K A T S A U S Erikoistuvat ja verkottuvat aluekeskukset - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Pentti Nuortimo Erikoistuvat ja verkottuvat aluekeskukset 14 90-luvun puolivälissä. Luonteeltaan aluekeskusohjelma on tyypillinen erillisohjelma, joita syntyy sinänsä jo poliittisista tarpeista. Aluekeskusohjelmasta on löydettävissä kuitenkin selkeitä uusia sisällöllisiä painotuksia aikaisempiin avauksiin verrattuna, erityisesti kaupunkipoliittisten painotusten muodossa, korostaa Loikkanen. • Hallittua aluerakenteen muutosta – Talouden pitkään jatkunutta ja voimakkaasti etenevää keskittymistä ei voida estää, tai ainakaan poliittisesti ei siihen enää kukaan olisi valmis ryhtymään, toteaa professori Jaakko Pehkonen. Pehkonen näkee edellä mainitun kaltaisen puuttumisen kehityskulkuun myös kokonaistaloudellisesti vähemmän mielekkäänä ratkaisuna. Pehkosen mukaan aluerakenne on ollut tasaisen epätasapainoinen aina. Myös Loikkanen ja Tervo ovat samoilla linjoilla Pehkosen kanssa. Siitä huolimatta, että pohjimmiltaan aluekeskusohjelmassa on kyse kasautuvan kehityksen kontrolloimisesta, Loikkasen mukaan aluepolitiikan ei tule enää itsepintaisesti pyrkiä täydelliseen tasapainoon eli kaikkien alueiden samanlaiseen kehitykseen, vaikka alueellisia eroja tasoittavia toimenpiteitä tarvitaankin. Aluepolitiikan instrumenttien lisäksi myös markkinoilla itsellään on taipumusta rajoittaa keskittymistä. – Muutoinhan kaikki taloudellinen tuotos tapahtuisi yhdessä pisteessä, Loikkanen muistuttaa. Erilaiset ja erikokoiset alueet voivat oppia hyötymään talouden keskittymisen mekanismeista. Aluekeskusohjelman resurssit ovat mittavien alueellisten ongelmien edessä pienet, ja sen vuoksi tiedonvälittäminen ja eri kehitysmekanismien todentaminen tulisi olla oleellinen osa aluekeskusohjelman menestyksekästä toteuttamista. Loikkasen mukaan keskeinen aluekeskusohjelman pyrkimys tulisi olla erityisesti alueiden sisäisen ja ulkoisen yhteistyön sekä verkottumisen edellytysten parantaminen niin infrastruktuurin kuin tiedonvälityksenkin osalta. – AKO-ohjelmilla ei ole juuri mitään toivoa saada positiivista aluekehitystä aikaan ellei kovan infrastruktuurin (liikenne ja viestintä) sekä koulutuksen ja tutkimuksen panostukset ole integroitu mukaan sopivalla tavalla, painottaa Loikkanen. Verkottumiseen liittyy kuitenkin varteen otettavia haasteita, jotka on syytä pitää mielessä. Esimerkiksi tiedonvälitykseen liittyvä roolijako yksityisen ja julkisen sektorin välillä jää aluekeskusohjelmassa tätä nykyä arvailujen varaan. • Alueellisen kilpailukyvyn lähteillä Oleellista aluekeskusohjelman menestymiselle on liiketoiminnan mahdollisuuksien parantaminen. – Yrittäjyyden olemassaolo ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen tulisi olla kaikissa ohjelmissa ensisijaista, esittää professori Hannu Niittykangas. Liiketoiminnan vaikutusprosessit tulisikin nostaa aluetason ohjelmissa entistä selkeämmin esille. Toimialaspesifi kehittäminen, tiedon siirto, palvelutarjonnan kustannustehokkuuden lisääminen, alueellisen imagon parantaminen ovat Niittykankaan mielestä olennaisia toimintamahdollisuuksien tehokkaamman hyödyntämisen yhteydessä. Niittykankaan mielestä olisikin aika siirtyä puhumaan kilpailumenestyksestä kilpailukyvyn sijaan. – Viime kädessä alueellinen kehittäminen tavalla tai toisella palautuu yritysten tasolle, suoraan tai kiertotietä, Niittykangas summaa. Pitkässä juoksussa alueellisen kilpailukyvyn kehittymisessä on kyse jatkuvista alueellisten muutosprosessien sarjasta myös elinkeinorakenteiden sisällä. Alueiden taloudellinen menestyminen on loppujen lopuksi aluekeskusohjelma KATSAUS 2004 ● 2
Erikoistuvat ja verkottuvat aluekeskukset yrityspuolen dynaamisuudesta kiinni. Loikkasen mukaan myös väestöltään supistuvissa aluekeskuksissa on paljon menestyviä yrityksiä ja niiden keskuudessa jatkuva dynaaminen muutos meneillään. – Onnistuessaan aluekeskusohjelma sekä edesauttaa uusien hyvien yritysten syntymistä että huonojen karsiutumista. Tämä tulisi selkeämmin hyväksyä, painottaa Loikkanen. • Tarvitaan tuntuvia kannustimia Ovatko aluekehittämisen tavoitteet aluekeskusohjelmassa asetettu liian korkealla? – Paljon hyviä toiveita ja ajatuksia, mutta todennäköisesti näillä eväillä ei kaikkea pystytä toteuttamaan, arvioi professori Jaakko Pehkonen. Vaikka Pehkonen kuvaileekin aluekeskusohjelmaa kasvojenkohottamisoperaationa, on aluekeskusohjelmalle Pehkosen mukaan myös perusteltu tilaus. Niin rivikansalaisilla kuin poliittisilla päätöksentekijöillä on aito huoli