Räjähdys Kauppakeskus Myyrmannissa ... - Poliisi

3.4.2 Muiden toimijoiden psykososiaalisen huollon valmiudet
Pääkaupunkiseudun seurakunnat noudattavat omaa kirkon henkisen huollon toimintaohjettaan (päivitetty
2.12.1999). Tämän mukaan Vantaan kaupungin alueella on 6 hälytysryhmää, vahvuudeltaan
6-12 henkilöä. Toiminta käynnistyy hätäkeskuksen ilmoituksesta hälytysryhmän päähälyttäjälle ja
toiminta-ajatuksena on henkisen tuen tarjoaminen uhreille, omaisille ja tarvittaessa myös pelastustyöhön
osallistuvalle henkilöstölle jo tapahtumapaikalla. Ryhmien jäsenet voivat osallistua tukitoimintaan
myös jatkossa sosiaali- ja terveysviranomaisten pyynnöstä.
Suomen Punaisen Ristin toiminta perustuu keskitettyyn suunnitteluun ja jakaantuu vapaaehtoiseen
ensihuoltotoimintaan sekä psykologien valmiusryhmän antamaan asiantuntija-apuun. Toiminta ja
sen suunnittelu koordinoidaan Vantaan kaupungin kanssa.
Potilaita vastaanottavien sairaaloiden suunnitelmien taso ja laajuus vaihtelee, mutta käytännössä
psykososiaalinen tuki on laajassakin onnettomuudessa järjestettävissä ilman ulkopuolista tilapäishenkilöstöä.
HYKS:n lasten ja nuorten sairaalan uusi psykososiaalisen kriisityöryhmän toiminta
suunnitelma oli vahvistettu juuri ennen onnettomuutta 8.10.2002.
4 Räjähdys ja sen vaikutukset
4.1 Räjähdyksen tapahtuminen ja räjähdyksen laatu sekä voimakkuus
Tutkimuksissa todettiin räjähdyksen tapahtuneen klo 19.35 kauppakeskuksen 1. kerroksen 20 metriä
halkaisijaltaan olevan pyöreän ja 25 metriä korkean ns. keskussylinterin keskellä olevien kierreportaiden
läheisyydessä. Vaurioiden perusteella räjähdyksen keskipiste sijaitsi noin 7,5 metrin etäisyydellä
keskussylinterin keskustasta pääkäytävän suuntaan, roskasäiliön syöttöaukon päällä noin 1
metrin korkeudella.
Tutkimusten mukaan räjähdysaine oli valmistettu omatoimisesti sekoittamalla nitrometaania ja
ammoniumnitraattia. Seos oli pakattu pullon tapaiseen lieriömäiseen astiaan, jonka pinnalle oli
kiinnitetty tuhansia 4,5 millimetrin kokoisia teräs- ja lyijyhauleja.
Räjähteen sytytysjärjestelmä ja räjäytin (nalli) olivat myös itse valmistettuja, eikä tutkituista jäänteistä
löytynyt teollisesti valmistettuja siviili- tai sotilaskäyttöön tarkoitettuja sytyttimen osia.
Lisäksi voitiin todeta, että räjähde oli laukaistu tai lauennut sähkönallin tapaisella räjäyttimellä, jonka
virtalähteenä oli todennäköisesti käytetty paristoja. Tutkimuksissa löytyi myös mekaanisen esineen
jäänteitä, jotka viittasivat ajastimen käyttöön.
Räjähdysjälkien perusteella voitiin todeta, että räjähteessä olleet haulit olivat levinneet 360 asteen
alueelle räjähdyspisteestä ja tuhoutunut roskasäiliö oli lisännyt räjähteen sirpale- ja tuhovaikutusta.
Sirpaleiden ja haulien iskemäjälkiä todettiin eri puolilla rakenteissa halkaisijaltaan noin 100 metrin
alueella.
Räjähteeseen liittyvät tarkemmat tutkimukset ja koeräjäytykset suoritetaan puolustusvoimien teknillisessä
tutkimuslaitoksessa kevään 2003 aikana.
12