Paperittomaan lehteen Mot en papperslös tidning Arvoisa lukija, kädessäsi on viimeinen perinteinen painettu <strong>Poliisi</strong>-lehti. Tämä jälkeen lehti jatkaa elämäänsä verkossa ja ilmestyy tarvittaessa painettuna erikoisnumerona yleisötapahtumissa, kuten seuraavana <strong>Poliisi</strong>n päivänä 3. syyskuuta. <strong>Poliisi</strong>-lehti on ilmestynyt 1970-luvulta lähtien. Se perustettiin aikanaan poliisihallinnon tiedotuskanavaksi. Keskeisin kohderyhmä on ollut oma henkilöstö. Lehteä on jaettu myös täydennyspoliiseille ja eri sidosryhmille. Viestintään on syntynyt lukuisia uusia välineitä. Samalla vanhoja on jouduttu tarkastelemaan kriittisesti. Paperista luopuminen ei ole mitenkään ainutkertaista. Moni viranomainen ennen meitä on jo tehnyt tämän päätöksen. Moni myös miettii parhaillaan samaa. Syitä on monia. <strong>Poliisi</strong>ssa päällimmäisenä ovat olleet ajankohtaisuus, näkyvyys ja vuorovaikutus sekä kustannustehokkuus. <strong>Poliisi</strong>-lehti ei ole pystynyt muutaman kerran vuodessa ilmestyvänä täyttämään alkuperäistä tehtäväänsä poliisin tiedotuskanavana. Lähetimme yksin viime vuonna kahdeksantoistatuhatta ulkoista tiedotetta eli keskimäärin kaksi tiedotetta vuoden jokaisena tuntina. Vastaavanlainen tiedote- ja uutisvirta vyöryy poliisin sisäisissä tietoverkoissa. <strong>Poliisi</strong>n viestintästrategiassa olemme korostaneet näkyvyyttä ja vuorovaikutusta. <strong>Poliisi</strong>-lehti ei tavoita kansalaisia, joten meidän on jalkauduttava heidän pariin muilla keinoilla. Toisaalta enää ei riitä, että viranomainen vain kertoo. Pitää pystyä myös vastaamaan ja kuuntelemaan mitä muilla on sanottavanaan. Kustannustehokkuuden nimissä haluamme paperin painamisen ja jakamisen sijaan kohdentaa väheneviä resursseja sisältöihin ja keskittää viestintäämme verkkoon: poliisin omiin verkkopalveluihin sekä sosiaalisen median eri palveluihin. Kun <strong>Poliisi</strong>-lehteä on jaettu neljälletoistatuhannelle henkilölle, niin yksin Suomen poliisin Facebook-sivuilla meillä on seuraajia ja kommentoijia kymmenkertainen määrä. <strong>Poliisi</strong>.fi -sivuilla vierailee viikoittain keskimäärin 65000 kävijää. Vuoden aikana määrä on kasvanut viidenneksellä. Omalle henkilöstöllemme olemme luomassa uudenlaista intranet-palvelua. Kansalaisille kehitämme lähivuosina parempia verkkopalveluita tiedon etsimiseen, neuvojen kysymiseen, lupien hakemiseen tai ilmoitusten jättämiseen. <strong>Poliisi</strong>-lehdellä on varmaan oma paikkansa asioiden ja ilmiöiden taustoittajana uutisten ja tiedotteiden tulvassa. Sille ei ole kuitenkaan olemassaolon perusteita, ellei sillä ole lukijoita. Siksi sinun mielipiteesi on meille tärkeä. Millaisena sinä haluaisit nähdä <strong>Poliisi</strong>n verkkolehden? Olemme avanneet keskustelun aiheesta Suomen poliisin Facebook-sivuilla. Käy kertomassa rohkeasti oma mielipiteesi. ■ Mikko Paatero poliisiylijohtaja Marko Luotonen päätoimittaja Ärade läsare, du har i din hand det sista traditionella tryckta numret av tidningen <strong>Poliisi</strong>-lehti. Härefter fortsätter tidningen sitt liv på nätet och vid behov trycks specialnummer vid publika evenemang, t.ex. vid nästa Polisens dag den 3 september. <strong>Poliisi</strong>-lehti har utkommit sedan 1970-talet. Den grundades en gång i tiden som informationskanal för polisen. Den riktade sig främst till den egna personalen. Tidningen har också delats ut till kompletterande polispersonal och olika intressegrupper. Det har uppstått flera nya redskap för kommunikation. Samtidigt har gamla ställts under kritisk granskning. Att avstå från papper är inte alls unikt. Många myndigheter före oss har fattat samma beslut. Många funderar också som bäst över samma sak. Det finns många orsaker. Vid polisen har de främsta varit aktualitet, synlighet, växelverkan och kostnadseffektivitet. <strong>Poliisi</strong>-lehti har inte kunnat fylla sin ursprungliga uppgift som polisens informationskanal då den utkommit endast några gånger i året. Enbart