matkalla porvoon kaupungin kulttuuriohjelma vuosille 2007â2015

KULTTUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ 

MATKALLA 

PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA 

VUOSILLE 2007–2015 

PORVOO 2007 

MATKALLA PORVOO 2007–2015

KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI 

porvoon kaupungin kulttuuritoimi käynnisti kulttuuriohjelman 

laadinnan syyskuussa 2006. Ohjelman seurantaa 

ja ohjausta varten perustettiin ohjausryhmä, johon on 

kuulunut porvoolaisia kulttuurialan toimijoita. Ohjausryhmän 

jäsenet ja heidän edustamansa yhteisöt ovat 

olleet: 

Magnus Björklund, Kulturföreningen Grand rf., hallituksen 

jäsen, Susanne Dahlqvist, Porvoon Taidetehtaan säätiö, 

säätiön asiamies ja Posintra Oy, projektipäällikkö (kulttuurija 

matkailuhankkeet), Topi Haapanen, Itä-Uudenmaan 

liitto, aluekehityssihteeri (erit. kulttuurimatkailu), Tove 

Hagman, Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma, projektipäällikkö 

ja Porvoon taideyhdistys, hallituksen jäsen, Merja 

Herranen, Porvoon museo, museonjohtaja. 

kulttuuritoimen edustajia ohjausryhmässä ovat olleet 

Leena Anttonen (kulttuurisihteeri), Susann Hartman 

(kulttuurijohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja) ja Eva- 

Rita Helin (ohjausryhmän sihteeri). Kulttuuriohjelman 

kirjoitus- ja toimitustyöstä on vastannut Sari Hilska (fm). 

sidosryhmät ja asukkaat osallistuivat laadintaprosessiin. 

Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriohjelman 

sisältöön. Ohjausryhmän kokousten lisäksi kulttuuriohjelmaa 

työstettiin kaikille kuntalaisille avoimissa 

teematyöpajoissa marras- ja joulukuussa 2006. Työpajoja 

järjestettiin kaikkiaan kolme, ja niiden aiheina olivat: 

k kulttuuripalvelut erityisryhmille (lapset ja nuoret, 

ikäihmiset, maahanmuuttajat ym.), 

k kulttuuriperintö ja -ympäristö (henkinen 

ja aineellinen kulttuuri, kaupunki, maaseutu ja saaristo), 

k kulttuurin ja taiteen ammattilaiset (taiteilijat, 

käsityöläiset, tuottajat, alan oppilaitokset). 

työpajoihin osallistui noin 70 henkeä, jotka edustivat 

muun muassa seuraavia tahoja: Borgå hantverks- och 

konstindustriskola, iltapäiväkerhotoiminta, Itä-Uudenmaan 

liitto, kirjasto, koulut, matkailutoimi, nuorisotoimi, 

Nylands Hantverk rf, Porvoon kaupungin kaavoitusosasto, 

Porvoon taidekoulu, Porvoonseudun musiikkiopisto, 

Porvoon Teatteri, päiväkodit, ulkomaalaistoimisto ja muut 

kulttuurialan toimijat ja yhdistykset. Mukana oli myös yksityishenkilöitä. 

toukokuussa 2007 järjestettiin kaikille avoin loppuseminaari, 

jossa esiteltiin kulttuuriohjelman sisältöä ja otettiin 

vastaan palautetta ennen lopullisen ohjelman julkaisemista. 

Ohjelma on hyväksytty kulttuurija vapaa-aikajaostossa 

ja sivistyslautakunnassa syksyllä 2007. 


SISÄLTÖ 

KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI 3 

I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 

1. Kulttuuritoimen tehtävät 6 

Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä 6 

Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö 7 

2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin 8 

Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa 8 

Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat 

8 

3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa 9 

Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa 9 

Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen 10 

Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet 10 

II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET 13 

Visio 13 

Kulttuuriohjelman kärkihankkeet vuosina 2008–2010 13 

III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 

15 

1. Kulttuuripalvelut 15 

1.1 Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus 15 

1.1.1 Päiväkodit ja koulut avainasemassa 15 

1.1.2 Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti 16 

1.1.3 Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä 16 

1.1.4 Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja 17 

1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut 17 

1.3 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus 19 

1.3.1 Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut 19 

1.3.2 Kansainvälinen taiteilijavaihto 20 

1.3.3 Venäjä-yhteistyö 20 

1.3.4 Ystävyyskuntatoiminta 20 

1.4 Kulttuuritapahtumat 22 

1.4.1 Porvoon juhlaperinteet ovat ainutlaatuiset 22 

1.4.2 Tapahtumien järjestäjät tarvitsevat tukea 22 


1.5 Teatteri ja muut esittävät taiteet 23 

2. Kulttuuritalot 25 

2.1 Taidetehdas 25 

2.2 Kulttuuritalo Grand 25 

3. Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö 26 

3.1 Kulttuuriperintö on voimavara 26 

3.3.1 Kulttuurin avulla kotiudutaan 26 

3.1.2 Asukas-, kaupunginosaja kyläyhdistykset 26 

3.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 27 

3.2.1 Kansallinen Kaupunkipuisto 27 

3.2.2 Muiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden 

käytön kehittäminen 28 

3.2.3 Ulkoalueet tapahtumapaikkoina 29 

3.3 Museopalvelut ja taidekokoelmat 29 

3.3.1 Kaupunki on keskeinen museopalveluiden rahoittaja 30 

3.3.2 Kaupungin taidekokoelma on osa kulttuuriperintöä 30 

3.3.3 Porvoon taideyhdistys vastaa galleriatoiminnasta 30 

3.4 Uusi taidemuseoyksikkö 31 

4. Kulttuurikoulutus, kulttuurielinkeinot ja ammattilaiset 32 

4.1 Luovat toimialat 32 

4.1.1 Kulttuuriopetusta jokaisen ulottuville 32 

4.1.2 Tie ammattilaisuuteen 32 

4.1.3 Polte-ohjelma tukee luovien alojen ammattilaisia 32 

4.1.4 Kaupunki taiteen ammattilaisten tukijana 

ja prosenttiperiaate 

33 

4.1.5 Porvoon taiteilijatalo 33 

4.2 Kulttuurimatkailu 33 

5. Henkilöstöresurssit ja viestintä 34 

5.1 Kaupungin kulttuuritoimen henkilöstö 34 

5.2 Viestintä ja asukkaiden osallistaminen 34 

5.2.1 Kulttuurifoorumi 34 

5.2.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 34 

6. Kulttuuriohjelman seuranta ja arviointi 35 

IV KULTTUURIOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 37 


I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 

Kulttuuri kaikissa eri muodoissaan tarjoaa kokemuksia 

ja elämyksiä ja yleensä hetkiä, jotka säväyttävät arkipäivää. 

tarja halonen 

1. Kulttuuritoimen tehtävät 

elävä ja toimiva kulttuuri on keskeisellä sijalla Porvoon 

kaupungin strategiassa. Kulttuuri lisää kaikenikäisten asukkaiden 

hyvinvointia. Monipuoliset, asukkaiden tarpeista 

lähtevät kulttuuripalvelut luovat yhteistä identiteettiä, 

lisäävät viihtyvyyttä, tukevat asukkaiden luovuutta, 

synnyttävät innovaatioita, ehkäisevät syrjäytymistä ja 

luovat positiivista yhteisöllisyyttä. 

kulttuuri on sekä vapaa-ajanpalvelua että hyvinvointipalvelua. 

Sen tulee olla myös osa kaikille kuntalaisille 

tarjolla olevaa peruspalvelua. 

kuntien kulttuuritoiminta on lakisääteistä (laki kuntien 

kulttuuritoiminnasta 728/1992). Porvoon kaupungin kulttuuritoimen 

tehtävänä on siten: 

k edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa, 

k järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen 

perusopetukseen, 

k järjestää harrastusta tukevaa opetusta taiteen 

eri aloilla, 

k luoda edellytyksiä taiteen harjoittamiseen 

ja harrastamiseen, 

k tarjota taide- ja kulttuuripalveluita, 

k huolehtia kotiseututyön ja paikallisen 

kulttuuriperinteen vaalimisesta ja edistämisestä. 

porvoossa kulttuuritoimi huolehtii edellä mainituista 

tehtävistä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kulttuuritoimen 

tehtävänä on lisäksi turvata kulttuuritoiminnan 

edellytykset, kuten toimintavarat ja tilat. Sen tulee 

myös ohjata kulttuurin kehittämistyötä ja edistää kulttuuria 

koskevia prosesseja, kuten kulttuuristen näkökulmien 

huomioimista kaupunkisuunnittelussa ja maahanmuuttajien 

kotouttamisessa. Kulttuuritoimen rooli on 

vähitellen muuttumassa yhä enemmän koordinaattoriksi 

ja eri tahojen ja toimijoiden välisten verkostojen luojaksi ja 

ylläpitäjäksi. 

Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä 

porvoolla on vahva historiallisen kulttuurikaupungin 

maine. Se on vetovoimatekijä, joka houkuttelee kaupunkiin 

sekä uusia asukkaita että matkailijoita. Kulttuuri on 

Porvoon kaupungille arvokas ja ainutlaatuinen erottautumisen 

väline. 

hyvän maineen perustaksi tarvitaan konkreettisia tekoja. 

Porvoon kaupungin tulee osoittaa arvoillaan, päätöksillään 

ja teoillaan, että kulttuurikaupungin maine ei ole perusteeton. 

Kulttuuriohjelma toteutuu vain, jos siihen sitoudutaan 

ja sille varataan resursseja. Avainasemassa ovat 

kaupungin päättäjät ja viranhaltijat sekä kulttuurin eri 

sidosryhmät. 

porvoossa tulee pyrkiä toimintakulttuuriin, jossa eri 

toimialat ottavat kulttuuriperintöön, -ympäristöön ja 

-palveluihin liittyvät näkökohdat huomioon omassa toiminnassaan. 

Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut tavoittavat monipuolisesti 

eri ikä-, kieli-, kansallisuus- ja sosiaaliryhmät. 

Tämä edellyttää suunnitelmallista ja jatkuvaa yhteistyötä 

kaupungin eri toimialojen kesken. Vastineeksi muut toimialat 

hyötyvät kulttuurialan toimijoiden asiantuntemuksesta 

ja verkostoista, joiden avulla voidaan luoda kunta- 


laisten kannalta entistä monipuolisempia ja laadukkaampia 

palveluita. 

yhteistyötä korostava toimintamalli tukee samalla Porvoon 

erottautumista ja vetovoimaisuutta; kaupunki lunastaa sille 

asetetut odotukset asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 

panostavana kulttuurikaupunkina. 

Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö 

kulttuuritoimen merkittävimpiä kaupungin organisaation 

ulkopuolisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat 

Itä-Uudenmaan liitto ja sen aluekeskusohjelma, Kulturföreningen 

Grand rf., Porvoon museo/maakuntamuseo, 

Porvoon Taidetehtaan säätiö, Posintra Oy (kulttuurija 

matkailuhankkeet), Porvoon taideyhdistys ry ja Porvoon 

seurakunnat. Alueellista yhteistyötä tehdään lisäksi Itä- 

Uudenmaan muiden kuntien, erityisesti Sipoon ja Loviisan 

kanssa. 

muita yhteistyökumppaneita ovat erityisesti kulttuuri- 

ja taidealojen koulutusta antavat oppilaitokset, 

Borgå hantverks- och konstindustriskola, Borgå folkakademi 

sekä Haaga-Helia ja Laurea. Kolmannen sektorin 

toimijoista merkittävimpiä ovat Nylands Hantverk rf, 

Magnusborgin taiteilijayhdistys, Porvoo a-i-r ry (taiteilijaresidenssiyhdistys),Porvoon 

Kulttuurinystävät ry, Porvoon 

Matkailuoppaat ry ja Porvoo tours. Merkittävä Itä-Uudenmaan 

ulkopuolinen yhteistyökumppani on Avanti!, joka on 

järjestänyt Suvisoiton Porvoossa vuodesta 1986 lähtien. 



2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin 

Kulttuuriohjelma täydentää 

Porvoon kaupungin strategiaa 

porvoon kaupungin strategiassa 2006–2015 kulttuurin 

asema on poikkeuksellisen merkittävä. Porvoon visio ’’Kaikkien 

aikojen Porvoo” perustuu osaltaan kaupungin perinteille 

ja historialle. 

Strategisissa päämäärissä todetaan muun muassa, että 

Porvoo on osaamista ja yritystoimintaa kehittävä, innovatiivinen 

ja tunnettu koulutuksen, kulttuurin, matkailun, 

palvelujen ja teollisuuden keskittymä. Porvoo on lisäksi 

Etelä-Suomen viihtyisin perinteitään, ympäristöään ja 

asukkaitaan arvostava kulttuurikaupunki. 

kulttuuriohjelma täydentää ja tukee Porvoon kaupungin 

strategiaa. Kaupungin strategiset päämäärät ja niiden 

osatavoitteet määrittävät, miten kaupungin tarjoamat 

palvelut tulee järjestää. Kulttuuriohjelmassa esitetään, 

miten nämä osatavoitteet toteutetaan kulttuuritoimen 

osalta. Ohjelma on lisäksi kehittämisohjelma, jossa tuodaan 

esille kulttuuritoimen, sen sidosryhmien sekä kuntalaisten 

kulttuuripalveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita. 

Muut alueelliset 

ja valtakunnalliset ohjelmat 

kulttuuriohjelman laadinnassa on otettu huomioon 

kulttuuritoiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä ja 

ajankohtaisia alueellisia ohjelmia ja toimintasuunnitelmia. 

Tärkeimpiä näistä ovat vuonna 2003 laadittu Itä-Uudenmaan 

kulttuuriohjelma vuoteen 2010, Polte – Brännpunkt 

Porvoon ja Itä-Uudenmaan luovien toimialojen kehitysohjelma 

2007–2011, Itä-Uudenmaan matkailustrategia 

2007–2013 ja sen toteuttamissuunnitelma 2007–2010 

ja Venäjä-hankkeen toimintasuunnitelma 2007–2010. 

