3/2010 - Poliisi
27.05.2014 • Views
Share Embed Flag

3/2010 - Poliisi

3/2010 - Poliisi

3/2010 - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
poliisi.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

3/<strong>2010</strong><br />

2.12.<strong>2010</strong><br />

Aktiivista<br />

keskustelua<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivänä<br />

Vuoden <strong>Poliisi</strong><br />

Ari Yliselä<br />

Suomessa maailman<br />

luotettavin poliisi

Ensimmäinen uusi vuosi<br />

Sisältö<br />

Kulunut vuosi on ollut poliisille menestyksekäs monella<br />

tavalla. Yksi tärkeimmistä menestyksen mittareista<br />

on kansalaisten luottamus, joka on <strong>Poliisi</strong>barometri<br />

<strong>2010</strong> mukaan edelleen pysynyt korkealla tasolla.<br />

Suomalaiset ovat sitä mieltä, että poliisi pystyy kantamaan<br />

hyvin vastuunsa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden<br />

takaamisessa maassamme. Samaten kansalaiset<br />

luottavat poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää<br />

rikoksia. Erityisesti tuntemuksen siitä, että poliisi<br />

arvostaa kansalaista asiakkaana, on koettu parantuneen.<br />

<strong>Poliisi</strong>a pidetään entistäkin puolueettomampana<br />

ja huolellisempana. Nämä ovat tärkeitä suomalaisia arvoja<br />

ja on hienoa, että ne yhdistetään näin voimakkaasti<br />

juuri poliisiin.<br />

Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen poliisi sijoittuu<br />

kärkeen. Tuoreessa kansainvälisessä yritysjohtajille<br />

suunnatussa tutkimuksessa suomalainen poliisi arvioitiin<br />

peräti maailman luotettavimmaksi. Suomi arvioitiin<br />

ykköseksi myös turvallisuuden osalta.<br />

<strong>Poliisi</strong>n toiminta perustuu kansalaisten luottamukseen<br />

ja tahtoon osallistua yhteisen turvallisuuden tekemiseen.<br />

Ilman tätä luottamusta ja tahtoa emme pystyisi<br />

selviämään meille annetuista tehtävistä, saati nousemaan<br />

maailman parhaiden joukkoon. Siksi on tärkeää,<br />

että poliisi on jatkossakin lähellä ihmisiä ja antaa turvallisuudelle<br />

kasvot.<br />

Menestyksekkäästi on myös otettu käyttöön uusi poliisin<br />

johtamis- ja hallintomalli. Lähes vuoden ikäinen <strong>Poliisi</strong>hallitus,<br />

uudelleenorganisoituneet valtakunnalliset yksiköt<br />

ja uusimuotoinen poliisiosasto ovat selkiyttäneet<br />

rooleja ja työnjakoa. Uusien, aiempaa vahvempien polii-<br />

nassa. Rattijuopumukset ja ryöstöt ovat vähentyneet ja<br />

väkivaltarikosten selvitysprosentit ovat parantuneet.<br />

<strong>Poliisi</strong>n toiminnallinen tulos ja hallintorakenneuudistuksen<br />

läpivienti tehdään ammattitaitoisen ja motivoituneen<br />

henkilöstön toimesta. <strong>Poliisi</strong>organisaatio on tehokas operatiivisessa<br />

johtamisessa, mutta tärkeää on huolehtia<br />

myös henkilöjohtamisesta ja työhyvinvoinnista vaativassa<br />

työympäristössä. Hallinnollisten muutosten tarkoituksena<br />

on luoda entistä paremmat edellytykset juuri operatiivisen<br />

työn onnistumiselle. Ammatillisesta kehittymisestä,<br />

hiljaisen tiedon siirtämisestä ja työmotivaation ylläpitämisestä<br />

tulee huolehtia.<br />

<strong>Poliisi</strong>hallinnossa tulee vastaan eräänlainen taitekohta,<br />

kun vuosi 2011 on ensimmäinen, jolloin eläkeiän saavuttavien<br />

poliisimiesten määrä ylittää valmistuvien määrän,<br />

arviolta 160 poliisilla. Moni kokenut poliisi vie paljon arvokasta<br />

kokemusta, tietoa ja taitoa mukanaan eläkkeelle.<br />

Nykyisten ja tulevien veteraanipoliisien ammattitaidon ja<br />

hiljaisen tiedon siirtämistä uusille poliisisukupolville on<br />

hyvä pohtia ja kehittää.<br />

Kuluvana vuonna on onnistuneesti sisäasiainministeriössä<br />

ja <strong>Poliisi</strong>hallituksessa myös tehty töitä resurssien<br />

turvaamiseksi ja erityisesti työttömien poliisien työllistämiseksi.<br />

Määrärahoja on lisätty tuntuvasti ja poliisikoulutuksesta<br />

valmistuvien määrä on paremmin saatu vastaamaan<br />

työvoiman tarvetta. Kaiken kaikkiaan tilanne normalisoituu<br />

hyvää vauhtia.<br />

Säädösrintamalla valmistelussa ovat olleet niin poliisilain,<br />

pakkokeinolain ja esitutkintalain kokonaisuudistus<br />

kuin ase-, arpajais-, järjestys- ja yksityisen turva-alan<br />

lainsäädännön uudistaminen. Monta isoa, kansalaisten<br />

turvallisuutta ja oikeudellista suojaa lisäävää uudistusta,<br />

2 Pääkirjoitus<br />

3 Suomessa on maailman<br />

luotettavin poliisi<br />

3 <strong>Poliisi</strong>t-sarjaan uusia kaupunkeja<br />

4 <strong>Poliisi</strong>virkojen eroamisikää<br />

selvitetään<br />

4 Seinäjoelle ja Hämeenlinnaan<br />

uudet tilat<br />

5 Viranomaisten yhteistyöllä<br />

kiinni yli 200 ulkomaalaista<br />

rikoksentekijää Suomessa<br />

6 Vuoden <strong>Poliisi</strong> Ari Yliselä<br />

7 Liikkuva poliisi 80 vuotta<br />

8 <strong>Poliisi</strong>n päivänä tavoitettiin<br />

lapsiperheitä<br />

10 Poika ja isä Koskinen ahkeroivat<br />

päivän Polamkissa<br />

11 <strong>Poliisi</strong> tarvitsee hyvät sosiaaliset<br />

valmiudet<br />

12 <strong>Poliisi</strong>radio.fi - poliisin uusi<br />

aluevaltaus verkossa?<br />

13 Utsjoen yhteispalvelupisteessä<br />

myös poliisin lupapalveluita<br />

14 Lakikatsaus<br />

15 <strong>Poliisi</strong> järjesti ensimmäisen<br />

Post critical trauma -seminaarin<br />

16 Tänään töissä<br />

17 Ajatuksia liikenteestä<br />

18 Tutkittua<br />

19 <strong>Poliisi</strong>museossa kaksi uutta<br />

erikoisnäyttelyä<br />

20 <strong>Poliisi</strong>johtaja Jorma Toivanen jää<br />

suunnitellusti eläkkeelle<br />

POLIISI & KANSALAISET<br />

silaitosten toiminta on vakiintunut.<br />

joista viestiminen on joskus ollut haasteellista, mutta jot-<br />

<strong>Poliisi</strong>n hallintorakenteen uudistuksella on luotu hyvät<br />

ka toivottavasti tulevaisuudessa osoittavat merkityksen-<br />

edellytykset asiakaspalvelun, tuottavuuden ja tulokselli-<br />

sä niin poliisin arkisessa työssä kuin rikosten ennaltaeh-<br />

suuden, johtamisen ja tulosohjauksen sekä viranomaisten<br />

välisen yhteistyön kehittämiselle. Jo nyt voidaan todeta<br />

poliisin valvonta-, hälytys- ja rikostutkintapalveluiden<br />

sekä lupapalveluiden saatavuuden ja palveluiden ta-<br />

käisyssäkin.<br />

Haluamme kiittää kaikkia poliisihallinnossa työskennelleitä,<br />

yhteistyökumppaneita ja erityisesti työtämme<br />

tukeneita kansalaisia ensimmäisen uuden yhteisen vuo-<br />

<strong>Poliisi</strong>hallituksen tiedotuslehti<br />

Ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa<br />

Julkaisuja: <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />

son säilyneen ennallaan ja esimerkiksi rikostutkinnan tehokkuuden<br />

parantuneen. Muun muassa kotimaista ja<br />

kansainvälistä yhteistyötä on pystytty tiivistämään esimerkiksi<br />

huumausainerikosten ja asuntomurtojen torjun-<br />

den saavutuksista.<br />

Toivotamme teille kaikille rauhallista joulua ja turvallista<br />

uutta vuotta. Tehdään yhdessä Suomesta Euroopan<br />

turvallisin maa. n<br />

Osoite:<br />

Vuorikatu 20 A, PL 302<br />

00101 Helsinki<br />

www.poliisilehti.fi<br />

Mikko Paatero<br />

poliisiylijohtaja<br />

Anne Holmlund<br />

sisäasiainministeri<br />

Toimitusneuvosto:<br />

Liisa Haapanen, Juha Hänninen,<br />

Pasi Kemppainen, Tuula Kyrén, Urpo Lintala,<br />

Anna-Minna Lukkala, Kaisa Paavilainen,<br />

Laura Niinimaa, Markku Paksuniemi,<br />

Henna Rajatalo, Tuire Salmi-Hiltunen.<br />

Päätoimittaja:<br />

Marko Luotonen 071 878 1613,<br />

marko.p.luotonen@poliisi.fi<br />

Toimitussihteeri:<br />

Aija Tiainen-Broms 071 878 1626,<br />

aija.tiainen-broms@poliisi.fi<br />

Osoitteenmuutokset:<br />

Arja Sundström 071 878 1623,<br />

arja.sundstrom@poliisi.fi<br />

Taitto ja paino: Painoyhtymä Oy<br />

ISSN: 0357-7589<br />

Kannen kuva: Esko Jämsä<br />

Pääkirjoitus ruotsiksi <strong>Poliisi</strong>-lehden verkkosivulla osoitteessa www.poliisilehti.fi<br />

<strong>Poliisi</strong> 1/2011 ilmestyy helmikuussa.<br />

Materiaalit 4.2.2011 mennessä.<br />

2 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

Suomessa on maailman<br />

luotettavin poliisi<br />

Suomen poliisiin luotetaan. Tämä on tullut taas todistetuksi niin kotimaisessa<br />

poliisibarometrissa kuin ulkomaisessa selvityksessäkin.<br />

<strong>Poliisi</strong>barometrin mukaan 96 prosenttia<br />

suomalaisista pitää poliisia<br />

erittäin tai melko luotettavana.<br />

World Economic Forum on puolestaan<br />

kansainvälisiä instituutioita vertaillessaan<br />

tullut siihen tulokseen, että<br />

Suomen poliisi on maailman luotettavin.<br />

– Suomalainen poliisi osaa asiansa ja<br />

tekee parhaansa oli taloudellinen tilanne<br />

mikä hyvänsä, poliisiylijohtaja Mikko<br />

Paatero sanoo.<br />

World Economic Forum (WEF) julkaisi<br />

syyskuussa maailman kilpailukykyraportin,<br />

jossa eri<br />

indeksein vertaillaan<br />

keskenään<br />

139 maata maailmassa. WEF on Sveitsissä<br />

toimiva kansainvälinen organisaatio,<br />

joka käyttää apunaan tutkimuslaitoksia<br />

eri maissa. Suomessa kumppanina<br />

on ollut Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos<br />

(ETLA).<br />

Vertailu perustuu yleismaailmalliseen<br />

kilpailukykyindeksiin, joka koostuu<br />

12 osasta. Maiden sijaluvut saadaan<br />

julkisista tilastoista ja lähteistä sekä<br />

mielipidekyselyistä, joissa on haastateltu<br />

13 500 yritysjohtajaa eri maista.<br />

<strong>Poliisi</strong>a koskevat mittaukset kuuluvat<br />

instituutiot-osaan, jossa vertaillaan<br />

maiden oikeudellisia ja hallinnollisia<br />

puitteita.<br />

<strong>Poliisi</strong>t-sarjaan uusia kaupunkeja<br />

KUVA POLIISIT-SARJASTA, TURKU/PETRI VILÉN<br />

Uusissa <strong>Poliisi</strong>t-sarjan jaksoissa päästään jälleen<br />

seuraamaan poliisien työtä eri puolilla Suomea.<br />

Sarjaa on kuvattu 56 jaksoa kevään ja kesän<br />

<strong>2010</strong> aikana. Sarja esitetään tammikuusta 2011 alkaen<br />

Jim-kanavalla.<br />

Kokonaiskilpailukyvyssä Suomi on<br />

sijalla 7 ja instituutioiden osuudessa<br />

sijalla 4. <strong>Poliisi</strong>n toimialaan kuuluvissa<br />

osaindekseissä poliisi sijoitukset ovat<br />

1.-10. Terrorismin kustannuksissa Suomi<br />

on sijalla 8, organisoidussa rikollisuudessa<br />

sijalla 5, rikoksien ja väkivallan<br />

kustannuksissa sijalla 10 ja luottamuksessa<br />

poliisiin ensimmäisellä sijalla.<br />

n<br />

Aija tiainen-Broms<br />

<strong>Poliisi</strong>t-sarjassa on mukana sekä entisiä että uusia kaupunkeja.<br />