i fjol sände vi ut 18000 externa meddelanden, dvs. i medeltal två för årets varje timme. Motsvarande ström av meddelanden och nyheter väller också i polisens interna datanät. I polisens kommunikationsstrategi har vi betonat synlighet och växelverkan. <strong>Poliisi</strong>-lehti når inte medborgarna och därför måste vi ta oss ut bland dem på andra sätt. Å andra sidan räcker det inte med att myndigheten bara pratar. Man ska också kunna svara och lyssna på vad andra har att säga. För att främja kostnadseffektiviteten vill vi i stället för att trycka och dela ut information på papper rikta de avtagande resurserna mot innehållet och koncentrera vår kommunikation till nätet: polisens egna nättjänster samt de olika tjänsterna i de sociala medierna. Samtidigt som <strong>Poliisi</strong>-lehti har delats ut till 14000 personer så följs och kommenteras den finska polisens Facebook-sida av tio gånger flera människor. <strong>Poliisi</strong>.fi -sidorna har i medeltal 65000 besökare per vecka. Under ett år har mängden ökat med en femtedel. För vår egen personal håller vi på att skapa nya intranet-tjänster. För medborgarna utvecklar vi inom de närmaste åren bättre nättjänster för sökning av information, rådfrågning, ansökan av tillstånd eller inlämning av upplysningar. <strong>Poliisi</strong>-lehti har säkert sin egen plats som ett medium för att utreda bakgrunden till frågor och fenomen i floden av nyheter och meddelanden. Det finns dock ingen grund för dess existens om den inte har läsare. Därför är din åsikt viktig för oss. Hur vill du att Polisens e-tidning ska se ut? Vi har öppnat diskussionen på finska polisens Facebook-sidor. Gå in där och tala modigt om vad du tycker. ■ Mikko Paatero polisöverdirektör Marko Luotonen chefredaktör 2 Pääkirjoitus 3 Konstaapeli Reinikainen on uusi nettipoliisi 4 Seitsemän poliisia eduskuntaan 6 Vain hankalat tapaukset, kiitos 8 Autoilijan tosi ystävä 10 Vähemmän käyntejä, lisää turvallisuutta 12 Yhteispartiointi lisää turvallisuuden tunnetta rajan pinnassa 14 Lakikatsaus 15 Tamperelaiset rakastavat omia telkkaripoliisejaan 17 <strong>Poliisi</strong>hallinnossa on paljon mielenkiintoista tutkittavaa 18 Ajatuksia liikenteestä 18 TISPOL teki päihdevalvonnasta toimenpideohjelman 19 Suomalainen kone rouskuttaa virkamerkkejä Gambian poliisille 20 <strong>Poliisi</strong>n päivä 3.9.2011 <strong>Poliisi</strong>hallituksen tiedotuslehti Ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa Julkaisuja: <strong>Poliisi</strong>hallitus Osoite: Vuorikatu 20 A, PL 302 00101 Helsinki www.poliisilehti.fi Toimitusneuvosto: Liisa Haapanen, Juha Hänninen, Pasi Kemppainen, Tuula Kyrén, Urpo Lintala, Markku Paksuniemi, Henna Rajatalo, Tuire Salmi-Hiltunen. Päätoimittaja: Marko Luotonen 071 878 1613, marko.p.luotonen@poliisi.fi Toimitussihteeri: Aija Tiainen-Broms 071 878 1626, aija.tiainen-broms@poliisi.fi Osoitteenmuutokset: Arja Sundström 071 878 1623, arja.sundstrom@poliisi.fi Taitto: Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy Paino: Suomen Graafi set Palvelut Oy ISSN: 0357-7589 SISÄLTÖ Kannen kuva: Juha Salminen / Sanoma Magazines Finland Konstaapeli Reinikainen on uusi nettipoliisi <strong>Poliisi</strong>en määrä sosiaalisessa mediassa kasvaa. Mukaan tulee poliiseja Länsi-Uudeltamaalta, Itä-Uudeltamaalta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, Ete- Plä-Savosta, Keski-Pohjanmaalta ja Pietarsaaresta, Pohjois- Savosta sekä Lapista. Keski-Uusimaa ja Pirkanmaa aloittavat toiminnan syyskuussa. Yksi uusista verkkopoliiseista on vanhempi konstaapeli Toni Reinikainen Etelä-Savon poliisilaitoksesta. Mikkelis- sä nuorisopoliisina työskentelevä Reinikainen jatkaa usein kentällä tapaamiensa nuorten kanssa keskustelua facebookissa omalla profiilillaan. – Yleensä keskustelu liittyy nuorten omaan maailmaan, kuten mopoiluun ja alkoholiin. Vihjetietoa saadaan esimerkiksi tulevista bileistä. Ja mopon virittelystä jutellaan kovasti, Reinikainen kertoo. Reinikaiselle satelee kaveripyyntöjä