Lisäksi on huomioitu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 

(2007), kuntakohtaiset opetussuunnitelmat, 

Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma (2006) ja Porvoon 

kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 2007–2015. 

valtakunnallisista ohjelmista voidaan mainita opetusministeriön 

Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma (2003), 

Lasten kulttuuripoliittinen ohjelma 2003–2007, Taiteen ja 

kulttuurin saavutettavuusohjelma 2006–2010 ja Luovuusstrategia 

(2006). 

kulttuuri porvoon kaupungin strategiassa 

k Porvoo tarjoaa hyvät vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. 

k Porvoossa sukupolvet kohtaavat. Hyvinvointipalvelujen suunnittelussa otetaan huomioon 

eri väestöryhmien tarpeet. 

k Kaupungissa vallitsee monikulttuurinen ja kansainvälinen ilmapiiri. 

k Luovan talouden kehittämisohjelma on toteutettu (kulttuuri, matkailu, suunnittelu, muotoilu 

ja design sekä elämysteollisuus). 

k Kuninkaanportin ja Taidetehtaan alueet on kehitetty Porvoon vetovoimatekijöiksi yhteistyössä 

muiden toimijoiden kanssa. 

k Saariston elinvoimaisuutta on vahvistettu ja asuinympäristöä on kehitetty. 

k Puistot ja torialueet on rakennettu pieteetillä yhteiseksi olohuoneeksi. 

k Vanha Porvoo ja empire-kaupunginosa sekä kansallinen kaupunkipuisto ovat vetovoimaisia. 

k Vallalla on perinteeseen tukeutuva rakennustapa, joka soveltuu kulttuuriympäristöön. 



3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa 

porvoo on osa Helsingin metropolialuetta, johon kuuluvat 

Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. 

Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoana metropolialueena 

poikkeuksellisen merkityksellinen kuntatalouden ja kansantalouden 

keskus. 

tulevaisuudessa väestömäärä kasvaa eniten suurilla 

kaupunkiseuduilla, samanaikaisesti Suomen väestö 

ikääntyy. 

Kuntien palvelutuotannolle asettavat uudistumispaineita 

muun muassa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, 

kuntien taloudellisten voimavarojen rajallisuus, asukkaiden 

vaatimustason kohoaminen, odotettavissa oleva työvoiman 

niukkuus ja toimintojen yleinen markkinaehtoistuminen. 

Tästä johtuen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, 

minkä myös kunta-alan tutkimukset ovat osoittaneet. 

kulttuurin yhteistyötä muiden sektoreiden, erityisesti 

sosiaalija terveydenhuollon, opetuksen sekä nuorisoja 

liikuntatoimen kanssa tuleekin syventää ja laajentaa. 

Seutuyhteistyö, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö 

ja kansainvälinen verkottuminen ovat tulevaisuudessa yhä 

tärkeämmässä asemassa. Monikulttuurisuus ja globaalit 

kulttuurivirtaukset vaikuttavat kuntien toimintaan ja 

samalla kulttuuripalveluiden kehittämiseen. 

Kulttuurin yhteiskunnallinen 

merkitys kasvaa 

kulttuuri on yhteiskunnallinen voimavara, jonka sosiaalinen, 

taloudellinen ja sivistyksellinen painoarvo yhteiskunnassa 

kasvaa. Kunnalliset kulttuuripalvelut edistävät asukkaiden 

hyvinvointia ja identiteetin rakentumista. Kulttuurin 

merkitys terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien, kuten 

syrjäytymisen ehkäisijänä on merkittävä. Elävä ja toimiva 

kulttuuri pitää lisäksi yllä alueellista elinvoimaisuutta. 

Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus 

aiheuttaa tarvetta uusille kulttuuriprosesseille. Uudistuksen 

tavoitteena on yhdistyminen entistä laajemmiksi ja 

vahvemmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi siten, että toimintaa 

koordinoidaan ja järjestetään keskitetysti (esim. museotoiminta 

ja taidekasvatus). Varsinaisten kulttuuripalvelujen 

tulee kuitenkin edelleen olla kuntalaisten saatavilla heidän 

omassa ympäristössään. 

g 

k Vahva kulttuurielämä ja tapahtumat luovat viihtyvyyttä ja vahvistavat vetovoimaisuutta. 

k Asukkaat ovat tyytyväisiä Porvoon kaupungin järjestämiin palveluihin. 

k Asukastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja tuloksia verrataan muihin vastaaviin kaupunkeihin. 

k Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on kehitetty. 

k Laadukkaat palvelut järjestetään suomeksi ja ruotsiksi sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen 

myötä myös muilla kielillä. 

k Tasa-arvokysymykset on otettu huomioon palvelujen järjestämisessä. 

k Oman palvelutuotannon ja ostopalvelun rooli on selkeä, ja se perustuu palvelustrategiaan. 

k Kaupungilla on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. 

k Strategiaan on sitouduttu, ja taloussuunnitelma toteuttaa sitä. 

k Kaupungissa toteutetaan selkeää ja tasapainoista investointiohjelmaa. 

k Kaupunki ohjaa taloudellisia voimavaroja oikeudenmukaisesti koko kaupungin alueelle. 

 



Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen 

kulttuuripalvelut järjestetään ensisijaisesti oman kunnan asukkaille. Porvoon 

sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja rooli Itä-Uudenmaan maakunnan veturina 

laajentavat kuitenkin toimintakenttää ja edellyttävät yhteistyötä lähikuntien 

kanssa. 

porvoon asema merkittävänä historiallisena kaupunkina luo maakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia 

erityisesti kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Porvoon taideoppilaitokset, 

Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon taidekoulu sekä Borgå hantverks- 

och konstindustriskola ja Borgå folkakademi toimivat jo nykyään myös muissa 

Itä-Uudenmaan kunnissa. Porvoon kirjasto on maakuntakirjasto, samoin Porvoon 

museo toimii maakuntamuseona. 

porvoo kuuluu Helsingin metropolialueeseen, mikä aiheuttaa kulttuuripalveluille 

omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Pääkaupunkiseudun valtakunnallisesti 

merkittävä kulttuuritarjonta lisää kilpailua paikallisten, ammattimaisesti tuotettujen 

kulttuuripalveluiden kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseudun kulttuuripalvelut 

ovat helposti saavutettavissa ja monipuolistavat tarjontaa. Kulttuuri- ja yritysmatkailun 

sekä kulttuurielinkeinojen kannalta sijainti metropolialueella on etu ja hyödynnettävä 

voimavara. 

Porvoolaisen kulttuurin 

lähtökohdat ja haasteet 

porvoolainen kulttuuri-identiteetti on poikkeuksellisen moniulotteinen. Sen 

perustan luovat vanha kulttuuriperintö ja omaleimaiset saaristo-, maaseutuja 

kaupunkikulttuurit sekä kaksi kieltä. 

porvoon ja Itä-Uudenmaan kaksikielisyys leimaa alueen kulttuurielämää. Suomenja 

ruotsinkielisen kulttuurin ja perinteiden erot rikastuttavat tarjontaa. Toisaalta 

palveluiden tuottaminen kahdella kielellä vaatii enemmän taloudellisia resursseja ja 

saattaa aiheuttaa rinnakkaista toimintaa. 

tulevaisuudessa on pyrittävä ottamaan kulttuuripalveluiden tuotannossa nykyistä 

enemmän huomioon myös muut kansallisuus- ja kieliryhmät. Palveluiden tuottaminen 

muilla kuin suomenja ruotsinkielellä hyödyttää asukkaiden lisäksi matkailijoita. 

Muuttovoittoisuus ja erityisesti lapsiperheiden määrän kasvu lisäävät kulttuuripalveluiden 

tarvetta. 

porvoon kaupungin strategian mukaan kaupungin tulee tarjota asukkailleen hyvät ja 

monipuoliset vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. Sivistystoimi on määritellyt 

pääkohderyhmäkseen lapset ja nuoret. Heidän lisäkseen on huolehdittava ikäihmisten 

ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluista. Kulttuuripalveluiden tulee olla 

kaikenikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien porvoolaisten saatavilla. U 

MATKALLA PORVOO 2007–2015 

10

II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET 

II KULTTUURIOHJELMAN 

VISIO JA KÄRKIHANKKEET 

Olemme matkalla kohti vuotta 2015 

ja kaikkien aikojen Porvoota, jossa kulttuuri kuuluu kaikille. 

Hankkeet mainitaan siinä järjestyksessä, 

jossa ne esitellään luvussa III Kulttuuriohjelman osa-alueet. 

1. Lasten ja nuorten kulttuurihankkeet käynnistetään: 

k kulttuurikoulun toimintaa laajennetaan, 

k taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen yhteistyöhanke käynnistetään, 

k lasten ja nuorten kulttuurihankkeiden koordinaattorin toimi perustetaan. 

2. Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluita kehitetään. 

3. Tuetaan ja kehitetään kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistäviä kulttuurihankkeita. 

4. Toteutetaan Porvoon valtiopäivien juhlavuosihanke vuosina 2008–2009. 

5. Kolmannen sektorin avustusmäärärahoja lisätään vaiheittain. 

6. Luodaan sateenvarjo-organisaatio tukemaan esittävien taiteiden toimintaa. 

7. Taidetehdas peruskorjataan kulttuurin monitoimitaloksi. 

8. Kulttuuriympäristön vaalimista edistetään toteuttamalla miljöökasvatusprojekteja. 

9. Uuden taidemuseoyksikön perustamiseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan. 

10. Prosenttiperiaatetta noudatetaan kaupungin rakennusja peruskorjaushankkeissa. 

13 MATKALLA PORVOO 2007–2015



14 

Cajsa Svennas tutkii värejä 

Taidekoulun 0 b-opetusryhmässä.


S O N Y K Å H R E 

1. KULTTUURIPALVELUT 

1.1 Lasten ja nuorten 

kulttuuripalvelut ja taidekasvatus 

lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden ja kulttuurija 

taidekasvatuksen aseman vahvistaminen ovat Porvoon 

kulttuuriohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Kulttuuritarjonnalla 

ja kulttuurikasvatuksella tuetaan lapsen persoonallisuuden 

kehittymistä ja tasapainoista kasvua. 

Kulttuurista muodostuu aito ja luonteva osa elämänsisältöä: 

se rikastuttaa arkea, ylevöittää juhlaa ja lisää 

hyvinvointia. 

lapsen luovuuden varjelu on aikuisen vastuulla. Lapsille 

ja nuorille tulee antaa mahdollisuus omaan luovaan toimintaan 

ja omien kulttuurihankkeiden toteutukseen. Luova 

toiminta antaa onnistumisen elämyksiä, opettaa pettymysten 

sietämistä, antaa mahdollisuuden koetella omia 

rajojaan ja vahvistaa sitä kautta itsetuntoa ja -tuntemusta. 

Yhdessä tekeminen ja kokeminen vahvistavat 

yhteisöllisyyttä ja lisäävät toisen arvostamista ja suvaitsevaisuutta. 

porvoon ajallisesti kerroksellinen kaupunkimiljöö ja 

kulttuuriympäristö tarjoavat erinomaisen kasvuympäristön. 

Lapsille ja nuorille tulee tarjota tietoa asuinympäristöstään, 

jotta he voivat kokea sen omakseen ja kasvaa 

tietoiseksi ajasta ja paikasta sekä omasta asemastaan 

kulttuurin kehitysketjussa. 

Kasvu aktiiviseen kansalaisuuteen edellyttää ymmärrystä 

kulttuurihistorian ja nykykulttuurin liitoskohdista. 

1.1.1 Päiväkodit ja koulut avainasemassa 

lapset ja nuoret ovat riippuvaisia siitä kulttuuritarjonnasta, 

mihin aikuiset antavat heille mahdollisuuden. Asuinpaikka, 

perheiden varallisuus, kulttuurija kielitausta sekä 

muun muassa vanhempien omat asenteet vaikuttavat 

siihen, millaisiin kulttuuripalveluihin lapset pääsevät osallisiksi. 

kaupungin tehtävänä on taata kulttuuripalvelut ja kulttuuri- 

ja taidekasvatuksen peruspalvelut kaikille lapsille ja 

nuorille riippumatta heidän lähtökohdistaan. Päiväkodit 

ja koulut ovat tässä tehtävässä avainasemassa, sillä ne 

tavoittavat valtaosan yli kolmivuotiaista ja esikouluikäisistä 

lähtien kaikki ikäryhmään kuuluvat lapset. 

päiväkodeissa ja kouluissa niin sanottu arjen kulttuuri on 

luonteva osa toimintaa. Tapa- ja ruokakulttuuri, omasta 

lähiympäristöstä huolehtiminen sekä vuosittaiset juhlat 

niihin kuuluvine tapoineen kuuluvat päiväkotien ja koulujen 

arkeen. 

Näiden perinteiden vaaliminen on tärkeää lasten identiteetin 

muodostumisen ja kulttuuriperinnön siirtymisen 

kannalta. Tutustuminen kansallisen historian merkittäviin 

tapahtumapaikkoihin omalla kotiseudulla on tärkeä osa 

ympäristökasvatusta. 

koulujen mahdollisuutta antaa taide- ja kulttuurikasvatusta 

rajoittavat opetussuunnitelmien taide- ja taitoaineiden 

matalat tuntikehykset. 

Koulujen vapaaehtoisella kerhotoiminnalla sekä iltapäiväkerhotoiminnalla 

pystytään joissakin kouluissa osittain 

korvaamaan taide- ja taitoaineiden opetuksen vajetta, ei 

kuitenkaan riittävästi eikä siten, että sillä tavoitettaisiin 

kaikki Porvoossa asuvat lapset. 

15 



1.1.2 Kulttuurikoulu innostaa 

oppimaan luovasti 

porvoon kulttuurikoulu on Porvoonseudun musiikkiopiston, 

Porvoon taidekoulun, Porvoon museon ja Porvoon 

kirjaston ja kulttuuritoimen yhteistyöhanke. Kulttuurikoulu 

on kehittänyt koulujen ja kulttuurikasvatuksen järjestäjien 

verkostoitumista vuodesta 2001 lähtien. Kulttuurikoulussa 

tutustutaan erityisesti paikalliskulttuuriin muun muassa 

historian, musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja elokuvan 

keinoin. 

Toiminnan teemana on ”Porvoo – minun kaupunkini”. 

Kulttuurikoulun toiminnassa painotetaan lasten omaa 

luovaa toimintaa ja tiedonhankintaa eri menetelmin. Monipuolinen 

ja eri oppiaineiden rajat rikkova lähestymistapa 

innostaa oppilaita ja vahvistaa esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista 

kärsivien lasten itsetuntoa ja käsitystä 

itsestään oppijoina. 

Kulttuurikoulu on vakiinnuttanut asemansa taidekasvatuksen 

ja kulttuuriperinnön opetuksen järjestäjänä. Toistaiseksi 

toiminta on resurssien puutteen vuoksi rajoittunut 

vain neljään tai viiteen kulttuurikoululuokkaan lukuvuodessa. 

Tavoitteena on toiminnan laajentaminen koskemaan 

tasapuolisesti eri-ikäisiä ja eri puolella Porvoota asuvia 

lapsia ja nuoria. 

1.1.3 Taiteen perusopetus 

laajenee yhteistyön myötä 

porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto 

tarjoavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän 

mukaista opetusta kuvataiteen ja musiikin alalla. 

