Personaltidning/Henkilöstölehti 2/2008 - Jakobstad

Personaltidning/Henkilöstölehti 2/2008 

Ben Griep/Gerd Sunngren

Omformning i 

vårdkedjor 

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

Hoitoketjua 

tarkistetaan 

Hösten har från ett världsekonomiskt 

perspektiv inneburit exceptionella tider. 

Finanskrisen, som hade sin upprinnelse 

i de s.k. subprimelånen i USA, 

har spridit sig som en löpeld genom 

världsekonomin och ingen del av världen 

går säker från recessionen. 

Finland och Jakobstad är inget undantag. 

Många är de nyheter om samarbetsförhandlingar 

som vi har fått höra 

och läsa om den senaste tiden. Alla 

tecken tyder på att vi har några knappa 

år framför oss i ekonomiskt hänseende. 

I skrivande stund har vi fått skriva ner 

skatteintäktsprognosen för 2009 med 

över 700 000 euro och allt tyder på att 

det inte blir enda gången under 2009 vi hamnar att göra så. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

För staden innebär det att den basservice vi producerar blir allt 

viktigare för stadsborna. När vi samtidigt kommer in i ett läge 

där skatteunderlaget sviktar måste vi alla tillsammans hjälpas åt 

att komma över de svåra tiderna. 

Paradoxen är att samtidigt som vi hamnar att strama åt bältet 

måste vi också göra punktvisa noggrant övervägda satsningar. 

En av de viktigaste satsningarna sker nu på äldrevården. Det 

innebär startskottet på en stor förändringsprocess där vi omformar 

våra vårdkedjor från anstaltsbetoning till en satsning på 

öppenvård. Kombinerat med det arbetet vi gör inom ramen för 

KSSR-processen finns här en stor potential till effektiveringar. 

Mitt i alla dessa dystra nyheter är behovet stanna upp och ladda 

batterierna viktigare än någonsin. Jag tackar alla anställda och 

förtroendevalda för ett väl utfört värv under 2008. Samtidigt 

lyckönskar jag all nya och nygamla förtroendevalda inför den nya 

mandatperioden. 

Sist men inte minst tillönskar jag alla anställda och förtroendevalda 

med familjer en Riktigt God Jul och ett Framgångsrikt Nytt 

År. 

Kulunut syksy on ollut maailmantalouden 

kannalta poikkeuksellista 

aikaa. Rahoituskriisi, joka sai alkunsa 

USA:n nk. subprime-lainoista, on 

levinnyt kulovalkean tavoin kaikkialle 

maailmantalouteen eikä millään 

puolella maailmaa olla turvassa 

taantumalta. 

Suomi ja Pietarsaari eivät nekään 

muodosta poikkeusta. Olemme saaneet 

lukea ja kuulla tuon tuostakin 

uutisia yhteistoimintaneuvotteluihin 

ryhtymisestä. Kaikki merkit viittaavat 

siihen, että edessämme on niukan 

talouden vuosia. Tätä kirjoitettaessa 

on vuoden 2009 verotuottoennustetta 

saatu pienentää yli 700 000 eurolla ja kaikki viittaa siihen, ettei 

vuosi 2009 jää ainoaksi laadussaan. 

Tuo kaikki merkitsee kaupungille sitä, että kaupunkilaisille tuottamamme 

peruspalvelut käyvät yhä tärkeämmiksi. Kun samalla 

joudumme tilanteeseen, jossa veropohja heikkenee, on meidän 

kaikkien puhallettava yhteen hiileen selviytyäksemme vaikeista 

ajoista. 

Paradoksaalista kyllä meidän on myös tehtävä eräitä tarkkaan 

harkittuja panostuksia samalla kun vyötä on kiristettävä. 

Tärkeimpiin asioihin kuuluu nyt vanhushuoltoon panostaminen. 

Sen alkuna on suuri muutosprosessi, jossa laitoshoitopainotteisia 

hoitoketjuja muutetaan avohoitopainotteisiksi. PARAS-hankkeessa 

tehtävään työhön yhdistettynä tehostamismahdollisuudet 

ovat varsin suuret. 

Kaikkien näiden synkkien uutisten keskellä on entistäkin tärkeämpää 

pysähtyä lataamaan akkuja. Kiitän kaikkia työntekijöitä 

ja luottamushenkilöitä hyvästä työstä vuoden 2008 aikana. Samalla 

toivotan onnea kaikille uusille ja uudelleen valituille luottamushenkilöille 

uudeksi toimikaudeksi. 