Sosiaalinen media on Reinikaisen mukaan loistava väline tavoittaa nuoria. – Sosiaalinen media on luonnollinen tapa jatkaa jutustelua koulu yms. tapaamisen jälkeen. Kun siitä mainitsee oppitunnilla, tulee kaveripyyntöjä reippaasti. Monista asioista, esimerkiksi kiusaamisesta, on helpompi puhua koneen välityksellä. Onko sitten leppoisa mikkeliläiskonstaapeli ottanut mallia 80-luvun suosikin, television Tankki täyteen komediasarjan kyläpoliisi Artturi Reinikaisesta? – Virtuaalisen esikuvani maine on hyvä ja se kantaa näin kolmenkymmenen vuoden perästäkin. Jos osaisin tehdä näitä hommia samalla asenteella, olisin hyvä poliisi, hän sanoo. Nettipoliisit keskustelevat ja vastaavat kysymyksiin Uudet virtuaaliset lähipoliisit vastaavat kysymyksiin ja keskustelevat poliisin omilla sivuilla muun muassa IRCgalleriassa ja facebookissa. Tavoitteena on lisätä poliisin näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä tarjota kansalaisille helppo tapa olla vuorovaikutuksessa poliisin kanssa. Aiemmin sosiaalisessa mediassa on ollut poliisin edustajia Helsingin poliisilaitoksesta. Liikkuva poliisi ja <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu ovat lisäksi vastanneet kysymyksiin Suomen poliisin facebook-sivuilla. Uudet virtuaaliset lähipoliisit palvelevat verkossa aina- kin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen <strong>Poliisi</strong>hallituksen asettama työryhmä arvioi, miten läsnäoloa sosiaalisessa mediassa olisi perusteltua jatkaa. Uudet verkossa toimivat poliisit on esitelty poliisin verkkosivuilla osoitteessa: www.poliisi.fi/virtuaalinenlahipoliisi. Helsingin virtuaalinen lähipoliisi löytyy osoitteesta: www.poliisi.fi/nettipoliisi. Aija Tiainen-Broms Kuva: Anna Byckling Polamk Henkilökortin ulkoasu uudistui <strong>Poliisi</strong>n myöntämien henkilökorttien ulkoasu uudistui toukokuun lopussa. Kansalaisen henkilökortti on värisävyltään sinertävä, alaikäisen henkilökortti violetti ja ulkomaalaisen henkilökortti ruskea. Korttiin on lisätty uusia turvallisuutta parantavia turvatekijöitä. Muuten korttien sisältämät tiedot, tunnisteet ja käytettävyys säilyvät ennallaan. Lakimuutos lisäsi pahoinpitelyjen määrää <strong>Poliisi</strong>n tietoon tulleiden kaikkien rikosten määrä on kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella laskenut vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna runsaat kaksi prosenttia. Lasku johtui pääasiassa siitä, että usean vuoden ajan kasvanut liikennerikkomusten määrä laski kuluvan vuoden alkupuolella noin seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän kehityksessä on tilastojen mukaan tapahtunut merkittävä muutos. Vuodesta 2008 alkanut määrän lasku on kääntynyt alkuvuoden 2011 lukujen perusteella viidenneksen kasvuksi. Kasvu johtuu lähes kokonaan pahoinpitelyjen määrän kasvusta – henkirikosten määrä kasvoi kaksi prosenttia vuoden 2010 tammi-huhtikuuhun verrattuna ja seksuaalirikosten määrä laski yli neljänneksen. Kasvu johtunee lain muutoksesta. Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan muutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen sekä työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat yleisen syytteen alaisiksi. Euroopan poliisipäälliköt Helsingissä Euroopan maiden pääkaupunkien poliisipäälliköt kokoontuivat toukokuun loppupuolella Helsingissä CPE- konferenssissa, jossa sovittiin yhteistyön tehostamisesta rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Helsingin ja Tallinnan poliisilaitoksien yhdessä järjestämä konferenssi pureutui erityisesti viranomaisyhteistyöhön sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Tarvetta yhteistyölle on lisännyt mm. suuret maastamuutot Pohjois-Afrikasta Etelä-Eurooppaan. CPE konferenssi on järjestetty joka vuosi vuodesta 1979 lähtien jossain Euroopan pääkaupungissa. Helsinki ja Tallinna tarttuivat haasteeseen ensimmäistä kertaa, ja konferenssi oli järjestyksessään 33. Ensi vuonna konferenssin järjestää Sofia ja vuonna 2013 Varsova. 2 POLIISI 3/2010 POLIISI 3/2010 3