Molemmat ovat vakiinnuttaneet asemansa korkeatasoisina 

ja monipuolisina oppilaitoksina. Ne ovat myös kehittäneet 

ja toteuttaneet useiden vuosien ajan yhteistyötä päiväkotien 

ja koulujen kanssa. Sekä taidekoulu että musiikkiopisto 

toimivat usean kunnan alueella ja tarjoavat opetusta myös 

aikuisille. 

kuvataiteen ja musiikin lisäksi Porvoossa tarjotaan taiteen 

yleisen oppimäärän mukaista opetusta tanssi- ja sirkustaiteessa. 

Syksyllä 2008 Porvoossa käynnistyy taideoppilaitosten 

ja muiden taidekasvatusta antavien tahojen 

yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on tarjota taiteen yleisen 

oppimäärän mukaista opetusta seuraavilla taiteen aloilla: 

musiikki, teatteri, sirkus, tanssi, sanataide, audiovisuaalinen 

taide, kuvataide, arkkitehtuuri ja käsityö. Toiminnassa 

on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä koulutuspalveluiden 

tarjoajia. Lasten ja nuorten ohella taiteen yleisen 

oppimäärän mukaista perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. 

Toimintaa kehitetään tulevina vuosina. 

tiesitkö? 

k Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. 

Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia 

ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetuksen tulee noudattaa 

Opetushallituksen päättämiä opetussuunnitelmien perusteita. Opinnot voivat olla laajuudeltaan joko yleisen tai laajan 

oppimäärän mukaisia. Valtio myöntää kunnille valtionosuuksia taiteen perusopetuksen järjestämiseen. 

k Porvoonseudun musiikkiopisto toimii 13 kunnan alueella (Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, 

Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo ja Porvoo). Opisto antaa sekä yleisen että laajan oppimäärän 

mukaista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille ja järjestää opetusta myös aikuisille. Lukuvuoden 2006- 

2007 alussa musiikkiopistossa opiskeli n. 1 950 oppilasta. Kaksikielinen musiikkiopisto on perustettu vuonna 1964. 

k Porvoon taidekoulu on perustettu vuonna 1985 ja siellä opiskeli lukuvuoden 2006-2007 aikana 650 oppilasta. 

Kaksikielinen Porvoon taidekoulu on oppilasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin lasten ja nuorten taidekoulu 

(v. 2007). Taidekoulu tarjoaa opetusta myös Sipoossa, ja sillä on tavoitteena laajentaa toimintaa muihin kuntiin. 

Taidekoulu järjestää kurssitoimintaa myös aikuisille. 

MATKALLA PORVOO 2007–2015 16


1.1.4 Kulttuuri- ja taidekasvatus 

edellyttävät toimivia tiloja 

päiväkodeissa ja kouluissa on yleensä kulttuurikäyttöön 

soveltuvia tiloja, kuten luokka-, askartelu- ja kerhohuoneita 

sekä liikuntasaleja. Tilojen etu on se, että ne ovat käyttäjien 

luona, joten matkakustannuksia toimintaja esityspaikkoihin 

ei synny. Kulttuuritoiminta omissa tiloissa on 

helppo sisällyttää osaksi muuta päiväkoti- tai koulupäivää. 

tavoitteena on, että Porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun 

musiikkiopisto saavat käyttöönsä pysyvät, keskeisellä 

paikalla sijaitsevat ja käyttötarkoitukseen soveltuvat 

tilat, joihin toiminta voidaan keskittää. Tiloissa voitaisiin 

järjestää myös muuta kulttuurija taidekasvatustoimintaa, 

kuten kulttuurikoulun työpajoja. Nykyään oppilaitokset 

toimivat Porvoossa useassa eri toimipisteessä 

ja osittain vuokratiloissa, mikä hankaloittaa toimintaa ja 

pitkäjänteistä suunnittelua. 

1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut 

kaikilla kunnan asukkailla tulee olla yhdenvertaiset 

mahdollisuudet käyttää kulttuuripalveluita. 

Erityisesti on huolehdittava niistä väestöryhmistä, 

joiden mahdollisuudet hakeutua itse kulttuuripalveluiden 

äärelle ovat rajalliset. 

kulttuuriohjelman yhteydessä erityisryhmillä tarkoitetaan 

ensisijaisesti aisti- ja liikuntavammaisia, kehitysvammaisia, 

eri tavoin pitkäaikaissairaita ja sairauksista kuntoutuvia 

henkilöitä. 

Kulttuuripalveluiden erityisryhmiä ovat myös vanhainkodeissa 

ja palvelutaloissa asuvat vanhukset sekä maahanmuuttajat 

ja muut kieli- ja kulttuurivähemmistöt. 

väestön ikärakenteen muuttuessa on odotettavissa, että 

erityisesti ikäihmisten palveluiden tarve lisääntyy voimakkaasti 

nykyisestä. Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta 

ja esteettömyyttä, uusia toimintamuotoja ja palveluiden 

sisältöä tulee suunnitella yhteistyössä käyttäjien kanssa. 

Palveluiden tuottaminen ja niiden vieminen esimerkiksi 

vanhainkoteihin ja palvelutaloihin edellyttää nykyisten 

resurssien lisäystä. 

tiesitkö? 

k Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta. Saavutettava kulttuuripalvelu on kaikkien ulottuvilla. Saavutettavuutta 

on mm. rakennetun ympäristön esteettömyys, tiedon saannin helppous, vaivaton liikkuminen 

sekä mahdollisuus käyttää eri aisteja tiedon ja palveluiden saamiseksi. 

Saavutettavia kulttuuripalveluita suunniteltaessa otetaan lisäksi huomioon ihmisten taloudelliset, sosiaaliset 

ja kulttuuriset lähtökohdat. 

k Esteettömyys on saavutettavuuden osa-alue. Esteettömyys liittyy tilojen ja palveluiden toimivuuteen. 

Esteettömyys palvelee kaikkia, mutta erityisesti liikunta- ja toimintarajoitteisia. 

17 



1.3 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus 

kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus rikastuttavat 

ja monipuolistavat kulttuurielämää. Esimerkkinä tästä 

ovat muun muassa Porvoossa järjestettävät kansainväliset 

festivaalit ja musiikkitapahtumat, kuten Romanimusiikin 

festivaali, Avanti!n Suvisoitto ja muu konserttitoiminta. 

porvoon kaupungilta puuttuu toistaiseksi kansainvälistymisstrategia, 

joka linjaisi kansainvälistymisen tavoitteet ja 

niihin tähtäävät toimenpiteet. 

Kansainvälistymistä palvelevien hankkeiden toteutus ja 

monipuolisten kulttuuripalveluiden tuottaminen eri kielillä 

vaativat ennen kaikkea sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. 

Kulttuuripalveluita tuotetaan nykyisin lähinnä suomeksi 

ja ruotsiksi. Museopalvelut ja Porvoon Matkailuoppaat ry:n 

opaspalvelut ovat poikkeus, sillä niitä toteutetaan useilla 

eri kielillä. 

1.3.1 Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut 

porvoossa asuvien syntyperältään ulkomaalaisten 

ryhmään kuuluu eri puolilta maailmaa työn, opiskelun 

tai perhesuhteiden vuoksi muuttaneita tai pakolaisena 

Suomeen saapuneita eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa 

olevia ihmisiä. 

Kaupungin tehtävänä on tukea maahanmuuttajien 

kotiutumista uuteen asuinympäristöön ja samalla suomalaiseen 

yhteiskuntaan. 

kulttuuripalveluiden suunnittelu yhdessä maahanmuuttajien 

kanssa edistää kotiutumista ja ehkäisee 

syrjäytymistä. Lapset ja nuoret ovat erityisasemassa 

myös maahanmuuttajaperheissä. Heille päiväkodeissa ja 

kouluissa tarjottu kulttuurija taidekasvatus sekä suomalaisten 

ja paikallisten perinteiden ja tapojen tuntemus 

välittyvät vähitellen kokonaisille perheille. 

sen lisäksi, että maahanmuuttajille tarjotaan kulttuuripalveluita, 

niin kaupungin tulee edistää heidän mahdollisuuksiaan 

harjoittaa omaa kulttuuriaan ja tuoda sitä esille 

sekä samalla kohdata muita porvoolaisia. 

Porvooseen tulevilla maahanmuuttajilla on lisäksi usein 

laajat ja toimivat kontaktit ulkomaille, joita hyödyntämällä 

voidaan lisätä maiden välistä kulttuurivaihtoa. 



1.3.2 Kansainvälinen taiteilijavaihto 

kansainvälisen yhteistyön toimijoita ovat kaupungin 

ohella muun muassa yhdistykset. Kansainvälinen taiteilijavaihto, 

Artist in Residence -toiminta, on käynnistynyt 

Porvoossa vuonna 1996. Toiminnasta vastaa Taidetehtaan 

tiloissa Porvoo a-i-r ry/rf. Sen erityisaloja ovat 

kuvataiteet, erityisesti paperitaide, jazzmusiikki, ääni- ja 

mediataide ja teatteri. Yhdistyksellä on tarjottavanaan 

sekä työtiloja että asunto vierailevalle taiteilijalle. Yhdistyksen 

tavoitteena on laajentaa toimintaansa yli kuntarajojen 

alueelliseksi residenssikeskukseksi sekä saada alueen 

ammattitaiteilijat ja koulut aktiivisesti mukaan ohjelmaan. 

1.3.3 Venäjä-yhteistyö 

porvoon kaupunki on mukana Itä-Uudenmaan Venäjäosaamisen 

kehittämishankkeessa. Venäjä-yhteistyö on 

kaupungin linjauksen mukaisesti erityisasemassa. Venäjäosaamisen 

kehittämishankkeen kulttuurivisio ulottuu 

vuoteen 2010; sen mukaan Itä-Uudellamaalla on monipuolista 

ja korkeatasoista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa 

osana muuta kansainvälistä kulttuuritoimintaa. Porvoon 

roolina on toimia venäläisten ja suomalaisten kulttuurialan 

toimijoiden keskuksena ja yhteistyön foorumina. 

1.3.4 Ystävyyskuntatoiminta 

porvoolla on pitkät yhteistyöperinteet eri maissa (Islannissa, 

Latviassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, 

Tanskassa, Virossa ja Yhdysvalloissa) sijaitsevien ystävyyskuntiensa 

kanssa. 

Yhteyksien ylläpito ja uusien toimintamuotojen kehittäminen 

edellyttävät aktiivisuuden lisäksi toimintaresursseja. 

Sen lisäksi, että kaupunki pitää itse yllä yhteyksiä 

ystävyyskuntiin, tavoitteena on erityisesti tukea yhteisöjen 

ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyöaloitteita ja 

kontakteja ystävyyskuntien kanssa. U 

Porvoolaisia 

47 000 

Virolaisia 194 

Venäläisiä 159 

Ruotsalaisia 109 

Maahanmuuttajia yht. 1 170 

Vietnamilaisia 97 

Muita 611 

porvoossa asuvat maahanmuuttajat 

k Väestörekisterin mukaan Porvoossa asui vuonna 2006 noin 1 170 ulkomaalaista 76 eri maasta. Eniten oli taustaltaan 

virolaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja vietnamilaisia. Muita yleisiä alkuperämaita olivat Serbia ja Montenegro, 

Thaimaa, entinen Jugoslavia, Iran, Saksa ja Bosnia-Herzegovina, Iso-Britannia ja Irak. 

k Porvoo on vastaanottanut noin 25–30 pakolaista vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Arviolta joka kolmas 

Porvoossa asuva maahanmuuttaja on taustaltaan pakolainen. Porvoossa asuu noin 300 Suomen kansalaisuuden 

saanutta maahanmuuttajataustaista henkilöä. 

lähde: porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006 



1.4 Kulttuuritapahtumat 

kulttuuritapahtumat ovat se kulttuuripalveluiden muoto, 

joka usein saa eniten näkyvyyttä ja koskettaa laajasti 

kuntalaisia. Tapahtumat tarjoavat esiintymistilaisuuksia 

ja elämyksiä sekä esiintyjille että yleisölle ja vahvistavat 

yhteisöllisyyttä. Vetovoimaiset ja myös kansallisesti 

merkittävät tapahtumat kansainvälisine taitelijoineen, 

kuten Avanti!n Suvisoitto, houkuttelevat kaupunkiin 

lisäksi matkailijoita, joten niiden merkitys elinkeinoelämälle 

on merkittävä. 

monipuoliset ja laadukkaasti tuotetut kulttuuritapahtumat 

tukevat luovaa ilmapiiriä ja Porvoon mainetta kulttuurikaupunkina. 

Porvoossa niiden merkitys korostuu entisestään, 

sillä kaupungissa ei toimi kaupungin orkesterin tai 

kaupungin teatterin kaltaisia taidelaitoksia. Monipuolinen 

ja laadukas konserttitoiminta, aktiivinen harrastajateatteritoiminta 

ja muu tapahtumatuotanto korvaavat osaltaan 

tätä puutetta. 

kirjallisuus on osa Porvoon vahvaa kulttuuri-identiteettiä, 

mikä näkyy muun muassa J. L. Runebergin ja 

wsoy:n luoman historian lisäksi nykypäivässä. Porvoossa 

vuosittain jaettava Runebergin kirjallisuuspalkinto on yksi 

maamme arvostetuimmista kirjailijoille myönnettävistä 

tunnustuksista. Runebergin päivän viettoon ovat puolestaan 

kuuluneet jo vuodesta 1974 lähtien koulujen kirjailijavieraat. 

Kirjailijavierasperinne on tiettävästi Suomen 

vanhin ja laajin tässä muodossa toteutettu kirjallisuuden 

ja sanataiteen tapahtuma. 

1.4.1 Porvoon juhlaperinteet 

ovat ainutlaatuiset 

porvoon juhlaperinteet, kuten J. L. Runebergin päivän 

vietto, joulurauhanjulistus ja Lucia-juhla, ovat ainutlaatuisen 

pitkät ja samalla osa koko Suomen kulttuurihistoriaa. 

Porvoon rikkaasta kulttuuriperinnöstä johtuen 

kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa ja juhlissa ovat 

painottuneet erityisesti 2000-luvulla kulttuurihenkilöiden 

merkkivuodet (J. L. Runeberg, Albert Edelfelt, Ville Vallgren 

ja Fredrika Runeberg). Porvoon kaupungin 650-vuotisjuhlaa 

vietettiin vuonna 1996 ja Porvoon valtiopäivien juhlavuotta 

vietetään vuonna 2009. 

merkkivuosien juhlinta on nostanut esille porvoolaisen 

kulttuuriperinnön rikkauden ja monipuolisuuden, ja se 

on osaltaan vahvistanut porvoolaista identiteettiä. Sen 

lisäksi, että kaupunki on itse järjestänyt juhlavuosien 

ohjelmaa, niin se on avustanut yhdistysten hankkeita. 