alueiden menestyksestä. Työttömyys, ikääntyminen ja taloudellisten liikkumavarojen kutistuminen ovat karua arkipäivää useilla alueilla tätä nykyä. Työmarkkinoiden näkökulmasta peruskysymyksenasettelu on Pehkosen mukaan se, jätetäänkö joitakin alueellisia resursseja mahdollisesti käyttämättä, ja jos näin on, kysymys kuuluu miksi? Pehkosen mukaan tehoton voimavarojen käyttö on pitkälti seurausta taloudellisten kannustimien puutteesta. Pehkonen ehdottaakin, että kannustinrahoitus tulisi integroida mukaan myös aluekeskusohjelman toteutuksen yhteydessä. Tämä toisi ohjelmaan myös konkreettisuutta, jota siinä esitettyjen vaativien tavoitteiden toteuttamiseksi ehdottomasti tarvitaan. Toiminnan tulisi olla lähempänä yritystoimintaa, jossa tuloksellisesta toiminnasta palkitaan. Esimerkiksi kuntia tulisi palkita aktiivisesta työllistämisestä, eikä passiivisesta odottelusta. Jos tavoitteena on saada aikaan hajautuvaa kehitystä, resursseja sekä kannustimia tulisi tuntuvasti lisätä. Julkisen sektorin puolella kysymykseen tulisivat verokevennykset ja koulutuspolitiikka, joiden avulla väestön keskittymistä voitaisiin tehokkaimmin hidastaa. Myös yksityinen sektori tulisi saada toimijana entistä vahvemmin talkoisiin mukaan. Pehkonen painottaa tässä yhteydessä kuitenkin myös kansalliselle kilpailukyvylle asetettuja tavoitteita. – Kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen on mahdollista vain jos resurssit ohjataan kiihdyttämään kasvua, eikä hidastamaan taantumista. • Alueellinen supistuminen mahdollisuutena Kysymykseen siitä, kuinka monta aluekeskusta Suomessa tulevaisuudessa tulisi olla, ei asiantuntijoillakaan ole valmista vastausta. Aluetaloustieteen näkökulmasta elinvoimaisten aluekeskusten määrän ei tarvitse rajoittua vain muutamaan suureen kasvukeskukseen. Aluekeskusohjelman 34+1 aluekeskusta ei ole välttämättä huono valinta. Olennaista jatkossa on kuitenkin kehittää erityistoimenpiteitä paremmin erityyppisten alueiden tarpeita vastaaviksi. Aluekeskusohjelman alueet ovat heterogeeninen joukko monessa mielessä. Alueiden suhteellisen pieni koko, oli se sitten väestöllisesti, maantieteellisesti tai toimialarakenteiden suhteen määriteltyä, ei keskittyvässäkään taloudessa ole kuitenkaan väistämätön kehittymisen este. Vanhat uhkakuvat tulisikin nähdä haasteina. Myös aluetalouksien supistuminen tulisi kyetä hyväksymään ja kääntämään voimavaraksi. Suurista mittakaavoista syntyviä urbanisaatiohyötyjä kykenevät hyödyntämään vain muutamat alueet, mutta alueellisen erikoistumisen ja seudullisen verkottumisen kautta lokalisaatioedut ovat lähestulkoon kaikkien käsillä. Alueiden tulisikin pyrkiä kehittymään omien sisäisten mahdollisuuksien ja ulkoisten realiteettien puitteissa. Supistuvilla alueilla tulisikin fokusoitua menestymiseen aikaisempaa pienemmällä väestöllä ja yrityspohjalla. Palveluverkostot ja infrastruktuuri tulisi sopeuttaa siten, että se palvelee parhaiten supistuvaa väestöä ja yritysjoukkoa. – Hyvinvointi voi kehittyä myönteisesti vaikka alue(keskus) ei kasvaisikaan, Loikkanen huomauttaa. • Aluekeskusohjelma brändistä menestystuotteeksi Yleisesti aluekeskusohjelma nähdään kulkevan oikeilla raiteilla, mutta tarkemmassa syynissä kansallisen strategian ja aluekeskuskohtaisten ohjelmien fokusoinnissa on toivomisen varaa. Priorisoiminen on elintärkeää, jotta toiminnalla saataisiin aikaan todellisia tuloksia avaintavoitteiden suhteen. Myös tavoitteiden konkretisoimisessakin on toivomisen varaa. Ohjelmia on nyt osittain tunnuttu käynnistettävän itse käynnistämisen vuoksi. Ohjelmien sisäistä kuin ulkoista arviointia tehtäessä ohjelmat ja niiden tavoitteet tulisi ensi hätään konkretisoida ja ryhmitellä ohjelmien lähtökohdista käsin. Konkreettisessa, talouden kieleen muutetussa muodossa esitetyt tavoitteet on helpompi todentaa ja arvioida. Ryhmittely puolestaan toisi paremmin esille erilaisten ohjelmien menestystekijät ja mahdollistaisi kaltaisalueiden tai -oh- 15 aluekeskusohjelma KATSAUS 2004 ● 2
Page 1 and 2: KATSAUS 2004 ● 2 Erikoistuvat ja
Page 3 and 4: Janne Antikainen P ääkirjoitus 15
Page 5 and 6: Matti Salmi Erikoistuvat ja verkott
Page 7 and 8: Erikoistuvat ja verkottuvat aluekes
Page 13: Pentti Nuortimo Erikoistuvat ja ver
Page 17 and 18: Aki Paavola/Keskustan kuvapankki Ma
Page 19 and 20: Varkauden kaupunki. Ohjelma etenee
Page 21 and 22: Leena Huovila Ohjelma etenee alueil
Page 23 and 24: Marko Mikkola Ohjelma etenee alueil

K A T S A U S Erikoistuvat ja verkottuvat aluekeskukset - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?