeit bekannt zu machen.Was es im Moment und indieser Ausgabe Neues gibt, findenSie auf den nächsten zwei Seitenin kleinen Häppchen angerichtet.Guten Appetit!Ritva PrinzRenkaan toimittaja/Rengas-RedakteurinIdeariihen osanottajat vasemmalta: Paula Toukonen,Esa Irri, Anna Kauppi, Anssi Elenius,Sofia Salo. Kuva: Ritva PrinzKuva: Paula Toukonen5 • 2010|

Tässä lehdessä / In dieser AusgabeLapset kysyvät JumalastaSuosittu Anssi-papin palsta alkaa lukijoiden pyynnöstä uudelleen (s. 4).Tällä kertaa Lena (4 v.) kysyy: ”Miten se Jumala, Jeesuksen isä, oikein toiJeesuksen taivaaseen?” Toimitus ottaa mielellään edelleen vastaan pientenja vähän suurempienkin lasten kysymyksiä!4Der neue Vorstand ist gewähltEr besteht aus sieben Damen und einem Herrn. Sie leben in verschiedenenTeilen Deutschlands, haben unterschiedliche Biografien und Lebenssituationen- und einen Wunsch: Nach Kräften die finnische kirchlicheArbeit in Deutschland weiterzubringen. Mehr über die Jahreshauptversammlungin Augsburg und den neuen Vorstand finden Sie ab Seite 6.6Naiset pohtivat murrosta40 naista 50+ kokoontui Kasseliin helmikuisena viikonloppuna. Miltäelämä ”toisessa murrosiässä” tuntuu, mitä reppuun tähän mennessäoli kertynyt ja mitä aarteita viikonloppu auttoi löytämään, kertoo KirstiNockmann sivuilla 17-19.17Wie fühlt sich ein Zwischenzustand an?Was ist, wenn die eigene Muttersprache plötzlich „steif und farblos anmutet“?Wenn die Kommunikation zwischen Mutter und Tochter eineillusionäre Kommunikation zu bleiben droht? Die Ausstellung von KatjaEklöf-Wietzke im Finnland-Zentrum trug autobiografische Züge undHellevi Rebmann hat sie für uns besucht (S. 20). Die nächste Vernissageim Finnland-Zentrum ist am 6.5. (mehr dazu auf S. 29).29Die Holzstücke fliegen wieder in Nürnberg –3. offene Deutsche Mölkky-MeisterschaftMölkky begeistert immer mehr Freunde. Deshalb laden die DFG Nürnberge.V. und Nürnbergin Pölkkyveikot (NPV) wieder alle Mölkkyenthusiastenein, sich am 19. und 20. Juni 2010 zu messen und den diesjährigenDeutschen Meister zu küren. Neben dem Wettkampfgeschehensollen Spaß und Geselligkeit nicht zu kurz kommen. Weitere Informationenauf Seite 34.34 | 5 • 2010

Ajankohtaista nyt /Aktuelles44Kaksikielisyyspäivä – Tag der ZweisprachigkeitKaksikielisyys on suuri rikkaus - ja arjessa välillä aika rankkaa. Kaksikielisyyttäon tilaisuus miettiä yhdessä logopedi Heli Hornin kanssaKölnissä. Die finnische Gemeinde Köln lädt alle Interessierten ein zumTag der Zweisprachigkeit am 02.05.2010. Lisätietoja/weitere InformationenS. 44.51Aavistuksia – Mitä kuoleman jälkeen?29.05. on Hannoverissa Sanna Kiviluodon johdolla tilaisuus pohtia iankaikkisuutta.Mitä Raamattu sanoo tuonpuoleisesta? Millaisia mielikuviameillä on? Lopullista totuutta emme varmaan löydä, sillä kuten Paavalikirjoittaa: „Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta,mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.“ Lisätietoja s. 51.KirjoituskilpailuNyt lyijykyniä teroittamaan! Avaamme kirjoituskilpailun seuraavista aiheista”Pieleen meni – kömmähdyksiä ja kommelluksia kulttuurien kohdatessa”ja ”Kokemus vanhurskauttaa – vanhempien neuvoja nuoremmille”Pituus enintään 3000 merkkiä (välilyönnit mukaan lukien).Parhaat jutut julkaistaan syksyn Rengas-lehdissä.GeschichtenwettbewerbThemen: ”Dicht daneben ist auch vorbei – wenn sich zwei Kulturen begegnen“und „Aus Erfahrung wird man gerecht – Ratschläge an die junge Generation“Länge maximal 3000 Zeichen (inkl. Leerzeichen).Die besten Geschichten veröffentlichen wir in Rengas im Herbst.Lähetä tekstisi joko sähköpostilla tai postitse toimitukseen 31.7. mennessä:Senden Sie Ihren Beitrag bis 31.7. per E-Mail oder Post an die Redaktion:rengas@zfka.deZentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.V.Renkaan toimitus/Rengas-RedaktionHerrenhäuser Str. 12, 30419 Hannover5 • 2010|

Helatorstai ennen helluntaita– Kristus astui ylös taivaaseenkuva: S.JastrzebskiMiten se Jumala, Jeesuksen isä,oikein toi Jeesuksen taivaaseen?Hei, Lena! | 5 • 2010Lena 4 v.?Kun Jeesus oli kuollut ristillä, hänet otettiinalas ja haudattiin kallioon hakattuun kivihautaan.Jeesuksesta sanotaan, että hän kuollessaanastui alas tuonelaan. Tuonelaksi kutsutaansitä tilaa, jossa kuolleet ovat. Mutta Jumala, taivaallinenIsä, halusi, että Jeesus olisi enemmänkuin vain hyvä opettaja. Siksi Isä oli päättänyt,ettei kuolemalla ole lopullista valtaa Jeesukseen.Koska Jeesus oli Isän Jumalan todellinen Poika,ei hän jäänyt kuoleman uneen muiden kuolleidentavoin, vaan heräsi kuolleista ja nousi ylöstuonelasta.Jeesus nousi kuolleista pääsiäisenä eli kolmantenapäivänä kuolemansa jälkeen. YlösnousemuksessaJeesukselle tapahtui jotain ainutlaatuista:hän ei palannut takaisin entiseenelämäänsä ihmisenä, koska Isä-Jumala oli luonutJeesukselle uuden, kirkastetun ruumiin. Tässäloistavassa ylösnousemusruumiissa Jeesus näyttäytyiylösnousseena Vapahtajana monille ihmisille.He luulivat ensin näkevänsä aaveen, muttaJeesus pyysi heitä koskettamaan itseään ja söiheidän kanssaan. Ylösnousseen kohtaaminen oliniin ihmeellistä, että kaikki vakuuttuivat siitä,että ristillä kuollut ihminen Jeesus todella oli heidänkanssaan ja että hän ei enää koskaan voisiuudestaan kuolla, vaan elää nyt ikuisesti.Ylösnoussut Jeesus kertoi, että hän menee kohtaIsänsä luo, jotta hänen seuraajansa voisivatsaada Pyhän Hengen puolustajaksi ja auttajaksi.Sitten Jeesus kohotti kätensä ja siunasi oppilaansa.Siunatessaan hän erkani heistä ja hänetotettiin taivaaseen (Lk. 24:50–53). Toisessa kirjoituksessakerrotaan, että pilvi vei hänet heidännäkyvistään (Ap. t. 1:9). Pyhissä kirjoituksissa siistodetaan, että Jeesus vain hävisi näkyvistä. Vaikkaemme tiedä, miten Isä toi Poikansa luokseen,meille kerrotaan, mihin Jeesus meni. Hän astuiylös taivaisiin, sinne, missä Isä-Jumalan voi ainanähdä. Jeesuksesta tuli korotettu Herra, josta sanotaan,että hän istuu Isän oikealla puolella.Taivaaseen astuminen ei siis tapahdu tikapuitapitkin eikä ole pilveltä toiselle hyppäämistä.Vaikka sanomme Jumalaa taivaalliseksi Isäksi, eiJumala asu pelkästään jossain ihmisten yläpuolella.Jumala on nimittäin läsnä kaikkialla samanaikaisesti.Siksi kristityt ajattelevat, että Jumalaon kolmiyhteinen. Isä, Poika ja Pyhä Henki eivätasu vain taivaalla, vaan ovat samalla myös maanpäällä ja maan alla, siis kaikkialla läsnä.Hienoa on minusta se, että Jeesus vain hävisinäkyvistä ja oli heti Isä-Jumalan luona. Juurisiksi Isä ja Poika ovat lähellä jokaista ihmistä. Memuut ihmiset voimme kuoltuamme seurata Jeesustasamalla tavoin ylösnousseina sinne, missäsaamme katsella Isä-Jumalaa kasvoista kasvoihin.Tähän päämäärään meitä auttaa Pyhä Henki,jota juhlitaan helluntaina.AnssiPastori Anssi Elenius vastaa tällä palstallalasten kysymyksiin Jumalasta, Jeesuksestaja kirkosta. Mitä sinä haluaisit tietää?Voit lähettää kysymyksesi osoitteella:Rengas@zfka.deWillst du Pfarrer Anssi auch etwas überGott und Jesus fragen? Sende deine Fragean Rengas@zfka.de