Juhlavuodet ovat motivoineet ja aktivoineet harrastajaryhmien 

toimintaa. 

1.4.2 Tapahtumien 

järjestäjät tarvitsevat tukea 

porvoossa järjestetään erityyppisiä ja eri kohderyhmille 

suunnattuja kulttuuritapahtumia kautta vuoden. Tapahtumia 

toteuttavat pääosin yksityiset toimijat ja kulttuuriyhdistykset, 

jotka ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden 

tuottajia ja tarjonnan monipuolistajia. Vireä yhdistystoiminta 

ja aktiivisten harrastajien suuri määrä on rikkaus, 

josta kaupungin tulee pitää huolta. 

tapahtumien järjestämisen haasteet ja ongelmat liittyvät 

ennen kaikkea tapahtumien koordinointiin, rahoitukseen, 

markkinointiin ja yhdistysten vapaaehtoistyöntekijöiden 

uupumiseen. 

Monet porvoolaiset tapahtumat ja myös valtakunnallisesti 

merkittävät festivaalit, kuten Romanimusiikin festivaalit, 

Musica Futura ja Laterna Magica Film Fest järjestetään 

talkoovoimin. 

tapahtumien järjestäjien kannalta tärkeimpiä kaupungin 

tarjoamia tukimuotoja ovat taloudelliset avustukset. 

Kaupunki jakaa vuosittain kohdeavustuksia kulttuurialan 

yksittäisille toimijoille ja yhdistyksille. Avustusmäärärahat 

ovat kuitenkin nykyisellään riittämättömät ja hakijoiden 

suuresta määrästä johtuen yksittäiset avustussummat 

jäävät vaatimattomiksi. Esimerkiksi vuonna 2007 hakijoita oli 

noin kahdeksankymmentä ja haettavissa oli 46 000 euroa. 


22


porvoossa kulttuuritapahtumien tiedotus ja markkinointi 

koetaan usein puutteelliseksi. Ongelmana lienee se, että 

tietoa on kyllä tarjolla, mutta sitä ei löydetä. Kulttuurialan 

toimijoilla on harvoin taloudellista mahdollisuutta näyttävään 

mainontaan ja tiedotuksen koordinointi on puutteellista. 

Kuntalaisilta ja Porvooseen saapuvilta matkailijoilta 

edellytetäänkin omatoimisuutta ja mahdollisuutta hakea 

tietoa eri lähteistä. Tapahtumien järjestäjät kokevat erityisesti 

ongelmaksi sen, että kaupungilla ei ole tarjolla yleisiä 

ilmoitustauluja. 

osana porvoon kaupungin, Itä-Uudemaan aluekeskusohjelman 

ja Uudenmaan aluekehitysyhtiö Culminatumin Polteohjelman 

toteutusta on tarkoituksena käynnistää festivaalitoimiston 

toiminta vuosille 2007–2009. Sen tavoitteena 

on kehittää tapahtumajärjestäjien sekä muiden luovien 

alojen toimintaympäristöä ja verkostoitumista. 

festivaalitoimiston toimintaan kuuluu muun muassa 

maakunnan tapahtumajärjestäjien sparrausringin suunnittelu 

ja toteuttaminen. Sparrausringin avulla on tavoitteena 

luoda tapahtumien yhteistyöverkosto ja parantaa tapahtumien 

sisällön, markkinoinnin ja talouden entistä pitkäjännitteisempää 

suunnittelua ja ammattimaista tuottamista. 

tapahtumajärjestäjien sparrausringissä on edustettuna 

useiden eri taide- ja kulttuurialojen tapahtumia, kuten 

erilaisia musiikki-, näyttämö- ja tanssitaiteen tapahtumia, 

kirjallisuustapahtumia, elokuva-, valokuva- ja mediataiteen 

tapahtumia, kuvataiteen, muotoilun, rakennustaiteen 

ja käsityötaiteen tapahtumia sekä lasten ja nuorten taidetapahtumia. 

U 

1.5 Teatteri ja muut esittävät taiteet 

porvoon teatteritoiminta on ammattilaisten tukemien 

harrastajaryhmien varassa. Suuri osa teatteritarjonnasta 

syntyy produktiokohtaisesti. Pitkäjänteistä teatteritoimintaa 

harjoittaa vain Porvoon Teatteri ry, jolla on käytössään 

pysyvät tilat Taidetehtaassa. 

tavoitteena on Porvoon seudun suomenja ruotsinkielisen 

teatteritoiminnan kokoaminen yhteisen sateenvarjo-organisaation 

alle. Se mahdollistaisi toiminnan suunnittelun ja 

sekä taloudellisten että henkilöstöresurssien tehokkaan 

käytön. 

Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa eri ryhmillä 

on mahdollisuus käyttää yhteisiä harjoitus- ja esiintymistiloja 

sekä tarpeistovarastoja. Teatteritoiminnalle osoitetut 

tilat tarjoaisivat esiintymis- ja harjoitusmahdollisuuden 

myös muille esittäville taiteille, kuten tanssille ja sirkustaiteelle. 

Kesäteatterinäyttämön 

rakentaminen Kokonniemeen 

kulttuuritoimi selvitti keväällä 2006 yhdessä teatteritoiminnan 

edustajien kanssa mahdollisuutta perustaa 

pysyvä kesäteatteri Porvooseen. 

Työryhmä päätyi esittämään kesäteatterin perustamista 

Kokonniemen kärkeen, jossa se olisi osa Kokonniemen 

virkistysaluetta. Teatterinäyttämö palvelisi oheistiloineen 

myös muita esittäviä taiteita ja yleisötilaisuuksia. 

23 



2. KULTTUURITALOT 

porvoossa järjestetään kulttuuritapahtumia ensisijaisesti 

Taidetehtaassa ja Kulttuuritalo Grandissa. Kulttuuritiloina 

toimivat myös muun muassa kirjastot, Porvoon 

tuomiokirkko sekä Borgå Gymnasiumin ja Linnankosken 

lukion salit. Kylien seurojentalot ovat osittain kulttuurikäytössä 

ja palvelevat erityisesti kyläyhdistyksiä ja paikallisia 

seuroja. Edellä mainitut tilat eivät kuitenkaan kaikilta 

osin vastaa kulttuuritilaisuuksien järjestämisen ja eri käyttäjäryhmien 

tarpeita, eikä niillä voida ratkaista pysyvän ja 

pitkäjänteisen kulttuuritoiminnan vaatimuksia. Poikkeuksena 

on Grand, jossa tilat, tekniikka ja muut oheispalvelut 

vastaavat pääosin kysyntään. 

pysyvien tilojen ja tiloihin kuuluvien kalusteiden, välineiden, 

varastojen ja tekniikan puute aiheuttavat sen, 

että näyttämöt, katsomot ja esiintyjiä sekä yleisöä palvelevat 

kahvila- ja sosiaalitilat joudutaan konsertteja ja teatteriesityksiä 

varten rakentamaan aina uudestaan. Tämä 

rasittaa yhdistys- ja harrastajapohjaisten ryhmien taloutta 

ja henkilöresursseja kohtuuttomasti. Ammattilaisryhmille 

pitkäjänteisen toiminnan perustaminen tilapäistilojen 

varaan ei yleensä sovellu lainkaan. 

Porvoossa on tarvetta erikokoisille ja erilaisiin toimintoihin 

muuntautuville esitys- ja harjoittelutiloille. Akuutti 

tilatarve koskee ennen kaikkea erikokoisia konserttitiloja 

ja esittäville taiteenaloille, kuten teatterille, tanssille ja 

sirkustaiteelle soveltuvia harjoitus- ja esitystiloja. Asianmukaisia 

tiloja tarvitaan myös media- ja kuvataiteelle. 

pysyvät, keskeisellä paikalla sijaitsevat kulttuuritilat tarjoavat 

taiteen ammattilaisille ja harrastajille yhteistyötä 

edistävän kohtauspaikan, joka mahdollistaa muun muassa 

tietojen ja taitojen jakamisen. Kulttuurikahvila, kerhohuoneet 

ja kahvilan yhteydessä olevat näyttelytilat antavat 

puolestaan yhdistyksille ja harrastajaryhmille mahdollisuuden 

esitellä toimintaansa ja verkostoitua. 

Tilojen suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon 

saavutettavuus ja eri käyttäjäryhmien tarpeet, jotta 

kaikilla kuntalaisilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua 

tapahtumiin ja käyttää palveluita. 

2.1 Taidetehdas 

taidetehdas on 1920–1960-lukujen aikana rakennettu 

tehdaskiinteistö, jossa on harjoitettu teollista toimintaa 

1980-luvulle asti. Porvoon kaupunki osti kiinteistön vuonna 

1986. Porvoon Taidetehtaan säätiö perustettiin vuonna 

1999. Sen tarkoituksena on kulttuuritoiminnan kehittäminen 

ja Taidetehtaan peruskorjauksen edistäminen. 

taidetehtaan kehittäminen kulttuurin ja taiteen monitoimitaloksi 

on keskeisellä sijalla kaupungin strategiassa. 

Taidetehdas muodostaa jo nykyisellään aktiivisen ja monialaisen 

yhteisön, joka kokoaa sekä luovien alojen ammattilaisia 

että harrastajia. Taidetehtaan tiloissa toimii nykyään 

noin 40 vakituista vuokralaista. Taidetehtaan salit tarjoavat 

puolestaan maakunnan suurimmat kokoontumis- ja 

tapahtumatilat. 

Taidetehtaan suunnitelmallisella kehittämisellä ja peruskorjauksen 

toteuttamisella voidaan ratkaista monia edellä 

mainittuja kulttuurin tilaongelmia. Kulttuuri- ja matkailutoimintoja 

edistävä Taidetehtaan alueen kehittämishanke 

on parhaillaan käynnissä Porvoon kaupungin johdolla ja 

yhteistyössä Porvoon Taidetehtaan säätiön kanssa. 

2.2 Kulttuuritalo Grand 

kulttuuritalo Grandin toiminnasta vastaa Kulturföreningen 

Grand r.f., joka vuokraa Piispankatu 28:ssa sijaitsevan 

Svenska Gårdenin tiloja tapahtumien järjestäjille. 

Grandissa sijaitsee teatteri-, konsertti- ja auditoriokäyttöön 

soveltuva sali sekä erikokoisia juhla- ja kokoustiloja. 

kulttuuritoimi vuokraa Grandin salin käyttöönsä 60 

päivänä vuodessa; käyttöajat myönnetään avustuksena 

tapahtumien järjestäjille. Grand/Luckan toimii lisäksi 

kulttuurin informaatio- ja lipunmyyntipisteenä. Luckanin 

yhteydessä toimii myös Evenemax, ruotsinkielinen muun 

muassa tapahtumakalenteria toimittava tiedotuspiste. 

Grandin aulassa järjestetään lisäksi muun muassa pienimuotoisia 

näyttelyitä. 



3. KULTTUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ 

3.1 Kulttuuriperintö on voimavara 

porvoon ainutlaatuinen aineellinen ja henkinen kulttuuriperintö 

on porvoolaisen identiteetin perusta ja voimavara. 

Monesta muusta kaupungista poiketen kulttuuriperintö 

on Porvoossa näkyvästi läsnä ihmisten arjessa. Porvoonjokilaakso, 

Porvoon saaristo, Linnamäki, Vanha kaupunki ja 

empirekaupunginosa ovat valtakunnallisesti merkittäviä 

kulttuurimaisemia ja -miljöitä. 

historiallinen monikerroksisuus ja rikas eri aikakausien 

rakennuskulttuuri näkyvät kaupunkimiljöössä ja sen ympäristössä. 

Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen on 

Porvoossa ensiarvoisen tärkeää. Ainutlaatuinen ja kansallisesti 

merkittävä historiallinen ympäristö houkuttelee 

Porvooseen vuosittain myös runsaasti matkailijoita. 

perinteisen kulttuurimaiseman vaaliminen ja toisaalta 

sen säilyttäminen elävänä ja kehittyvänä asuinympäristönä 

on useiden eri tahojen yhteistyötä. Kaupungin lisäksi 

erityisesti Itä-Uudenmaan maakuntamuseon (Porvoon 

museo) sekä Itä-Uudenmaan liiton rooli on olla aktiivinen 

vaikuttaja ja asiantuntija suunnittelun ja päätöksenteon 

taustalla. 

porvoon museo toimii seudun aineellisen kulttuuriperinnön, 

taiteen ja luonnonhistorian museona. Itä-Uudenmaan 

maakuntakirjasto (Porvoon kaupunginkirjasto) 

vastaa osaltaan alueen kirjallisesta kotiseutuaineistosta. 

3.1.1 Kulttuurin avulla kotiudutaan 

porvoo on muuttovoittoinen kunta. Kaupunkiin muuttaneista 

niin sanotuista uusporvoolaisista monet työskentelevät 

pääkaupunkiseudulla. Pendelöinnin seurauksena 

tutustuminen uuteen asuinpaikkakuntaan jää monilla 

pintapuoliseksi ja kotiutuminen vie aikaa. Monipuolinen ja 

vireä kulttuuritarjonta ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat 

kulttuuripalvelut edistävät uusien asukkaiden kotiutumista 

kaupunkiin. 

kulttuuritoiminta kokoaa ihmisiä yhteen, tarjoaa 

elämyksiä ja luo yhteenkuuluvuutta osallistujien kesken. 

Uuteen asuinympäristöön tutustuminen lisää puolestaan 

asumisviihtyvyyttä ja oman elinympäristön arvostamista. 

porvooseen muuttaa paljon lapsiperheitä, joiden kotiutuminen 

uuteen asuinpaikkakuntaan tapahtuu luontevasti 

päivähoidon, koulujen ja lasten harrastusten kautta. 

Maahanmuuttajaperheissä lapset toimivat usein siltana 

uuteen asuinympäristöön ja kulttuurin sopeutumisessa. 

Lasten välittämänä yleinen kulttuurin tuntemus, paikallinen 

kulttuuriperintö ja kulttuurin arvostaminen siirtyvät 

koteihin. 

3.1.2 Asukas-, kaupunginosaja 

kyläyhdistykset 

asukas-, kaupunginosaja kyläyhdistykset ovat oman 

asuinympäristönsä ja sen kulttuuriperinnön vaalijoita. 