Oulun, Helsingin, Kotkan ja Porin yöelämään<br />

päästään tutustumaan poliisin silmin sarjan kolmannella<br />

tuotantokaudella ensimmäistä kertaa. Espoon ja Lahden<br />

jaksoissa nähdään tuttu poliisipari. Turussa ja Vantaalla<br />

toinen aikaisemmissa jaksoissa esiintyneistä pareista jatkaa<br />

uuden parin kanssa.<br />

<strong>Poliisi</strong>t-sarjasta tulee jaksojen lukumäärän perusteella<br />

Suomen suurin dokumentaarinen sarja. n<br />

KUVA POLIISIT-SARJASTA, VANTAA/VESA RAJALA<br />

Kuolema kyydissä<br />

herätti keskustelua<br />

n Nuorten rattijuopumusta käsittelevä<br />

Kuolema kyydissä -video<br />

herätti laajasti keskustelua.<br />

Ensimmäisen päivän aikana sitä<br />

katsottiin poliisin YouTube -sivuilla<br />

lähes 30000 kertaa. Katsojapalautteen<br />

perusteella videoon<br />

kaivattiin shokeeraavaa loppua,<br />

jotta se vaikuttaisi nuoriin<br />

kuljettajiin.<br />

- Sellaista valistusvideota, joka<br />

saisi rattijuopon lopettamaan humalassa<br />

ajon, ei voi tehdäkään.<br />

Se on yksinkertaisesti mahdotonta.<br />

Mutta lähipiiriin voi aina<br />

vaikuttaa, videon käsikirjoittanut<br />

Mika Hakkarainen liikkuvasta<br />

poliisista sanoo.<br />

<strong>Poliisi</strong>ylijohtaja julkaisi videon<br />

yhteydessä blogin, jossa hän käsitteli<br />

nuorten rattijuopumusta ilmiönä.<br />

Blogit julkaistaan jatkossa<br />

myös Iltalehden verkkopalvelussa.<br />

Yhteistyö perustuu poliisin<br />

viestintästrategiaan, jossa<br />

määritellään, että poliisi lisää näkyvyyttä<br />

ja vuorovaikutusta. n<br />

Yli 100 000<br />

tykkää poliisista<br />

n <strong>Poliisi</strong> on ollut Facebookissa<br />

reilun vuoden ja saanut sinä aikana<br />

yli 100 000 fania. Suomen poliisin<br />

profiili on maailman suosituin<br />

poliisiprofiili ja se on herättänyt<br />

paljon ihmetystä ja kateuttakin<br />

muiden maiden kollegoissa.<br />

Suuren maailman poliisit kuten<br />

FBI:n 65 000 fania tulevat<br />

kaukana suomalaisen poliisin takana<br />

Facebook-suosiossa. Suosion<br />

syynä on varmaankin kansalaisten<br />

luottamus poliisin ja toisaalta<br />

suomalaisten suuri innostus<br />

käyttää nettiä ja sosiaalisen<br />

median palveluita.<br />

Facebookissa poliisi kertoo<br />

ajankohtaisista turvallisuusasioista<br />

ja vastailee kansalaisten<br />

kysymyksiin. <strong>Poliisi</strong>lta kysytään<br />

mitä moninaisimpia neuvoja ja<br />

palvelua on tarkoitus laajentaa<br />

nykyisestä. <strong>Poliisi</strong>n videoita voi<br />

katsoa omalta YouTube-kanavalta<br />

ja ”<strong>Poliisi</strong>sta päivää” -blogeissa<br />

saa tuntumaa poliisin työn eri<br />

muotoihin. n<br />

www.facebook.com<br />

www.youtube.com/suomenpoliisi<br />

www. poliisilehti.fi/poliisistapaivaa<br />

liisa Haapanen<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 3

Huumeiden<br />

vastaisesta työstä<br />

kiitosta<br />

n <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />

opettaja Markku Härkönen on<br />

saanut Kansallisen Huumetyön<br />

Tukiyhdistys ry:n hallituksen<br />

myöntämän Torsti Koskisen rahaston<br />

tunnustuspalkinnon merkittävästä<br />

ja pitkäaikaisesta huumeiden<br />

vastaisesta työstä.<br />

Härkönen on luotsannut vuonna<br />

2007 alkanutta huumausainerikostutkinnan<br />

erikoistumisopintoja,<br />

josta ensimmäiset opiskelijat<br />

valmistuvat tämän vuoden aikana.<br />

n<br />

Keskinopeusvalvonta<br />

laski<br />

nopeuksia<br />

n Heinolassa järjestetyn viiden<br />

viikon mittaisen keskinopeusvalvontakokeilun<br />

aikana annettiin<br />

512 huomautusta ja 72 rikesakkoa.<br />

– Keskinopeusvalvonta pudotti<br />

selvästi autojen keskinopeuksia.<br />

Nopeudet laskivat selkeästi,<br />

myös ylinopeutta ajettiin aiempaa<br />

vähemmän, ylikonstaapeli<br />

Tapio Salo Päijät-Hämeen poliisista<br />

kertoo.<br />

Kokeilussa selvitettiin myös,<br />

kuinka autoilijat suhtautuvat keskinopeusvalvontaan.<br />

Salon mukaan<br />

ihmisten suhtautuminen<br />

näyttää olevan hyvinkin myönteistä.<br />

Keskinopeus saatiin mittaamalla<br />

aika, jonka auto käytti ajaessaan<br />

kahden valvontakameran<br />

välin. Keskinopeuden valvonta<br />

on käytössä monissa Keski-Euroopan<br />

maissa, muun muassa<br />

Englannissa, Hollannissa ja<br />

Ranskassa. n<br />

<strong>Poliisi</strong>virkojen<br />

eroamisikää selvitetään<br />

Sisäasiainministeriön poliisiosasto on asettanut uuden poliisivirkojen eroamisikää<br />

koskevan selvityshankkeen. Tavoitteena on selvittää poliisin eroamisikää koskevien<br />

säännösten tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset muutostarpeet. <strong>Poliisi</strong>en<br />

eroamisikä on nykyisin alipäällystön ja miehistön osalta 60 ja päällystövirassa 63 vuotta.<br />

Virkamiesten yleinen<br />

eroamisikä on valtion<br />

virkamieslain mukaan<br />

68 vuotta. Lain mukaan asetuksella<br />

voidaan säätää yleistä<br />

eroamisikää alemmasta<br />

eroamisiästä. Alemmasta<br />

eroamisiästä on poliisin<br />

lisäksi säädetty puolustusvoimien,<br />

rajavartiolaitoksen<br />

sekä tasavallan presidentin<br />

kanslian kohdalla. Hallituksen<br />

tavoitteena on työurien<br />

pidentäminen Suomessa.<br />

– Nykytilanteessa eroamisikä on<br />

saattanut olla alhaisempi kuin henkilökohtainen<br />

eläkeikä. Tästä on ollut seurauksena,<br />

ettei henkilölle ole kertynyt<br />

eläkettä eroamisiän ja henkilökohtaisen<br />

eläkeiän väliseltä ajalta. Jos henkilöllä<br />

olisi mahdollisuus palvella pidempään,<br />

kuten puolustusvoimissa sekä<br />

rajavartiolaitoksessa, on tietyin edellytyksin<br />

mahdollista, hän saisi paremman<br />

eläkkeen, hankkeen puheenjohtajana<br />

toimiva suunnittelujohtaja Sanna<br />

Heikinheimo sisäasianministeriön poliisiosastolta<br />

kertoo.<br />

Hankkeessa selvitetään muun muassa,<br />

onko poliisihallinnossa perusteita<br />

säilyttää nykyinen eroamisikäsään-<br />

”Nykytilanteessa eroamisikä on<br />

saattanut olla alhaisempi kuin<br />

henkilökohtainen eläkeikä.”<br />

tely sekä selvittää järjestelmää koskevat<br />

henkilöstölliset, taloudelliset ja<br />

muut mahdolliset vaikutukset eri vaihtoehtojen<br />

osalta. Myös eroamisikäjärjestelmän<br />

sääntelyn laajuus on tarkastelun<br />

kohteena.<br />

– Työryhmä selvittää perusteet, joilla<br />

poliisilla on erityinen eroamisikä, ja tarkastelee<br />

sääntelyn laajuuden perusteita.<br />

Nykyisin erityinen eroamisikä koskee<br />

lähes kaikkia poliisiviroissa toimivia.<br />

On tärkeää selvittää hyvin laajaalaisesti,<br />

millaisia vaikutuksia erilaisilla<br />

vaihtoehdoilla on toiminnallisesti. Lisäksi<br />

tulee selvittää vaikutukset poliisilaitosten<br />

henkilöstömääriin sekä määrärahan<br />

tarpeisiin. Myös lainsäädännölliset<br />

kysymykset tulee kartoittaa<br />

tarkoin, Heikinheimo toteaa.<br />

<strong>Poliisi</strong>n eroamisikäjärjestelmä<br />

on ollut arvioitavana aiemminkin.<br />

Viime syksynä sisäasianministeriössä<br />

asetetussa<br />

eroamisikää koskevassa<br />

lainsäädäntöhankkeessa<br />

olivat edustettuina sisäasiainministeriön<br />

poliisiosasto, <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />

sekä edustajat poliisin<br />

henkilöstöjärjestöistä.<br />

Hanke valmisteli asiassa hallituksen<br />

esitysluonnoksen,<br />

mutta totesi, että palveluksessa jatkamisen<br />

mahdollistaminen kaikkien poliisimiesvirkojen<br />

osalta vaatii laajaa yhteiskunnallisten<br />

vaikutusten arviointia,<br />

jollaista asettamiskirjeen mukaisessa<br />

aikataulussa ei ollut mahdollista tehdä.<br />

Tämän vuoksi valmistelu keskeytettiin.<br />

Nyt asetetussa hankkeessa ovat<br />

edustettuina sisäasianministeriön poliisiosasto,<br />

<strong>Poliisi</strong>hallitus, valtiovarainministeriö,<br />

valtiokonttori sekä edustajat<br />

poliisin henkilöstöjärjestöistä. Hankkeen<br />

toimikausi päättyy 31.5.2011. n<br />

Jussi toivanen<br />

sisäasiainministeriö<br />

Etelä-Pohjanmaan<br />

<strong>Poliisi</strong>laulajat<br />

juhlivat<br />

n Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajien<br />

25-vuotisjuhlakonsertti<br />

13.11.sai aikaan yleisöryntäyksen<br />

Seinäjoki-salin Seinäjoelle.<br />

Liput 400-paikkaiseen saliin loppuivat<br />

kesken.<br />

Juhlakonsertin ohjelmisto oli<br />

laaja. Mukana on yhtä hyvin iskelmää<br />

kuin klassisempiakin<br />

teoksia. Kuoroa johtaa Arto Risku.<br />

n<br />

Seinäjoen uusi valtion virastotalo valmistuu ensi vuoden huhtikuussa.<br />

Seinäjoelle ja Hämeenlinnaan uudet tilat<br />

Seinäjoelle nousevan valtion virastotalon<br />

peruskivi muurattiin toimisto, Sosiaalitoimisto ja Hallinnon poliisiaseman ohella tiloihin sijoittuvat<br />

näjoen yksikkö, Seinäjoen oikeusapu-<br />

Kanta-Hämeen poliisilaitoksen pää-<br />

23.8. Tavoitteena on, että uudet<br />

Tietotekniikkakeskus HALTIK.<br />

Liikkuvan poliisin Hämeenlinnan yksikkö<br />

toimitilat valmistuvat ensi vuoden<br />

huhtikuussa.<br />

Uuteen virastotaloon muuttaa Etelä-Pohjanmaan<br />

poliisilaitoksen lisäksi<br />

Pohjanmaan syyttäjänvirasto, Etelä-Pohjanmaan<br />

ulosottovirasto, Seinäjoen<br />

maistraatti, Liikkuvan poliisin Sei-<br />

Uusia tiloja rakennetaan yhteensä 18<br />

338 neliötä, joista valtaosa on poliisin<br />

käytössä.<br />

Hämeenlinnan poliisitalon peruskivi<br />

muurattiin 27.10. Uusi poliisitalo rakennetaan<br />

Hämeenlinnaan Poltinahon kaupunginosaan,<br />

Hattelmalantien varteen.<br />

sekä Hallinnon Tietotekniikkakeskus<br />

HALTIKin toimipiste.<br />

Tilaa uudessa rakennuksessa on<br />

runsaat 10 000 neliötä. Tilat valmistuvat<br />

tämänhetkisen aikataulun mukaan<br />

1.5.2012. n<br />

4 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

Viranomaisten yhteistyöllä<br />

kiinni yli 200 ulkomaalaista<br />

rikoksentekijää Suomessa<br />

Ulkomailta tuleviin liikkuviin rikollisryhmiin<br />

kohdennettiin kesällä<br />

<strong>2010</strong> valtakunnallinen rikostorjuntaprojekti.<br />

Projektia johti <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />

ja se oli ensimmäinen laaja<br />

yhteistyöponnistus poliisin uudessa<br />

organisaatiossa ja myös esimerkki uudenlaisesta<br />

viranomaisten välisestä yhteistoiminnasta<br />

rikostorjunnassa.<br />

– Tavoitteena oli antaa rikollisille selkeä<br />

viesti siitä, että Suomeen ei kannata<br />

tulla tekemään rikoksia. Suomessa<br />

on suuri riski jäädä kiinni, poliisijohtaja<br />

Robin Lardot <strong>Poliisi</strong>hallituksesta<br />

sanoo.<br />

Projektin tulokset ovat Lardotin mukaan<br />

erinomaiset. Yli 200 ulkomaalaista<br />

rikoksentekijää otettiin kiinni. Projektilla<br />

rikoksia estettiin ennalta ja toisaalta<br />

myös selvitettiin jo tapahtuneita rikoksia.<br />

Anasteltua omaisuutta saatiin<br />

myös jäljitettyä ja palautettua omistajilleen.<br />

Projektin aikana profiloitiin yli 600<br />

ulkomaalaista henkilöä, jotka olivat potentiaalisia,<br />

aktiivisia rikoksentekijöitä.<br />

Tunnistettujen rikoksentekijöiden maahantuloedellytykset<br />

selvitettiin jo ennakkoon<br />

ja heidät käännytettiin, jos sille<br />

oli asianmukaiset perusteet.<br />

– Erinomaiseksi keinoksi osoittautui<br />

rikollisen toiminnan häiritseminen esimerkiksi<br />

poliisipartioiden toistuvilla tarkastuksilla,<br />

Lardot kertoo.<br />

Mukana projektissa olivat poliisi, Tulli,<br />

Rajavartiolaitos ja Valtakunnansyyttäjänvirasto.<br />

Lisäksi lähialueiden valtioiden<br />

viranomaiset erityisesti Virossa<br />

ja Latviassa sekä Europol tukivat aktiivisesti<br />

toimintaa.<br />

– Projektin onnistumisen kannalta oli<br />

tärkeää, että keväällä <strong>2010</strong> poliisiyksiköiden<br />

päälliköt sitoutuivat käynnistettävään<br />

projektiin. Myös poliisin, Tullin<br />

Ulkomaalaisten rikollisten reittejä Suomessa.<br />

ESKO JÄMSÄ<br />

<strong>Poliisi</strong>hallituksen Helsingissä järjestämä tiedotustilaisuus ulkomaalaisiin rikollisryhmiin<br />

kohdennetusta rikostorjuntaprojektista kiinnosti tiedotusvälineitä.<br />

ja Rajavartiolaitoksen PTR -johtoryhmä<br />

arvio projektin toteuttamisen tärkeäksi<br />

ja jopa välttämättömäksi.<br />

törkeitä murtoja asuntoihin<br />

ja liikkeisiin<br />

Ulkomaalaisten ja ulkomailta tulevien<br />

rikollisten määrä kasvoi Suomessa<br />

2000-luvulla. Baltian maiden liityttyä<br />

Schengen-alueeseen vuoden 2007 lopulla<br />

poistuivat rajatarkastukset Viron<br />

ja Suomen väliltä, minkä jälkeen etenkin<br />

Suomenlahden yli tulevien rikollisten<br />

tekemät rikokset ovat alkaneet lisääntyä.<br />

Baltian maiden lisäksi yhä<br />

suuri osa rikollisryhmistä tulee Puolasta,<br />

Romaniasta ja Bulgariasta. Pääasiallisesti<br />

rikokset ovat perinteisiä omaisuusrikoksia,<br />

joissa ovat korostuneesti<br />

lisääntyneet asuttuihin asuntoihin sekä<br />

liikkeisiin tehdyt röyhkeät murtautumiset.<br />

Projektin toiminta kohdistettiin pääasiassa<br />

Helsingin satamien kautta saapuviin<br />

ja maasta poistuviin rikollisiin ja<br />

rikollisryhmiin. Lisäksi myös Turun sataman<br />

ja Pohjois-Suomen rajanylityspaikkojen<br />

kautta tapahtuvaa liikennettä<br />

valvottiin.<br />

Projektissa käytettiin normaaleja johtamis-<br />

ja yhteistyöjärjestelmiä sekä kehitettiin<br />

niitä. Myös yhteistoimintaa<br />

Suomen ja lähivaltioiden viranomaisten<br />

välillä parannettiin. <strong>Poliisi</strong>n, Tullin ja<br />

Rajavartiolaitoksen yhteinen ja Keskusrikospoliisin<br />

yhteydessä toimiva PTR<br />

-analyysitoiminto ja Helsingin poliisilaitoksen<br />

johto- ja viestikeskus olivat projektin<br />

toteuttamisen ja siihen liittyvän<br />

profiloinnin, tiedonvaihdon sekä käynnistettävien<br />

toimenpiteiden kannalta<br />

keskeisimmässä asemassa. n<br />

Aija tiainen-Broms<br />

Virantoimituksessa<br />

menehtyneitä<br />

muistettiin<br />

n <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoululla<br />

sai <strong>Poliisi</strong>n päivänä alkunsa uusi<br />

perinne. <strong>Poliisi</strong>n eläkeläis- ja veteraanijärjestöt<br />

laskivat seppeleen<br />

oppilaitoksessa sijaitsevalle<br />

muistolaattaseinälle. Seinällä on<br />

muistolaatta jokaiselle Suomessa<br />

itsenäisyyden aikana virantoimituksessa<br />

menehtyneelle poliisimiehelle.<br />

Rikospoliisin Eläkeläisjärjestö<br />

ja <strong>Poliisi</strong>hallinnon Veteraanit<br />

päättivät yhteisestä seppeleenlaskusta<br />

keväällä <strong>2010</strong>, ja luontevaksi<br />

päiväksi nähtiin valtakunnallinen<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivä.<br />

– Molemmat yhdistykset ovat<br />

hyväksyneet tämän seremonian<br />

tulevana yhdistysten traditiona.<br />

Toiveenamme on, että poliisihallinnossa<br />

voitaisiin laajemminkin<br />

muistaa omia sankarivainajiamme<br />

eli virantoimituksessa surmansa<br />

saaneita poliiseja osana<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivän ohjelmaa, Rikospoliisin<br />

