Vuores - osayleiskaava - Tampereen kaupunki

5
Koipijärven aluetta luonnehtivat myöskin syväkivilajit, joista porfyyristä granodioriittia
on eniten. Höytämönjärven pohjoispuolen granodioriitissä on arseeniriskialue.
Riskialueen rajaaminen on pohjoisosastaan epävarmaa, sillä granodioriittialue
jatkuu pohjoiseen ja moreenin arseenianomalia (viittaa alueen kallioperässä
olevaan arseeniin) ulottuu Höytämönjärven alueelta Koipijärven länsipuolitse kunnan
pohjoisrajalle saakka. Riittävien analyysitulosten puuttuessa Höytämönjärven
ja kunnan pohjoisrajan välinen alue on tämän vuoksi merkitty 1b-riskiluokkaan kuuluvaksi
eli suuri riski mahdollinen. (GTK/Hannu Idman: Kaivotutkimus Lempäälän
kunnassa 1995).
Höytämönjärven luoteispuolella on pieni apliittigraniittiesiintymä. Alueen kaakkoisosassa
kallioperä koostuu melko yhtenäisistä pintakivilajeista, joista suonigneissi
on vallitsevana. Koipijärven alueelta ei ole selvitetty geologisesti merkittäviä
kohteita.
Rakentaminen:
Kallioperästä johtuvia käyttörajoitteita Vuoreksen alueella aiheuttavat lähinnä
ruhjelaaksot sekä Vuoreksenlammen koillispuolen avokalliot. Yleisesti voidaan kuitenkin
todeta, että kunnallistekniikan rakentaminen Vuoreksen alueella on paikoin
hankalaa, sillä normien mukainen rakentaminen louhimisineen aiheuttaa suuria
maaston muutoksia ja täten myös lisäkustannuksia. Koipijärven alueella käyttörajoitteita
aiheuttavat lähinnä Lehtivuoren ja Vuoresvuoren jyrkkärinteiset kallioselänteet,
sekä Hervantajärven eteläpuolella olevat selväpiirteiset kalliomäet (esim.
Vuorenmäki). Höytämönjärven pohjoispuolelle sijoittuvalla arseeniriskialueella on
vedenhankinta ratkaistava keskitetyn vesihuollon avulla.
MAAPERÄ (ks. liite 1)
Vuoreksen alueen maaperää luonnehtivat ohuen moreenikerroksen peittämät, monin
osin jyrkkärinteiset kallioselänteet, jotka selänteiden korkeimmilla kohdilla
muodostavat avokallioita. Avokallioita esiintyy varsinkin Makkarajärven etelä- ja
itäpuolella, Hervantajärven länsipuolella (Myllyvuori) sekä Vuoreksenlammin ja
Lahdesjärven koillispuolella. Selänteiden alarinteillä hiekkamoreenikerrosten paksuus
kasvaa ja vaihtuu alavilla alueilla esim. järvien rannoilla sekä ojien ja purojen
painanteissa saveksi tai turpeeksi. Savi- ja turve-esiintymiä on kohdealueella kuitenkin
melko vähän. Savea esiintyy mm. Lahdesjärven lounais- ja luoteisrannoilla,
Virolaisen luoteispuolella sekä Hervantajärven itäpuolella kapeina juotteina. Suurimmat
turvealueet sijaitsevat Myllyojan rannoilla (Hupakonkorpi), Koukkujärven
ja Virolaisen välisien alueiden painanteissa (esim. Rimminkorpi) sekä Makkarajärven
ympäristössä. Turvealueet ovat etupäässä saraturpeita. Vain Myllyojan rannoilla
sekä Ruskontien kaakkoispuolella esiintyy rahkaturvetta.
Koipijärven alueella, Lempäälän ja Tampereen rajalla, sijaitsee koko alueen laajin
kallioalue, Vuoresvuori, jossa on runsaasti avokallioita. (Maaperäkartassa kallioalueiksi
on merkitty alueet, joissa maakerroksen vahvuus on alle 1m. Maakerros on
yleensä moreenia). Avokallioita ja laajoja, ohuen moreenikerroksen peittämiä kallioesiintymiä
löytyy myös Lehtivuoren ja Kirskaanniemen alueilta sekä Koipijärven