Yhdistysten toiminnassa korostuu paikallisen kulttuurin ja 

sen perinteiden ylläpito ja siirtäminen uusille sukupolville. 

monilla yhdistyksillä on erittäin suuri vastuu arvokkaiden 

kulttuurimiljöiden huolehtimisesta (muiden muassa Tove 

Janssonin Pellingissä sijaitseva kesäpaikka Klovharun ja 

Ilolan Postimäki). Yhdistyksillä on lisäksi tärkeä rooli uusien 

asukkaiden kotiutumisessa. 


26


J U K K A P Y L VÄ S 

Näkymä Näsinmäeltä Vanhaan kaupunkiin. 

3.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 

3.2.1 Kansallinen kaupunkipuisto 

porvoon kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ovat 

valtakunnallisesti merkittäviä. Suomeen on tarkoitus 

perustaa noin 15 kansallista kaupunkipuistoa alueille, joissa 

rakennettu kaupunkiympäristö muodostaa arvokkaan kokonaisuuden 

hyvin säilyneen kulttuurihistoriallisesti merkittävän 

viher- ja suojelualueen kanssa. 

jokaisella kansallisella kaupunkipuistolla on oma roolinsa. 

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto kertoisi suomalaisesta 

kaupunkihistoriasta aina maan varhaisista asutusvaiheista 

lähtien. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa keskiaikainen 

Linnamäki ja Vanhan Porvoon kaupunkiarkkitehtuuri. 

porvoonjokilaakson kansallismaiseman monimuotoista 

kaupunkiluontoa täydentävät Porvoonjoen suisto 

sekä Stensbölen kartanon kulttuurimaisema ja ikimetsät. 

Kansallisromanttisen ajan maisemakuvastoon kuuluvat 

kaupunkinäkymät, metsäkuvat ja saaristolaismaisemat 

ovat yhä säilyttäneet asemansa Porvoossa. 

Kansallisen kaupunkipuiston muodostamisessa päätarkoitus 

on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden maisemien 

säilyttäminen, kehittäminen ja hoito siten, että niiden 

arvo säilyy. Toinen tehtävä on informoiva ja osallistava. 

Keskeisiä julkisia ulkotiloja ja viheralueita, toreja ja 

puistoja kehitetään aktiivisiksi toimintaja tapahtumapaikoiksi. 

Lähes unohdettujen historiallisten puistojen 

asema virkistysalueina on tarkoitus palauttaa. 

g 



aivan keskustan tuntumassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti 

arvokas Kokonniemi kuuluu olennaisesti Porvoon 

kaupunkipuistohankkeeseen. Kokonniemen kehittäminen 

monipuoliseksi ja eläväksi virkistysalueeksi on mahdollisuus, 

joka edellyttää yhteistyötä kaupungin eri toimialojen ja 

yksityisten toimijoiden välillä. Kansallisen kaupunkipuiston 

myötä on mahdollisuus kiinnittää huomiota viherympäristöön 

ja käydä julkista keskustelua kaupunkitilasta. Kansallinen 

kaupunkipuisto on toteutuessaan merkittävä osoitus 

halusta säilyttää ja kehittää kestävältä pohjalta Porvoon 

kulttuuriympäristöä. 

3.2.2 Muiden kulttuurihistoriallisesti 

merkittävien alueiden käytön kehittäminen 

porvoon 1800-luvulla rakennettu empirekaupunginosa 

muodostaa Vanhan kaupungin ohella toisen rakennushistoriallisesti 

merkittävän kokonaisuuden Porvoon keskustassa. 

Porvoon kaupunki omistaa osan Aleksanterinkadun, 

Runeberginkadun, Lukiokadun ja Piispankadun rajaaman 

empirekorttelin rakennuksista. Korttelin rakennuskanta 

ja miljöö muodostavat ehjän kokonaisuuden, jonka säilyminen 

on turvattava myös jatkossa. Lisäksi on suotavaa, 

että alue on tulevaisuudessa yhä monipuolisemmin kuntalaisten 

käytössä esimerkiksi pienimuotoisten kulttuuritapahtumien 

pitopaikkana tai käsityöläiskorttelina. 

Muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita ja kokonaisuuksia 

ovat muun muassa Linnamäki, Porvoon vanhan 

rautatieaseman seutu, Staffaksen kartano, Näsin kartano 

ja Ilolan Postimäki. Nämä alueet tarjoavat puitteet erityisesti 

kulttuurimatkailun kehittämiselle. Toimintojen suunnittelu 

ja toteutus on kuitenkin tehtävä alueiden ominaisluonnetta 

ja ympäristöarvoja kunnioittaen. 

porvoon kunnan alueella sijaitsee runsaasti myös muita 

historiallisesti kiinnostavia ja arvokkaita alueita saaristossa 

ja maaseudulla, joiden historia ja kulttuuriarvot tulisi 

nostaa entistä näkyvämmin esille. 

Saaristolais- ja rannikkokulttuuri elää vahvana muun 

muassa Pellingissä, Vessöössä, Pirttisaaressa ja Emäsalossa. 

Arvokkaita maaseudun kulttuuriympäristöjä on 

muun muassa Yliken kylämiljöö. 

yhtenä konkreettisena keinona lisätä kulttuuriympäristön 

arvostusta on miljöökasvatus eri toteutustapoineen. 

Miljöökasvatuksen tavoitteena on tarjota kaiken ikäisille 

kuntalaisille ja myös kesäasukkaille tärkeätä tietoa omasta 

elinympäristöstään. Samalla kun voidaan yhteistä kulttuuriperintöä 

tehdä tunnetuksi, niin voidaan vaikuttaa myönteisten 

ympäristöasenteiden syntyyn. 

Tiesitkö? 

Porvoon ruotsinkielinen kulttuuri elää erityisesti saariston ja rannikon kylissä. Matkailuelinkeinot ja erilaisten 

elämyspalveluiden tuotteistaminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi elinkeinoiksi perinteisten saaristolaisammattien 

rinnalle. 

Porvoon saariston kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusperintöä edustavat mm. arkkitehti Ernst Lohrmannin 

vuonna 1862 suunnittelema Söderskärin majakka sekä kirjailija, taiteilija Tove Janssonin ja taidegraafikko 

Tuulikki Pietilän kesäpaikka Klovharun Pellingin edustalla. Lisäksi rannikon kylissä on useita paikallista kulttuuria 

vaalivia kotiseutumuseoita. 

Itä-Uudenmaan saaristoon kuuluu kaikkiaan 1 805 saarta ja rantaviivaa on yhteensä 3 538 kilometriä. 

Vuonna 2004 Itä-Uudellamaalla oli 17 347 vapaa-ajanasuntoa ja mökkien säännöllisiä käyttäjiä oli 42 044 henkilöä. 

lähde: saaristo-ohjelma 2007-2010, sisäasiainministeriö. 



3.2.3 Ulkoalueet tapahtumapaikkoina 

sisätilojen lisäksi erityyppisiä ja -laajuisia kulttuuritapahtumia 

järjestetään ulkona erilaisissa ympäristöissä. 

Kaupunkisuunnittelulla ja viherrakentamisella luodaan edellytyksiä 

ulkoilmatapahtumien lisäksi niin sanotulle arjen 

kulttuurille: viihtyisiä kohtaamis- ja ajanviettopaikkoja, 

puitteita tapahtumille ja kaupunkikulttuurin eri ilmiöille. 

Porvoossa luontevia ja käytössä olevia tapahtumapaikkoja 

ovat esimerkiksi Vanha Raatihuoneentori, kaupungin 

muut torit ja aukiot, Kaupunginpuisto, Runebergin puisto, 

jokiranta, Taidetehtaan alue, Ilolan Postimäki ja Staffaksen 

kartanon alue. Kokonniemi ja Maari ovat perinteisiä vapaaajanviettopaikkoja, 

joissa järjestetään myös kulttuuritapahtumia. 

Ulkoalueita tulee porvoolaisten voida käyttää entistä 

enemmän ja monipuolisemmin. Ulkoilmatapahtumat elävöittävät 

kaupunkikuvaa, tavoittavat tasavertaisesti suuria 

ihmisjoukkoja, lisäävät yhteisöllisyyttä ja yleistä viihtyvyyttä. 

Ulkoilmatapahtumat eivät kuitenkaan saa aiheuttaa 

lähiseutujen asukkaille häiriötä eivätkä vahingoittaa 

arvokasta kulttuuriympäristöä. 

3.3 Museopalvelut ja taidekokoelmat 

kaupungin museopalveluiden järjestämisessä keskeisessä 

asemassa on Porvoon museo. Porvoon kaupungin ja Porvoon 

museoyhdistys ry:n tekemän sopimuksen mukaan Museo 

vastaa ja huolehtii kaupungin museopalveluista. Historiallisen 

museon ja Holmin kauppiastalon lisäksi Porvoon 

museo vastaa J. L. Runebergin kodin ja kaupungin taidekokoelmien, 

Yrjö A. Jäntin taidekokoelman, Walter Runebergin 

veistoskokoelman ja kaupungin taidekokoelman museaalisesta 

toiminnasta ja hoidosta. Porvoon luonnonhistoriallinen 

museo on liitetty Porvoon museoon vuonna 2007. 

Porvoon museon käytössä ovat Vanha raatihuone Historiallisena 

museona ja ns. Holmin talo, jossa avattiin 1700- 

luvun kauppiastalomuseo kesällä 2007. Museorakennusten 

peruskorjaus käynnistyi vuonna 2004 ja se jatkuu vuoteen 

2009 asti. Museolle myönnettiin määräraha perusnäyttelyiden 

uusimiseen. 

museon toimisto on sijainnut vuodesta 1999 lähtien 

Soturinkylässä ns. Museomakasiinissa, jonka korjaukseen 

tarvitun museoyhdistyksen lainan Porvoon kaupunki takasi. 

Rakennuksessa ovat lisäksi museon varastot, arkisto ja 

konservointitilat. 

porvoon museon toimintaa ohjaavat museolain määräykset. 

Porvoon museo antaa lain mukaisia museopalveluja 

esineellisen kulttuuriomaisuuden ja rakennetun kulttuuriympäristön 

asiantuntijana Porvoossa ja Itä-Uudenmaan 

maakunnassa. Porvoon museon ja Porvoon luonnonhistoriallisen 

museon yhdistymisen jälkeen Porvoon museo toimii 

myös Itä-Uudenmaan luontoon ja eläimiin keskittyvänä 

luonnonhistorian asiantuntijana. Porvoon luonnonhistoriallinen 

museo sijaitsee ns. Porvoontalossa. Sen käytössä on 

lisäksi varastotiloja Huhtisissa. 

g 

Tiesitkö? 

Museolain mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, 

historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuurija luonnonperintöä koskevan tiedon 

saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, 

harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. 

Valtio myöntää valtionosuutta ammattimaisesti hoidetuille museoille. 

lähde: museolaki 3. 8. 1992 /729 



3.3.1 Kaupunki on keskeinen 

museopalveluiden rahoittaja 

kaupunki tukee yksityistä Porvoon museota vuosittaisilla 

toiminta-avustuksilla. J. L. Runebergin kodin, Walter Runebergin 

veistoskokoelman ja Yrjö A. Jäntin taidekokoelman 

toimintavarat ovat puolestaan osa kulttuuritoimen talousarviota. 

kaikki museorakennukset ovat kaupungin omistuksessa 

lukuun ottamatta vuokratiloissa toimivaa Yrjö A. 

Jäntin taidekokoelmaa sekä J. L. Runebergin kotia, jonka 

omistaa Suomen valtio. Kaupunki vastaa kokonaisuudessaan 

museotilojen vuokrakustannuksista. Porvoon museo 

rahoittaa toimintaansa myös valtionosuuksilla, myyntituotoilla 

sekä avustuksin ja sponsorivaroin. 

3.3.2 Kaupungin taidekokoelma 

on osa kulttuuriperintöä 

kaupungin kulttuuritoimen tehtävänä on huolehtia siitä, 

että paikallista kulttuuriperintöä talletetaan kattavasti 

tuleville sukupolville muun muassa hankkimalla porvoolaisten 

taiteilijoiden teoksia kaupungin kokoelmaan. Taidehankintamäärärahat 

ovat kuitenkin olleet jo vuosia vähäiset, 

joten taidekokoelmaa on voitu 2000-luvulla kartuttaa vain 

muutamalla hankinnalla vuosittain. Kaupungin taidehankinnat 

edustavat nykytaidetta. Kokoelmaan kuuluvia 

teoksia sijoitetaan pääosin kaupungin julkisiin tiloihin ja 

henkilöstön työhuoneisiin. 

3.3.3 Porvoon taideyhdistys 

vastaa galleriatoiminnasta 

porvoon kaupungin ja Porvoon taideyhdistyksen tekemän 

sopimuksen mukaan taideyhdistys vastaa Vanhan Kappalaisentalon 

ja Taidehallin näyttelytoiminnasta. Kulttuuritoimi 

myöntää taideyhdistykselle tehtävää varten 

toiminta-avustusta. Tämän lisäksi taideyhdistys vastaa 

kokonaisuudessaan Taidelainaamo Konstan toiminnasta. 

Vanha Kappalaisentalo on kaupungin omistama kiinteistö. 

Konsta ja Taidehalli toimivat puolestaan Taidetehtaassa 

(Taidehalli syksystä 2007 lähtien). Taideyhdistyksen 

ylläpitämän näyttelytoiminnan lisäksi kaupungissa toimii 

yksityisiä gallerioita, kuten Staffasgalleria kaupungin omistamassa 

kiinteistössä. 

tiesitkö? 

Porvoon kaupungin taidekokoelmaan kuuluu noin 500 teosta. Kokoelmassa on lähinnä porvoolaisten taiteilijoiden 

töitä. Suuri osa teoksista on sijoitettu kaupungin henkilökunnan toimitiloihin ja yleisöpalvelutiloihin, kuten kirjastoihin 

ja terveyskeskuksiin. Borgå Gymnasiumin taidekokoelma, historiallinen kirjasto ja vanha huonekalukokoelma muodostavat 

oman poikkeuksellisen arvokkaan kokonaisuutensa kaupungin kokoelmassa. Taidekokoelman luettelointi on aloitettu 

1999. 

Yrjö A. Jäntin taidekokoelma. wsoy:n pääjohtaja Yrjö A. Jäntti (1905-1985), lahjoitti taidekokoelmansa vuonna 

1984 Porvoon kaupungille. Kokoelmassa on yli tuhat teosta 1900-luvulta: maalauksia, pienoisveistoksia, grafiikkaa, 

piirustuksia ja mitaleja. Kokoelma luetteloitiin alustavasti vuonna 2005. Kokoelma on esillä ns. wsoy:n taloon saneeratussa 

näyttelytilassa. Kokoelmaripustus uusittiin vuonna 2005. Tilassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, joiden 

valinnasta vastaavat kulttuuritoimi ja Porvoon museo. Jäntin taidekokoelman vuokrasopimus päättyy vuonna 2009. 