kuukauden SanaPääsiäisaika on täynnä odotusta ja jälleennäkemisenriemua. Pääsiäispäivän aamuna Jeesuksenhaudalle vieläsuruissaan rientäneetnaiset palaavat opetuslastenluo iloisenhämmentyneinä kertoenlöytäneensä tyhjänhaudan. Odotuksenmieliala valtaaläsnäolijat – voisikoJeesuksen puhe kuolleistanousemisesta pitääpaikkansa? Ajatusei jätä rauhaan.Kaksi opetuslastakeskustelee tapahtuneestakulkiessaankohti Emmausta. Kolmasmatkamies liittyyheidän seuraansa ja tiedusteleesyytä miestenmurheeseen. He kertovatopettajansa JeesusNasaretilaisen teloituksestaristiinnaulitsemalla,hautaamisestasekä pääsiäisaamuntapahtumista. Muukalainenkertoo, mitä kirjoituksetasiasta sanovat. Illalla matkamiestenyhdessä aterioidessa muukalainen murtaa leivänja opetuslapset huomaavat: „Tämähän on Jeesus!Hän on sittenkin noussut kuolleista! Miksi emmehuomanneet sitä aiemmin?“Opetuslapset seisovat vuorella ja katsovat ylöspäin.Jeesus oli näyttäytynyt Jerusalemissa opetuslastenkeskellä. Epävarmuuden ja odotuksenmieliala oli vaihtunut iloksi ja jälleennäkemisenOdottaminen jajälleennäkemisen riemuKuva: Max Faller: Kristuksen taivaaseenastuminen-pronssireliefi. Dankeskirche, München.riemuksi. Nyt Jeesus oli siunannut heidät ja hänetoli otettu ylös taivaaseen. Opetuslapset eivätenää nähneet Jeesusta.„Galilean miehet, mitäte siinä seisotte katselemassataivaalle? TämäJeesus, joka otettiin teidänluotanne taivaaseen,tulee kerran takaisin,samalla tavoinkuin näitte hänen taivaaseenmenevän.“Jeesus tulee takaisin.Mekin katsommeapostolien ja koko kristikunnankanssa kohtitaivasta – toivomme jaodotamme. OdotammeJeesuksen paluutakirkkaudessa. Odotammekuolleitten ylösnousemusta,riemullistajälleennäkemistäkaikkien rakkaittemmekanssa. Odotammetulevan maailman elämääiankaikkisuudessaJumalan luona. Odotammeja riemuitsemmetulevasta jo nyt.„Riemuitsen nyt jo valtakunnassasi,saan voiton kruunun kerran taivaassasi.Saan kiittää siitä, että astuit vaivaan,aukaisit taivaan.“ (Virsi 71:9)Miika Rosendahl(teksti ja kuva)5 • 2010|

JOHTOKUNTASKTK:n uusi johtokuntaDer neue Vorstand des ZfkASuomalaisen kirkollisen työn keskusry:n vuosikokouksessa Augsburgissavalittiin erovuorossa olleet johtokunnanjäsenet Iina Fischer ja SofiaSalo uudelle kaksivuotiskaudelle.Toiseksi puheenjohtajaksi valittiinKarl-Friedrich von Knorre. Uutenajäsenenä johtokuntaan valittiin MinnaSchotten ja varajäsenenä Anna-Liisa Diestelhorst.Johtokunnassa jatkavat entisissä tehtävissään1. puheenjohtaja Eva Otremba,Aino-Marjatta Metz (varsinainenjäsen) ja Milja von Fragstein(varajäsen).Der neue Vorstand des Zentrums derfinnischen kirchlichen Arbeit e.V.besteht aus (Fotos auf der nächstenSeite von links nach rechts):Eva Otremba, Finn. Gem. München(1. Vorsitzende), Karl-Friedrichvon Knorre, Finn. Gem. Frankfurt(2. Vorsitzender), Iina Fischer,Finn. Gem. Köln, Aino-MarjattaMetz, Finn. Gem. München, SofiaSalo, Finn. Gem. Münster, MinnaSchotten, Finn. Gem. Düsseldorf,Anna-Liisa Diestelhorst, Finn. Gem.im Ruhrgebiet (Ersatzmitglied) undMilja von Fragstein, Finn. Gem.Lübeck, (Ersatzmitglied).Iloa, voimia ja Jumalan siunaustauudelle johtokunnalle!Anna-LiisaDiestelhorst“Olen asunutSaksassa vakituisestivuodesta1974 lähtienja Dortmundissamyös jo 30 vuotta.Ruhrin alueenseurakunnantoimintaan tulinmukaan alun perinlegendaaristensyysseminaarien ansiosta, missä tutustuin tähänaktiiviseen ja vireään joukkoon. Olen tällä hetkelläkirkkoraadin varapuheenjohtaja. Tässä toimessaminulle on tärkeää äidinkielinen vaikuttaminenja yhteenkuuluvaisuudentunne. Mutta saksalaisenkotiseurakunnankin elämä on minulle tuttua, jotenotan siellä osaa erilaisiin tilaisuuksiin.Toivon, että seurakunnat tarjoavat tulevaisuudessaentistä enemmän tukeansa vanheneville jäsenilleenyrittäen hienotunteisesti pitää huolta myös niistä,jotka ovat aina pysytelleet taka-alalla. Johtokunnanvarajäsenenä toivon voivani auttaa erilaisten ratkaisujenteossa kokeneiden jäsenten joukossa.”Anna-Liisa Diestelhorst lebt seit 1974 in Deutschland,lernte die finnische Gemeinde im Ruhrgebiet durchdie Herbstseminare kennen und ist die stellvertretendeVorsitzende der Gemeinde. Ihr sind Gemeinschaftund die Muttersprache sehr wichtig. Sie hofft, dazubeitragen zu können, dass die Gemeinden besondersfür die älter werdenden Gemeindeglieder und für die,die eher abseits stehen, da sind. | 5 • 2010

JOHTOKUNTAMinna Schotten”Tulin syksyllä2001 Düsseldorfiinmuutamaksivuodeksi töihin.Nyt reilutkahdeksan vuottamyöhemminolen täällä edelleenja hyvin viihdyn!Tällä hetkelläkaksi pientälasta pitävät huolensiitä, että arki pysyy kiireisenä. Heidän kauttaanolen myös kohtalaisen äskettäin aktivoitunut mukaankirkon toimintaan: toimin tiedottajana Düsseldorfinseurakunnassa. Omasta elämäntilanteestanijohtuen etenkin nuorten lapsiperheiden sekämyös vain lyhyeksikin aikaa maahan tulevien perheidenaktivoiminen mukaan seurakuntaelämäänkiinnostavat. Myös taloushallinto kuuluu mielenkiintonikohteisiin, koska olen pyöritellyt lukujaammatikseni. Mieli avoimena ja jalat maassa lähdenmukaan johtokuntatyöskentelyyn!”Minna Schotten lebt seit 2001 in Düsseldorf, ist Muttervon zwei kleinen Kindern und Rengas-Redakteurinder finnischen Gemeinde Düsseldorf. Sie hatberuflich im Bereich der Finanzen gearbeitet und interessiertsich daher für die Zahlen. Ferner möchtesie junge Familien und auch solche, die nur für einekurze Zeit nach Deutschland kommen, in das Gemeindelebenintegrieren.Sydämellinen kiitos SKTK:n monivuotisellevarapuheenjohtajalleMargareta Pyykkönen-Bloemerilleja varajäsenenä toimineelle MikaelMerenmiehelle panoksestannesuomalaisen kirkollisen työn eteenpäinviemiseksi!Herzlichen Dank an dieausscheidendenVorstandsmitgliederMargareta Pyykkönen-Bloemerund Mikael Merenmies!5 • 2010|

VUOSIKOKOUSKohtaamisia ja yhteistä pohdintaaSKTK:n vuosikokousviikonloppu Augsburgissa 12.-14.3.2010kokosi yli 60 osanottajaaIloisen odottava tunnelma vallitsi Augsburgindiakonissalaitoksen kokoushotellin valoisissaja kutsuvissa tiloissa, kun suomalaistenseurakuntien edustajat saapuivat yhteen eripuolilta Saksaa. Pitkästä matkasta tai työviikonrasituksesta huolimatta viikonlopun osanottajatkävivät heti perjantai-iltana kuumeistakisaa suomalaisten laulujen tuntemuksestaNürnbergin seurakunnan puheenjohtajan MarjukkaCassaron ja Münchenin seurakunnan tiedottajanLeena Nikulan johdolla.Aika poika Jussi ja pikku-EeroSKTK:n varapuheenjohtaja Margareta Pyykkönen-Bloemerkertoi lauantaiaamuna aluekeskuksiinliittyvän pohdinnan ajankohtaisesta tilanteesta.Suunnitellun uuden mallin mukaanseurakunnat, joilla jo on tai jotka ovat päättäneethankkia omat toimitilat (Berliini, Frankfurt,Köln – ja mahdollisesti jokin Etelä-Saksan seurakunnista)muodostavat ”aluekeskukset”, joidenpiiriin pieniä seurakuntia voi kuulua ”toimintaryhminä”tai ”kappeliseurakuntina”. MargaretaPyykkönen-Bloemer painotti, että koko ajan jokainenseurakunta päättää itse omasta työstäänja tulevaisuudestaan. Uuden mallin tarkoituksenaon tukea kaikenkokoisia seurakuntia niillesopivalla tavalla. Vaikka seurakunnat ovat monimuotoisiakuin seitsemän veljestä, ovat ne siltikaikki yhtä arvokkaita. Silloinkin, kun seurakuntayhdistyslopettaa toimintansa, tavoittavatjumalanpalvelukset, Rengas-lehti ja suomenkielinensielunhoito kuitenkin luonnollisesti edelleenmyös näillä alueilla asuvat suomalaiset.Kirkkoneuvos Risto Junttila kertoi Suomenkirkossa tapahtuneesta vastaavasta kehityksestä,jonka seurauksena seurakuntien lukumäärä onviimeisten 10 vuoden aikana seurakuntaliitostenkautta vähentynyt noin kolmanneksella.Vuosikokous loi edellytykset uudelle toimintamallillehyväksymällä talousarvioesitykseen sisältyväntoimintatuen ”aluekeskuksille” ja mahdollisuudenpalkata niihin Minijob-työntekijä.Tässä yhteydessä muistutettiin, että muillakinseurakunnilla on mahdollisuus anoa avustustaprojekteihinsa. Myös kanttorien palkkioidensiirtyminen SKTK:n korvattavaksi tuo taloudellistahelpotusta toiminnan suunnitteluun monissaseurakunnissa.Rhein-Neckarin seurakunnan jäsenyyspäättyiVuosikokousta edeltäneessä yleiskeskustelussaoli kaikilla paikalla olijoilla mahdollisuus keskustellamyös kehityksestä Rhein-Neckarin seurakunnansuhteen. Vuosikokouksen esityslistanhyväksymisen yhteydessä tehtiin ehdotus kohdan„Rhein-Neckarin suomalaisen seurakunnanjäsenyyden peruuttaminen SKTK:ssa“ poistami-Puheenjohtaja Eva Otremba kiitti SKTK:n johtokunnanpuolesta toiminnanjohtaja Mauri Lunnamoa. | 5 • 2010