Eläkeläisjärjestön sihteeri<br />

Hannu Hannula sanoo. n<br />

Ehdota<br />

tutkimusaihetta<br />

n <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />

www-sivujen kautta on nyt mahdollista<br />

ehdottaa aihetta Polamkissa<br />

tehtävälle tutkimukselle.<br />

Aihetta voi ehdottaa tutkimusja<br />

kehittämisosastolla tehtävään<br />

poliisialan tieteelliseen tutkimukseen<br />

tai poliisipäällystön tutkinnon<br />

opinnäytetyöhön.<br />

– Verkkolomake avaa poliisihallinnon<br />

sisäisille yhteistyökumppaneille<br />

uuden, yksinkertaisen<br />

väylän tuoda esiin tutkimustarpeitaan<br />

ja -ideoitaan. Samalla<br />

tuetaan verkostoitumista ja vuorovaikutuksen<br />

syntymistä uusien,<br />

ulkopuolisten sidosryhmien<br />

kanssa, kuvailee tutkimusjohtaja<br />

Risto Honkonen.<br />

Tutkimus- ja kehittämisosaston<br />

tieteelliset tutkimukset tarkastelevat<br />

poliisin toimintaa ja<br />

sen organisointia sekä poliisin<br />

toimintaympäristöä ja sen muutoksia.<br />

Verkkosivujen kautta ehdotetut<br />

tutkimusaiheet käsitellään<br />

tutkimusohjelmaa valmistelevassa<br />

työryhmässä.<br />

Ehdota tutkimusaihetta -sivu<br />

löytyy <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />

internet-sivuilta www.polamk.fi/tutkimus.<br />

n<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 5

ESKO JÄMSÄ<br />

Vuoden <strong>Poliisi</strong> Ari Yliselä<br />

Koiran avulla onnistumisen<br />

elämykset ovat vahvoja<br />

Vuoden <strong>Poliisi</strong> Ari Yliselä ja Kamu.<br />

Vuoden <strong>Poliisi</strong> <strong>2010</strong> on ylikonstaapeli Ari Yliselä Länsi Uudenmaan poliisilaitoksesta. 24 vuotta poliisina työskennellyt<br />

Yliselä johtaa Espoon poliisikoiraryhmää, johon kuuluu 28 poliisimiestä ja 14 koiraa.<br />

<strong>Poliisi</strong>koiranohjaajan partiokaveriksi<br />

Yliselä päätyi jo poliisin<br />

uransa alkuvaiheessa. Koiran-<br />

tuksen elämykset ovat vahvoja.<br />

Yliselä kiittelee Hämeenlinnassa sijaitsevan<br />

<strong>Poliisi</strong>koiralaitoksen tukea.<br />

koistuneet haistamaan rahan. Yliselä<br />

kertoo.<br />

Valtaosa poliisikoirista on kuitenkin<br />

Ari Yliselän mielestä Vuoden <strong>Poliisi</strong><br />

-nimitys oli mukava yllätys ja hieno<br />

huomionosoitus pitkästä työstä ken-<br />

ohjaajana hän aloitti 1991. Yliselän tä-<br />

– <strong>Poliisi</strong>koiralaitos on viime vuosi-<br />

Kamun kaltaisia partiokoiria, jotka kul-<br />

tällä. Tämä siitä huolimatta, että mies<br />

mänhetkinen kumppani 6-vuotias sak-<br />

na kehittänyt ohjaajien koulutusta, eri-<br />

kevat keikoilla mukana hälytystehtä-<br />

pitää luontevampana pitää isällistä pu-<br />

sanpaimenkoira Kamu on erikoistunut<br />

koiskoiratoimintaa ja panostanut uusi-<br />

vissä.<br />

huttelua 50 nuorelle espoolaisen lä-<br />

huumausaineiden etsintään.<br />

en koirien hankintaan erinomaisesti,<br />

Ari Yliselän mukaan poliisikoiria sijoi-<br />

hiön leikkipuistossa kuin patsastella<br />

– Kamun vahvuudet löytyvät nenän<br />

hän sanoo.<br />

teltaessa ja niiden määrästä päätettä-<br />

Smolnan kattokruunujen alla ottamas-<br />

puolelta. Sillä on halu etsitä esineitä<br />

ja jäljestäminen on sille mieluisaa.<br />

Koirat haistavat myös rahan<br />

essä ratkaisuja ei pitäisi tehdä pelkät<br />

säästöt mielessä. <strong>Poliisi</strong>koirien saata-<br />

sa vastaan Vuoden <strong>Poliisi</strong> -kunniakirjaa.<br />

– Onnitteluja on tullut tutuilta ja tun-<br />

Sen sijaan voiman käytön puolelta löy-<br />

Ari Yliselän uran aikana poliisikoiratoi-<br />

vuus myös poliisilaitostenlaita-alueil-<br />

temattomilta. Mutta nyt Vuoden Polii-<br />

tyy puutteita, rohkeutta saisi olla lisää,<br />

minta on kehittynyt monipuoliseksi.<br />

le olisi hänen mielestään turvattava.<br />

si -juhlien ja muutamien haastattelujen<br />

Yliselä kertoo.<br />

– Yhteiskunnan muutosten myö-<br />

Huoltoaseman murtomiehelle on tur-<br />

jälkeen on alkanut taas tavallinen arki,<br />

<strong>Poliisi</strong>koiranohjaaja sitoutuu hoita-<br />

tä räjähde- ja huumekoirakoulutuksen<br />

ha antaa ratkaisevaa etumatkaa hälyt-<br />

ja se on hyvä, hän sanoo.<br />

maan hänelle luovutettua koiraa vä-<br />

kaltaisten perinteisten erikoiskoulutus-<br />

tämällä koirapartio yli sadan kilometrin<br />

Helsingin Nuorkauppakamari, Suo-<br />

hintään 10 vuotta. Koiran kouluttami-<br />

ten rinnalle on tullut uusia suuntauk-<br />

päästä.<br />

men <strong>Poliisi</strong>järjestöjen Liitto ja <strong>Poliisi</strong>-<br />

nen hyväksi poliisikoiraksi edellyttää<br />

sia. 90-luvun alussa ryhdyttiin koulut-<br />

Yliselä toivoo työnantajilta myös ta-<br />

hallitus valitsivat Vuoden <strong>Poliisi</strong>n 35.<br />

ohjaajalta myös vapaa-aikana tapahtu-<br />

tamaan ruumiskoiria. Sen jälkeen ovat<br />

sapuolisia olosuhteita ympäri valtakun-<br />

kerran. n<br />

vaa koulutusta. Yliselän mukaan koiran<br />

tulleet hajutunnistukseen koulutetut<br />

nan koirien kouluttamiseen. Koulutuk-<br />

kanssa työskentely tuo kuitenkin polii-<br />

Id-koirat, palokoirat sekä viimeisimpä-<br />

seen varattua työaikaa ei myöskään<br />

Aija tiainen-Broms<br />

sin työhön aivan oman lisänsä. Onnis-<br />

nä uutuutena rahakoirat, jotka ovat eri-<br />

saisi vähentää.<br />

6 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

LIIKKUVAN POLIISIN ARKISTO<br />

LIIKKUVAN POLIISIN ARKISTO<br />

Pirtupoliisista liikenneturvallisuustyön taitajaksi<br />

liikkuva poliisi 80 vuotta<br />

Kansalaissodan jälkimainingeissa Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen perustettiin 5.9.1930 ylimääräinen poliisiosasto<br />

Liikkuvan <strong>Poliisi</strong>komennuskunta LPK. Kaupunkien poliisilaitoksista osa oli vasta valtiollistettu ja suurella osalla niiden<br />

poliisihenkilöstöä oli suojeluskuntatausta. Talonpoikaismarssi ja sitä seuranneet väkivaltaisuudet osoittivat päättäjille,<br />

että maahan tarvittiin puolueeton ja uskottava poliisinyrkki.<br />

Aluksi 50 miehen vahvuinen yksikkö<br />

koulutettiin ja organisoitiin<br />

sotilaalliseen tapaan. Vuonna<br />

1933 osaston vahvuus nostettiin yli<br />

300 mieheen.<br />

Joukkolevottomuuksien estäminen<br />

ja hillitseminen työllistivät LPK:ta alkuvuosina.<br />

Sisäpoliittisen tilanteen rauhoituttua<br />

Liikkuva <strong>Poliisi</strong>komennuskunta<br />

saattoi keskittyä muihin tehtäviin.<br />

Ensimmäiset maantiepoliisipartiot<br />

aloittivat liikennevalvonnan vuonna<br />

1935 ja nimitys “lentävät” on ollut<br />

yleisesti käytössä jo 1930-luvun lopulla.<br />

LPK:n ryhmät tekivät myös ratsioita<br />

ravintoloissa ja yleisötilaisuuksissa. Väkijuomalainsäädännön<br />

valvonta ja salakuljetuksen<br />

estäminen toivat lentäville<br />

pirtupoliisin maineen.<br />

Liikkuvasta <strong>Poliisi</strong>komennuskunnasta<br />

muodostettiin joulukuussa 1944 sisäasiainministeriön<br />

alainen, valtakunnallinen<br />

poliisiyksikkö - Liikkuva poliisi.<br />

Yhteiskunnalliset olot olivat sodanjälkeisessä<br />

Suomessa hyvin epävarmat<br />

ja siksi Liikkuvan poliisin vahvuus<br />

nostettiin 3000 mieheen. Keskeisimpiä<br />

tehtäviä Liikkuvalla poliisilla oli<br />

Neuvostoliitolle vuokratulle Porkkalan<br />

alueelle tapahtuvan kauttakulkuliikenteen<br />

turvaaminen sekä henkilöstöpulasta<br />

kärsivän paikallispoliisin avustaminen.<br />

Tuolloin myös Tasavallan presidentin<br />

turvallisuuden vartiointi annettiin<br />

Liikkuvan poliisin tehtäväksi.<br />

liikenteestä päätehtävä<br />

50-luvulle tultaessa yhteiskunnalliset<br />

olot vakiintuivat. Autokanta ja liikennesuoritteen<br />

määrä alkoi voimakkaasti<br />

kasvaa. Kasvaneiden liikennemäärien<br />

mukana myös liikennekuolemat kasvoivat<br />

voimakkaasti. Vapaat ajonopeudet,<br />

holtiton ajotapa sekä teiden heikko<br />

kunto myötävaikuttivat suuriin liikennekuolemamääriin.<br />

Liikenneturvallisuustyöstä<br />

tulikin Liikkuvan poliisin<br />

pääasiallinen tehtävä 1950-luvun alussa.<br />

Jokaiseen osastoon muodostettiin<br />

tiepartiot liikenteen valvomiseksi sekä<br />

aloitettiin suunnitelmallinen liikenneopetustyö<br />

kouluissa. Helsingin Olympialaisten<br />

myötä Liikuvalle poliisille tuli<br />

valtiovierailuihin liittyvien saattueiden<br />

hoitaminen sekä poliisitehtävien hoito<br />

silloisella Seutulan lentokentällä.<br />

Erikoistuminen liikenteen valvontaan<br />

ja liikenneturvallisuustyöhön on jatkunut<br />

Liikkuvan poliisin keskeisenä tehtävänä<br />

50-luvulta aina nykyaikaan saakka.<br />

Liikkuvalla poliisilla on ollut keskeinen<br />

asiantuntijarooli kehitettäessä suomalaista<br />

liikennelainsäädäntöä sekä liikennevalvontavälineitä<br />

ja -menetelmiä.<br />

Nykyään Liikkuva poliisi on kiinteä<br />

osa suomalaista poliisiorganisaatiota ja<br />

sen tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä<br />

ja turvallisuutta, ohjata ja valvoa<br />

liikennettä, toimia liikenneturvallisuuden<br />

ja rikollisuuden ennalta estämiseksi<br />

sekä tutkia rikoksia ja muita yleistä<br />

järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia<br />

tapahtumia sekä toimia myös poliisireservinä.<br />

Liikkuvalla poliisilla on 26<br />

yksikköä tai toimipaikkaa eri puolella<br />

Suomea ja sen palveluksessa on noin<br />

650 henkilöä n<br />

Jussi Pohjonen<br />

Liikkuva poliisi<br />

LIIKKUVAN POLIISIN ARKISTO<br />

Tapahtumia<br />

eri puolilla Suomea<br />

n Liikkuva poliisin juhlavuoden kunniaksi kevään ja kesän aikana järjestettiin<br />

erilaisia liikenneturvallisuusteeman ympärille rakennettuja yleisötilaisuuksia<br />

eri puolilla Suomea. Tapahtumissa kansalaisilla oli mahdollisuus keskustella<br />

ajankohtaisista ja alueellisista liikenneaiheista LP:n henkilöstön kanssa<br />

sekä tutustua nykyaikaiseen liikenteen valvontaan ja valvontakalustoon. n<br />

Kuopiossa järjestettiin veteraanikuorma-autojen kokoontumisajo. Kuvassa<br />

ovat vanhassa poliisinpuvussa Jyrki Laukkanen ja nahkapuvussa<br />

Martti Väänänen. Meneillään on tukkikuorman punnitus.<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 7

ESKO JÄMSÄ<br />

POLIISI & KANSALAISET<br />

Tapahtumia 71 paikkakunnalla<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivänä<br />

tavoitettiin lapsiperheitä<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivän tapahtumissa käytiin aktiivista keskustelua poliisin ja kansalaisten välillä. Elokuun <strong>2010</strong> lopulla poliisin<br />

kauppakeskuksissa, kävelykaduilla ja toreilla järjestämissä tapahtumissa kävi runsaat 45 000 ihmistä. Kävijöiden<br />

joukossa oli eniten lapsiperheitä.<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivän tapahtumissa esiin<br />

tuodut viestit käsittelivät netin<br />

turvallista käyttöä, liikkumista<br />

pimeällä ja huumausaineiden aiheuttamia<br />

haittoja. Turvallisuus varmistetaan<br />

tomuuksia ja rikoksia ennalta.<br />

Järjestäjien antaman palautteen mukaan<br />

kävijöitä kiinnosti eniten paikallinen<br />

liikennevalvonta. Keskusteluissa<br />

tuotiin esiin myös huoli poliisien vähe-<br />

toivotaan valvovan liikennettä nykyistä<br />

tehostetummin.<br />

Hyviä keskusteluja ja<br />

kontakteja<br />

ja keskusteluja molemmin puolin tarpeellisiksi.<br />

Tapahtuman arvioitiin myös<br />

parantaneen poliisin julkisuuskuvaa.<br />

- Onnistuimme saamaan kontaktin<br />

kansalaisiin. Kysymyksiä esitettiin run-<br />

tunnistamalla vaaratekijät ja tekemällä<br />

nemisen seurauksista. <strong>Poliisi</strong> sai myös<br />

Paikalliset tapahtumajärjestäjät arvioi-<br />

saasti ja niihin pyrittiin antamaan vas-<br />

oikeita ratkaisuja, joilla estetään onnet-<br />

lukuisia vihjeitä paikoista, joissa poliisin<br />

vat <strong>Poliisi</strong>n päivänä käytyjä spontaane-<br />

tauksia.<br />

ESKO JÄMSÄ<br />

LEHTIKUVA OY/MATTI RAIVIO<br />

ESKO JÄMSÄ<br />

8 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

ESKO JÄMSÄ<br />

POLIISI & KANSALAISET<br />

ESKO JÄMSÄ<br />

- Asiakkaat olivat erittäin tyytyväi-<br />

kiinnittivät ohikulkijoiden huomiota ja<br />

siä järjestelyihin. Jopa taaperon kans-<br />

vetivät puoleensa runsaat 8000 kau-<br />

sa tunnin kuumassa aulassa kierroksel-<br />

punkilaista. Torille pystytettyihin telt-<br />

le jonottaneet pitivät kokemusta odot-<br />

toihin oli koottu myös infopisteitä, jois-<br />

tamisen arvoisena.<br />

sa lähipoliisi, virtuaalinen poliisi, liikku-<br />

Jakomateriaalina olleet netti- ja lii-<br />

va poliisi ja suojelupoliisi olivat tavoitet-<br />

kenneturvallisuutta sekä huumaus-<br />

tavissa.<br />

aineita käsittelevät teemakortit eivät<br />

Pienemmissä maaseutukeskuksis-<br />

kaikkia tyydyttäneet. Järjestäjät toivoi-<br />

sa ohikulkijoiden kiinnostuksen herät-<br />

vat korttien sijasta materiaalia, jota voi-<br />

täminen on suurkaupunkeja helpom-<br />

si jakaa myös tapahtuman jälkeen.<br />

paa erityisesti silloin, kun tapahtuma<br />

- Ennakkovalmisteluissa ei pystytty<br />

tuodaan lähelle ihmisiä. Esimerkiksi<br />

valmistautumaan kolmeen rastiin. Ja-<br />

Päijät-Hämeessä <strong>Poliisi</strong>n päivä vietiin<br />

ossa olleita kortteja jäi vinot pinot.<br />

lähipoliisialueille 12 paikkakunnalle.<br />

Keskustelut näytösten<br />

lomassa<br />

<strong>Poliisi</strong>yksiköiden tapahtumajärjestäjät<br />

arvioivat oman yksikkönsä toimia<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivän osalta kohtalaisiksi tai<br />