J. L. Runebergin koti on Suomen vanhin henkilöhistoriallinen museo. 

Kansallisrunoilijan koti avattiin yleisölle vuonna 1882. Rakennuksen ja irtaimiston omistaa Suomen valtio. 

Kotimuseon hallinnoinnista vastaa J. L. Runebergin kodin neuvottelukunta, johon kuuluu edustaja Museovirastosta, 

Porvoon museosta ja Porvoon kaupungista. Runebergin kodin peruskorjaus ja sen historiallisen puutarhan kunnostus 

valmistuivat vuonna 2004. Kokoelma luetteloitiin peruskorjauksen yhteydessä. 



3.4 Uusi taidemuseoyksikkö 

porvoon kuvataidetarjonta on pääosin vaihtuvia näyttelyitä 

järjestävien gallerioiden, Yrjö A. Jäntin taidekokoelman 

ja Porvoon museon varassa. Näyttelyitä järjestetään 

myös kirjastoissa ja Kulttuuritalo Grandin tiloissa. 

Kaupungin taidekokoelma on pääosin esillä kaupungin eri 

toimitiloissa ja henkilöstön tiloissa. Historiallisen museon ja 

Holmin talon peruskorjausten yhteydessä tehtyjen näyttelyiden 

uudistamisten jälkeen Porvoon museon taidekokoelmasta 

suuri osa on edelleen varastoituna eikä sitä ole 

mahdollista esitellä yleisölle. Porvoolaista nykytaidetta ei 

ole pysyvästi esillä lainkaan. 

Porvoosta puuttuu visuaalisille taiteille ja museoteoksille 

soveltuva korkealuokkainen näyttelytila, taidemuseo. 

Sen aikaansaaminen on tavoite, joka toteutuessaan 

mahdollistaisi kaupungin kuvallisen kulttuuriperinnön 

ja nykytaiteen esittelyn. Vaihtuville näyttelyille varatut 

tilat tarjoavat puitteet esitellä myös muiden järjestäjien ja 

museoiden kokoamia näyttelyitä. Keskittämällä museopalveluita 

yhteen rakennukseen voidaan tehostaa yleisöpalvelua, 

kehittää museopedagogiikkaa sekä hoitaa museokokoelmia 

ja muita museotoimintoja keskitetysti. 

uudessa museoyksikössä tulee olla näyttelytiloja 

Porvoon museon taidekokoelmalle, Porvoon kaupungin 

omistuksessa olevalle Walter Runebergin veistoskokoelmalle 

ja nykyisin vuokratiloissa toimivalle Yrjö A. Jäntin 

taidekokoelmalle. 

Tulevaisuuden tavoitteena on entistä paremmin 

yhdistää nykyisin erillään toimivat pienet yksiköt toimivaksi 

ja yleisöä palvelevaksi, keskeisellä paikalla sijaitsevaksi 

kokonaisuudeksi. Osa tätä kokonaisuutta voi olla 

lisäksi luonnonhistoriallinen näyttely. 

museoyksikön yhteyteen tulee rakentaa myös riittävän 

suuret varastotilat. Porvoon museon varastotarpeen lisäksi 

nykyiset varastotilat eivät riitä Yrjö A. Jäntin, Runebergin 

kodin, Walter Runebergin veistoskokoelman eivätkä Luonnonhistoriallisen 

museon tarpeisiin, eivätkä ne kaikilta 

osin täytä museovarastojen olosuhteille asetettuja vaatimuksia. 

museovarasto on edellytys esineellisen kulttuuriperinnön 

säilymiselle. Varasto on kuin pankki, johon korvaamaton 

kulttuuriesineistö on talletettu. Asianmukaiset varastotilat 

säästävät lisäksi ajan myötä teosten konservointikuluja. U 

Walter Runeberg (1838-1929) oli maamme ensimmäisiä koulutettuja kuvanveistäjiä. Veistoskokoelma sisältää 

yli 100 taideteosta, pääasiassa kipsiveistoksia ja erilaisia monumenttiteosten luonnoksia, laajan muotokuvagallerian 

sekä arvokasta arkistomateriaalia. 

Porvoon museo, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, johtaa ja ohjaa alueen museotoimintaa. 

Vuonna 1896 perustetun museon kokoelmat omistaa ja toiminnasta vastaa Borgå museiförening rf – Porvoon museoyhdistys 

ry. Museon toimialueita ovat historia, kuvataide ja rakennettu kulttuuriympäristö. 

Porvoon museo on Porvoon taidekoulun ja Porvoonseudun musiikkiopiston ohella yksi alueen suurimmista taidelaitoksista. 

Museon kokoelmaan kuuluu kansallisesti merkittäviä teoksia mm. Johan Knutsonilta, Albert Edelfeltiltä 

ja Ville Vallgrenilta sekä arvokkaat taideteollisuuskokoelmat Iris-tehtaan keramiikkaa ja huonekaluja sekä 

Saara Hopean lasitaidetta. 

Porvoon Luonnonhistoriallinen museo yhdistettiin vuonna 2007 Porvoon museoon. Luonnonhistoriallinen 

kokoelma tullaan luetteloimaan lähivuosina. 

Muita yksityisiä museoita: Ulkoilmamuseo Postimäki, Albert Edelfeltin ateljeemuseo, Hörbergsgården, 

Kråkön veneenrakentajainmuseo ja Porvoon nukke- ja lelumuseo. 

31 



4. KULTTUURIKOULUTUS, 

KULTTUURIELINKEINOT JA AMMATTILAISET 

4.1 Luovat toimialat 

4.1.1 Kulttuuriopetusta jokaisen ulottuville 

porvoon kansalaisopiston ja Borgå medborgarinstitutin 

rooli on huomattava kaupungin kulttuuritarjonnassa. 

Vapaan sivistystyön oppilaitoksina kansalaisopistot tuovat 

kulttuuria tunnetuksi ja jokaisen ulottuville. 

kansalaisopistojen toiminta lisää kuntalaisten kulttuurituntemusta 

ja harrastusta koko kulttuurikentän alueella. 

Monilla kulttuurin aloilla kansalaisopistot ovat ainoita aktiivisia 

opetuksen tarjoajia. 

4.1.2 Tie ammattilaisuuteen 

koulutuksen kautta 

paikallisesti järjestetty kulttuurija matkailualan 

ammattikoulutus (Amisto, Borgå folkakademi, Borgå hantverks- 

och konstindustriskola sekä ammattikorkeakoulut 

Haaga-Helia ja Laurea) tarjoavat nuorille ja aikuisille mahdollisuuden 

kouluttautua suoraan ammattilaisiksi ja hakeutua 

alan jatko-opintoihin korkeakouluihin ja yliopistoihin. 

ammattiin suuntautuva koulutus, kuten myös kulttuurialojen 

oppisopimuskoulutus edistävät paikallisesti 

tuotetun käsityön ja taiteen tarjontaa. Näin turvataan 

myös käsityö- ja taiteilija-ammattien jatkuvuus. 

Oppilaitokset järjestävät lisäksi erilaisia näyttelyitä ja 

toteuttavat elokuva- ja verkkotuotantoja. 

4.1.3 Polte-ohjelma tukee 

luovien alojen ammattilaisia 

luovat toimialat ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä 

elinkeinoja. Porvoossa asuu ja työskentelee 

runsaasti eri kulttuurialojen ammattilaisia, kuten kirjailijoita, 

muusikoita, kuvataiteilijoita ja käsityöläisiä sekä 

muita luovien alojen toimijoita, kuten suunnittelijoita, kulttuurituottajia 

ja media-alan ammattilaisia. 

Luovien alojen ammattilaisten asemaa ja toimintaedellytyksiä 

pyritään kehittämään muun muassa Polteohjelman 

avulla. 

Polte-ohjelma on Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan 

aluekeskusohjelman vuoden 2007 alussa käynnistämä 

kehityshanke, joka suunniteltiin yhdessä Uudenmaan aluekehitysyhtiö 

Culminatumin kanssa. 

vuosina 2007–2011 toteutettava kehitysohjelma pyrkii 

lisäämään alueen vetovoimaisuutta sekä taloudellista 

toimeliaisuutta kehittämällä luovien alojen verkostoja, 

osaamista ja infrastruktuuria. Kehitystyössä keskitytään 

alueelle merkittäviin liiketoiminta-alueisiin ja innovaatiotoimintaan. 

Kehitysohjelman tavoite on kehittää: 

k luovien alojen yrittäjien ja ammattilaisten 

markkinointiosaamista, 

k substanssi- ja liiketaloudellisen osaamista, 

k kulttuurija elinkeinoelämän yhteistyötä sekä 

kasvattaa verkostoja ja yrityskeskittymiä. 

polte-ohjelman toteutuksesta vastaa tehtävään huhtikuussa 

2007 valittu Uudenmaan aluekehitysyhtiö Culminatum 

Ltd Oy, jonka tehtävänä on hallinnoida sateenvarjoorganisaatiota 

ja toteuttaa siihen liittyviä hankkeita. 


32


4.1.4 Kaupunki taiteen ammattilaisten 

tukijana ja prosenttiperiaate 

ammattitaiteilijoita tuetaan parhaiten taideostoilla, 

tarjoamalla työtilaisuuksia, myöntämällä apurahoja ja 

avustuksia sekä tarjoamalla työtiloja. Porvoossa etenkin 

kuvataiteilijoita työllistävät oman luovan työn ohella oppilaitokset, 

Porvoon taidekoulu ja kansalaisopistot. 

useissa suomen kunnissa on käytössä prosenttiperiaate, 

jonka mukaan kunnat sitoutuvat käyttämään rakentamiskustannuksista 

tietyn prosenttiosuuden taiteen hankkimiseen 

ja/tai taiteelliseen suunnitteluun. Porvoossa 

prosenttiperiaatteen suositusta ei toistaiseksi ole noudatettu. 

2000-luvulla on kuitenkin hankittu taidetta joihinkin 

kohteisiin. Tämän lisäksi museoiden ja Borgå Gymnasiumin 

peruskorjausten yhteydessä on konservoitu sekä taideteoksia 

että muuta esineistöä. 

rakennusten lisäksi prosenttiperiaatetta tulee Porvoossa 

soveltaa kaikessa julkisessa rakentamisessa, kuten viheralueiden, 

katujen, teiden ja siltojen suunnittelussa ja 

toteuttamisessa. Julkisiin tiloihin sijoitettu taide ja esteettinen 

suunnittelu lisäävät kaikenikäisten kuntalaisten viihtyvyyttä 

ja luovat positiivista ja kulttuurimyönteistä ilmapiiriä. 

Porvoon kaupungin uudisrakennuksia tai laajempia 

peruskorjauksia suunniteltaessa hankkeiden rakennusja 

seurantatoimikuntiin tulee ottaa mukaan taiteilijoita 

suunnittelemaan rakennushankkeiden, kuten päiväkotien, 

koulujen, hoitolaitosten ja liikuntatilojen visuaalista ympäristöä. 

Taiteilijoiden esteettisen ja visuaalisen suunnittelun 

ammattitaitoa tulisi hyödyntää jo kaavoitusvaiheessa. 

luovien alojen harjoittaminen edellyttää tarkoitukseen 

sopivia toimitiloja ja työhuoneita. Taidetehtaassa otettiin 

vuonna 2006 käyttöön 16 uutta työhuonetta, joiden 

vuokria Taidetehtaan säätiö subventoi. Kaikkiaan Taidetehtaassa 

toimii liki 50 vuokralaista (v. 2007). 

Taidetehtaan peruskorjauksen myötä menetetään 

kuitenkin osa vanhoista työtiloista, joten työhuoneiden 

kokonaismäärä vähenee. Korvaavia tiloja on siten tarpeen 

löytää muualta. 

4.1.5 Porvoon taiteilijatalo 

porvoon kaupungin hallussa oleva Koulukujalla sijaitseva 

taiteilijatalo tarjoaa stipendiasunnon ja työtilan nuorelle 

ammattitaiteilijalle. Tiloista ei peritä vuokraa, mutta asukas 

vastaa itse muista asumiskustannuksista (sähkö, lämpö). 

Taiteilijatalon asukas valitaan hakemusten perusteella 

neljäksi vuodeksi kerrallaan. 

Tavoitteena on muuttaa Porvoon taiteilijatalon asukkaan 

valintakriteereitä siten, että asukkaaksi valittu taiteilija 

toimii samalla erikseen määritellyn ajan kaupungin-taiteilijana 

esimerkiksi muutaman kuukauden vuodessa. Hänen 

tulee tuolloin osallistua esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa 

ja hoitolaitoksissa toteutettaviin kulttuurija taidekasvatusprojekteihin. 

Tehtävistä sovitaan tarpeiden ja taiteilijan 

oman kiinnostuksen mukaan. Kaupungintaiteilijan tehtävä 

olisi määräaikainen eli kestäisi kolme vuotta. Peräkkäisten 

kaupungintaiteilijoiden tulisi edustaa taiteen eri aloja. U 

4.2 Kulttuurimatkailu 

porvoon kulttuuriohjelman laadinnassa on huomioitu 

yhteydet Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007-2013- 

kehittämisohjelmaan. 

Matkailustrategian mukaan maakunnan matkailun 

kehittämisen keskeiset painopisteet ovat tapahtumien, 

yritysmatkailun ja saariston matkailupalveluiden kehittäminen 

sekä sähköisen kauppapaikan luominen. 

kulttuurialan hyvinvointi on tärkeää matkailuelinkeinolle, 

jotta matkailijoille voidaan tarjota sisällöllisesti rikkaita ja 

tasokkaita elämyksiä. Itä-Uudenmaan matkailustrategiassa 

kulttuuritoimiala nähdään keskeisenä tuotekehityksen 

toimijana. Myös vuoropuhelun vahvistaminen kulttuurialan 

toimijoiden ja matkailulle tyypillisten toimialojen välillä 

vastaa matkailun kehittämisen innovaatiohaasteeseen. U 

33 



5. HENKILÖSTÖRESURSSIT JA VIESTINTÄ 

5.1 Kaupungin kulttuuritoimen henkilöstö 

kulttuuritoimen hallinnossa työskentelee vakituisesti 

kolme työntekijää: kulttuurijohtaja, kulttuurisihteeri 

ja toimistosihteeri. Muu kulttuuritoimen henkilökunta 

koostuu taidekoulun henkilökunnasta ja museoissa 

ja gallerioissa työskentelevistä museonhoitajista ja näyttelyn 

valvojista. Ajoittain käytettävissä on harjoittelijoita 

ja projektityöntekijöitä. 

nykyiset henkilöstöresurssit eivät riitä kulttuuritoiminnan 

uusiin kehittämishaasteisiin eivätkä kulttuuriohjelman 

täysipainoiseen toteutukseen. Henkilökuntaa tulee 

vahvistaa siten, että sen määrä ja osaaminen vastaavat 

toiminnan tarpeita. 

