Kaltoinkohdeltu lapsi - käsikirja - Porvoo
Kaltoinkohdeltu lapsi - käsikirja - Porvoo
Kaltoinkohdeltu lapsi - käsikirja - Porvoo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kaltoin kohdeltu <strong>lapsi</strong> - käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville <strong>Porvoo</strong>ssa<br />
5 MILLAINEN ON RIKOSPROSESSI<br />
Rikosprosessiketjuun kuuluvat esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen<br />
täytäntöönpano. Rikosprosessi alkaa tutkintapyynnöstä, jonka jälkeen poliisi päättää aloitetaanko<br />
esitutkinta.<br />
Jo ennen esitutkintaa poliisilla on mahdollisuus rikollisen toiminnan estämiseksi tai<br />
keskeyttämiseksi, vihjetiedon selvittämiseksi tai epäillyn paljastamiseksi suorittaa tiedustelua ja<br />
tarkkailua.<br />
Rikosprosessissa seuraavat esitutkinnan jälkeen syyteharkinta ja oikeudenkäynti.<br />
Rikosprosessissa on kysymys sen selvittämisestä, onko joku syyllistynyt rikokseen. Rikoksia ovat<br />
vain laissa sellaisiksi määritellyt teot.<br />
Rikosprosessin tavoitteita ovat aineellinen totuus ja yksilön oikeusturva. Aineellisesti oikean<br />
ratkaisun periaate tarkoittaa pyrkimystä selvittää tapahtumien todellinen kulku.<br />
Oikeusturvavaatimuksessa puolestaan on ensi sijassa kysymys sen varmistamisesta, ettei syytön<br />
henkilö tule tuomituksi rangaistukseen. Tämä perustuu vahvaan käsitykseen siitä, että väärä<br />
langettava päätös on huomattavasti vahingollisempi kuin väärä vapauttava päätös. Useat<br />
rikosprosessin säännöt, kuten<br />
• syyttömyysolettama, jonka mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä, ennen kuin rikos on<br />
tuomioistuimessa näytetty toteen,<br />
• syyttäjän näyttötaakka, jonka mukaan syyttäjän velvollisuus on näyttää kaikki syytteeseen<br />
sisältyvät väitteensä toteen sekä<br />
• syytetyn suosimisen periaate, minkä mukaan epäselviksi jäävät asiat tulkitaan syytetyn eduksi<br />
tähtäävätkin nimenomaan oikeusturvavaatimuksen toteutumiseen.<br />
RIKOSPROSESSI<br />
Asia<br />
Tutkintapyyntö<br />
Mitä tehdään<br />
Tutkintapyyntöön on kirjattava asianosaisten<br />
henkilötiedot (kenelle on tapahtunut), teonkuvaus (mitä<br />
epäillään tapahtuneen) sekä mahdolliset liitteet, kuten<br />
lääkärintodistukset. Jos on olemassa tieto tekijästä,<br />
ilmoitetaan myös se tutkintapyynnön yhteydessä.<br />
Tutkintapyyntöä on mahdollista täydentää jälkikäteen.<br />
Siihen olisi hyvä merkitä niiden henkilöiden<br />
yhteystiedot, jotka tuntevat tapahtumat<br />
yksityiskohtaisemmin. Teonkuvaus olisi pyrittävä<br />
tekemään niin yksityiskohtaiseksi, että siitä on<br />
tulkittavissa epäiltävissä olevan rikoksen<br />
tunnusmerkistö.<br />
Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön voi tehdä kuka<br />
tahansa. Lapsiin kohdistuvissa rikoksissa ilmoitukset<br />
tehdään yleensä joko huoltajien tai<br />
sosiaaliviranomaisten toimesta. Myös täysin sivulliset<br />
28