liisin miekkatunnuksella varustettuja sinisiä<br />

ilmapalloja, jotka kiinnostivat eri-<br />

teissa selvästi kahta vastakkaista mieltä.<br />

Useimmissa <strong>Poliisi</strong>n päivä -tapahtu-<br />

runsaiksi. Kouvolassa pantiin toimeen<br />

tyisesti lapsia.<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivän päämäärä oli poliisin<br />

missa oli ohjelmaa, joko musiikkiesi-<br />

lukiolaisille suunnattu kirjoituskilpailu<br />

<strong>Poliisi</strong>n oma henkilöstö piti myöntei-<br />

näkyminen paikallisesti kaikkialla Suo-<br />

tyksiä tai poliisikoiranäytöksiä. Muuta-<br />

aiheesta Viimeinen kaahaus ja Kanta-<br />

senä yhtenäistä materiaalia, joka toi-<br />

messa. Tavoite oli keskustella ja saa-<br />

mat poliisiyksiköt järjestivät löytötava-<br />

Hämeessä järjestettiin alle 15-vuotiail-<br />

mitettiin kaikkiin tapahtumiin. Viime<br />

da palautetta. Päämäärä toteutui tänä<br />

roiden huutokaupan tai piirustuskilpai-<br />

le kirjoituskilpailu aiheesta <strong>Poliisi</strong>. Poh-<br />

vuonna henkilöstöltä saadun aloitteen<br />

vuonna 71 paikkakunnalla eri puolilla<br />

lun lapsille.<br />

jois-Savon poliisi palkitsi poliisia ratkai-<br />

perusteella hankitut poliisiautoihin kiin-<br />

Suomea. n<br />

- Tapahtuma onnistui parhaiten pai-<br />

sevalla tavalla joko pelastustöissä tai<br />

nitettävät <strong>Poliisi</strong>n päivä -tarrat koettiin<br />

kassa, jossa oli paljon ohikulkevia ihmi-<br />

rikoksen selvittämisessä avustaneita<br />

käyttökelpoisiksi tapahtumapäivän in-<br />

liisa Haapanen<br />

siä. Tapahtumapaikan valinta on erityi-<br />

henkilöitä.<br />

formoinnissa. Jakomateriaalina olleet<br />

sen tärkeää, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman<br />

paljon eri-ikäisiä kansalaisia,<br />

todettiin järjestäjien palautteessa.<br />

Helsingin rautatientorilla järjestetyn<br />

tapahtuman ohjelmistossa oli useita<br />

näyttäviä ja kuuluvia esityksiä, joilla<br />

ohikulkijat sai pysähtymään. Helsingin<br />

poliisien kuoro-, soitto- ja tanssiryhmät<br />

ilmettä banderolleilla ja<br />

ilmapalloilla<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivä on ainoa poliisin valtakunnallinen<br />

kampanjapäivä, jolla on yhteinen<br />

viesti ja ilme. Ilmeen keskeisinä<br />

elementteinä ovat banderollit ja julisteet.<br />

Tänä vuonna jaossa oli myös po-<br />

ilmapallot ja liikkuvan poliisin teettämät<br />

heijastimet loppuivat useilla paikkakunnilla<br />

kesken.<br />

Kaupallisissa tapahtumissa ihmiset<br />

ovat tottuneet juonnettuun ohjelmaan<br />

ja sitä osa paikallisista järjestäjistä kaipasi<br />

omaankin tapahtumaansa. Ohjelmallisesta<br />

tapahtumasta oltiin palaut-<br />

Vuonna 2011<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivää<br />

vietetään<br />

lauantaina 3.9.<br />

LEHTIKUVA OY/MATTI RAIVIO<br />

ESKO JÄMSÄ<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 9

POLIISI & KANSALAISET<br />

Sormenjälkiä, käsiraudoitusta ja ajotesti<br />

Poika ja isä Koskinen ahkeroivat päivän Polamkissa<br />

Kahden hyvin erikokoisen poliisipukuisen<br />

miehen partio tekee<br />

rakennusetsintää. Tavoitteena on<br />

löytää tuntomerkit täyttävä, pahoinpitelystä<br />

epäilty mies ja toimittaa hänet<br />

poliisilaitokselle.<br />

Muutaman radiopuhelinkeskustelun<br />

ja tiivistunnelmaisen minuutin jälkeen<br />

epäilty tavoitetaan. ”Seis!” huutaa<br />

partion jäsen Miika Koskinen. ”<strong>Poliisi</strong><br />

paikalla, pysähdy” täydentää partion<br />

johtaja, voimankäytön opettaja Tomi<br />

Kataja. Vuorossa on niskoittelevan<br />

epäillyn kiinniotto ja käsiraudoitus.<br />

Jämsänkoskelainen Miika Koskinen,<br />

14 vuotta, lunasti isänsä Teijon kanssa<br />

valtakunnallisen <strong>Poliisi</strong>n päivä -arvonnan<br />

pääpalkinnon marraskuussa <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa<br />

Tampereella.<br />

Koskiset viettivät päivän Polamkissa<br />

tutustuen taloon ja toimintaan. Vieraille<br />

esiteltiin muun muassa poliisin rikostorjunnan,<br />

voimankäytön ja liikenteen<br />

koulutusta. Vieraat pääsivät kierrokselle<br />

myös <strong>Poliisi</strong>museoon ja ulkopuolisilta<br />

suljettuun harjoituskaupunkiin.<br />

n<br />

tuire Salmi-Hiltunen<br />

<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />

Sormenjälkien taltioinnin<br />

periaatteet ovat olleet<br />

olemassa noin sata<br />

vuotta, toteaa rikostutkinnan<br />

opettaja Kari<br />

Koppanen (oik.) DNAnäytteen<br />

ja muiden<br />

teknisen rikospaikkatutkinnan<br />

menetelmien<br />

esittelyn jälkeen Miika<br />

kokeilee isän sormenjälkien<br />

ottamista.<br />

lukiolaiset kirjoittivat<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivän teemoista<br />

Moottoripyöräilyä harrastava Teijo Koskinen taiteili poliisiautolla käsittelykentälle<br />

asetetut esteet, tolpat ja huoltorampin alle tavoiteajan. <strong>Poliisi</strong>opiskelijoilla<br />

auton käsittelykoe on hälytysajokokeen ohella osa kenttä- ja<br />

hälytystoiminnan ajokoulutusopintoja.<br />

Kymenlaakson lukiolaiset kirjoittivat <strong>Poliisi</strong>n päivän turvallisuusteemoista. Kouvolan poliisiaseman ja <strong>Poliisi</strong>n<br />

tekniikkakeskuksen järjestämän kirjoituskilpailun tavoitteena oli tarjota nuorille väylä saattaa omia näkemyksiään ja<br />

mielipiteitään nuorison asioista poliisin tietoon. Yhtenä kilpailun tavoitteena oli edistää koulupoliisitoiminnan ennalta<br />

ehkäisevää vaikutusta.<br />

<strong>Poliisi</strong>koulutuksen<br />

valintakokeiden<br />

fyysisessä osiossa<br />

odottaa 80-kiloinen<br />

nukke kuljettajaansa.<br />

Miikan tekniikka<br />

toimii, ja nukke<br />

liikahtaa.<br />

Kirjoituskilpailun parhaat palkittiin<br />

<strong>Poliisi</strong>n päivänä. Kirjoitusten<br />

aiheina olivat <strong>Poliisi</strong>n päivän<br />

turvallisuusteemat: netti, liikenne ja<br />

huumeet. Kirjoituskilpailun voitti Antti<br />

Ruippo työllään “Selvästi fiksumpi<br />

sukupolvi”. Toiseksi sijoittui Marjukka<br />

Makkonen novellillaan “Viimeinen<br />

kaahaus”. Kolmantena palkittiin Aleksi<br />

Ripatti, joka osallistui kilpailuun kir-<br />

Kirjoituskilpailun voittajat pääsivät tutustumaan Kymenlaakson poliisin toimintaan.<br />

Lukiolaiset Antti Ruippo (vas.) Marjukka Makkonen ja Aleksi Ripatti<br />

sovittivat <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksen myymälässä poliisin virka-asua.<br />

joituksella “Kokemattomuus kaahareiden<br />

turma”.<br />

Kilpailutöitä arvioivat Kouvolan lukioiden<br />

äidinkielen opettajat sekä kilpailuraati,<br />

johon kuului poliisin henkilöstöä<br />

ja toimittaja Kouvolan Sanomista. Voittajaksi<br />

valittiin työ, jonka ansioiksi raati<br />

luki annetun aiheen hyvin perustellun<br />

ja asiallisen käsittelyn sekä sujuvan ja<br />

selkeän tekstin.<br />

Selvästi fiksummat<br />

nykynuoret<br />

Kirjoituskilpailun voittaja Antti Ruippo<br />

kirjoitti huumeista otsikolla Selvästi fiksumpi<br />

sukupolvi.<br />

Hän toi kirjoituksessaan esille nykynuorten<br />

valistuneisuuden: “Narkomaanien<br />

käytös ja terveydentila synnyttää<br />

monissa nuorissa niin voimakkaita antipatioita<br />

huumeita ja niiden käyttäjiä<br />

kohtaan, että kynnys aineiden kokeiluun<br />

nousee merkittävästi.”<br />

Hänen mukaansa nuorten asenteisiin<br />

vaikuttavat voimakkaasti sekä televisiosarjojen<br />

biletyksen hienouksista<br />

kertovat romantisoidut kuvat että toisaalta<br />

televisiossa nähtävät dokumentit<br />

narkomaanien kurjuudesta.<br />

Kirjoituksessaan Ruippo nostaa esille<br />

huumevalistuksen merkityksen: Sopivassa<br />

iässä aloitettu huumevalistus<br />

ja erilaiset kampanjat, varoittavat esimerkit<br />

yhdistettynä raittiiden aikuisten<br />

antamaan malliin luovat pohjan nuoren<br />

halulle pitäytyä terveissä elämän tavoissa.<br />

Yhteistyöstä kiinnostuneet Kymenlaakson<br />

lukiot tekivät osallistuville töille<br />

esikarsinnan siten, että viisi kunkin lukion<br />

parasta kirjoitusta tuli poliisin raadin<br />

arvioitavaksi. <strong>Poliisi</strong>n raadin jäseninä<br />

toimivat ylikomisario Jukka Lankinen<br />

Kouvolan poliisiasemalta, ylikomisario<br />

Ilkka Höysti <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksesta,<br />

toimittaja Irma Jäppinen<br />

Kouvolan Sanomista sekä hallintopäällikkö<br />

Laura Niinimaa <strong>Poliisi</strong>n tekniikkakeskuksesta.<br />

n<br />

liisa Haapanen<br />

10 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

KUVAT: ANNA BYCKLING JA PAULA HUVINEN<br />

POLIISI & KANSALAISET<br />

Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva (vas.) kokoaa Suomen poliisin<br />

toimintaan liittyvää esineistöä, perinnettä ja historiaa<br />

<strong>Poliisi</strong>museoon näyttelyiksi ja tarinoiksi. Koskiset viipyivät<br />