VUOSIKOKOUSseksi. Vastaehdotuksesta suoritettiin suljettu lippuäänestys,jonka tulos oli: Kyllä-ääniä (pohjaesityson voimassa) 287 ääntä ja Ei-ääniä (pykäläpoistetaan esityslistasta) 58 ääntä.Vuosikokouksen esityslistan ao. kohdassaSKTK ry:n johtokunta ehdotti Rhein-Neckarinsuomalaisen seurakunnan jäsenyyden peruuttamistaSKTK ry:stä, koska vuosikokouksen 2009yhteisen päätöslauselman mukaisesta mediaatiostahuolimatta edellytyksiä yhteistyölle ei olesaavutettu. Asiasta ei käytetty puheenvuoroja jaesitys hyväksyttiin.Apua heikommilleNaapuriapu-yhdyshenkilö Marja-Leena Müllerkertoi naapuriavun tavoittavan apua tarvitsevia20 ja 82 vuoden väliltä. Suurimmat tarpeetovat tuki henkisissä ja hengellisissä ongelmissasekä tervehdyskäynnit sairaalassa tai kotona.Odotettavissa on, että tässä suhteessa tarve lähivuosinavielä kasvaa.Tilinpäätöstä esitellessään SKTK:n toinen puheenjohtajaMargareta Pyykkönen-Bloemer totesi,että vaikka Renkaalle kohdistetut lahjoituksetvalitettavasti ovat huomattavasti pienentyneet,on seurakuntien lähetyskannatus noussut ilahduttavasti.Muuttunutta tilannetta kannatuskohteidemmesuhteen Namibiassa valotti pastoriAnssi Elenius kertoen, että Namibian AIDS-työei kuulu enää Kirkon Ulkomaanavun työkohteidenpiiriin. KUA:n ehdottama uusi kohde tuleepäätettäväksi vuosikokoukseen 2011 ja materiaalipakettimuista mahdollisista kohteista tullaanlähettämään kirkkoraatien lähetysvastaaville japuheenjohtajille. Nkurenkurun koulua Namibiassatuetaan Suomen Lähetysseuran kautta edelleen.Vuoden 2010 toiseksi tukikohteeksi seurakunnillesuositeltiin Kirkon Ulkomaanavunkatastrofirahastoa.„Lapsi katolla vilkkuu“ - papit etsivät oikeaa laulua.Johtokunnan jäsen Sofia Salo juonsiyleiskeskustelun.5 • 2010|

VUOSIKOKOUSKirkkolaivan matka jatkuuLauantai-iltana koko väki hiljentyi messuunPyhän Ristin (Heilig-Kreuz) kirkossa, jonkauudelleen pystytystä esivanhempamme ovat olleetrahoittamassa. Ruotsin kuningatar Kristiinamääräsi nimittäin vuonna 1650 tarkoitukseenvaltakunnanlaajuisen kolehdin.Lauantai päättyi latinalaisamerikkalaisen jasuomalaisen musiikin lumoon Päivi ja SvetozarAnatchkovin sekä Miika Rosendahlin tulkitsemana.Sunnuntaiaamuna Saksan evankelisen kirkonkansainvälisenä vierailevana tutkijana Wittenbergissätoimiva TT Juhani Holma kertoi Luther2017 –vuosikymmenestä ja sen teemavuosista.Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuottaAugsburgin historiaan läheisesti liittyvän PhilippMelanchthonin kuolemasta. Juhani Holmaon luvannut kertoa tämän ”Saksan opettajan”elämästä tarkemmin seuraavassa Renkaan numerossa.Vuosikokouksen puheenjohtajana toiminutkirkkoneuvos Risto Junttila lähetti osanottajat takaisinseurakuntiin kiittäen lämpimästi Saksassaasuvia ulkosuomalaisia näiden työstä kirkonulkosuomalaistyön hyväksi. Hän totesi, että kirkollisessatyössä olemme samassa veneessä niinSuomessa kuin Saksassakin ja toivotti kaikille lopuksirunsasta Jumalan siunausta.Kirkkolaivan matka jatkuu, ja seuraavan kerranSaksan suomalaisten seurakuntien soutajatkokoontuvat vuosikokoukseen 18.-20.3.2011Hannoverissa.Groß und Klein sind gleich wichtigHerzliches Lachen und freudige Umarmungenprägten die Atmosphäre, als sich die Vertreterinnenund Vertreter der finnischen Gemeindenin Deutschland in den freundlichen Räumen des„Hotel am alten Park“ in Augsburg sammelten.Die Freude über das Wiedersehen war besondersgroß bei zwei Klassenkameradinnen, die sich nach50 Jahren wiedertrafen!Die stellvertretende Vorsitzende des ZfkA,Margareta Pyykkönen-Bloemer, erläuterte amSamstagmorgen den Hintergrund und den vorgesehenenRahmen für die Gründung der sog. „regionalenZentren“ in den Orten, wo die finnischenGemeinden Räume unterhalten oder unterhaltenwerden (Berlin, Frankfurt, Köln und evtl. eine Gemeindein Süddeutschland). Mit diesem Modellsoll den kleinen Gemeinden die Möglichkeit gebotenwerden, die Arbeit weiterzuführen, aber –wenn der Wunsch besteht – auf VereinsstrukturenVuosikokous loi edellytykset aluekeskusten toiminnalle.Die Musik von Päivi und Svetozar Anatchkovisowie Miika Rosendahl beeindruckte.10 | 5 • 2010

VUOSIKOKOUSzu verzichten. Eine solche Entscheidung haben bereitsdie Gemeinden Kassel, Nordost und Freiburggetroffen. Die Jahreshauptversammlung schuf mitihren Entscheidungen die erforderliche Grundlagefür das neue Konzept. Margareta Pyykkönen-Bloemer betonte, dass jede Gemeinde selbst überihre Zukunft entscheidet – und dass niemand„Schuld“ daran ist, wenn die Gemeinde nichtmehr genügend Mitarbeitende hat. Dies hängtvielmehr mit der demographischen Entwicklungzusammen.Der Präsident des finnischen Kirchenamtes,Oberkirchenrat Risto Junttila berichtete von ähnlichenEntwicklungen in Finnland, wo durch Gemeindefusionendie Anzahl der Gemeinden sichin den letzten 10 Jahren um ein Drittel verringerthat.Die Mitgliedschaft der finnischen GemeindeRhein-Neckar beendetVor der Jahreshauptversammlung gab es füralle Anwesenden die Gelegenheit, über die Situationder finnischen Gemeinde Rhein-Neckar zudiskutieren. Bei der Feststellung der Tagesordnungin der Jahreshauptversammlung wurde der Vorschlaggemacht, den Tagesordnungspunkt „Ausschlussder finnischen Gemeinde Rhein-Neckaraus dem ZfkA“ von der Tagesordnung zu streichen.Über den Gegenantrag wurde in einer geheimenWahl abgestimmt. Ergebnis: Ja-Stimmen(die Tagesordnung bleibt bestehen) 287 und Nein-Stimmen (der Punkt wird von der Tagesordnunggestrichen) 58. Bei dem entsprechenden Tagesordnungspunktbeantragte der Vorstand des ZfkA e.V.den Ausschluss der finnischen Gemeinde Rhein-Neckar aus dem ZfkA e.V., weil, trotz der Mediationgemäß der gemeinsamen Erklärung der Jahreshauptversammlung2009, die Voraussetzungenfür eine Zusammenarbeit nicht erreicht werdenkonnten. Es gab keine Redebeiträge und der Antragwurde angenommen.Gute Kontakte und viele AktivitätenIn der Jahreshauptversammlung wurde die finnischeKirche neben Oberkirchenrat Risto Junttiladurch die Referentin für kirchliche Arbeit unterden Finnen im Ausland, Susanna Merikanto-Timonenvertreten. Grußworte sprachen PfarrerMartti Lehtinen von der finnischsprachigen Arbeitder schwedischen Kirche und Ritva Lehmannvon der finnischen Seemannskirche in Hamburg.Die DFG Augsburg hatte einen schriftlichen Grußgeschickt.Bei der Vorstellung des Jahresberichtes stelltedie Vorsitzende des ZfkA e.V., Eva Otremba fest,dass im Jahr 2009 zahlreiche Aktivitäten stattfindenkonnten. Besonders erfreut zeigte sie sich darüber,dass bei den Regionaltagen im Herbst alleGemeinden vertreten waren.Die nächste Jahreshauptversammlung wird 18.-20.3.2011 in Hannover stattfinden.Ritva PrinzTeksti lyhennetty,lisää tietoa ja kuvia: www.rengas.deWir veröffentlichen den Text gekürzt, denvollständigen Bericht finden Sie unterwww.rengas.de(Kuvat/Fotos: Anssi Elenius,Miika Rosendahl, Ritva Prinz)Oberkirchenrat Risto Junttila führte den Vorsitzin der Jahreshauptversammlung.5 • 2010| 11