Tarve koskee ennen kaikkea kulttuurija taidekasvatuksen 

koordinointiin ja kehittämiseen sekä viestintään 

liittyviä tehtäviä. 

5.2 Viestintä ja asukkaiden osallistaminen 

toimiva ja kaikki asukkaat tasapuolisesti tavoittava 

viestintä on edellytys sille, että asukkaat saavat tietoa 

kulttuuripalveluista ja pystyvät siten niitä käyttämään. 

Suunnitelmallisuuden ja säännönmukaisuuden lisäksi viestintä 

tulee kohdentaa eri sidos- ja kohderyhmille niiden 

tarpeiden mukaisesti. Erityisesti Porvoon uusille asukkaille 

tulee tarjota tietoa kaupungin kulttuurija vapaa-ajanpalveluista. 

kulttuurin näkyvyyden lisääminen tiedotusvälineissä on 

yksi tavoitteista. Mediassa tulisi tuoda entistä enemmän 

esille kulttuuria koskevia päätöksiä ja herätellä yleistä 

keskustelua ajankohtaisista kulttuurielämää ja kulttuuriympäristöä 

koskevista asioista. 

Kunnan asukkailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kulttuuripalveluiden 

kehittämiseen. Asukkaille on luotava tasapuoliset 

mahdollisuudet tuoda esille toiveita ja aloitteita, 

ja heitä tulee kannustaa aktiivisuuteen. Keskusteluyhteyden 

syntyminen edellyttää toimivien ja eri väestöryhmille 

soveltuvien viestintämenetelmien käyttöä. Viestintää 

tulee kehittää ja suunnitella yhdessä muiden kulttuurialan 

toimijoiden kanssa. Viestintään kohdennettujen määrärahojen 

ja henkilöstöresurssien lisääminen ovat kehittämistyön 

keskeinen edellytys. 

5.2.1 Kulttuurifoorumi 

kaupungin kulttuuritoiminnan kehittämistyön tueksi 

on tavoitteena luoda avoin kulttuurifoorumi, joka tarjoaa 

tasaveroisen keskusteluareenan kulttuurin ajankohtaisista 

asioista kulttuurialojen toimijoille, sidosryhmille ja kuntalaisille. 

Kulttuurifoorumi lisää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia 

ja samalla kulttuurin ja kulttuurikeskustelun näkyvyyttä. 

Sen toimintamuotoina ovat työpajat, koulutus- ja 

suunnittelupäivät, seminaarit ja luennot. 

foorumi tulee kokoontumaan kaupungin kulttuuritoimen 

kutsumana kerran tai kahdesti vuodessa. Vuosien 2007– 

2011 aikana tehdään yhteistyötä Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman 

kanssa, joka järjestää yhden maakunnallisen 

foorumin kerran vuodessa. 

5.2.1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 

kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (paras) myötä 

on tarve koordinoida ja järjestää kulttuuripalveluita hallinnollisesti 

entistä keskitetymmin Itä-Uudenmaan alueella 

yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Keskittäminen ei 

kuitenkaan saa vaarantaa palveluiden monipuolisuutta ja 

niiden saatavuutta. Monista muista toimialoista poiketen 

kulttuurija vapaa-aikapalvelut ylittävät jo nykyään 

kuntarajat; lähes kaikki palvelut ovat vapaasti naapurikuntalaisten 

ja myös matkailijoiden käytössä. U 


34

6. KULTTUURIOHJELMAN 

SEURANTA JA ARVIOINTI 

kulttuuriohjelman toteutumista seurataan vuosittain 

kulttuuritoimen talousarvion ja toimintasuunnitelman 

yhteydessä. 

Tulevaisuudessa järjestettävän kulttuurifoorumin 

yhteydessä saadaan arvokasta palautetta kuntalaisilta 

ja sidosryhmiltä. Säännöllisesti toteutettavat asiakaskyselyt 

ovat lisäksi yksi keino seurata kuntalaisten ja 

matkailijoiden tyytyväisyyttä tarjolla oleviin palveluihin. 

Palautteen pohjalta voidaan tarkistaa kulttuuriohjelman 

tavoitteiden toteutumista ja ohjelman painotuksia. 

Kulttuuriohjelma päivitetään vuonna 2010 sidosryhmien 

kanssa. U 

35 


IV KULTTUURIOHJELMAN 

TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 

Hankkeet linjaavat kehittämistoimia vuoteen 2015 mennessä. 

Kolmivuotiskauden 2008–2010 hankkeet on aikataulutettu erikseen. 

Sen jälkeen ohjelma päivitetään. Hankkeiden numerointi vastaa ohjelmatekstin 

numerointia kohdassa III Kulttuuriohjelman osa-alueet. 

1. KULTTUURIPALVELUT 

1.1 Kulttuurikoordinaattorin toimi 

Perustetaan lasten ja nuorten kulttuurija taidekasvatuksesta 

suunnittelusta, kehittämisestä ja organisoinnista 

vastaavan koordinaattorin toimi kulttuuritoimen 

alaisuuteen. Toimenkuvaan kuuluvat mm. kulttuurikoulun 

vetovastuu, taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän 

kehittämishanke ja kaupungin hallintokuntien, erityisesti 

koulujen ja päiväkotien sekä taideoppilaitosten väliset 

yhteistyöhankkeet. 

Aikataulu: toimi perustetaan 1. 1. 2008 

Kustannukset: 40 000 €/vuosi (palkka) 

Rahoitus: kaupunki, valtionosuus taiteen perusopetukseen 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi yhdessä kaikkien lasten 

ja nuorten kulttuuripalveluiden tuottajien kanssa 

1.1.1 Päiväkodit ja koulut 

k Tuetaan kulttuurin viemistä käyttäjien luokse 

päiväkoteihin ja kouluihin: teatteriesitykset, konsertit, 

kiertonäyttelyt, taiteilijavierailut. 

k Järjestetään vierailuja museoihin ja kulttuuritaloihin: 

vastataan kuljetuskustannuksista sekä 

sisäänpääsymaksuista. 

k Tarjotaan koulutusta ja kulttuurikasvatusta päiväkotien 

henkilöstölle ja koulujen opettajille. 

k Kehitetään uusia toimintamuotoja yhteistyössä 

päiväkotien, koulujen ja taiteen ammattilaisten kanssa, 

esim. kummitaiteilijat, päiväkotien ja koulujen yhteistyöopettajat, 

ilta- ja aamupäivätoiminta, 

kerhotoiminta, työpajat. 

Aikataulu: 2008–2010 (kehittämishanke) 

Kustannukset: 30 000 €/vuosi 

Rahoitus: kaupunki 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi, päiväkodit, koulut, 

aamupäivä- ja iltapäiväkerhotoiminta, taiteen ja kulttuurin 

ammattilaiset, museot ja kulttuuritalot 

1.1.2 Kulttuurikoulu 

k Kehitetään edelleen Porvoon kulttuurikoulumallia, 

lukuvuonna 2007–2008 tavoitteena on käynnistää 

”kulttuurikapsäkki” eli kiertävä kulttuurikasvatustoiminta. 

k Suunnitellaan kulttuurikasvatuksen sisältö tukemaan 

ja täydentämään kuntakohtaisia opetussuunnitelmia. 

k Tuotetaan opetusmateriaalia kohderyhmille 

paikallisesta kulttuuriperinnöstä. 

k Tiivistetään entisestään yhteistyötä eri 

toimijoiden välillä. 


IV KULTTUURIOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 

Aikataulu: jatkuva 


Rahoitus: kaupunki, erikseen haettavat avustukset 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi, Porvoon taidekoulu, 

Porvoonseudun musiikkiopisto, kirjasto, Porvoon museo, 

koulut ja päiväkodit 

1.1.3 ja 1.1.4 Taiteen perusopetus 

k Taataan taidekoulun ja musiikkiopiston 

toimintaedellytykset ja pysyvät toimitilat. 

k Tuetaan ja kehitetään taiteen perusopetuksen 

yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen 

yhtenäistämis- ja laajentamishanketta (yom). 

k Luodaan Itä-Uudenmaan taideoppilaitosten 

yhteistyöverkosto (into). 

k Laaditaan taiteen perusopetuksen kehittämisohjelma 

vuonna 2008. 

Aikataulu: yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen 

kehittäminen 1. 8. 2008 alkaen, jatkuva 

Kustannukset: 3 000 €/vuosi mm. yhteinen tiedotusja 

markkinointimateriaali, arvioinnin kehittäminen. 

20 000 €/vuosi vuodesta 2009 alkaen toiminta-avustus 

yksityisille järjestäjille. 

Rahoitus: kaupunki, valtionosuus taiteen 

perusopetukseen 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi, Porvoonseudun musiikkiopisto, 

Porvoon taidekoulu, Porvoon kansalaisopisto, 

Borgå medborgarinstitut, Hantverkskolan FLINK, Porvoon 

tanssistudio, Sirkuskoulu Bravuuri, Sydkustens landskapsförbund, 

Taidetehtaan tanssikoulu, Taito Uusimaa, muut 

Itä-Uudenmaan kunnat 

1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien 

kulttuuripalvelut 

Luodaan uusia yhteistyömuotoja sosiaalija terveystoimien 

vanhuspalveluiden ja vammaispalveluiden kanssa. 

Suunnitellaan erityisryhmien kulttuuripalveluita yhdessä 

niiden käyttäjien kanssa. 

Aikataulu: 2009 (suunnittelu) 


Rahoitus: kulttuuritoimi, sosiaalija terveystoimi, erikseen 

haettavat avustukset 

1.3 Kansainvälistyminen 

ja monikulttuurisuus 

k Osallistutaan kaupungin kansainvälistymisstrategian 

laadintaan. 

k Suunnitellaan maahanmuuttajien kulttuuripalveluita 

yhteistyössä maahanmuuttajien edustajien, 

ulkomaalaistoimiston ja sivistystoimen muiden 

tehtäväalueiden kanssa. 

k Osoitetaan tiloja monikulttuuriselle toiminnalle 

esim. kohtaamispaikat, kulttuurikahvila, toimintaja 

näyttelytilat. 

k Osallistutaan Venäjä-hankkeen kulttuuritavoitteiden 

toteuttamiseen. 

k Tuetaan kansainvälisten tapahtumien järjestämistä 

avustuksin: festivaalit, taiteilijaresidenssitoiminta, 

pohjoismainen yhteistyö. 

k Tarjotaan museopalveluita yhä useammalla kielellä: 

opastukset, esittelymateriaali. 


38


1.3.1 Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut 

Aikataulu: valmisteluun 2009 (yksivuotinen pilottihanke) 


Rahoitus: kulttuuritoimi, sosiaalija terveystoimi ja 

ulkomaalaispalvelut, erikseen haettavat avustukset 

Yhteistyötahot: kulttuurija vapaa-aikatoimi, sosiaalija 

terveystoimi, ulkomaalaispalvelut, Porvoon museo, 

Porvoon oppaat 

1.3.3 Venäjä-yhteistyö 

Porvoon valtiopäivät 2009 

Aikataulu: 2007–2009 

Kustannukset: 200 000 € ja muut erikseen haettavat 

avustukset 

Rahoitus: Porvoon kaupunki, avustukset (opm, säätiöt, 

Itä-Uudenmaan liitto) 

Vastuutaho: juhlavuoden toimikunta (Porvoon kaupunki, 

Porvoon museo, Itä-Uudenmaan liitto, seurakunnat, 

tuomiokapituli) 

Yhteistyötahot: Merkkivuoden 1809 valtuuskunta 

(valtioneuvoston kanslia) ja paikalliset toimijat 


Kustannukset: hankekohtaisesti 

Rahoitus: Porvoon kaupunki, muut toimijat 

Yhteistyötahot: Venäjä-verkosto, taiteen 

ja kulttuurin ammattilaiset 

Yhteistyömuoto: asiantuntijapalvelut 

S T E F A N B R E M E R 

1.4 Kulttuuritapahtumat 

Avanti! on vakituinen kesävieras Porvoossa. 

1.4.1 Perinteet ja tapahtumien 

kehittäminen 

k Vaalitaan perinteitä ja osallistutaan uusien 

tapahtumien kehittämiseen yhdessä kulttuurija 

matkailualan muiden toimijoiden kanssa. 

k Toteutetaan Porvoon valtiopäivien juhlavuosihanke 

2007–2009. 

k Toteutetaan säännöllisiä asukastyytyväisyyskyselyitä 

tapahtumien kehittämiseksi. 

1.4.2 Tapahtumien järjestäjien tukeminen 

k Lisätään laadukkaiden tapahtumien määrää ja kehittymismahdollisuuksia 

avustusmäärärahoja kasvattamalla. 

k Tuetaan Polte-ohjelman festivaalitoimiston 

ja sparrausringin toteuttamista. 

k Kehitetään uusia toimintamuotoja yhdistysten 

toiminnan tukemiseksi, esim. järjestötapahtumat 

yhteistyössä sivistystoimen muiden toimialojen kanssa 

(vrt. Porvoon Pamaus vuosina 2005 ja 2006). 



k Kehitetään yhteistyössä Kulturföreningen Grandin ja 

muiden alan toimijoiden kanssa entistä monipuolisempaa 

ja myös iltaisin ja viikonloppuisin palvelevaa 

kulttuurin infopistettä. 

Avustusmäärärahojen korottaminen 


Kustannukset: vuosittainen korotus 10 000 euroa 

Rahoitus: Porvoon kaupunki 

1.5 Teatteri ja muut esittävät taiteet 

k Luodaan sateenvarjo-organisaatio tukemaan 

esittävien taiteiden toimintaa. 

k Rakennetaan kesäteatterinäyttämö Kokonniemeen. 

Aikataulu: 2007 laaditaan hankesuunnitelma, 

2008–2009 teatterinäyttämö rakennetaan 


Yhteistyötahot: tekninen ja ympäristötoimi, teatterialan 

toimijat 

2. KULTTUURITALOT 

2.1 Taidetehdas 

Kulttuuritoiminnan kannalta keskeisten, jo nykyisin kulttuurin 

käytössä olevien tilojen säilyminen tulee turvata 

peruskorjauksen ja toimintojen kehittämisen yhteydessä. 

Näitä tiloja ovat: 

Ateljeekerros ja nykyinen Aktia-sali 

Ateljeekerros säilyy taiteilijoiden työtiloina ja näyttelytiloina. 