erityisesti poliisin voimankäyttövälineitä esittelevän vitriinin,<br />

Suomen ensimmäisen pommirobotin ja Euroopan<br />

kauneimman poliisimoottoripyörän äärellä.<br />

Läheiseltä ampumaradalta kuuluu harjoituksen ääniä,<br />

kun Miika sovittaa poliisin taktisia suojavarusteita. Reilun<br />

kymmenen kilon lisäpaino ei häiritse.<br />

<strong>Poliisi</strong>ksi? Ammatinvalinta<br />

on Miikalle vielä tulevaisuuden<br />

asioita, nyt Miikaa<br />

kiinnostaa valokuvaus,<br />

motocross ja metsällä<br />

käynti isän kanssa.<br />

Niskoitteleva epäilty eli vanhempi<br />

konstaapeli Arimo Mikkola on lopulta<br />

laitettava käsirautoihin. Kouluttaja Jani<br />

Vainio (vas.) opastaa.<br />

Ylikomisario Lars Grönroos:<br />

<strong>Poliisi</strong> tarvitsee hyvät sosiaaliset valmiudet<br />

to 3 -projektiryhmää, johon kuuluvat<br />

tiikka on kantanut hedelmää.<br />

sivan onkalotyömaalla työskentelevien<br />

Grönroosin lisäksi ylikonstaapeli Mika<br />

– Erään mielenosoituksen jälkeen<br />

suomalaisten ja ulkomaalaisten henki-<br />

Linden sekä kaksi toimistotyöntekijää.<br />

kävin kiittämässä ydinvoimala-alueelle<br />

löiden kulkulupiin liittyvien tausta- ja<br />

Ryhmä on Satakunnan poliisilaitoksen<br />

tunkeutuneita mielenosoittajia rauhalli-<br />

turvallisuusselvitysten laatiminen. Ryh-<br />

alainen.<br />

sesti hoidetusta tempauksestaan. Vä-<br />

mä tekee runsaat 6000 suppeaa tur-<br />

<strong>Poliisi</strong> ei estä toiminnallaan yhteis-<br />

hän yllättyivät kun ilmestyin iltanuoti-<br />

vallisuusselvitystä vuodessa.<br />

kunnan epäkohtia syntymästä, mut-<br />

olleen nortille, Grönroos kertoo.<br />

- Selvitys tehdään kaikille, jotka ha-<br />

ta poliisi voi tunnistaa ja puuttua ajois-<br />

Aina ei hänen esittämiään pelisään-<br />

kevat töihin valtakunnan turvallisuuden<br />

sa epäkohtien tuottamiin rikoksiin se-<br />

töjä huomioida. Esimerkiksi viime elo-<br />

kannalta tärkeisiin paikkoihin, kuten<br />

kä kielteisiin ilmiöihin. Tämä vaatii po-<br />

kuussa toteutetussa ydinvoimanvastai-<br />

lentokentille. Suojelupoliisi tekee pe-<br />

liisilta ajan tasalla olevia sosiaalisia val-<br />

sessa tempauksessa mielenosoittajat<br />

rusmuotoiset tai laajat turvallisuussel-<br />

miuksia.<br />

pyrkivät sulkemaan Olkiluodon ydinvoi-<br />

vitykset voimalatyömaan avainasemis-<br />

– Sosiaaliset valmiudet ovat poliisil-<br />

mala-alueelle johtavan tien. Tämä johti<br />

sa työskentelevistä henkilöistä, Grön-<br />

la suhteellisen hyvin hanskassa. Esi-<br />

30 mielenosoittajan kiinniottamiseen,<br />

roos selvittää.<br />

Ylikomisario Lars Grönroos<br />

merkiksi <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa<br />

opetetaan sosiaalisia vuorovaiku-<br />

koska poliisin virkavelvollisuuksiin kuuluu<br />

pitää tie auki jo mahdollisille pelas-<br />

Voimalatyömaalla on siirrytty rakennusvaiheesta<br />

asennusvaiheeseen.<br />

tustaitoja sekä poliisin perusrekrytoin-<br />

tus- ja hälytysajoneuvoille. Tietä käyt-<br />

Grönroosin mukaan työmaan turvalli-<br />

Sosiaalinen ja taloudellinen ahdinko<br />

ajaa ihmisiä myös kaduille<br />

osoittamaan mieltään. Jäy-<br />

nissa niihin kiinnitetään erityistä huomiota.<br />

Sosiaalityöntekijät osallistuvat<br />

myös monessa poliisipiirissä poliisin<br />

tää päivittäin jo työmatkaliikenteessä<br />

lähes 4500 ja viikonloppusin 1500 ihmistä.<br />

suusriskit eivät ole tästä nousseet eikä<br />

laskeneet. Valmistuvien voimalarakennusten<br />

tuhat huonetta kalliine ko-<br />

hät suomalaiset suhtautuvat työttö-<br />

päivittäistoimintaan, Grönroos kertoo.<br />

Grönroos muistuttaa, että mielen-<br />

neineen ja laitteineen vaativat edelleen<br />

myyden sekä yhteiskunnan peruspalveluiden<br />

leikkauksiin kuitenkin tyynemmin<br />

kuin temperamentiltaan kiih-<br />

Pelisäännöt selviksi<br />

mielenosoituksissa<br />

osoitustilanteissa poliisin tehtäviin kuuluu<br />

yleisen järjestyksen ja turvallisuuden<br />

ylläpitämisen ohella turvata ko-<br />

tarkkaa suojelua. n<br />

Jouko Kahila<br />

keämmät eteläeurooppalaiset. Esimer-<br />

Olkiluoto 3 -projektiryhmää ovat työllis-<br />

koontumis- ja sananvapauden toteu-<br />

vapaa toimittaja<br />

kiksi Ranskassa ollaan pienestäkin hin-<br />

täneet myös ydinvoimalatyömaan vas-<br />

tuminen.<br />

nankorotuksesta kaduilla, ylikomisario<br />

Lars Grönroos Satakunnan poliisilaitoksesta<br />

sanoo.<br />

taiset mielenosoitukset. Grönroos pyrkii<br />

ehkäisemään mahdollisia ongelmatilanteita<br />

ja laittomuuksia keskustele-<br />

tuhansia selvityksiä<br />

turvallisuudesta<br />

Grönroos vetää Länsi-Suomen lää-<br />

malla ”pelisäännöistä” suoraan mie-<br />

Olkiluoto 3 -projektiryhmän työhön<br />

nin poliisijohdon perustamaa Olkiluo-<br />

lenosoitusten järjestäjien kanssa. Tak-<br />

kuuluvat Olkiluodon voimala- sekä Po-<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 11

POLIISI & KANSALAISET<br />

Viestintäopiskelijat suunnittelevat poliisille omaa nettiradiota<br />

<strong>Poliisi</strong>radio.fi – poliisin uusi<br />

aluevaltaus verkossa?<br />

Elina Kirssi (oikealla), Tinna Konttinen (keskellä) ja muut viestinnänopiskelijat<br />

tutustuivat poliisin toimintaan muun muassa Polamkin ajoharjoitteluradalla.<br />

Jyväskylän yliopiston viestinnän<br />

opiskelijat seisovat <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />

ajoharjoitteluradalla<br />

ja virnistelevät epäuskoisina.<br />

Opettaja Pasi Peltonen on juuri avannut<br />

maijan oven ensimmäistä kuljettajaa<br />

varten ja viittoilee ajoradan keiloja<br />

kohti:<br />

– Tuo osio pujotellaan peruuttamalla,<br />

ja tuohon sitten lopuksi siisti taskupysäköinti,<br />

Peltonen selostaa.<br />

Opiskelijat ovat kuuden opintopisteen<br />

kurssilla, jossa suunnitellaan poliisille<br />

nettiradiokanavaa. Sytykettä ideoille<br />

haettiin ekskursiolla: ryhmä kävi<br />

tutustumassa poliisilaitokseen Jyväskylässä<br />

ja hyppäsi sieltä bussiin kohti<br />

Polamkia.<br />

Ihan näin konkreettista tuntumaa<br />

opiskelijat eivät kuitenkaan uskoneet<br />

saavansa.<br />

– Hei ota kuva musta, isä ei ikinä usko<br />

että oon ajanut poliisiautoa!<br />

Mikä nettiradio ja kenelle?<br />

Viestintätieteiden laitoksen opiskelijaryhmän<br />

tehtävänä on suunnitella <strong>Poliisi</strong>radio.fi:n<br />

koko toiminta-ajatus. Syksyn<br />

mittainen kurssi alkoi taustaselvityksellä:<br />

millaisia käsityksiä ja toiveita<br />

eri ikäryhmillä on nettiradioista, millaisia<br />

nettiradioita on jo olemassa, olisiko<br />

poliisin nettiradiolle tilausta?<br />

Kartoituksen pohjalta opiskelijat<br />

suunnittelevat <strong>Poliisi</strong>radio.fi:n ohjelmakonseptin.<br />

Kun suunnitelma on valmis,<br />

poliisin oma työryhmä pohtii, onko<br />

nettiradion toiminnan käynnistämiselle<br />

edellytyksiä.<br />

Kuuntelijatutkimus valmistui marraskuussa,<br />

ja tulokset ovat ohjelmasuunnittelun<br />

kannalta vähintäänkin haasteelliset.<br />

Kansalaiset tuntevat nettiradiot<br />

ylipäätään huonosti, ja eri kuuntelijaryhmien<br />

odotukset poliisin nettiradion<br />

ohjelmatarjonnasta ovat hyvin erilaiset.<br />

Nuoret kuuntelisivat mieluiten poliisitoimintaa,<br />

ja varttuneemmat kuulijat<br />

taas haluaisivat nettiradiosta ennen<br />

kaikkea tietoa.<br />

– Verkkoradiot ovat uusi maailma<br />

meidänkin ikäluokalle. Ihmisillä ei ole<br />

niistä valmiita mielipiteitä, mikä antaa<br />

<strong>Poliisi</strong>radio-idealle toisaalta paljon<br />

mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita,<br />

journalistiikan linjan opiskelijat Pauliina<br />

Tolvanen ja Petra Thurén miettivät.<br />

ideoita ilman rajoituksia<br />

– Meille tulee paljon yhteydenottoja<br />

yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka toivovat<br />

jonkinlaista yhteistyöprojektia viestinnän<br />

opiskelijoiden kanssa. Pääsääntöisesti<br />

niihin ei lähdetä, mutta tähän<br />

poliisiradioprojektiin vastasimme heti<br />

”kyllä”, kertoo radio- ja tv-työn lehtori<br />

Annamaija Manninen.<br />

Opiskelijoiden tehtävänanto on olla<br />

välittämättä liikaa realiteeteista: siitä,<br />

millaiset resurssit poliisilla on nettiradion<br />

sisällöntuotantoon tai voidaanko sitä<br />

ylipäänsä toteuttaa.<br />

– Opiskelijat ideoivat <strong>Poliisi</strong>radiota<br />

täysin rajoittamattomasti, ja poliisissa<br />

sitten päätetään, mitä ideoille tehdään,<br />

lehtori Annamaija Manninen kuvailee.<br />

Opiskelijat ovat kurssista<br />

innoissaan.<br />

– <strong>Poliisi</strong>radio-projekti on tosi mielenkiintoinen<br />

ja haastava. Opinnot yliopistolla<br />

ovat helposti aika teoreettisia, joten<br />

on hienoa päästä tekemään jotakin<br />

konkreettista, opiskelijat kehuvat.<br />

Tutustuessaan poliisin toimintaan<br />

Hervannassa ja Jyväskylässä opiskelijat<br />

miettivät, mihin kaikkeen poliisi voisi<br />

nettiradiota käyttää. Suorat radiolähetykset<br />

poliisin tiedotustilaisuuksista<br />

ovat käytännöllinen ja tarpeellinen<br />

idea, mutta lennokkaampiakin ajatuksia<br />

heräsi maijan ratissa ja muissa tutustumispisteissä.<br />

Niistä kuullaan tarkemmin<br />

vuoden lopulla, kun opiskelijoiden<br />

kurssi päätellään ja ideat esitetään<br />

poliisin työryhmälle.<br />

– Opiskelijoiden ja opettajien ennakkoluulotonta<br />

ja luovaa otetta on ollut<br />

hienoa seurata. Viimeistään tässä vaiheessa<br />

on oppinut, että ehkä poliisi<br />

ei osaakaan ihan kaikkea itse, työryhmässä<br />

mukana oleva komisario Tuomo<br />

Korhonen Keski-Suomen poliisilaitoksesta<br />

hymyilee. n<br />

Anna Byckling<br />

<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />

Mikä nettiradio?<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

Radiokanava, jota voi kuunnella internetin kautta missä tahansa maailmassa<br />

Lähettää useimmiten perinteisen radion kaltaista jatkuvaa ohjelmavirtaa<br />

Tarjoavat kuulijalle usein myös podcasteja: omalle koneelle tai musiikkisoittimeen<br />

ladattavia ohjelmia<br />

Internetissä toimii maailmanlaajuisesti miljoonia radiokanavia, joilla ei<br />

ole perinteistä radioaaltokanavaa<br />

Myös moni ”perinteinen radiokanava” lähettää ohjelmaa internetin kautta<br />

Nettiradioita voi etsiä verkosta esimerkiksi hakusanoilla ”Internet radio<br />

stations”<br />

Peruutuspujottelu poliisiautolla ei tavallisesti kuulu yliopistojen kurssisisältöihin.<br />

Viestinnänopiskelijat eivät jähmettyneet haasteen edessä.<br />

12 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

POLIISI & KANSALAISET<br />

Utsjoen yhteispalvelupisteestä<br />

myös poliisin lupapalveluita<br />

Saamenkielentaitoinen Raimo Länsman<br />

palvelee Utsjoen yhteispalvelupisteessä.<br />

Lappeenrannan saksalaisessa ystävyyskaupungissa<br />

Schwäbish<br />

Hallissa järjestettiin syyskuun<br />

puolivälissä liikenneturvallisuustapahtuma,<br />

johon kutsuttiin myös ystävyyskaupunkien<br />

poliisien edustajat. Etelä-<br />

Karjalan poliisilaitoksesta tilaisuudessa<br />

olivat ylikomisario Ilkka Pöyhiä ja<br />

komisario Ari Järveläinen. Suomen<br />

lisäksi mukana olivat edustajat ystävyyskaupungeista<br />

Puolasta, Iso-Britanniasta<br />

ja Pohjois-Saksasta.<br />

Tapahtumaan liittyi liikenneturvallisuusaiheinen<br />

kansainvälinen symposium<br />

sekä liikenneturvallisuusansioihin<br />

liittyvä palkintojenjakoseremonia. Lisäksi<br />

kaupungin keskusaukiolla järjestettiin<br />

yleisötapahtuma, jossa esiteltiin<br />

kansainvälistä poliisitoimintaa.<br />

Symposiumissa pohdittiin muun<br />

muassa nopeusrajoitusten asettamista<br />

Saksan moottoriteille sekä ihmisten<br />

käyttäytymisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.<br />

Ystävyyskaupunkien poliisien<br />

edustajat kertoivat parhaista käytännöistään<br />

nuorten kuljettajien kaa-<br />

Utsjoelle on avattu Suomen<br />

pohjoisin yhteispalvelupiste,<br />

missä myös poliisi tarjoaa<br />

omia lupapalveluitaan kansalaisille.<br />

Yhteispalvelupiste sijaitsee Utsjoen<br />

kunnantalon kupeessa TE -toimiston<br />

tiloissa.<br />

Yhteispalvelussa ovat poliisin lisäksi<br />

mukana Utsjoen kunta/Elinkeinotoimi,<br />

TE -toimisto, KELA ja maistraatti. Yhteispalvelussa<br />

hoidetaan myös kunnan<br />

maataloustukihallinnon tehtäviä ja talviaikaista<br />

matkailuneuvontaa. Yhteispalvelussa<br />

asiakkaita palvelee saamenkielentaitoinen<br />

virkailija Raimo Länsman,<br />

joka käy yhteispalveluita tarjoamassa<br />

myös Karigasniemellä Kylätalo Saivun<br />

tiloissa kaksi kertaa kuukaudessa.<br />

Yhteispalvelu toteutetaan kokeiluna<br />

loppuvuoden ajan, jonka jälkeen päätetään<br />

sen jatkamisesta. Kaikkien mukana<br />

olevien toimijoiden tavoitteena ovat<br />

kuitenkin pysyvät palvelut. Kokeilujaksoon<br />

on saatu rahoitusta valtionvarainministeriöstä<br />

yhteispalvelupisteen perustamis-<br />

ja ylläpitokuluihin, joilla on<br />

TE -toimiston tiloihin remontoitu tilat<br />

yhteispalvelupisteelle.<br />

Yhteispalvelussa voi hoitaa tiettyjä<br />

poliisin lupapalveluita, kuten hakea<br />

hailun ja rattijuoppojen määrän vähentämiseksi.<br />

Suomalaiset toivat esille alkolukot<br />

sekä koulujen pihoilla tehtävät<br />

moporatsiat. Esillä olivat myös mm.<br />

Puolaan suunniteltu elinikäinen ajokielto<br />

päihtyneenä kuononkolarin aiheuttaneille<br />

henkilöille sekä Pohjois-Saksan<br />

lupapalveluiden lomakkeita ja jättää<br />

lupahakemuksia sekä ilmoituksia. Yhteispalvelupiste<br />

toimittaa vastaanotetut<br />

asiakirjat Inarin poliisilaitokselle. Lisäksi<br />

sovittaessa voi myös noutaa poliisin<br />

myöntämiä lupia. Passi ja henkilökorttiasiat<br />

eivät kuulu palveluun, koska<br />

ne vaativat sormenjälkitunnistuksen.<br />

Ne on hoidettava Inarissa.<br />

Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö<br />

Martti Kallio oli varsin tyytyväinen,<br />

että Utsjoen kunta lähti mukaan yhteispalvelupisteen<br />

perustamiseen ja lupapalveluita<br />

pystytään jälleen tarjoamaan<br />

kuntalaisille. Suomessa on tällä hetkellä<br />

lähes 200 yhteispalvelupistettä. n<br />

Henna Rajatalo<br />

Lapin poliisilaitos<br />

Utsjoen Yhteispalvelu on avoinna<br />

arkisin 9–11 ja 12–15 paitsi joka kuukauden<br />

1. ja 3. keskiviikko, jolloin<br />

palveluneuvoja on Karigasniemellä.<br />

Alkolukko ja moporatsiat<br />

esillä Saksassa<br />

Toritapahtumassa komisario Ari Järveläinen esitteli alkolukon toimintaa.<br />

Vieressä komisario Tim McCabe Isosta Britanniasta.<br />

taksiliput, joissa poliisi maksaa puolet<br />

taksikyytien hinnoista ravintolailtojen<br />

jälkeen. n<br />

Ari Järveläinen<br />

Etelä-Karjalan poliisilaitos<br />

Pohjoiskalotin asiat<br />

esillä Norjassa<br />

n Pohjoiskalotin alueen poliisiviranomaiset<br />

pohtivat mm. tulevien<br />

Schengen tarkastusten aikataulua<br />

ja sisältöä sekä Norjan ja Suomen<br />

liikkuvaan rikollisuuteen liittyviä<br />

projekteja vuotuisessa poliisipäälliköiden<br />

kokouksessa Tromssassa<br />

Norjassa elo-syyskuun vaihteessa.<br />

Lisäksi esillä olivat poliisiorganisaatioiden<br />

muutokset ja suunnitelmat<br />

maittain sekä maanvyörykatastrofiin<br />

valmistautuminen Tromssan<br />

läänissä.<br />

Pohjoiskalotin poliisipäälliköt kokoontuivat<br />

nyt 52. kertaa. Seuraavaa<br />

kokousta ensi syksynä isännöi<br />

Suomi ja kokous pidetään Lapissa.<br />

Tällöin kokoontumisen pääaiheena<br />

on valmistautuminen Haaparannan<br />

7-8.9.2011 tapahtuvaan yhteispohjoismaiseen<br />

Schengen tarkastukseen.<br />

n<br />

Hälytysnumero<br />

on 112<br />

n 112 on myös poliisin hälytysnumero.<br />

<strong>Poliisi</strong>n vanha hälytysnumero<br />

on tarkoitus poistaa käytöstä.<br />

<strong>Poliisi</strong>hallitus tuotti syyskuussa<br />

asiasta tietoiskun, jota esitettiin<br />

Yleisradion kanavilla 40 kertaa.<br />

Kampanjan aikana poliisin hälytysnumeroon<br />

soitettujen puheluiden<br />

määrä väheni elokuuhun verrattuna<br />

noin 5700 puhelulla koko maassa.<br />

Yleinen hätänumero 112 on ollut<br />

käytössä jo useita vuosia. <strong>Poliisi</strong>n<br />

vanhaan hälytysnumeroon tulee<br />

kuitenkin jatkuvasti puheluita,<br />

jotka kuormittavat hätäkeskuksia<br />

ja vievät aikaa kiireellisiltä hätäpuheluilta.<br />

112-päivä lähestyy<br />

11.2 järjestettävän 112-päivän poliisin<br />

tapahtumat järjestetään paikallisin<br />

voimin yhteistyössä muiden<br />

turvallisuutta edistävien toimijoiden<br />

kanssa. <strong>Poliisi</strong> on mukana päivän<br />

valtakunnallisessa työryhmässä<br />

ja paikallisesti poliisi osallistuu<br />

tapahtuman toteuttamiseen mahdollisuuksiensa<br />

mukaan.<br />

Hätänumeropäivän valtakunnallinen<br />

päätapahtuma järjestetään<br />

vuonna 2011 Ylivieskassa. 112-päivän<br />

kampanja liittyy vuodenvaihteessa<br />

myös Facebookiin. n<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 13

Lakikatsaus<br />

Tällä palstalla esitellään valmisteltavana olevia säädöksiä.<br />

Uudet poliisi-, esitutkinta-, ja pakkokeinolait annettiin eduskunnalle<br />

<strong>Poliisi</strong>n toimivaltuuksia<br />

täsmennetään<br />

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle lokakuun lopussa hallituksen esitykset uusiksi poliisi-, esitutkinta-, ja<br />

pakkokeinolaeiksi. Lait on valmisteltu yhteistyössä sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön kesken.<br />