VUOSIKOKOUSGespräche bringen weiterVom 12.3. – 14.3. fand die Jahreshauptversammlungdes ZfkA in Augsburg statt. Undauch dieses Jahr war der Jugendrat am Samstagund Sonntag mit einer stolzen Quote von 3Personen vertreten.Der Tag begann mit einer Andacht, wonachdie Diskussionsrunde folgte, in der auch schonheftig diskutiert wurde. Nachdem Meinungenund Anliegen ausgetauscht wurden, konnte nunauch Kaffee eingenommen werden und somitdie Hauptversammlung beginnen. Hierbei hatteder Jugendrat die würdevolle Aufgabe, die Stimmenauszuzählen. Die kulinarische Versorgungwar absolut hervorragend und sehr ausgiebig,sodass niemand die Chance hatte, an Hungerzu denken.Obwohl der Jugendrat kein Stimmrecht hatund vom auf der Jahreshauptversammlung vorgestelltenHaushaltplan und von den getroffenenEntscheidungen meist nicht direkt betroffen war,war es trotzdem sehr interessant, dabei zu seinund den „Großen“ zuzugucken. Davon konntenwir viel für unsere eigenen Sitzungen mitnehmen.In den Pausen hatte man die Möglichkeit,mit verschiedenen Mitgliedern zu sprechen undMeinungen auszutauschen, was uns auch teilsauf neue Ideen gebracht hat. Außerdem konntenwir auch direkt mit dem Vorstand des ZfkAüber unsere Pläne und die zukünftige Zusammenarbeitsprechen.Nach dem offiziellen Teil der Hauptversammlunggab es (zur Abwechslung) ein leckeres Essen,wonach ein Gottesdienst in einer eindrucksvollenKirche abgehalten wurde. Danach folgteein schönes Abendprogramm, bei dem manauch interessante Gespräche führen konnte.Am Sonntag hatte man noch die Möglichkeit,die Stadt Augsburg in Form einer Stadtbesichtigungnäher kennenzulernen. Die Führung startetein einer sehr beeindruckenden jüdischenSynagoge. Danach ging es durch die Altstadt insRathaus. Zu guter Letzt gab es noch ein hervorragendesMittagessen, wonach sich die Leutewieder auf den Heimweg machten.Für uns war es ein sehr interessantes Wochenende,denn wie oft kommt man schon als Jugendlicherzu einer solchen Veranstaltung. DasWochenende hat uns im Hinblick auf unsereArbeit weitergeholfen und wir werden versuchen,nächstes Jahr auch wieder dabei zu sein,wenn es heißt:Vuosikokous goes North - Die Jahreshauptversammlungdes ZfkA in Hannover!Johanna Meinel und Max FriedrichMax Friedrich gewann interessante Einblicke bei der JHV.Die fröhlichen Stimmzähler Johanna Meinelund Felix Tölle.12 | 5 • 2010

Auf umbetetem GrundDie Diakonissen in Augsburg dienen und beten seit über 150 JahrenJeden Tag um 12 Uhr läutet die Glocke aufdem Gelände der Diakonissenanstalt Augsburg.Alle, von der Schwesternschülerin bis zum Rektor,wissen: Die Schwestern beten.Das Diakonissenmutterhaus in Augsburgwurde 1855 gegründet, in der Umbruchszeit derIndustrialisierung. Die Textilverarbeitenden Betriebeder Stadt boten Arbeit für alle, die arbeitenkonnten. Und die es nicht konnten - Kranke,Kinder und Alte - drohten unterzugehen.Kompetente Hilfe war nötig. So wurden junge,wache Frauen auf Einsätze in pflegerischen undsozialen Arbeitsfeldern vorbereitet. Sie erhielteneine Perspektive für ihr Leben, konnten ihr geistiges,aber im Rahmen einer „Herzensbildung“auch geistliches Potential entfalten.Heute sind alle 69 Schwestern, die im AugsburgerMutterhaus leben, im „Feierabend“ (Ruhestand).Viele von ihnen haben trotzdem ihreje eigenen Aufgaben. Frau Pfarrerin ChristianeLudwig leitet die Gemeinschaft als Oberinseit 2007. Sie ist allerdings nicht Mitglied derSchwesternschaft, ist verheiratet, hat normaleArbeitszeiten und wohnt „außerhalb“. Die Leitungsverantwortungnimmt sie gemeinsam mitdem aus fünf Schwestern bestehenden Schwesternratwahr. Das Gesamtwerk wird vom RektorHeinrich Götz geleitet.Einen „Ableger“ hat dasMutterhaus in der „Ushirikawa neema“ („Gemeinschaftder Gnade“) am Fußedes Kilimanjaro in Tanzania.Zwei Schwestern ausAugsburg haben dort 1979ein neues Mutterhaus gegründet.84 einheimischeSchwestern kümmern sichu.a. um AIDS-Waisen. „Wieihre europäischen Schwesternvor über 150 Jahrenstehen sie jetzt in einer Gesellschaftim Umbruch, diesie mitprägen wollen“, beschreibtFrau Oberin Ludwigdie Situation in der„Ushirika wa neema“.VUOSIKOKOUSZum „diako“ in Augsburg gehören noch vieleweitere Arbeitsgebiete: Die Stadtklinik, die alsBelegkrankenhaus geführt wird, sowie das Senioren-und Pflegeheim Pauline-Fischer-Haus.Die Berufsfachschulen für Altenpflege und Altenpflegehilfeund für Krankenpflege sowie dieFachakademie für Sozialpädagogik bilden jungeMenschen aus. Und dann ist da noch das Tagungszentrum,Hotel am alten Park, in dem wirzu Gast waren.Alle Mitarbeiterinnen und Mitarbeiter desdiako haben die Möglichkeit, sich im Rahmeneines Diakonats, einer 15 Tage dauernden Ausbildung,geistlichen Themen zu widmen und auchspäter miteinander über Gott und die Welt, überden Glauben und ihr Leben, über Beruf und Berufungauszutauschen. Ob sie sich nun aktiv anden geistlichen Angeboten beteiligen oder nicht,auf jeden Fall wissen alle Mitarbeitenden um denbesonderen Hintergrund ihres Arbeitsgebers.„Eine ältere Schwester zeigte auf den das Geländeumgebenden Zaun“, erzählt Oberin ChristianeLudwig, „und sagte, der Zaun zeige, wo derumbetete Raum ist.“ Es ist 12 Uhr. Die Glockeläutet. Die Schwestern beten in der Stille. Auchwir haben es gespürt.Ritva PrinzDas Foto zeigt Frau Oberin Ludwig und Herrn Rektor Götz mit Schwestern, die 50 Jahreund mehr Diakonissen im Augsburger Mutterhaus sind. (Foto: diako)5 • 2010| 13

Elämä ulkomailla innostaabloggaamaanBlogeissa kerrotaan kuulumisia kotijoukoilleja vaihdetaan ajatuksia muiden ulkosuomalaistenkanssa. Weblog eli blogi on kenen tahansaihmisen internetissä julkaisema „päiväkirja“.Myös ulkosuomalaiset ovat ahkeria bloggaajia.Helppokäyttöiset blogipalvelimet tekevätohjelmointitaidot turhiksi.Ulkosuomalaisten blogeja on kahdenlaisia:vaihto-opiskelijat, au-pairit ja muut väliaikaisestiulkomailla oleskelevat kirjoittavat elämyksistäänja kommelluksistaan vieraassa maassa.Blogia kirjoitetaan usein ensi sijassa Suomeenjääneille ystäville ja perheelle.Pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset käsittelevätblogeissaan elämän koko kirjoa, jossaulkosuomalaisuus on enemmän tai vähemmänmukana. Bloggailu voi alkaa kokeiluna jajatkua lukijoilta, usein toisilta ulkosuomalaisilta,saadun palautteen rohkaisemana.Blogimaailmassa syntyykin uudenlaisia sosiaalisiaverkostoja. Samat lukijat seuraavat hyviäblogeja vuosien ajan ja kommentoivat niitäsäännöllisesti.www.blogilista.fiBlogilista kerää eri palveluiden samanaiheisiablogeja yhteen. Ulkosuomalaisten blogeista onoma listansa. Lista ei ole täydellinen, sillä kirjoittajientäytyy itse ilmoittaa bloginsa listalle.www.vuodatus.netVuodatus on suurin suomalainen blogipalvelin.Blogeja voi selata kategorioittain valitsemalla„Selaa blogeja“. Ulkosuomalaisille on oma kategoriansayläotsikon „Koti, asuminen“ alla.www.blogger.comGoogle-konsernin suosittua blogipalvelinta voikäyttää myös suomeksi. Valitettavasti blogejaei pääse selaamaan kategorioittain rekisteröitymättä.Miten blogeja pääsee lukemaan?Blogeja voi lukea ja kommentoida ilmaiseksija yleensä rekisteröitymättä. Kiinnostavia blogejavoi etsiä internetin hakukoneilla antamallahakusanoiksi „blogi“ ja etsitty aihe. Toinen vaihtoehtoon selata suosituimpien blogipalvelimienblogilistoja.Das Leben im Ausland inspiriert zum BloggenViele Auslandsfinnen schreiben Blogs, eine ArtTagebuch im Internet. Durch leicht zu bedienendeBlog-Server muss man dafür nicht programmierenkönnen. Austauschstudenten und andere kurzzeitigim Ausland Weilende schreiben über ihre neuenErfahrungen hauptsächlich für Freunde undFamilie in Finnland. Langjährige Auslandsfinnenschreiben eher über alle Themen des Lebens undknüpfen Kontakte zu anderen Bloggern, oft zu anderenAuslandsfinnen. Blogs zu lesen und zu kommentierenkostet nichts und ist meist ohne Registrierungmöglich. Interessante Blogs findet manzum Beispiel auf den Seiten der Blog-Server wie„www.vuodatus.net“. Hier sind die Blogs nach Kategorienaufgelistet.Anu Dohna, Stuttgart14 | 5 • 2010

