showtanssin notkeat tähdet - Poliisi

AJANKOHTAISTA
Harrastukset nopeuttavat sopeutumista
Ruotsin kielen osaamisvaatimuksesta ei voi joustaa
maahanmuuttajienkaan kohdalla, koska palvelujen on sujuttava
molemmilla kielillä, ministeri Stefan Wallin vaatii. Kielikysymyksestä
huolimatta Wallin uskoo maahanmuuttajien määrän lisääntyvän
korkeissa virkamiespesteissä.
Teksti Tuomo Tarvas
Kuva Pekka Sipola
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Stefan Wallin uskoo,
että maahanmuuttajataustaisten
henkilöiden määrä korkeissa
virkamiestehtävissä kasvaa tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä uussuomalaisia
on viroissa vielä melko
vähän. Ylenemistä ovat hidastaneet
muun muassa asenteet
ja riittämätön suomen ja ruotsin
kielen taito.
Wallin pitää tulevaisuuden näkymiä
valoisina.
– Meillä alkaa olla ensimmäinen
maassamme koulutettujen sukupolvi,
jolle kielitaitovaatimukset eivät
ole ylivertaisia, hän toteaa.
Moni maahanmuuttaja toivoo,
ettei ruotsin kielen osaamista vaadittaisi
pakollisena valtion ja kunnan
työsuhteissa, jos hakija osaa
hyvin suomea, englantia sekä jotain
kolmatta kieltä, kuten venäjää,
viroa tai somalia. Perusteluina
he esittävät, että monikulttuurisissa
kaupungeissa esimerkiksi
englannilla pärjää työssä paremmin
kuin ruotsilla. Lisäksi suomen
ja ruotsin sujuva oppiminen
vie enemmän aikaa.
RKP:tä edustava Wallin ei halua
vähentää ruotsin kielen painoarvoa.
– En oikein pidä kysymyksenasettelusta,
koska siinä asetetaan
vastakkain maamme kaksi kansalliskieltä.
Kielilaki on kielineutraali
ja tältä osin suomi ja ruotsi ovat
samalla viivalla. Hallinnon ja palvelujen
on sujuttava molemmilla
kielillä, Wallin toteaa.
Kielitaitovaatimusta ei pidä
kuitenkaan käyttää aseena hakijaa
vastaan, jos viran täyttäminen
ei edellytä tietyn kielen hallitsemista.
Ministeri muistuttaa, että moni
maahanmuuttaja valitsee kotoutumisen
ruotsin kielellä etenkin
ruotsinkielisellä rannikolla.
– Länsi-Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa
ovat esimerkkejä seuduista,
joilla kotoutuminen on sujunut
hyvin ruotsiksi. Jotkut kunnat tarjoavat
mahdollisuuden oppia ruotsin
kieltä, mutta useimmat kunnat
tarjoavat vain suomea. Nyt pitäisi
kysyä, voisimmeko parantaa
maahanmuuttajien kotoutumismahdollisuuksia
ruotsin kielellä,
Wallin toteaa.
Liikunta
edistää tasa-arvoa
Urheilu- ja kulttuuriharrastusten
lisääminen on tärkeä keino nopeuttaa
uussuomalaisten sopeutumista.
Urheilupuolella on perustettu
seuroja, joihin on etsitty nimenomaan
maahanmuuttajataustaisia
lapsia ja nuoria.
Stefan Wallinin mukaan paras
ratkaisu on se, että tuetaan maahanmuuttajien
omia joukkueita mutta
samalla autetaan heidän menemistään
mukaan olemassa olevaan seuratoimintaan.
Wallin pitää omissa
joukkueissa toimimista hyvänä
kotoutumisen alkuvaiheessa, mutta
yleisesti ottaen liikunta on hänen
mielestään hyvin avointa ja tasa-arvoista
toimintaa.
– Jako sukupuolen tai iän mukaan
liittyy yleensä fyysiseen vahvuuteen.
Sitä voi perustella, lajista
riippuen, turvallisuuden tai mielekkyyden
näkökulmasta. Terveysliikunnassa
on kuitenkin hyvin mahdollista
olla jakamatta harrastajia
iän tai sukupuolen mukaan, Wallin
toteaa.
Ministerillä ei ole patenttiratkaisua
siihen, miten maahanmuuttajia
saataisiin enemmän liikuntaharrastusten
pariin.
– Se on yksittäisten ihmisten
ratkaistavissa ja asennekysymys.
Maahanmuuttajakulttuuria
Helsingin ulkopuolelle
Etnisten vähemmistöjen omaa
kulttuuritoimintaa on tällä hetkellä
eniten suurissa kaupungeissa,
erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Wallinin mukaan maahanmuuttajien
omat kulttuuritapahtumat
ja -harrastukset ovat lisääntymässä
myös muualla.
– Keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa
on kulttuuritoimintaa,
jota myös opetusministeriö tukee
esimerkiksi taiteen ja nuorisotyön
avustuksin.
Wallinin mukaan Suomi on vähemmistökulttuuripoliittisen
linjansa
mukaan sitoutunut edistämään
maahanmuuttajien suomen ja
ruotsin kielen oppimista sekä suomalaisen
elämän tuntemusta.
– Samaan aikaan tarjoamme
mahdollisuuden oman kielen ja
kulttuurin ylläpitämiseen. Vahva
oma kulttuuri-identiteetti on jokaisen
oikeus. Lisäksi hyvä äidinkielen
hallinta voi auttaa myös
uuden kielen oppimisessa, Stefan
Wallin kertoo.
Nuoret uteliaita uusista
kulttuureista
Euroopassa vietetään tänä vuonna
kulttuurienvälisen vuoropuhelun
teemavuotta. Tapahtumalista
on pitkä ja monipuolinen. Toukokuun
alussa päättyi nuorille tarkoitettu
postikortin suunnittelukilpailu
Kulttuurista monimuotoisuutta
ja 12.–18. toukokuuta
vietettiin valtakunnallista museoviikkoa.
– Jos viitataan tietyn kielen kielitaidon puutteeseen, vaikka kieltä ei virassa tarvittaisikaan, kyseessä voi olla syrjintä, Stefan Wallin toteaa.
– Länsi-Uusimaa ja
Etelä-Pohjanmaa
ovat esimerkkejä
seuduista, joilla
kotoutuminen
on sujunut hyvin
ruotsiksi.
Kesäkuun loppuun saakka
käynnissä on lisäksi Mikä ihmeen
uussuomalainen -kirjoituskilpailu.
Kilpailussa haetaan suomalaisten
ajatuksia kulttuurien välisestä
vuorovaikutuksesta. Pääpalkinto
on 2 000 euroa.
Stefan Wallin oli avaamassa teemavuotta
viime joulukuussa. Wallin
pitää teemavuotta ja sen tavoitteita
tärkeinä. Suomessa pääosiin
on nostettu lapset ja nuoret.
– Uskomme lasten ja nuorten
kykyyn, rohkeuteen ja uteliaisuuteen
tutustua kulttuureihin ja nähdä
vuoropuhelun rikkaus. Teemavuoden
ohjelmassa korostuu kulttuurienvälinen
vuoropuhelu taiteen
ja kulttuurin keinoin sekä hyvien
käytäntöjen jakaminen, ministeri
toteaa. g
monitori www.monitori-lehti.fi
monitori www.monitori-lehti.fi