Ylitarkastaja Marko Meriniemi<br />

sisäasiainministeriön poliisiosastolta<br />

kertoo, että uusissa<br />

Peitetoiminnasta säädettäisiin laissa<br />

nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi,<br />

ettei peitetoimintatehtävässä toimi-<br />

tuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen<br />

edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä.<br />

<strong>Poliisi</strong>n olisi saatettava peitetoi-<br />

den piiriin kuuluvaa tietoa.<br />

Uutta olisi etsinnän jakaminen yleiseen<br />

kotietsintään, erityiseen kotiet-<br />

laeissa säädettäisiin poliisin sekä mui-<br />

va poliisi saa tehdä rikosta eikä aloitet-<br />

minnan käyttämisen edellytykset aina<br />

sintään ja paikanetsintään. Erityiseen<br />

den esitutkintaviranomaisten toimival-<br />

ta rikoksen tekemiseen. Rikollisryh-<br />

Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavak-<br />

kotietsintään osallistuisi etsintävaltuu-<br />

tuuksista nykyistä kattavammin. Lisäk-<br />

män toimintaan osallistuessaan pei-<br />

si, jos peitetoimintaa käytetään syylli-<br />

tettu, joka huolehtisi siitä, ettei salas-<br />

si asetuksissa olevaa sääntelyä nostet-<br />

tetoimintatehtävässä oleva poliisi voi-<br />

syyttä tukevana selvityksenä tai näyt-<br />

sa pidettävää aineistoa takavarikoida<br />

taisiin lain tasolle.<br />

si hyvin tarkasti määritellyin edellytyk-<br />

tönä rikoksessa.<br />

tai kopioida. Etsintävaltuutettu voisi ol-<br />

tiedonhankinnan valvontaa<br />

lisätään<br />

sin ja rajoitetusti vaikuttaa ryhmän toimintaan.<br />

Ylitarkastaja Meriniemi katsoo, ettei<br />

Ylitarkastaja Meriniemi katsoo, että<br />

tuomioistuimen kytkeminen peitetoiminnan<br />

päätöksentekoprosessiin oli<br />

la julkinen oikeusavustaja tai asianajaja.<br />

<strong>Poliisi</strong> ja syyttäjä velvoitettaisiin nykyistä<br />

tiiviimpään yhteistyöhön. Polii-<br />

<strong>Poliisi</strong>lain salaisia tiedonhankintakeino-<br />

uudistuksella pystytä vielä täysin vas-<br />

tässä kohtaa välttämätöntä.<br />

sin tulisi asian laadun edellyttämällä<br />

ja koskevissa säännöksissä on pyritty<br />

taamaan järjestäytyneen ja ammatti-<br />

– Olisi vaikea nähdä, että poliisille<br />

tavalla ilmoittaa syyttäjälle esitutkin-<br />

kiinnittämään huomiota sekä henkilöi-<br />

maisen rikollisuuden poliisille asetta-<br />

annettaisiin oikeus tehdä rikoksia ja rat-<br />

nasta ja sen edistymisestä. Syyttäjän<br />

den oikeusturvaan että rikostorjunnan<br />

miin haasteisiin, mutta suunta on hyvä.<br />

kaisuvalta myös tältä osin säilyisi orga-<br />

olisi tarvittavassa määrin osallistuttava<br />

tehokkuuteen. <strong>Poliisi</strong>n toimivaltuuksia<br />

– On kuitenkin hyvä muistaa, että si-<br />

nisaation sisällä.<br />

esitutkintaan varmistaakseen, että asia<br />

päivitettäisiin vastaamaan nyky-yhteis-<br />

säasiainministeriö on laatinut tulevai-<br />

Ehdotetuista uusista pakkokeinoista<br />

selvitetään riittävästi.<br />

kunnan vaatimuksia ja poliisin tiedon-<br />

suuskatsauksen, missä sisäisen tur-<br />

tuomioistuimen päätöstä edellyttäisi-<br />

Ehdotetut lait tulevat voimaan aikai-<br />

hankinnan valvontaa lisättäisiin.<br />

vallisuuden parantamiseksi ehdote-<br />

vät tietojen hankkiminen telekuunte-<br />

sintaan noin vuoden kuluttua siitä, kun<br />

Salaisia tiedonhankintakeinoja voitai-<br />

taan muun muassa järjestäytyneen ri-<br />

luun sijasta, henkilön tekninen seuran-<br />

ne on hyväksytty ja vahvistettu.<br />

siin käyttää rikosten estämiseen lähes<br />

kollisuuden, terrorismin ja uusimuotoi-<br />

ta sekä tekninen laitetarkkailu.<br />

Yksityiskohtaisempi artikkeli löy-<br />

samoilla edellytyksillä kuin niitä voidaan<br />

käyttää rikosten selvittämiseen.<br />

Rikoksen paljastamiseen näitä keino-<br />

sen vakavimman rikollisuuden torjumiseksi<br />

erityislainsäädännön säätämistä.<br />

Voisiko olla niin, että seuraavassa tans-<br />

Etsintävaltuutettu turvaisi<br />

kotietsintään<br />

tyy poliisin verkkosivulta osoitteesta<br />

www.poliisi.fi/poliisilehti n<br />

ja voitaisiin käyttää vain, jos kysymyk-<br />

sissa poliisi vie?<br />

<strong>Poliisi</strong>n toimittamaa etsintää koskeviin<br />

Jussi toivanen<br />

sessä olisi laissa tarkemmin säädetty<br />

maanpetos- tai terrorismirikos.<br />

Peitetoiminnan sääntelyä<br />

tarkennetaan<br />

tuomioistuin mukaan<br />

peitetoiminnasta<br />

päättämiseen<br />

Perusoikeuksiin merkittävämmin puut-<br />

säädöksiin esitetään muutoksia. Tarkoituksena<br />

on tiukentaa etsinnän edellytyksiä<br />

erityisesti silloin, kun etsinnän<br />

kohteena olevassa paikassa saattaa olla<br />

salassapitovelvollisuuden tai -oikeu-<br />

sisäasiainministeriö<br />

Ampuma-aselaki muuttuu<br />

Eduskunta hyväksyi lokakuun lopussa<br />

ampuma-aselain uudistuksen,<br />

jolla rajoitetaan käsi-<br />

Harrastusajan laskemisessa huomioidaan<br />

aseellinen varusmiespalvelus<br />

tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus<br />

teen. Kahdenkymmenen vuoden ikärajasta<br />

voidaan myöntää poikkeus esimerkiksi<br />

Suomen ampumaurheiluliiton<br />

moitusoikeus henkilöstä, jonka katsotaan<br />

olevan sopimaton luvan haltijaksi.<br />

Ampuma-aseiden määritelmää laa-<br />

aseiden saatavuutta. Ampuma-ase-<br />

puolelta osaltaan. Ilmapistooliharrastus<br />

kilpa-ammunnan maajoukkue- ja val-<br />

jennettiin uudistuksessa kattamaan<br />

lain muutos hyväksyttiin hallintovalio-<br />

huomioidaan kokonaan.<br />

mennusryhmiin kuuluvien osalta, jotka<br />

myös esineet, jotka ovat helposti<br />

kunnan mietinnön mukaisena. Lain on<br />

Nyt voimassa olevat aseluvat säily-<br />

voivat saada käsiaseeseen rinnakkais-<br />

muunnettavissa ampuma-aseiksi. Täl-<br />

tarkoitus tulla voimaan mahdollisim-<br />

vät eikä niiden haltijoilta vaadita käsi-<br />

luvan 18-vuotiaina.<br />

laisia ovat esimerkiksi osa starttipis-<br />

man pian.<br />

aseidenkaan osalta todistusta aktiivi-<br />

Hakijalta vaaditaan myös soveltu-<br />

tooleista. Luvanvaraisiksi osiksi tulevat<br />

Jatkossa yksityishenkilöiden aselu-<br />

sesta ampumaharrastuksesta. Käsi-<br />

vuustesti ja ampumaseuran asekoulut-<br />

jatkossa aseen rungot, sulkulaitteen<br />

vat ovat ensin määräaikaisia, voimas-<br />

aseilla tarkoitetaan pistoolia, pienoispis-<br />

tajan antama todistus harrastuneisuu-<br />

osat sekä äänenvaimentimet. n<br />

saoloaika on enintään viisi vuotta. Tä-<br />

toolia, revolveria ja pienoisrevolveria.<br />

desta. Lisäksi poliisi voi pyytää tarvitta-<br />

män jälkeen luvan saa toistaiseksi voimassa<br />

olevana. Henkilökohtaisen käsi-<br />

Käsiaseluvan ikäraja nousee<br />

essa hakijasta lääkäriltä suoraan hänen<br />

terveystietojaan. Uudistuksessa lääkä-<br />

Jussi toivanen<br />

sisäasiainministeriö<br />

aseluvan voisi saada vasta kahden vuo-<br />

Uudistuksen myötä käsiaseluvan ikä-<br />

reille tuli ilmoitusvelvollisuus ja muulle<br />

den aktiivisen harrastamisen jälkeen.<br />

raja nousee kahteenkymmeneen vuo-<br />

terveydenhuollon ammattihenkilölle il-<br />

14 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

<strong>Poliisi</strong> järjesti ensimmäisen<br />

Post Critical Incident -seminaarin<br />

<strong>Poliisi</strong>hallitus järjesti Suomen poliisille<br />

ensimmäisen Post Critical<br />

Incident seminaarin Ähtärissä<br />

3.-4.9.<strong>2010</strong>. Tilaisuuteen osallistui<br />

kymmenkunta henkilöä, jotka ovat olleet<br />

mukana traumaattisissa työtilanteissa<br />

esimerkiksi Kauhajoella, Jokelassa<br />

ja Espoon Sellossa.<br />

Tilaisuuden asiantuntijana oli yhdysvaltalainen<br />

psykologian tohtori Roger<br />

M. Solomon, jolla on pitkä kokemus<br />

yhteistyöstä eri lainvalvontaviranomaisten<br />

kanssa. Hän on toiminut pitkään<br />

mm. poliisipsykologina. Yhdysvalloissa<br />

hän on tunnettu poliisin työn,<br />

stressin ja surun sekä ampumisen jälkeiseen<br />

traumaan liittyvien kysymysten<br />

asiantuntijana.<br />

Tilaisuudessa keskusteltiin mm.<br />

traumaattisen tilanteen kokemisesta<br />

sekä siitä, mitkä ovat normaaleja reaktioita<br />

ja mitkä epänormaaleja.<br />

Seminaarin tarkoituksena on tukea<br />

poliisimiesten toipumista ja palautumista<br />

traumaattisten työtilanteiden jälkeen.<br />

Tilaisuuden käytännön järjestelyistä<br />

vastasivat Juha Järvelin ja Pasi Härkönen<br />

Etelä-Pohjanmaan poliisilaitokselta.<br />

He ovat osallistuneet vastaavanlaisiin<br />

tilaisuuksiin Yhdysvalloissa. n<br />

Roger M. Solomon (oik.) oli asiantuntija poliisien ensimmäisessä traumaattisen tilanteiden jälkiselvittelyä koskevassa<br />

seminaarissa. Mukana olivat myös Sirpa Paakkari, Marko Kovanen ja Juha Järvelin.<br />

ILKKA<br />

Ympäristöpoliisit aloittivat Ruotsissa<br />

Anders Braf<br />

Ympäristöpoliisit kiertävät kertomassa työstään eri puolilla Ruotsia. Kuvan<br />

poliisit ovat Gotlannista.<br />

Ruotsissa on ympäristörikoksille<br />

perustettu omat yksikkönsä.<br />

Nyt ympäristörikoksien tutkinnalla<br />

on sama painoarvo kuin esimerkiksi<br />

talousrikosten tutkinnalla. Neljän<br />

viikon erityiskoulutuksen saaneita ympäristöpoliiseja<br />

on viitisenkymmentä<br />

eri puolilla Ruotsia.<br />

Vuoden alussa Ruotsi sai uuden tiukan<br />

ympäristölain, jonka myötä poliisivoimat<br />

saivat määrärahat ympäristörikoksia<br />

tutkiviin yksiköihin. Yksi ensimmäisistä<br />

on Uppsalan yksikkö, jossa<br />

työskentelee kolme rikospoliisia.<br />

– Työnkuva on laaja ja se ulottuu törkeistä<br />

eläinrääkkäyksistä ja työympäristörikoksista<br />

aina kasvien suojeluun<br />

saakka. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä<br />

talousrikoksia selvittävän yksikön<br />

kanssa, mikä onkin luontevaa, koska<br />

ympäristörikokset liittyvät usein talousrikoksiin,<br />

sanoo ympäristörikospoliisi<br />

Henrik Forsblad Uppsalan poliisilaitokselta.<br />

Ympäristöpoliisien saamat ilmoitukset<br />

koskevat usein samoja yrityksiä.<br />

Hyvin harvoin tutkittavana on yksityishenkilöä<br />

vastaan tehty rikosilmoitus.<br />

– Ilmoitukset koskevat etupäässä yrityksiä,<br />

joiden kemikaalipäästöt ovat olleet<br />

huomattavasti suurempia kuin niille<br />

annetut luvat. Jotkut yritykset eivät<br />

ole koskaan edes hakeneet päästölupia.<br />

Yhtenä suurena ongelmana ovat<br />

freonikaasua sisältävien vanhojen jääkaappien<br />

hävittäminen, Forsblad kertoo.<br />

Ympäristölain mukaan ovat kunnat ja<br />

lääninhallitukset velvoitettuja ilmoittamaan<br />

kaikki epäilyt lain rikkomisesta.<br />

Henrik Forsblad on vakuuttunut, että ilmoitukset<br />

tulevat lisääntymään.<br />

– Tilanne on hyvin erilainen eri puolella<br />

maata. Uppsalan ympäristökonttori<br />

on ollut jo aiemmin aktiivinen, mutta<br />

on kuntia, joissa mahdollisista ympäristörikoksista<br />

ei ole tehty yhtään ilmoitusta.<br />

Uuden lain mukaan ympäristörikos<br />

voi johtaa vankeustuomioon, joten<br />

mahdollisuudet perinpohjaiseen esitutkimukseen<br />

ovat hyvät, Forsblad sanoo.<br />

Ympäristöpoliisien mielestä heidän<br />

tehtävänsä on levittää tietoa ja kokemuksiaan<br />

poliisihallintoon ja muille viranomaisille.<br />

– Tärkeää on, että ympäristöpoliisilla<br />

on henkilökohtainen mielenkiinto ympäristökysymyksiin.<br />

Lisäksi tarvitaan<br />

tietoa mm. ympäristölaista sekä luonnonsuojelulaista,<br />

painottaa Forsblad. n<br />

Maria Palo<br />

vapaa toimittaja<br />

Ruotsi<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 15

Tänään töissä<br />

Tällä palstalla esitellään poliisihallinnon eri tehtävissä olevia henkilöitä.<br />