Ihanat naiset SaksanmaallaSaksassa asuu yli 13 000 suomalaista,heistä valtaosa onnaisia. Tässä haastattelusarjassatutustumme Saksassa asuviineri-ikäisiin suomalaisnaisiin jaheidän ajatuksiinsa suomalaisuudestaja saksalaisuudesta.Jos tunnet naisen, joka onihana, tavallinen, mielenkiintoinentai muuten vain haastattelunarvoinen, ja jonkaajatuksia haluaisit muidenkinlukevan niin annathan toimituksellevinkin.Kuka olet?Olen Essimari Kairisto, asun Dollernissa(Altes Land). TyöskentelenSasol Germany GmbH:nkaupallisena toimitusjohtajanaHampurissa. Harrastuksiani ovat vieraat maat jakulttuurit, lukeminen sekä punttisalilla käynti.Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan?Tulin lokakuussa 1985 eli jo viime vuosisadalla!Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuritänne?Kauppaopiston jälkeen tahdoin kehittää kielitaitojaniennen opiskelemaan lähtöä. Lähetin hakemuksiaEnglantiin, Ruotsiin ja Saksaan, ja sainau-pair-paikan vuodeksi suomalais-saksalaisestaperheestä Bielefeldissä.Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tännemuuttaessasi?Nuorta tyttöä Rymättylästä hämmästytti erimaalaisten ihmisten kirjo.Kerro jokin alkuaikojen kommellus?Essimari Kairisto on asunutSaksan lisäksi esimerkiksiYhdysvalloissa.Niitähän oli monenlaisia! Söin ensimmäisellä aamiaisellajuustosiivun vahakuorineen isäntäperheenihilpeydeksi.Millainen oli Suomi, josta lähdit?Vauras maa, jossa monilla meni„todella lujaa“ ennen 90-luvunalun lamakautta. Saksassa oloniherätti hämmästystäkin; „miksiolet ulkomailla, kun meillä Suomessaon asiat niin hyvin“.Mitä sinuun on näinä vuosinasaksalaisuudesta tarttunut?Rohkeus sanoa mielipiteeni vaikkaisommassakin ryhmässä.Miten suomalaisuus näkyy sinussa?Suomalaisten astioiden määrästäkeittiön kaapissa! Suomalaisestahuumorintajusta.Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksijuuri tämä laulu?Juice Leskisen “Viidestoista yö”. Tämä kuten monetmuutkin Juicen sanoitukset kiehtovat.Mikä on mielestäsi parasta Suomessa?Kaunis luonto, luonnon rauha, suomalainen muotoiluja suomalaiset!Mikä on mielestäsi parasta Saksassa?Mahdollisuuksien monipuolisuus.Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit?Palaisin joko takaisin Yhdysvaltoihin tai Suomeen.Millainen merkitys suomalaisella seurakunnallaon sinulle?Paikallisen seurakunnan toiminta on apunaoman suomalaisen identiteetin ja verkoston ylläpidossa.Rengas-lehden uudelleen tilaaminen oliensimmäisiä tehtäviäni palattuani 2001 HoustonistaSaksaan.Haastattelu: Paula ToukonenKuva: Christoph Schroll Fotodesign5 • 2010| 15

Eläkesäästöjen ositusSaksan ulkopuolella myönnetyn avioeron jälkeenSaksassa avioeroturismi paisuu yhä massiivisempiinmittoihin. Yhä useampi pari hakeeulkomailta nopeampaa ja halvempaa avioeroa.Saksalainen aviomies saattaa hakea avioeroaulkomaalaisen aviovaimonsa kotimaassa eläkesäästöjenosituksen kiertääkseen. Monet eivätkuitenkaan tiedä, että myös Saksan ulkopuolellamyönnetyn avioeron jälkeen avioliitonaikaisten eläkesäästöjen ositusta voidaan hakeasaksalaisessa tuomioistuimessa.Eläkesäästöjen osituksen jälkikäteisen hakemuksenkäsittelyn edellytykset:a) toinen aviopuolisoista on saksalainen tai oliavioliittoa solmittaessa; taib) molemmat aviopuolisot ovat ulkomaalaisiaja avioerohakemus annettiin vastaajalle tiedoksi31.08.1986 jälkeen (tapauksiin, joissa avioerohakemusannettiin tiedoksi ennen 01.09.1986, sovelletaanmuita sääntöjä: eläkesäästöjen osituson kuitenkin myös tällöin mahdollista)ja ainakin toinen aviopuolisoista on ansainnuteläkettä Saksassa (huom.: myös kotiäidit jotkahoitavat lapsia ansaitsevat eläkettä!), sen maanoikeusjärjestys, jossa avioeroa haettiin, ei tunneeläkesäästöjen ositusmahdollisuutta (esim. Suomi,Espanja, Portugali) ja eläketasingon suorittamisenvoidaan katsoa olevan kohtuullista.Eläkesäästöjen osituksen hakeminen ei olemaksutonta. Hakijan tulisi lisäksi antaa asia Saksassatoimivan asianajajan hoidettavaksi, varsinkinjos hän itse asuu ulkomailla. Eläkesäästöjenosituksessa on useinkyse kuusinumeroisista rahasummista,mistä johtuenvastapuolta edustaa lähesaina asianajaja, jokapyrkii kaikin tavoin sulkemaanhakijan oikeudenpäämiehensä eläkesäästöihinpois.Jo hakemuksen tiedoksiantovaiheessatoimii tuomioistuintiiviissä yhteistyössähakijan asianajajankanssa, koska asian käsittely päätetään, jos hakemuksentiedoksianto ei ole mahdollista.Avioliiton aikaisten eläkesäästöjen ositus onmahdollista vain, jos aviopuolisot on tuomittuavioeroon. Asianajaja tarkistaakin ensimmäiseksi,onko ulkomaisen tuomioistuimen antamaavioeropäätös sellaisenaan pätevä, vai pitääkösille hakea Saksassa tunnustamista. ErityisestiEU-maissa (Tanskaa lukuunottamatta) 1.3.2001lähtien annetut avioeropäätökset tunnustetaansellaisinaan muissa EU-maissa ilman tunnustamista,virallista vahvistamista (apostille, laillistus)tahi käännöstä, edellyttäen että avioeropäätöksenantanut tuomioistuin on täyttänytEU-normien mukaisen lomakkeen ja liittänytsen avioeropäätökseen.Der Versorgungsausgleich nach einer AuslandsscheidungNach einer Scheidung im Ausland kann voneinem deutschen Familiengericht ein Versorgungsausgleich- Ausgleich der während der Ehezeitvon den Eheleuten erworbenen Rentenanwartschaften- durchgeführt werden.Lesen Sie die vollständige deutsche Fassungim Internet unter http://www.rengas.de/de/startseite/bilder-und-berichte/Nana LahtiRechtsanwältin, asianajaja, MünchenIlmoitus /AnzeigeArtikkelin kirjoittaja on Nana Lahti,Rechtsanwältin, asianajaja ja kunniakonsuliProf. Dr. R. Bergerin avustaja.Asianajotoimisto Nana Lahti palveleeyrityksiä ja yksityisiä.Rechtsanwältin Nana LahtiIsmaninger Str. 75,81675 München-Bogenhausenpuh. 089/9452 8080faksi 089/9452 8081nana.lahti@nanalahti.comwww.nanalahti.com16 | 5 • 2010

SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTAKenestäkään ei tullutlinja-auton rahastajaa„Elämän toinen murrosikä - mitä minullaon edessä?“ Tämä aihe kutsui meitä Kasseliin„Naisten seminaariin 50 +“ helmikuun viimeisenäviikonloppuna.Sinnehän sitten matkattiin elämän repussaajatuksia oman elämän murrosvaiheesta. Meidänpiti myös tuoda mukanamme jotain meilletärkeää. CVJM-talo otti meidät valoisana ja ystävällisenävastaan. Tänne oli kiva jäädä! Noin40 Suomen siskoa oli tullut lähes joka puoleltaSaksaa.Elämän reppuun kertynyttäIltapalan jälkeen, esittelykierroksella, kukinveti repustaan esille sitä, mikä oli hänen sydäntäänlähellä. Esille tuli jos jonkinlaista: esineitä,ajatuksia ja runoja. Kerrottiin ja kuunneltiin.Suomesta mukaan tullut Elektra Eija Minkkinenkertoi ihan ensiksi, miksi oli ottanut Elektranimenitselleen. Nimen alkuperän – Kreikan mytologianhahmon – lisäksi sana merkitsee myösmeripihkaa. Kun kahta hieroo vastakkain, niinniistä syntyy sähköistä vipinää. Eija-nimi tuntuihänestä itsestään liian keijumaiselta. Niinpä hänkertoikin paljon omasta värikkäästä elämästäänIloisia naisia koolla Kasselissa.5 • 2010| 17

SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTAja siitä, mitä vielä 50+ -nainen saa aikaan. Hänmuun muassa suoritti parhaillaan suomen kielengradua yksinhuoltajuuden ja monenmoisenviran ja työn rinnalla.Lauantaina teimme töitä ryhmissä ja mietimme,mitkä olivat lapsuutemme haaveet ja mitkäniistä olivat toteutuneet. Linja-auton rahastajaaei kenestäkään ollut tullut. Mitä tuli, riippuiusein siitä, mihin pääsi tai mikä osui eteen. Läheskaikkien elämään oli tullut jossain vaiheessa se”mustatukkainen saksalainen mies”, joka muuttisuunnitelmia. Työelämään oli suurin osa päässyt,mutta osa oli ollut ainakin osan elämästään ”akateemisestikoulutettu kotiäiti”, kuten eräs meistäsen sattuvasti ilmaisi.Mietimme myös, miten olimme saaneet tietoauskonnosta. Kodin uskonnollisuus, koulunaamurukoukset ja rippikoulu olivat meistä nelähteet, jotka herkistivät omaatuntoa ja antoivatmeille uskonnollisen pohjan elämälle.Uusin eväin eteenpäinJumalanpalveluksen teema leipäsunnuntainaoli tarina ”viisi leipää ja kaksi kalaa”. Elektra veimeidät saarnassaan Irlantiin, missä pyhä Brigidasai myös paljon aikaan. Hän kulki kevyin askelinläpi elämän. Ruokaa hän sai aina laitettuatarpeeksi kaikille ja kun piti saada tontti hänentoivomalleen luostarille (se sai olla vain hänenviittansa suuruinen), niin Jumalan avulla viitastatuli niin suuri, että tontin koko riitti ja luostarisaatiin rakennettua.Illalla katsoimme koskettavan elokuvan ”Postiapappi Jaakobille”. Myös tässä elokuvassa henkilötolivat elämänsä murrosvaiheessa.Tulevaisuutta ajatellen päätimme kaikki ainakinyrittää tehdä tai aloittaa jotain, mitä olimmetoivoneet tai mistä olimme kauan haaveilleet.Kaiken kukkuraksi jouduimme kaikki hiljaisenhetken aikana etsimään väliseinän takaa aarretta.Jokainen yksitellen sai hiippailla sinne. Taisiyksi tai toinenkin olla vähän ymmällään, kunsiellä ei ollut muuta kuin peili, johon katsoessanäkyi vain oma pöllähtänyt naama. Sitä ehkä joajatteli, että muut olivat ehtineet napata sen aarteenjo mukaansa. Helena sai meidät kuitenkinvakuuttumaan siitä, että aarteitahan me kaikkiolemme. On vain yritettävä vaalia omaa itseäänja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.Lähtöpäivä päättyi myrskyisissä merkeissä –Xynthia lähestyi! Matkasiunauksen jälkeen lähdimmevähän etuajassa ja pääsimme uusin eväinja iloisin mielin aarteinemme turvallisesti perille.Meidän Hollannin rajalaisten puolestaKirsti NockmannKuvat: Asta Flegler,Tarja Rötkin-Kraft ja Pirkko SchaeferElämän aarteita.18 | 5 • 2010Seminaarin vetäjät Elektra Eija Minkkinenja Helena Eckhoff.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTARukous vanhentumiselleHerra, tiedät paremmin kuin minä itse,että vuodet vierivätja jonakin päivänä olen vanha.Päästä minut pahasta tavasta uskoa,että minun on sanottava jotakin jokaisesta asiasta,jokaisessa tilaisuudessa.Päästä minut hillittömästä halustani,jolla yritän panna järjestykseen jokaisen ihmisen asiat.Tee minut järkeväksi, mutta ei synkäksi,avuliaaksi, mutta ei jokaisen komentajaksi.Tiedän, että suurelle viisauteni varastolle on pahaksi,etten käytä sitä, mutta tiedäthän Herra,että minä haluan muutamia ystäviäennen kuin elämäntieni päättyy.Päästä minut vapaaksiloputtomasta yksityiskohtien kertomisesta -anna minulle siivet, että pääsen asian ytimeen.Sulje huuleni, etten aina valittelisi vaivojani ja särkyjäni.Ne lisääntyvät kaiken aikaaja intoni kertoa niistä tulee suuremmaksisitä mukaan kuin vuodet vierivät.En uskalla pyytää niin paljon myötämielisyyttä,että voisin nauttia toisten kertomista tarinoista,mutta auta minua kuuntelemaan niitä karsivällisesti.En uskalla pyytää muistini parantumista,mutta pyydän kasvavaa nöyryyttäja pienempää varmuutta, kun muistinion ristiriidassa toisten muistin kanssa.Opeta minulle se loistava läksy,että ehkä joskus olen väärässä.Pidä minut kohtuullisena kaikessa– en halua olla pyhimys,sillä jotkut heistä ovat hyvin hankaliaja heidän parissaan on tukala elää –mutta hapan vanha ihminen on pirun loistotekele.Anna minulle silmät, jotka näkevät hyvääodottamattomissa paikoissa,ja anna minun huomata kykyjä ihmisissä,joilla en uskoisi niitä olevan.Suo minulle epäitsekkyyttä,että voin myös sanoa sen heille.Amen.Gebet einer alten ÄbtissinHerr, du weißt besser als ich,dass ich älter und - eines Tages - alt sein werde.Bewahre mich vor der schrecklichen Gewohnheit,zu jedem Themaund zu jedem Anlassetwas sagen zu müssen.Erlöse mich von der Lust,die Angelegenheiten andererin Ordnung bringen zu wollen.Lass mich beschaulich -aber nicht verdrießlich werden;hilfsbereit aber nicht despotisch.Bei meinem gewaltigen Reichtum an Weisheitscheint es mir ewig schade,ihn nicht ganz anzuwenden,aber du weißt ja, Herr,dass ich mir schließlich ein paar Freundeerhalten möchte.Bewahre meinen Geist vor der Aufzählungendloser Einzelheiten.Lehre mich schweigen über meine Schmerzenund Leiden.Sie nehmen zu,und die Lust, sie zu beschreiben,wächst von Jahr zu Jahr.Erhalte mich so angenehm wie möglich;ich will keine Heilige sein- es lässt sich mit manchen von ihnenso schwer leben -aber ein grantiger Mensch ist dasKrönungswerk des Teufels.Verleihe mir die Gabe,an unerwarteten Stellen Gutesund bei Menschen unvermutete Talentezu entdecken.Und lasse mir die Gnade zuteil werden,Herr, es ihnen auch zu sagen.Theresa von AvilaAvilan Teresa5 • 2010| 19

SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTAVälitilaKatja Eklöf-Wietzke im Finnland-Zentrum in Berlin, 04.03.-30.03.Einen ungewohnten Anblick bot der Ausstellungsraumim Berliner Finnland-Zentrumschon: Ein frei im Raum aufgestelltes Objekt ausBirkengeäst, über mannshoch, enträtselte sichals eine Kinderschaukel; leicht und zerbrechlich.Zwei Monitore, einander gegenüberstehendan den Wandseiten, zeigten zwei gestikulierende,sprechende Mädchengestalten. DieWände des Raumes waren von kraftvollen Siebdruckenbesetzt.Die Vorsitzende des Finnland-Zentrums MaijaJalass eröffnete die Ausstellung von Katja Eklöf-Wietzke. Foto: Uwe Schulz„Välitila“ hieß der Titel der Ausstellung derKünstlerin Katja Eklöf-Wietzke, 34, die in Raumageboren wurde, in Kankaanpää Kunstgrafikstudierte und seit 2000 in Berlin lebt undarbeitet. Im Jahre 2007 nahm sie das Studiumder Bildhauerei an der Kunsthochschule BerlinWeißensee auf.Katja macht ortsspezifische Kunst. Sie benutztverschiedene Orte als Schauplatz diverser installativerEingriffe. Hier im Finnland-Zentrum warendie Arbeiten nicht nur formal (funktional)mit diesem Ort verbunden, sondern sie befasstensich auch inhaltlich (autobiographisch) mit diesemals einem Erinnerungsort.Der Begriff „välitila“ ist vieldeutig, lässt sichumschreiben mit „Ort, Platz, Zeitraum, Abstandzwischen oder Raum innerhalb“ oder er kann einen„Zwischenzustand“ bezeichnen.In Berlin findet Katja Eklöf-Wietzke Arbeitin einer Grafikwerkstatt, lernt Ingo kennen, ihreTochter Salma wird im Jahre 2002 geboren. Baldgeht Katja mit Salma in das Finnland-Zentrum,wo es in „muskari“ die Möglichkeit Finnisch zusprechen gibt. Sie braucht Hilfe, denn ihre finnischeSprache „mutete steif und farblos an“. Aufdiesen „Zwischenzustand“ der sprachlichenKommunikation von Mutter und Kind weistdie Videoinstallation „Välitila“ hin: in einer sichständig wiederholenden rhythmischen Bewegungund Gegenüberstellung von Mutter undTochter. Die Mutter spricht einen Kinderreimvor, Salma wiederholt den Text und die Gestik.Sie sehen sich aber nicht, sie hören sich nicht,sie können einander in den getrennten Monitorennicht wahrnehmen. Es bleibt eine illusionäreKommunikation. Der Echo-Effekt wirktzwar wie ein Lerneffekt beim Kind, aber es istein Scheingespräch, denn die Beiden „begegnen“sich ja nicht.Katja und Salma beginnen dann später in der„Suomi-koulu“ am Marheinekeplatz mit demSprachunterricht. Katja setzt sich immer mehrim Finnland-Zentrum ein. Seit 2007 ist sie auchKirchengemeinderatsmitglied und beteiligt sichin vielerlei Weise in Gemeinde und Sprachschule.Die Birkenschaukel trägt den Titel „Kasvu“und bezieht sich auf den Prozess des Wachsensin diesem vergangenen Zeitraum. Die Schaukelzeigt, wie viele Zentimeter das Kind gewachsenist. Auf der Schaukel prüft ein Kind seine eigenenKräfte und Grenzen.Die Siebdruckreihe entstand in „einer Zeit derStille, in der man nur warten und loslassen kann“.Diese Arbeiten sind eine konkrete Äußerung derBefindlichkeit der Künstlerin in „einem Raumzwischen Leben und Tod“. Auf hellem Bildgrundsind in spontaner Geste spannungsvolle, energischeFarbkomplexe aus Schwarz, Grau undGelb aufgetragen. Die Papierarbeiten tragentraurig-schöne Titel, mit dem Dunklen kontrastierenHelligkeit, Hoffnungsfülle. Es leuchtet.Hellevi Rebmann, Berlin20 | 5 • 2010

SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA“Sulle salaisuuden kertoa mä voisin…“Finnsisters-trio syntyi:Kuvassa vasemmalta: Hanna Purho, Outi Erlemann,Helena HarjuMusiikin moniammattilainen Hanna Purho,Frankfurtin suomalaisen seurakunnan kuoronjohtaja,on perustanut Finnsisters-laulutrionyhdessä Outi Erlemannin ja Helena Harjunkanssa.“Sulle salaisuuden kertoa mä voisin…“ - elijo aikaisempien polvien suomalaissävelmiä taimuita ikivihreitä, kuten romattisesta elokuvasta“Cherbourgin sateenvarjot“ - uusi suomalaiskolmikkohaluaa ennen kaikkea viihdyttää. Triohaluaa herätellä henkiin Suomen evergreenejä, eiesittää niinkään rockia tai poppia. Heidän musiikkinsahenkeä kuvaa Harmony Sisters, Suomenensimmäinen naislauluyhtye tai Kipparikvartetti,Suomen kaikkien aikojen tunnetuinlauluyhtye.Tämä tyttötertsetti laulaa ilman säestystä,à cappella. Näin he pystyvät musisoimaan jouhevastimissä vain, mutta tarvittaessa Hanna taiHelena istahtaa pianon ääreen. Tytöiltä se käy.“Laulaja haluaa laulaa. Tämä trio on meillehyvää muun tekemisen vastapainoa“, vapaa ammattimuusikkoHanna Purho perustelee yhtyeensyntyä. 20 vuotta sitten Saksaan tullut Purhoopettaa laulua ja pianonsoittoa Rheingaunmusiikkioppilaitoksessa (Neue Musikschule).Jyväskylässä klassiset musiikkiopinnot aloittanutmezzosopraano esiintyy eri kuorojen sekäorkesterien solistina. Hän painottaa erityisestiyhteistyötään suomalais-saksalaisen 3S-kamarimusiikkitrionkanssa. Taiteilija konsertoi myöslied-laulajattarena.“Olemme puhuneet suomalaisen lauluyhtyeenperustamisesta Outin kanssa jo muutamanvuoden. Löysimme Helenan, ja siitä se lähti“,Hanna Purho iloitsee. Myös toiset kaksi jäsentäovat kouluttaneet ääntään. 18 vuotta Saksassaolleet naiset laulavat kuoroissa, usein oratorioitaja klassista musiikkia, Outi Frankfurtissa konserttikuoroFrankfurter Singakademiessa, HelenaHofheimissa kamarikuorossa.Sekä Outi Erlemannin että Helena Harjunpäätyö on musiikin ulkopuolella. Oulusta kotoisinoleva kotiäiti Outi opettaa suomen kieltä.“Suomen opetus on mieleistä touhua“, hän korostaa.Jalasjärvellä syntynyt Helena kertoo työskentelevänsäassistenttina Oberurselissa suomalaisessateknologiayhtiössä.Viime syksynä perustettu naistrio esiintyi ensikerran virallisesti viime syksynä erään firmanjuhlissa. Tämän kevään kohokohtana he lauloivatEU:n rahoittaman Eldia-projektin avajaisissaMainzin yliopistossa. Eldia kartoittaa vähemmistökieliä,joten järjestäjät halusivat musiikkiaprojektin tutkimuskohteista. Suomalaiset vauhdittivatkansainvälisyyttä laulunäytteillä muunmuassa vepsäksi, unkariksi ja karjalaksi. ”Finnsistersgoes etno”, tytöt nauroivat onnistumiseniloa maailmanmusiikkikeikan jälkeen.Energiset naiset kokoavat parhaillaan repertuaariaanja tulevat ilomielin keikalle. “Sulle salaisuudenkertoa mä voisin...“ kaikuu Frankfurtissa,Dornbusch-kirkon suomalaistiloissa lauantai-iltapäivänänaistrion harjoituksissa. Äänen voimakantaa kauas.Riitta Hartikainen, FrankfurtKuva: Riitta Hartikainen,käsittely: Dieter SalentinTiedustelut:outi.erlemann@t-online.de tai 06187 - 211 455 • 2010| 21

NUORETVorfreude auf das CampFinnisch-Deutsche Konfirmanden trafen sich in Oberursel05.03.2010Am Freitagabend, 05.03., kamen Finnisch-Deutsche Konfirmanden nach Oberursel zueinem Vortreffen für die Camps in Espoo undTurku zusammen. Eigentlich sollten wir schonum 18.00 Uhr dort sein, doch ich kam eine Stundezu spät und war deswegen aufgeregt. Als ichHaus Heliand betrat, saßen schon alle an den Tischenund aßen zu Abend. Ich wurde sofort vonmeinem Konfipfarrer Anssi und von der Turku-PfarrerinSanna aufgenommen. Sanna teiltemich in Zimmer Nr. 8. Danach setzte ich michzu den anderen.Ich war froh und erstaunt, wie offen alle miteinanderumgingen. Nach dem Abendessen begrüßteuns der Herbergsvater mit einer langenRede und erklärte uns sämtliche Regeln vonHaus Heliand. Als er die Rede beendet hatte,sollten alle Konfirmanden und Teamer in ihreZimmer gehen und diese fertig machen. Natürlichkannte ich meine Zimmergenossen nochnicht und war sehr gespannt, sie kennenzulernen.Ich machte mich also auf den Weg zu Zimmer8 und traf dort Toni, Lauri und als TeamerAri. Sie alle waren sehr nett und wir verstandenuns sofort sehr gut.Als die Zimmer fertig waren, wurden alle inden großen Saal zu einer Kennenlernrunde gerufen.Es wurde gespielt, erzählt und natürlichstellte jeder sich vor. Es waren Konfirmandenaus ganz Deutschland und sogar aus der Schweizund Österreich anwesend. Nach dem Abendprogrammwurden alle aufgefordert, sich schlafbereitzu machen und zum Abschluss zu einergemeinsamen Abendandacht zu kommen, dieAnna-Mari gehalten hat. Kurz darauf war es jaschon Zeit schlafen zu gehen, meinten wenigstensdie Teamer und Leader. Der erste Abendwar beendet und ich denke, alle waren zufriedenund freuten sich auf den nächsten Tag.22 | 5 • 2010

NUORET06.03.2010Der nächste Tag hatte begonnen. Alle waren zueinem gemeinsamen Frühstück zusammen gekommen.Heute stand viel auf dem Programm.Zuerst - nach dem Frühstück - Unterricht fürdie Konfirmanden. Der Unterricht war in dreiAbschnitte geteilt. Als erstes erklärte uns Miika,ein finnischer Pfarrer aus Süddeutschland,wieviel Evangelische und Katholiken jeweils inDeutschland und Finnland leben. Den zweitenUnterrichtsabschnitt übernahm Sanna. Sie erklärteuns den Aufbau und Ablauf eines Gottesdienstes.Für den letzten Abschnitt stieg Anssiein und wir sprachen engagiert miteinander.Nach dem Unterricht gab es das gemeinsameMittagessen. Alle plauderten fröhlich miteinander.Danach hatten wir eine Stunde Pause.Diese nutzten wir zum Ausruhen, Reden oderKicker spielen. Nach der Pause stand gemeinsamesProgramm im Freien an. Die Teamer hattenSpiele vorbereitet und wir alle spielten munterbei winterlichen Verhältnissen mit -2 Grad!Danach war noch ein Fußballspiel angesagt. Leiderwar der Sportplatz mit Schnee bedeckt, alsoziemlich schwere Bedingungen zu spielen. Trotzdemmachte es Riesen-Spaß und alles lief gut, bisJoonas, einer der Teamer, Johanna, einem anderenTeamer, den Ball gegen den Kopf schossund das Spiel unterbrochen werden musste. ZumGlück war nichts Schlimmes passiert. Nach demFußballspiel sollten alle zum gemeinsamen Kaffeemit Kuchen zusammenkommen.Als die Kaffeepause vorüber war, wurdenalle Konfirmanden jeweils mit zwei Teamern inGruppen zugeteilt. Jede Gruppe hatte eine StundeZeit, ein Thema, das sie bekamen, zu erarbeiten.Nach der Gruppenarbeit wurden alle Themenvorgestellt und über diese diskutiert. AlleGruppen hatten wohl gute Arbeit geleistet, worüberAnssi, Sanna, Miika und Anna-Mari anscheinendsehr zufrieden waren. Als dies beendetwar, hatten wir wieder etwas Freizeit. Wirplanten schon, was wir im Sommer auf demCamp alles machen könnten.Für den Abend hatten die Teamer das Abendprogrammvorbereitet, das aus vielen Sketchen,Singen und Spielen zusammengestellt war. Eswar wirklich sehr lustig und man hat gemerkt,wieviel Mühe sich die Teamer gegeben hatten.Zum Abschluss dieses Tages hielt Miika nocheinen Gottesdienst und danach gingen alle zuBett.07.03.2010Der letzte Tag des Vortreffens. Alle sind schonmiteinander befreundet, aber man spürt schonsehr die Traurigkeit vor dem Abschied. Zu Beginndes Tages wieder jedoch noch ein gemeinsamesFrühstück und das Aufräumen der Zimmer.Danach trafen wir uns im großen Saal zueiner abschließenden Runde. Alle sollten nochetwas Feedback geben und ihre Meinung zumbevorstehenden Camp sagen. Meine und dieMeinung vieler anderer: Super Wochenende!Hammer Truppe! Tolle Leute und riesige Vorfreudeauf das Camp im Sommer! Nach derRunde verabschiedeten sich alle voneinanderund machten sich auf den Weg nach Hause. Eswar ein sehr umfangreiches, lehrreiches, interessantesund tolles Vortreffen in Oberursel. Ichhabe viele neue Leute kennengelernt und hoffe,dass das Camp genau so toll wird wie diesesWochenende!Karolus KotilainenFoto: Miika Rosendahl5 • 2010| 23