Tavoitteena on yhdistää näyttelytoiminta mm. 

työpajatoimintaan. Taidehalli siirretään ateljeekerrokseen 

ja toimintaa kehitetään kulttuuritoimen, Porvoon 

taideyhdistyksen ja Taidetehtaan vuokralaistoimikunnan 

kanssa. Talon muista osista osoitetaan myös tiloja taiteen 

ammattilaiskäyttöön. 

Avanti-sali oheistiloineen 

Avanti-sali tarjoaa joustavat ja monipuoliset tilat suurille 

yleisötilaisuuksille (konsertit, messut, näyttelyt, juhlat, 

seminaarit ym.). Kamariorkesteri Avanti!n Suvisoitto 

järjestetään salissa. Oheistiloihin kuuluvat yleisöä 

palvelevat lämpiö, esiintyjien taukotilat, varastot 

ja tekniset tilat. 

Teatteri ja muut esittävät taiteet 

Porvoon Teatterin käytössä oleva tila ja sen oheistilat 

(yleisöpalvelutilat, esiintyjien tilat ja varastot) kunnostetaan 

palvelemaan myös muita teatteriryhmiä ja esittävän 

taiteen harrastajia ja ammattilaisia (mm. sirkus- ja tanssitaide). 

Työpajatoiminta 

Taidetehtaaseen keskitetään keramiikka-, puu- ja metallityöpajat 

ja grafiikanpaja. Nykyinen Rihkamakadulla 

toimiva kaupungin grafiikanpaja siirretään Taidetehtaaseen. 

Pajat palvelevat sekä harrastajia, ammattilaisia että 

kouluja (mm. Porvoon taidekoulu, kulttuurikoulu, kansalaisopistot). 

Opetus- kokous- ja kokoontumistilat 

Taidetehtaaseen kunnostetaan kuntalaisia ja eri harrastajaryhmiä 

palvelevia kokoontumistiloja sekä opetustiloja 


40


mm. kulttuurikoulun ja luontokoulun käyttöön sekä palvelemaan 

monikulttuurista toimintaa. 

k Taidetehdas peruskorjataan kulttuurin ammattilaisten 

ja harrastajien monitoimitilaksi ja kaikenikäisten 

porvoolaisten kohtauspaikaksi. 

k Taidetehdas tarjoaa tilat vakituiselle teatteritoiminnalle 

ja työhuoneita taiteen ammattilaisille ateljeekerroksessa 

sekä riittävästi toimintojen vaatimia varastotiloja. 

k Rakennetaan monipuolisella esitystekniikalla varus 

tettu monitoimisali, jossa huomioidaan erityisesti 

ammattimaisen konserttitoiminnan tarpeet. Tilojen 

yhteyteen tulee rakentaa asianmukaiset oheistilat 

(sosiaalitilat, yleisöpalvelutilat, kahvila/ravintola ym.). 

k Luodaan toimintamalli kulttuuritoiminnan hallinnointia 

ja kehittämistä varten. 

Taidetehtaan peruskorjaus 

ja kehittäminen kulttuurikeskukseksi 

Aikataulu: 2007– 

Vastuutaho: Porvoon kaupunki ja rakennuttaja 

Yhteistyötahot: Porvoon Taidetehtaan säätiö, 

kulttuuritoimi, Porvoon taideyhdistys, tekninen ja ympäristötoimi 

2.2 Kulttuuritalo Grand 

Kulttuuritalo Grandin asemaa kulttuurin infokeskuksena 

kehitetään yhteistyössä Kulturföreningen Grandin ja 

kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Lisätään vuosittaisia 

kiintiöpäiviä. 

Aikataulu: 2009 

Kustannukset: 30 000 € (Grand-kiintiön korotus) 


Vastuutaho: Kulturföreningen Grand r.f. 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi, Fastighets Ab Svenska 

Gården i Borgå ja Evenemax 

3. KULTTUURIPERINTÖ 

JA -YMPÄRISTÖ 

3.1 Kulttuuriperinnön 

ja -ympäristön vaaliminen 

k Tiivistetään yhteistyötä kaupunkisuunnittelun (kaavoitus, 

puistoyksikkö), rakennusvalvonnan, ympäristötoimiston, 

maakuntamuseon ja Itä-Uudenmaan liiton 

kanssa. 

k Lisätään kulttuuriperinnön näkyvyyttä, esim. merkitään 

maiseman muistipaikat maastoon (infotaulut). 

k Suunnitellaan miljöökasvatukseen liittyvää tiedotusmateriaalia 

ja koulutusprojekteja sekä lapsille että aikuisille 

yhteistyössä mm. maakuntamuseon, luonnonhistoriallisen 

museon, ympäristötoimiston, luontokoulun ja 

Salvuksen kanssa. 

k Kehitetään Itä-Uudenmaan maakuntakirjaston 

Via Regis -tietokantaa siten, että kirjailijoiden rinnalle 

saadaan tiedot muusikoista ja taiteilijoista. 

k Tuetaan asukkaiden sekä asukas-, kaupunginosaja 

kyläyhdistysten roolia paikallisen aineellisen 

ja henkisen kulttuuriperinnön, kulttuurimaiseman, 

ympäristön hoidon ja rakennuskulttuurin säilyttäjänä 

ja kehittäjänä. 



Miljöökasvatus 

Aikataulu: 2010– (pilottihanke) 


Rahoitus: Porvoon kaupunki, erikseen haettavat avustukset 

Yhteistyötahot: Porvoon museo yhteistyössä kulttuuritoimen 

ja ympäristötoimiston kanssa, taidealojen oppilaitokset, 

Itu–SAFA, Salvus, asukas- ja kyläyhdistykset 

3.2 Kulttuurihistoriallisesti 

arvokkaat alueet 

k Tuetaan kansallisen kaupunkipuiston toteutusta. 

k Päivitetään ja toteutetaan Kokonniemen virkistyskäyttösuunnitelma 

yhteistyössä kaupunkisuunnittelun, 

puistoyksikön, kulttuurija liikuntatoimen sekä alueella 

toimivien yksityisten toimijoiden kanssa. 

k Osallistutaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 

alueiden kulttuurimatkailuhankkeiden suunnitteluun 

ja kehittämiseen. 


Kustannukset: tapauskohtaisesti 

Rahoitus: tapauskohtaisesti 

Yhteistyötahot: kulttuurija liikuntatoimi, tekninen ja 

ympäristötoimi, Porvoon museo ja Porvoon matkailutoimisto 

3.2.3 Ulkoalueet tapahtumapaikkoina 

Luodaan edellytykset ulkoalueiden entistä monipuolisemmalle 

tapahtumakäytölle yhteistyössä teknisen toimen, 

matkailutoimiston ja liikuntatoimen kanssa. 


Kustannukset: tapauskohtaisesti 


Yhteistyötahot: tekninen ja ympäristötoimi, matkailutoimisto 

ja liikuntatoimi 

3.3 Museopalvelut ja taidekokoelmat 

3.3.1 Näyttelytoiminta Aktia-salissa 

k Järjestetään Taidetehtaan ateljeekerroksen näyttely 

toiminta yhteistyössä Porvoon taideyhdistyksen, 

Taidetehtaan säätiön ja Taidetehtaan vuokralaistoimikunnan 

kanssa 2007–2008. 


Kustannukset: 90 000 € (tilan kunnostaminen näyttelykäyttöön) 

Rahoitus: kulttuuritoimi, Porvoon Taidetehtaan säätiö 

Yhteistyötahot: Porvoon taideyhdistys, Taidetehtaan 

säätiö ja Taidetehtaan vuokralaistoimikunta 

3.3.2 Museomestarin toimi 

k Perustetaan Porvoon museon alaisuuteen museomestarin 

toimi 1. 6. 2009 alkaen. Museomestarin 

tehtävänä on palvella kaikkia Porvoon kaupungin 

ja Porvoon museon museo- ja näyttely-yksiköitä. 

Aikataulu: 1. 6. 2009– 




42


3.3.3 Uusi perusnäyttely 

Vanhaan raatihuoneeseen 2009 

4. KULTTUURIELINKEINOT 


Kustannukset: sisältyvät peruskorjauksen investointimäärärahoihin 

Rahoitus: Porvoon kaupunki ja valtio 

Vastuutaho: Porvoon museo 

3.4 Uusi taidemuseoyksikkö 

k Käynnistetään uuden näyttely- ja museotilan toimintamallin 

ja organisaation suunnittelu. 

Taidemuseoyksikön ensisijainen sijoituspaikka on Länsirannalla 

Taidetehtaan läheisyydessä. 

k Huomioidaan museoyksikön suunnittelussa kaupungin 

ja Porvoon museon yhteisten museovarastojen, huoltoja 

konservointitilojen tarve sekä museopedagogiikan tilatarve. 

k Edistetään museoiden toimintaan liittyviä yhteistyöhankkeita, 

erityisesti kulttuurija taidekasvatustoimintaa 

ja esinekonservointia. 

Aikataulu: suunnittelu 2010 


Yhteistyötahot: Porvoon kaupunki, Porvoon museo, 

Porvoon taideyhdistys 

4.1 Luovat toimialat 

k Tuetaan Polte-ohjelman toteutumista. 

k Informoidaan aktiivisesti prosenttiperiaatteesta ja 

noudatetaan sitä uudisrakentamisen ja suurten peruskorjaushankkeiden 

yhteydessä. 

k Uudistetaan Porvoon taiteilijatalon sääntöjä: taiteilijatalon 

asukas on samalla kaupungintaiteilija, jonka 

tehtäviin kuuluu osallistua osa-aikaisesti ja erikseen 

sovittavalla tavalla lasten ja nuorten taidekasvatushankkeisiin. 

k Luodaan taiteilijoille työtilaisuuksia mm. kouluissa, 

päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa käyttämällä heitä 

konsultteina sekä työpajojen ohjaajina ja koulujen 

kummitaiteilijoina. 

4.1.3 Polte-ohjelma 


Kustannukset: 2007, 100 000 €, 

2008–2011, 150 000 €/vuosi 

Perusrahoitus: Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan liitto 

Vastuutaho: Porvoon kaupunki 

Yhteistyötahot: Porvoon kaupunki, Itä-Uudenmaan 

liitto, Culminatum Ltd Oy 



4.1.4 Prosenttiperiaate 


Kustannukset: yksi prosentti tai muuten määritelty 

summa hankkeen kokonaiskustannuksista 


Yhteistyötahot: hankkeen rakennustoimikunta kulttuuritoimen 

kanssa ja ammattitaiteilijat 

4.1.5 Taiteilijatalon sääntöjen 

uudistaminen 

Aikataulu: valmistelu 2008 

Kustannukset: 2 000 €/vuosi (materiaali- ja matkakulut) 

Rahoitus: kulttuuritoimi 

Vastuutaho: sivistyslautakunta ja kulttuuritoimi 

4.2 Kulttuurimatkailu 

k Osallistutaan kulttuurimatkailun kehittämiseen 

mm. edistämällä taiteen ammattilaisten 

ja matkailijoiden kohtaamisia. 

5. HENKILÖSTÖRESURSSIT 

JA VIESTINTÄ 

5.1 Kaupungin kulttuuritoimen henkilöstö 

k Kehitetään hallintorajoja ylittäviä työskentelytapoja 

ja panostetaan henkilöstön koulutukseen. 

5.2. Viestintä ja asukkaiden osallistaminen 

k Perustetaan tiedottajan toimi, jonka tehtävänä 

on vastata erityisesti kulttuuritoimen, 

taidekoulun ja musiikkiopiston sisäisen ja ulkoisen 

viestinnän sekä markkinointiviestinnän toteutuksesta. 

k Laaditaan kulttuuritoimen viestintäsuunnitelma. 

k Toteutetaan viestintää monipuolisesti ja otetaan 

huomioon myös erityisryhmien tarpeet: tiedotuslehdet, 

esitteet, Internet, yleisötilaisuudet. 

k Tehostetaan tiedotusvälineille suunnattua viestintää. 

k Toimitaan yhteistyössä sivistystoimen muiden 

tehtäväalueiden ja kolmannen sektorin kanssa: 

otetaan aktiivisesti yhteyttä uusiin asukkaisiin ja tarjotaan 

heille tietoa sivistystoimen palveluista 

(painotuotteet, verkkojulkaisut). 

k Osallistutaan Itä-Uudenmaan liiton hallinnoiman 

kulttuuriportaalin kehittämiseen. 

k Organisoidaan tapahtumatiedotusta, kehitetään 

verkkotiedotusta, pystytetään ilmoitustauluja 

kaupungille. 

Tiedottajan toimi 

Aikataulu: 1. 1. 2009 alkaen 


Rahoitus: kulttuuritoimi, taidekoulu, musiikkiopisto 

ja muut sivistystoimen tehtäväalueet 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi, taidekoulu, 

musiikkiopisto ja muut sivistystoimen tehtäväalueet 

Asukkaiden osallistaminen 

k Kehitetään asukkaiden palautteenantomahdollisuuksia 

ja vuorovaikutteisia verkkopalveluita. 

k Suoritetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä 

yhteistyössä esim. Haaga-Helian kanssa. 


44




Rahoitus: kulttuuritoimi 

Vastuutaho: kulttuuritoimi 

Yhteistyötahot: Haaga-Helia 

5.2.1 Kulttuurifoorumi 

k Kutsutaan koolle kulttuurifoorumi vahvistamaan 

kulttuuritoimen ja sen sidosryhmien ja kolmannen 

sektorin välistä yhteistyötä. 

k Järjestetään kulttuurin eri sidosryhmille 

seminaari-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. 



Rahoitus: kulttuuritoimi ja Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma 

yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa 

Vastuutaho: kulttuuritoimi 

Yhteistyötahot: kulttuuritoimi, Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma 

5.2.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 

(PARAS) 

k Laaditaan alueellinen selvitys kunnallisista 

ja muista kulttuuripalveluista Itä-Uudellamaalla 

PARAS-hankkeen jatkovalmistelun pohjaksi. 

Aikataulu: 2007 

Yhteistyötahot: Itä-Uudenmaan kunnat 


matkalla 2007–2015 

kirjoitus- ja toimitustyö sari hilska ulkoasu jukka pylväs kuvitus jenni tuominen ja jukka pylväs 

kannen kuva hanne kauppinen paino tt-urex 2007 

porvoon kaupungin kulttuuritoimi rihkamakatu 4a, 06100 porvoo | puh 019 520 211 | kulttuuritoimi@porvoo.fi

MATKALLA 2007–2015 

Porvoon kaupungin kulttuuritoimen julkaisu 2007

matkalla porvoon kaupungin kulttuuriohjelma vuosille 2007â2015

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template ?

matkalla porvoon kaupungin kulttuuriohjelma vuosille 2007â2015