Pitkät välimatkat ja<br />

sää haasteina lapissa<br />

Kuka olet, mitä teet ja missä?<br />

tehnyt koko Lapin alueen ajoneuvoi-<br />

vaikka toimenkuvia on koko ajan pyrit-<br />

silloin, että korjaamo yksityistetään ja<br />

– Olen Esa Kuusela ja työskentelen<br />

hin liittyvien laskujen asiatarkastusta<br />

ty yhtenäistämään. Lapissa pitkät vä-<br />

tilanne oli muuttumassa. Silloin avautui<br />

ajoneuvotarkastajana Lapin ja Peräpoh-<br />

eli katsonut, että esim. firmojen tunti-<br />

limatkat ja sääolosuhteet tuovat omat<br />

poliisissa tehtäviäni vastaava paikka,<br />

jolan poliisilaitoksilla. Työpaikkani sijait-<br />

veloitukset ovat oikein. Tänään oli las-<br />

haasteensa. Esimerkiksi Ylä-Lappiin on<br />

jota sitten hain. Olen tykännyt siitä, et-<br />

see Rovaniemen pääpoliisiasemalla.<br />

kuja akselilta Kemi - Ivalo.<br />

turha kuvitellakaan muuta kuin nelive-<br />

tä poliisissa eletään enemmän arjessa,<br />

– Vien usein myös autoja korjaa-<br />

toista autoa. Myös rikkinäisten autojen<br />

kun ei ajatella vain mahdollista valmiut-<br />

Mitä työsi sisältää?<br />

moon ja sovin yhdessä korjaamon<br />

toimittamisessa Rovaniemelle ja vara-<br />

ta. Tässä työssä koen, että on enem-<br />

– Tärkeimpänä tehtävänä on ajoneu-<br />

kanssa toimenpiteistä, mitä autoihin<br />

autojen saamisessa maakuntaan on<br />

män haastetta. Ja voin kyllä sanoa, et-<br />

vojen hankinta poliisilaitoksille <strong>Poliisi</strong>n<br />

tehdään. Usein olen myös ”puhelinpäi-<br />

joskus suunnittelemista.<br />

tä neljä vuotta on osoittanut epäilyt to-<br />

tekniikkakeskukselta sekä niiden va-<br />

vystäjänä”, koska poliisit soittavat iltai-<br />

– Lapissa on lisäksi monta vain yh-<br />

deksi. Päivääkään en vaihtaisi pois.<br />

rustelusta sopiminen ja huolehtiminen.<br />

sinkin ajoneuvoihin liittyvissä ongelma-<br />

den auton paikkakuntaa, eikä vara-au-<br />

Ajoneuvojen varustelusta keskustelen<br />

tilanteissa. Joskus pitää tietää, miten<br />

toja ole, joten särkymävaraa ei todel-<br />

Mistä pidät työssäsi eniten?<br />

yleensä kentän väen kanssa, että mitä<br />

vaikkapa jonkin Utsjoen poliisiajoneu-<br />

lakaan ole. Tuolloin joudutaan paikkaa-<br />

Entä mikä siinä on vähemmän<br />

toivotaan ja mikä toimii ja mikä ei. Va-<br />

von saa pikaisesti korjautettua. Toisi-<br />

maan rikkoa Rovaniemen, Kemin tai<br />

mukavaa?<br />

rustelussa on harmillisesti aina rajoitta-<br />

naan maakunnasta tuodaankin ajoneu-<br />

Tornion autoilla, eikä sekään ole hy-<br />

– Työn monipuolisuus on tosi tärkeää,<br />

vana tekijänä raha…<br />

voja Rovaniemelle asti.<br />

vä homma, kun autoille on kova tarve<br />

koskaan ei aamulla tiedä, mitä päivä si-<br />

– Muita tehtäviä ovat mm. ajoneu-<br />

– Tulevaisuudessa toimenkuvaani on<br />

näissäkin paikoissa. Lapissa mielestäni<br />

sältää. Vähiten mukavaa on kustannuk-<br />

vojen kunnossapito, kustannusten kir-<br />

tulossa muutos, kun koko Suomeen tu-<br />

tulisi alentaa tuota 400 000 km:n vaih-<br />

sissa pysyminen, koska tiettyjen han-<br />

jaaminen ja seuranta poliisiajoneuvo-<br />

lee vain ehkä neljä ajoneuvotarkastajaa<br />

toväliä, joka autoilla nyt on. <strong>Poliisi</strong>mai-<br />

kintojen tarve on oleellinen. Mielestä-<br />

järjestelmään, vaurioiden käsittely se-<br />

<strong>Poliisi</strong>hallituksen alaisuuteen. Joten si-<br />

jojen asiakastilojen suunnittelussa tu-<br />

ni poliisityön vaatimuksia ajoneuvojen<br />

kä lausunnot niistä johdolle, yhteyden-<br />

täpä ei sitten tiedä, mitä työpäiväni tu-<br />

lisi myös huomioida se, että säilööno-<br />

ja niiden varustelun tärkeyden osalta<br />

pito ulkoisiin toimittajiin sekä huolto- ja<br />

levaisuudessa sisältävät.<br />

tettavien kuljetusmatkat ovat Lapissa<br />

ei ymmärretä. Se myös ”ottaa kote-<br />

korjaussopimusten tekeminen ja valvo-<br />

pitempiä.<br />

losta”, että isoissa ajoneuvovaurioissa<br />

minen. Valvominen on vähän sellaista<br />

Keitä ovat lähimmät työtoverisi?<br />

asioiden käsittely vie todella kauan ja<br />

paimentamista, että noudatetaan voi-<br />

– <strong>Poliisi</strong>t ja heistä etenkin ajoneuvojen<br />

Miksi olet hakeutunut<br />

korvausvelvollisuuden selviäminen ve-<br />

massaolevia sopimuksia.<br />

vastuuhenkilöt sekä tietysti sopimus-<br />

poliisihallintoon?<br />

nyy. Vakuutusyhtiöiden kanssa sama<br />

kumppanit ja poliisilaitosten taloushal-<br />

– Olin aikaisemmin töissä puolustus-<br />

homma, käsittelyjen pitkäkestoisuus<br />

Minkälainen on tavanomainen<br />

linnon väki.<br />

voimien korjaamolla ja siellä puhuttiin<br />

turhauttaa.<br />

työpäiväsi?<br />

– Tänään esimerkiksi olen tehnyt Ro-<br />

Eroaako työsi jotenkin muiden<br />

Mitä voisit kuvitella tekeväsi, jos<br />

vaniemen uudesta kenttäjohtoautosta<br />

ajoneuvotarkastajien työstä, koska<br />

et olisi nykyisessä työssäsi?<br />

tilausvahvistuksen PTK:lle. Auto saa-<br />

olet sijoittunut Lappiin?<br />

– Olisin varmaan autoalalla yrittäjänä. n<br />

puu ensi vuoden alussa, toivottavasti<br />

– Eroja varmasti on kaikkien tarkasta-<br />

viimeistään helmikuussa. Olen myös<br />

jien työskentely- ja toimintatavoissa,<br />

Henna Rajatalo<br />

Lapin poliisilaitos<br />

Ajoneuvotarkastaja Esa Kuusela<br />

huolehtii Lapin ja Perä-Pohjolan<br />

poliisilaitosten ajoneuvojen<br />

hankinnasta ja kunnossapidosta.<br />

Tällä hetkellä ajoneuvoja on<br />

yhtensä noin 140.<br />

16 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

Ajatuksia liikenteestä<br />

Tällä palstalla suomalaiset kertovat kokemuksiaan ajamisesta ja liikenteestä.<br />

Janne Kataja, juontaja:<br />

Ensiauton ostajalle<br />

verohelpotuksia<br />

1. Paljonko olet vuosittain liikenteessä?<br />

– Aika paljon. Toissa vuonna ajoin omalla autolla 70 000 km, viime vuonna kilometrejä<br />

tuli n. 50 000. Tämän vuoden kuviot näyttävät siltä, että 70 000 voi taas<br />

mennä rikki.<br />

2. Mikä meillä liikenteessä on huonosti? Pelottaako jokin asia?<br />

– Huolettaa joustamattomuus, mitä on niin moottoriteillä kuin taajamissakin. Kehä<br />

III:n sisäpuolella osataan ennakoida toisen kaistanvaihdot ja joustaa, mutta samat<br />

autoilijat muuttuvat erilaisiksi siirryttyään kehä III:n ulkopuolelle. Moottoritien<br />

vasemmallakin kaistalla saatetaan ajaa alle rajoitusten, mikä saa taas kuumakallet<br />

hermostumaan ja soppa on valmis.<br />

3. Mikä meillä vastaavasti on hyvin?<br />

– Lähtökohtaisesti autoilun kannalta meillä on hyväkulkuiset tiet. Keikkamatkoilla<br />

ajaessa mm. Pohjois-Suomessa hämmästelee, kuinka tien kunnossapito toimii.<br />

Syrjäisissäkin paikoissa tiet on hyvin hoidettu.<br />

– Vuosi vuodelta meillä autokanta muuttuu paremmaksi. Vielä viisi vuotta sitten<br />

esim. nuorilla kuskeilla oli vanhemmat autot, mutta siihenkin on vähitellen tullut<br />

muutos. Tätä kun ajattelee, niin meillähän Suomessa ensiasunnon ostaja saa<br />

erilaisia verohelpotuksia. Miksei tätä samaa voisi ajatella myös ensiauton kohdalle?<br />

Ensiauton ostaja saisi autonsa verovapaasti, näin kannustettaisiin sitä, että<br />

autokanta uusiutuu ja muuttuu turvallisemmaksi. Turvallisuushyöty tulisi nimenomaan<br />

uusille kuljettajille.<br />

– Tiet ovat myös siistiytyneet. Ihmiset ovat ymmärtäneet ottaa autoon mukaan<br />

roskapussin eikä kaikkea jätettä heitetä tienvarteen. Tämäkin on osaltaan liikenneturvallisuutta,<br />

visuaalisesti hyvässä maisemassa pystyy keskittymään itse ajamiseen.<br />

Lisää tunnettujen suomalaisten ajatuksia liikenteestä löydät LP:n nettisivuilta<br />

www.poliisi.fi/lp -> Ajatuksia liikenteestä n<br />

Jussi Pohjonen<br />

Liikkuva poliisi<br />

Ota kantaa täydennyspoliisijärjestelmään<br />

Mitä mieltä olet täydennyspoliisijärjestelmästä - Onko järjestelmä mielestäsi<br />

hyödyllinen vai tulisiko siitä luopua? Riittääkö nykyinen täydennyspoliisijärjestelmä<br />

vai voisivatko täydennyspoliisit toimia myös normaalioloissa?<br />

Muun muassa näihin kysymyksiin voit ottaa kantaa ja kommentoida joulukuun 1.<br />

päivästä lähtien valtionhallinnon Otakantaa.fi -foorumilla, jonne sisäasiainministeriö<br />

avaa aiheeseen liittyvän keskustelun.<br />

Sisäasiainministeriö toivoo kansalaisilta, täydennyspoliiseina toimivilta, järjestöiltä,<br />

poliisihallinnolta sekä kaikilta asiasta kiinnostuneilta mielipiteitä nykyisestä<br />

täydennyspoliisijärjestelmästä sekä siitä, miten järjestelmää tulisi kehittää tulevaisuudessa.<br />

Tällä hetkellä sisäasiainministeriössä ei ole vireillä asiaan liittyvää säädöshanketta.<br />

Keskustelu toimii pohjana pohdittaessa täydennyspoliisijärjestelmän mahdollista<br />

uudistamista. n<br />

www.otakantaa.fi<br />

Jussi toivanen<br />

sisäasiainministeriö<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 17

tutkittua<br />

Tällä palstalla kerrotaan uusista tutkimustuloksista.<br />

Viharikoksia taas<br />

edellisvuotta enemmän<br />

<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun vuosiselvitys<br />

viharikoksista kertoo,<br />

että tapauksia tuli poliisin<br />

tietoon 17 prosenttia enemmän kuin<br />

edellisenä vuonna. <strong>Poliisi</strong>lle ilmoitettiin<br />

vuonna 2009 yhteensä 1 007 viharikosta,<br />

kun vuonna 2008 tapauksia oli<br />

859.<br />

Suurimmassa osassa rikosilmoituksista<br />

tapaus sisälsi rasistisia piirteitä,<br />

ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien<br />

tapaan pahoinpitely.<br />

Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden<br />

motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys<br />

uhrin edustamaa ryhmää<br />

kohtaan. Käsite kattaa rasistisen rikollisuuden.<br />

Etnisen tai kansallisen taustan<br />

lisäksi motiivina voi olla uhrin oletettu<br />

tai todellinen uskonnollinen vakaumus<br />

tai elämänkatsomus, seksuaalinen<br />

suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti,<br />

sukupuolen ilmaisu tai vammaisuus.<br />

luokittelukoodin käytössä<br />

alueellisia eroja<br />

Viharikosten tilastointi perustuu poliisin<br />

valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin.<br />

Vuosiselvityksessä viharikoksiksi<br />

luokitellaan tapaukset, joissa joku asianosaisista<br />

tai poliisi epäilee vihamotiivia<br />

tai joihin on sisältynyt solvauksia<br />

uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan.<br />

<strong>Poliisi</strong>lla on käytössään koodi, jolla<br />

tapauksen voi rikosilmoituksessa luokitella<br />

rasistiseksi. Luokittelun avulla<br />

poliisilaitokset voivat seurata rasististen<br />

rikosten kehitystä alueellaan ja<br />

osaltaan kehittää tämän tyyppisten rikosten<br />

tutkintaa.<br />

– Rasismikoodin käytössä on vielä<br />

suuria eroja poliisilaitosten välillä. Joensuu<br />

on hyvä esimerkki: siellä paikallisiin<br />

ongelmiin on pyritty puuttumaan<br />

aktiivisesti jo vuosien ajan, ja rasismikoodikin<br />

on ahkerassa käytössä, eri-<br />

koistutkija Juha Kääriäinen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulusta<br />

kertoo.<br />

Vuosiseuranta jatkuu<br />

Polamkissa<br />

<strong>Poliisi</strong>n tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden<br />

määrää on seurattu Suomessa<br />

yli kymmenen vuoden ajan. Vuodesta<br />

2008 alkaen seurantaa on kehitetty<br />

laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi.<br />

Vuoden <strong>2010</strong> viharikosraportti ilmestyy<br />

vuoden 2011 lopulla. Vuosiselvityksen<br />

tekee tutkija Jenni Niemi mattikorkeakoulusta.<br />

Lisätietoa viharikosraportista 2009<br />

saa <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun verkkosivuilta.<br />

Raportti on luettavissa verkkosivuilta<br />

osoitteessa www.polamk.fi/<br />

<strong>Poliisi</strong>amjulkaisut.<br />

n<br />

Anna Byckling<br />

<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />

Maciek Pelc/Jarkko Hurme<br />

Kuka olet, talousrikostutkija?<br />

Talousrikosten parissa työskentelee<br />

poliisihallinnossa arviolta<br />

yli 400 henkilöä. Joukossa on<br />

muun muassa tutkinnanjohtajia, tutkijoita,<br />

tutkintasihteereitä ja liiketoimintakiellon<br />

valvojia. Millaiset koulutustaustat<br />

heillä on, millaista lisäkoulutusta he<br />

kaipaavat, millaisia rikosjuttuja he tutkivat<br />

ja miten he näkevät talousrikollisuuden<br />

kehittyvän?<br />

Talousrikosten tutkinnan kokonaiskuvaa<br />

hahmotetaan vuoden 2011 alussa<br />

tehtävällä Talousrikostutkinta 2011 -kyselyllä.<br />

Kysely lähetetään kaikille talousrikostutkinnassa<br />

työskenteleville henkilöille,<br />

ja heitä pyydetään vastaamaan<br />

sähköiseen kyselyyn parin viikon aikana.<br />

Hyötyä tutkinalle ja<br />

koulutukselle<br />

– Talousrikostutkinnan henkilöstöä ei<br />

ole kartoitettu näin laajassa mitassa<br />

Talousrikostutkinta 2011 -kysely<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