KIELIKOULUHei kaikki kielikoululaiset ja opettajat!Toivottavasti kaikilla on ollut mukava talvi/kevätloma ja pääsiäinen! Koululaisten pääsiäismatkakinon jo tehty tämän lehden ilmestyessä. Siitä enemmän jossakin myöhemmässä numerossa.Nyt ovat jo seuraavat pienet lomat tulossa toukokuun juhlapäivien yhteydessä.Vappua juhlimme aivan näinä päivinä, kuten myös äitienpäivää.Helluntaina kokoontuu Ulkosuomalaisparlamentti Helsingissä. Kokoukseen osallistuu Saksastamonta opettajaa ja koulujen puheenjohtajaa sekä allekirjoittanut pedagogisen neuvoston edustajana.Saksan koulut ovat tehneet muutaman aloitteenkin Ulkosuomalaisparlamentille koskienlähinnä Suomi-koulujen ja opettajien koulutuspäivien rahoituksen takaamista.Toivotan teille kaikille hyvää kevään jatkoa ja sekä opettajille että oppilaille intoa koulutoimintaan!Päivi Nurmi-SteinkePedagogisen neuvoston puheenjohtajaHirvi MülheimissaMülheimissa (an der Ruhr) nähtiin 28.03.2009varsin eksoottinen eläin suoraan Kuusankoskelta.Syy tähän erikoiseen tapahtumaan oli, ettämeidät Düsseldorfin Suomalaisesta kielikoulustaoli kutsuttu DFG:n 35-vuotisjuhliin. Esitimmenäytelmän „Hirvi muutti Saksaan“.Suomalainen Heimo-hirvi oli pettynyt rakkaudessaanKuusankoskella ja päätti kiertää maailmanetsiessään uutta rakkautta. Ennen Heimonlähtöä Kuusankoskelta muut metsäneläimet järjestivätläksiäisjuhlat ja pakkasivat reppuun läksiäislahjaksimm. sinappia, Reissumiestä, lenkkimakkaraa,kännykän ja Suomen lipun. LopultaHeimo päätyi Saksaan, Mülheimiin.Ja kuinka ollakaan, läheisen kaupungin, Duisburgin,eläintarhasta oli karannut kaksi kaunistakaurista, Elfriede ja Amanda. Niinpä Heimotapasi vihdoin elämänsä rakkauden.Tarina päättyi onnellisesti Heimo-hirven ja Elfriedenhäihin, joita tanssittiin letkajenkan tahdissa.Koko koulu oli innolla asiassa mukana pienestäKimistä leppäkerttuna pitkään ja uljaaseenMikaeliin Heimo-hirvenä.Vaikka kenraaliharjoitukset pienessä huoneessanäyttämön takana menivät päin puuta, näytelmäonnistui oikein hyvin, ja yleisö oli haltioissaan.Kaikki koululaiset osasivat osansa hyvin, jaonneksi opettajatkaan eivät mokanneet puuosissaan.Lotta Kemppi24 | 5 • 2010

VILLE ITÄLÄ VALITTIIN SUOMI-SEURAN PUHEENJOHTAJAKSIEuroopan parlamentin jäsen, varatuomari Ville Itälä on valittuulkosuomalaisten etujärjestön Suomi-Seura ry:n puheenjohtajaksi.Valinta tehtiin Suomi-Seuran vuosikokouksessa 30.3.2010 Helsingissä. Itälä toimiimyös Suomi-Seuran aloitteesta vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenäparlamentin sääntöjen mukaisesti.Seuran varapuheenjohtajiksi valittiin ihmisoikeusasiantuntija Eva Biaudet ja suurlähettiläsIlkka Ristimäki.Suomi-Seura ry on ulkosuomalaisten etu-, neuvonta- ja asiantuntijajärjestö, joka tarjoaamaailmalle muuttajille neuvontaa mm. sosiaaliturva-, eläke- ja verotusasioissa sekäpalvelee paluumuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 1927 perustettu seura järjestääkoulutustilaisuuksia Suomesta ulkomaille muuttaville ja Suomeen palaaville, koordinoinoin 20 maassa toimivaa tukihenkilöverkostoa sekä tukee ulkosuomalaisjärjestöjäja -mediaa. Seuran jäsenlehti Suomen Silta ilmestyy kuudesti vuodessa. Seuralla on jäseniänoin 60 maassa.Suomi-Seura toimii myös vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin pysyvänäsihteeristönä. USP:n toimintaan osallistuu tällä hetkellä 496 ulkosuomalaisjärjestöä 37maasta. USP on järjestänyt viisi varsinaistaistuntoa. Seuraava istunto pidetäänHelsingissä 24.–25.5.2010.Lähde: Suomi-Seuran tiedoteUutta netissäNettisivujemme www.rengas.deetusivulta löytyy nyt päivittäin vaihtuva,yhteistyössä Suomen kirkonnettisivujen kanssa toteutettu päivänsana.Facebookiin on perustettu ryhmä”saksansuomalaisten rengas”, jostaon linkitys sivuille www.rengas.de. Ryhmä on avoin kaikille.VERDORRTE APFELBÄUMEJoel Lehtonen (1881-1934)Zur Trilogie rund um sein Meisterwerk»Putkinotko« gehört Lehtonens»Verdorrte Apfelbäume«,der 1918 erschienene Band mitKurzgeschichten. Vorgeführt wirdeine bunte Schar von Protagonisten:Kleinstadt-Honoratioren und Kätner, Verliebteund Verzweifelte, Idealisten, Pseudo-Künstler undMöchtegern-Casanovas. Ironisch, humorvoll, dannwieder lakonisch oder empathisch im Stil beleuchtetLehtonen seine Figuren. Idyllische, scheinbar harmonischeund sommerlich-sonnige Naturbeschreibungenstehen neben augenzwinkernd ironischen,leichtfüßigen Charakterstudien, neben Texten, dieunmittelbarer Ausdruck des Abscheus und desEntsetzens sind über den Bürgerkrieg – »VerdorrteApfelbäume« ist das erste komplett auf deutschvorliegende Werk Lehtonens.Tb, 96 Seiten, 9,80 Euro, ISBN 978-3-937507-19-4Heiner Labonde Verlag & MediakontorTelefon 0 21 81-16 23 71 · Fax 16 23 48w w w . l a b o n d e - v e r l a g . d e5 • 2010| 25

kirkolliset toimituksetkasteEljas Petteri Diekmannsynt. 08.05.2009 Hannoverkast. 30.01.2010 Fischbeck,Hessisch-OldendorfElla Amalia Germundsynt. 11.10.2009 Wuppertalkast. 06.02.2010 WuppertalLasse Heinz Robert Harrisonsynt. 12.02.2009 Berlinkast. 12.02.2010 KaarstCamila Antonia Lopez Castillosynt. 16.03.2009 Münchenkast. 15.02.2010 Dankeskirche,MünchenSuvi Roosa Grunenbergsynt. 27.06.2009 Stuttgartkast. 07.03.2010 FellbachMerle Ritva Lil Martinsynt. 19.03.2009 Münchenkast. 27.03.2010 München,LutherkircheMatti Georg Offermannsynt. 27.03.2009 Krefeldkast. 27.03.2010 KrefeldPeppi Eleonora Ruottinensynt. 06.01.2010 Wiesbadenkast. 04.04.2010 WiesbadenAvioliittoon vihitty / Avioliiton kirkollinen siunaaminenLaura Hannele RäsänenMika Juhani Rantala10.03.2010 HampurinmerimieskirkkoPIENI PYHIINVAELLUSVaeltaminen ja itsensä tutkistelu, Jumalan läsnäolon etsiminen, Pyhän kokeminenTämän voi aloittaa pienellä matkalla – ei tarvitse mennä Espanjaan asti!Milloin? 29.-30.5.2010. Lauantaina tapaaminen on kello 10:30, minkä jälkeen kello 11:00 onmahdollisuus ensin osallistua tuomiokirkon esittelyyn ja sen jälkeen vaellukseen. Sunnuntainaosallistumme ensin jumalanpalvelukseen kello 9:00 ja lähdemme sen jälkeen vaellukselle.Missä? Altenberger Dom, Ludwig-Wolker-Straße 4, 51519 Odenthal.Hinta? Jokainen maksaa matkansa, ruokansa ja yöpymisensä itse.Kuka hoitaa vaelluksen sisällön? Pastori Helena Eckhoff.Miten toimitaan? Ilmoittaudu Helenalle joko kortilla (Wulfertzberg 15, 40629 Düsseldorf)tai sähköpostilla (eckhoff@kirche-koeln.de) ja varaa mahdollinen majoituksesi itse Altenbergistäwww.haus-altenberg.de tai jostain toisesta majapaikasta samassa kylässä.Jos haluat osallistua vain yhden päivän vaellukseen (lauantain tai sunnuntain), sekinmahdollista, mutta ilmoittaudu joka tapauksessa.RENKAAN AIKATAULUT:Rengas 6-7/2010 ilmestyy KV 21kesä-heinäkuun tapahtumatiedotartikkelit: 1.5.seurakuntien tapahtumatiedot omanseurakunnan tiedottajalle: 27.4.Rengas 8-9/2010 ilmestyy KV 30elo-syyskuun tapahtumatiedotartikkelit: 1.7.seurakuntien tapahtumatiedot omanseurakunnan tiedottajalle: 27.6.26 | 5 • 2010