✘<br />

Henkilökohtainen, sähköinen kysely talousrikostutkinnassa työskenteleville<br />

Toteutetaan vuoden 2011 alussa<br />

Kartoittaa talousrikostutkinnan tilaa Suomessa<br />

Selvittää talousrikostutkinnassa työskentelevien taustaa ja koulutustarpeita<br />

Valottaa rikosilmiöitä ja rikollisuuden kehittymistä<br />

aikaisemmin. Tutkimuksesta saadaan<br />

työkaluja sekä tutkinnan kehittämiseen<br />

että tutkinnassa työskentelevien osaamisen<br />

kehittämiseen. Kyselystä saatavia<br />

tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />

koulutuksen suunnittelussa, erikoistutkija<br />

Vesa Muttilainen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulusta<br />

kertoo.<br />

– Kysely palvelee tietysti myös laajemmin<br />

talousrikollisuuden ja harmaan<br />

talouden torjuntaa. Tutkimuksen antaman<br />

tiedon avulla voidaan ennakoida<br />

rikosilmiöitä ja rikollisuuden osa-alueiden<br />

kehittymistä, toinen talousrikoskyselyn<br />

tekijöistä, tutkija Terhi Kankaanranta<br />

lisää.<br />

Talousrikostutkinta 2011 -kysely on<br />

suunniteltu <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />

tutkimus- ja kehittämisosastolla.<br />

Kyselypohjan luomisessa on tehty tiivistä<br />

yhteistyötä Polamkin koulutuspuolen<br />

kanssa. Hyödyllisiä kommentteja<br />

on saatu myös <strong>Poliisi</strong>hallitukselta<br />

ja Pääkaupunkiseudun talousrikosten<br />

esikäsittely-yksiköstä (EKY).<br />

Sähköisessä kyselyssä on kysymyksiä<br />

eri aihealueilta. Kysymykset käsittelevät<br />

muun muassa henkilön työnkuvaa,<br />

koulutustaustaa ja koulutustarpeita,<br />

tutkintatyötä, tutkittavia rikosjuttuja<br />

sekä viranomaisyhteistyötä.<br />

Kyselyn tuloksista koostetaan raportti,<br />

joka on tarkoitus julkaista <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />

julkaisusarjassa<br />

vuoden 2011 aikana. Lisäksi tutkijat<br />

suunnittelevat julkaisevansa kyselyn<br />

aineistoon perustuvia artikkeleita.<br />

– Jatkossa tutkimus on suunniteltu<br />

toistettavaksi määräajoin, esimerkiksi<br />

muutaman vuoden välein, Muttilainen<br />

ja Kankaanranta kertovat. n<br />

Anna Byckling<br />

<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu<br />

18 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

<strong>Poliisi</strong>museossa<br />

kaksi uutta erikoisnäyttelyä<br />

<strong>Poliisi</strong>museossa on avautunut kaksi uutta erikoisnäyttelyä: Todisteena kuva – teknisen rikostutkinnan valokuvia<br />

Tampereelta 1920-luvulta 1950-luvulle ja Liikkuva poliisi 80 vuotta.<br />

Näkökulmia rikostutkijan<br />

työhön<br />

Todisteena kuva -näyttelyn valokuvat<br />

tarjoavat näkökulmia teknisen rikostutkijan<br />

työhön ja kertovat samalla tamperelaista<br />

rikoshistoriaa. Vanhojen rikosja<br />

onnettomuuspaikkakuvien yhteydessä<br />

ovat esillä alkuperäiset rikostutkijan<br />

muistiinpanot esitutkinnasta. Oman<br />

ammatillisen näkökulmansa valokuviin<br />

tuovat lisäksi rikostutkinnan opettaja<br />

Ilkka Sjöman, valokuvaaja Marja-Leena<br />

Gyllden ja historioitsija Tiina<br />

Tuulasvaara-Kaleva.<br />

– Valokuvalla on merkittävä rooli poliisin<br />

esitutkinnassa. Se on hetki ajassa,<br />

mutta rikostutkinnassa se saattaa<br />

olla jopa se ”viimeinen hetki”. Kuvan<br />

vaikutus on suuri tunnetasolla, joten sitä<br />

on käytettävä puolueettomasti ja objektiivisesti<br />

myös poliisin esitutkinnassa,<br />

sanoo kuvia kommentoinut rikostutkinnan<br />

opettaja Ilkka Sjöman.<br />

Todisteena kuva -näyttelyä ei suositella<br />

alle 13-vuotiaille.<br />

Väläyksiä liikkuvan poliisin<br />

työpäivästä<br />

Liikkuva poliisi 80 vuotta -näyttely juhlistaa<br />

liikkuvan poliisin 80. juhlavuotta.<br />

Juhlanäyttelyssä on esillä parhaat<br />

otokset keväällä <strong>2010</strong> järjestetystä liikkuvan<br />

poliisin henkilökunnan valokuvauskilpailusta.<br />

Kilpailun voittaja on …<br />

<strong>Poliisi</strong>museossa nähdään myös ylikomisario<br />

Sami Hätösen dokumentaatiovalokuvia<br />

liikkuvan poliisin työpäivästä<br />

kesältä <strong>2010</strong>.<br />

Museovieraat voivat ihastella näyttelyssä<br />

liikkuvan poliisin kaluston helmeä,<br />

Jaguar-partioautoa. n<br />

Lisätietoja <strong>Poliisi</strong>museon näyttelyistä<br />

www.poliisimuseo.fi<br />

<strong>Poliisi</strong>n ensipartioille, jotka saapuvat yleensä ensimmäisinä rikospaikalle, on<br />

suunniteltu uusi rikostutkimuslaukku vuonna <strong>2010</strong>. Se tulee poliisin käyttöön<br />

lähiaikoina.<br />

POLIISIMUSEO<br />

Valtakunnalliset poliisimusiikkipäivät Tampereella<br />

tyylikäs konsertti, tyylikkäät kuorolaiset<br />

<strong>Poliisi</strong>musiikkipäivillä Tampereella<br />

toukokuussa esiintyivät kaikki<br />

kymmenen Suomen poliisikuo-<br />

ja Sinivuokkojen Aikaan -juhlakonsertti<br />

Tampere -talossa. Lisäksi kuorot esiintyivät<br />

pienemmillä kokoonpanoilla ym-<br />

si monipuolisen kokonaisuuden viihdemusiikkia,<br />

elokuvamusiikkia ja myös<br />

perinteisempää kuoromusiikkia. Tarjon-<br />

jälkeen poliisikuorojen ja poliisisoittokunnan<br />

yhdessä esittämä kokonaisuus.<br />

Konsertin päätti komea, aina yhtä<br />

roa sekä Tampereen ystävyyskaupun-<br />

päri kaupunkia yllätyksellisemmissäkin<br />

ta oli värikäs, säveltäjien listalla oli ni-<br />

vaikuttava Finlandia. n<br />

gin Norrköpingin kuoro Norrköpings<br />

paikoissa, kuten tavarataloissa.<br />

miä Juice Leskisestä ja Unto Mono-<br />

Polissångkör. Konsertteja oli kaksi, kirk-<br />

Juhlakonsertin ohjelmisto oli varsin<br />

sesta Sibeliukseen.<br />

Päivi Ketoluoto<br />

kokonsertti Tampereen tuomiokirkossa<br />

vaikuttava ja haasteellinen ja se sisäl-<br />

Illan ehdoton kohokohta oli väliajan<br />

Pirkanmaan poliisilaitos<br />

POLIISI 3/<strong>2010</strong> 19

<strong>Poliisi</strong>johtaja Jorma Toivanen jää suunnitellusti eläkkeelle<br />

<strong>Poliisi</strong> on muuttunut virkavallasta<br />

kansalaisten palvelijaksi<br />

ESKO JÄMSÄ<br />

<strong>Poliisi</strong>johtaja<br />

Jorma Toivasella<br />

on poliisinuraa<br />

takanaan yli neljä<br />

vuosikymmentä:<br />

21 vuotta kenttätyötä<br />

pääasiassa Espoossa, 20<br />

vuotta poliisin johtamista<br />

ministeriössä. Viimeisen<br />

vuoden Toivanen on työskennellyt<br />

poliisijohtajana <strong>Poliisi</strong>hallituksen<br />

valvonta- ja hälytystoimintayksikössä.<br />

Ensi vuoden alussa Toivanen jättää<br />

<strong>Poliisi</strong>hallituksen yksikön<br />

päällikön tehtävät ja siirtyy po-<br />

1970 -luvuilla poliisin ammattia ei juurikaan<br />

arvostettu.<br />

– Kouluaikoina oikeus ja laillisuus<br />

Jorma Toivanen on tehnyt neljän poliisiylijohtajan<br />

ja seitsemän ministerin aikana.<br />

Jos poliisi on muuttunut, myös ympäröivä<br />

maailma on muuttunut. Järjestäytynyt<br />

rikollisuus on saapunut Suo-<br />

liisitoiminnan kehittämiseen ja ohjauk-<br />

kiehtoivat ja juristin ura kiinnosti. Ar-<br />

Toivasen mukaan työ ministeriössä<br />

meen ja syrjäytyminen lisääntynyt. Eri-<br />

seen liittyvään projektityöhön. Samal-<br />

meijan jälkeen rahan tarve oli kuitenkin<br />

tarjosi aivan uuden näkökulman, kun<br />

tyisen huolestunut Jorma Toivanen on<br />

la hän siirtyy osa-aikaeläkkeelle: kak-<br />

kova, ja poliisin lyhyt koulutus ja var-<br />

tekemisissä ollaan valtakunnan ylim-<br />

työttömien nuorten maahanmuuttajien<br />

si päivää viikossa työtä, loppuaika on<br />

ma työpaikka veivät voiton, hän kertoo.<br />

män johdon kanssa.<br />

vaarasta syrjäytyä.<br />

varattu kaikelle sille, mille tähän asti ei<br />

ole ollut aikaa.<br />

Muutos poliisissa on Toivasen aika-<br />

Myöhemmin Jorma Toivanen jatkoi<br />

opintojaan. Työn ohella hän suoritti oikeustieteen<br />

kandidaatin tutkinnon Hel-<br />

– Tuntee olevansa vastuussa kaikkien<br />

poliisien tekemisistä. Kun kentällä<br />

toimitaan väärin, se pistää miettimään,<br />

Kuntoilua, remontti ja<br />

lapsenlapsia<br />

na ollut valtava. Eniten ovat muuttu-<br />

singin yliopistossa 80-luvulla.<br />

onko johtamisessa vikaa: onko poliise-<br />

Jorma Toivanen odottaa osa-aikaelä-<br />

neet poliisin omat käsitykset ammatistaan,<br />

samoin käytettävä tekniikka<br />

ja taktiikka sekä koulutuksen laatu ja<br />

määrä.<br />

<strong>Poliisi</strong>n työtä eri<br />

näkökulmista<br />

Ammatinvalintaansa ja uraansa polii-<br />

ja ohjeistettu ja koulutettu riittävästi?<br />

Arvot, asenteet ja tekniikka<br />

uusiksi<br />

kettä ja vuoden 2012 keväällä alkavaa<br />

varsinaista eläkettä vapautunein mielin.<br />

– Vihdoin on aikaa itselle ja harras-<br />

– Ennen poliisi oli virkavalta, jonka<br />

sissa Jorma Toivanen on tyytyväinen.<br />

Jorma Toivanen on erittäin tyytyväinen<br />

tuksille eikä tarvitse koko ajan seurata,<br />

sanaa oli syytä uskoa. Nyt poliisin teh-<br />

– On ollut todella mielenkiintoista<br />

siitä, että Suomen poliisin arvostus on<br />

mitä maailmalla tapahtuu ja ottaa kan-<br />

tävänä on palvella kansalaisia, Jorma<br />

nähdä poliisin työ eri portailta ja näkö-<br />

huipussaan kansainvälisestikin vertail-<br />

taa, hän sanoo.<br />

Toivanen sanoo.<br />

kulmista, hän sanoo.<br />

len. Myös poliisin omat käsitykset am-<br />

Eläkkeelle hän jää suunnitellusti. Ai-<br />

lyhyt koulutus ja varma<br />

työpaikka vetivät alalle<br />

Parikymmentä ensimmäistä vuotta<br />

Espoossa oli Toivasen mukaan poliisin<br />

työtä parhaimmillaan.<br />

matin yhteiskunnallisesta merkityksestä<br />

ovat muuttuneet.<br />

– <strong>Poliisi</strong>ssa tiedostetaan nyt, että ol-<br />

kaansa hän aikoo käyttää esimerkiksi<br />

kuntoiluun, kotiremonttiin, lukemiseen<br />

ja liike-elämän talousasiatkin kiinnos-<br />

<strong>Poliisi</strong>johtaja Toivanen aloitti uransa<br />

– Espoon kaltaisissa nimismiespii-<br />

laan palveluammatissa ihmisten turva-<br />

tavat.<br />

pohjalta. <strong>Poliisi</strong>n työnsä hän aloitti vir-<br />

reissä työtä sai tehdä laidasta laitaan.<br />

na ja tukena rikoksilta ja häiriöiltä.<br />

Erityisesti Jorma Toivanen aikoo kui-<br />

kaatekevänä ylimääräisenä nuorempa-<br />

Tutuiksi tulivat niin kenttätyö kotihäly-<br />

Tekniikkakin on kehittynyt valtavas-<br />

tenkin viettää aikaansa lapsenlasten-<br />

na konstaapelina Espoon nimismiespii-<br />

tyksineen, rikostutkina kuin liikenteen<br />

ti. Toivasen uran alkuaikoina rattijuo-<br />

sa kanssa. Ukille hyvin tärkeitä ovat<br />

rissä. Takana oli 3,5 kuukauden koke-<br />

valvontakin.<br />

pot testattiin käskemällä heitä hönkäi-<br />

6-vuotias Aleksi, kolmen vanha Topi-<br />

laskurssi ja ikää juuri ja juuri 21 vuotta.<br />

Vuorotyötä hälytyspartiossa Toiva-<br />

semään Huugo. <strong>Poliisi</strong>radiot olivat vain<br />

as ja vielä ihan pikkuinen Aino.<br />

– Kyllä sitä hyvin hatarilla eväillä en-<br />

nen teki vuoden verran. Tämän jälkeen<br />

autoissa. Suojaliivejä oli vain harvoille<br />

– Onneksi he asuvat niin lähellä, että<br />

simmäiselle keikalle lähti. Nuori mies<br />

hän siirtyi väkivaltajaoksen rikostutki-<br />

ja nekin niin painavia, ettei niitä tullut<br />

voin hakea heitä välillä päiväkodista uk-<br />

ei kuitenkaan osannut pelätä, vaan<br />

jaksi, sitten esimiestehtäviin, apulais-<br />

käytettyä.<br />

kilaan, Jorma Toivanen suunnittelee. n<br />

kaikki tuntui mielenkiintoiselta ja jän-<br />

nimismieheksi ja viralliseksi syyttäjäk-<br />

– Työturvallisuus on kehittynyt hui-<br />

nittävältä, Toivanen kertoo.<br />

si. Sisäasiainministeriön poliisiosastol-<br />

masti ja poliisien työtapaturmat vähen-<br />

Aija tiainen-Broms<br />

Miksi sitten poliisiksi, kun 1960–<br />

le hän siirtyi Olli Urposen aikana. Työtä<br />

tyneet, Toivanen sanoo tyytyväisenä.<br />

20 POLIISI 3/<strong>2010</strong>

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!