Lopuksi toivotan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille 

ja heidän perheilleen Oikein Hyvää Joulua ja Menestyksekästä 

Uutta Vuotta! 

Mikael Jakobsson 

stadsdirektör 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 2/2008 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktör/Vierailevat toimittajat: Britt-Helen Tuomela-Holti, 

Ralph Rönnqvist, Tiina Höylä-Männistö 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep, Maria Kivilompolo 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

Foto/Kuvat: Tiina Höylä-Männistö 

Henkilöstöyhdistyksen toimintaa 

VAELLUKSELLA BÄCKBYSSÄ 

Henkilöstöyhdistys järjesti syksyllä ensimmäisen ohjatun vaelluksen, 

joka tehtiin Bäckbyn maastossa Pedersöressä. Oppaanamme 

oli Matias Kanckos, jonka johdolla kiersimme noin seitsemän 

kilometrin lenkin. Hiukan sateinen sää verotti osallistujia. 

Jäivätkö sitten ”huiput” jäljelle, kun kiersimme kolmen tunnin 

lenkin kahdessa tunnissa? 

Vaellus-sarjaa on tarkoitus jatkaa heti toukokuussa, kun luonto 

on puhkeamassa kukkaan talven jäljiltä. Tällä kertaa menemme 

Purmon Ilveskivelle. Seuraa keväällä ilmoittelua, niin tällä kertaa 

sinäkin voit osallistua vaelluksellemme. Ja jotta osanotto olisi tällä 

kertaa runsasta, ARVOMME POLKUPYÖRÄN kaikkien vaellukselle 

osallistuvien kesken. Tervetuloa mukaan! 

Personalföreningens verksamhet 

PÅ VANDRING I BÄCKBY 

Personalföreningen ordnade i höst den första guidade vandringen, 

som företogs i Bäckbyterrängen i Pedersöre. Vår guide 

var Matias Kanckos, som tog oss på en ca 7 km lång vandring. 

Vädret var lite regnigt, vilket hade en negativ inverkan på deltagarantalet. 

Hann inte toppidrottarna med, då vi klarade av en tre 

timmars runda på två timmar? 

Det är meningen att vandringarna skall fortsätta genast i maj, när 

naturen håller på att slå ut i blom efter vintern. Nästa gång far vi 

till Lostenen i Purmo. Följ med vår annonsering på våren, så kan 

också du delta i den vandringen. För att deltagandet skall vara 

livligt den här gången, LOTTAR VI UT EN CYKEL bland dem 

som deltar i vandringen. Välkommen med! 

Tiina Höylä-Männistö 

- 3 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA -AKTU 

Gåva vid pensionering 

Staden Jakobstad har börjat ge ett keramikfat som gåva åt arbetstagare 

som går i pension. Personalsektionen fattade beslut om gåvan på 

sitt möte i augusti. Keramikfatet tillverkas av Iso-Pahkalan Keramiikka 

Oy i Kalajoki. Keramikfatet kan stå på bordet eller 

hänga på väggen. På baksidan av fatet finns staden Jakobstads 

logo: tro, hopp och kärlek. 

Gåvan är ett unikt konstverk, som tillverkas enbart för staden 

Jakobstad. Avtalet om leverans av gåvofaten gäller i 

fem år. 

Eläkelahja 

Pietarsaaren kaupunki on ottanut käytäntöön lahjoittaa keramiikkavadin 

työntekijöille jotka siirtyvät eläkkeelle. Henkilöstöjaosto 

on päättänyt asiasta kokouksessaan elokuussa. 

Keramiikkavadin valmistaja on Iso - Pahkalan Keramiikka 

Oy Kalajoelta. Keramiikkavatia voi pitää pöydällä tai sen voi 

ripustaa seinälle. Vadin takana on Pietarsaaren kaupungin 

logo; usko, toivo ja rakkaus. 

Lahjataideteos on uniikki ja sitä valmistetaan ainoastaan Pietarsaaren 

kaupungille. Sopimus lahjataideteoksen toimittamisesta koskee 5 

vuotta. 

Rita Forsbacka 

Foto/Kuva: 

Maria Kivilompolo 

Lägesrapport från personalpolitiska arbetsgruppen (KSSR) 

Den av styrgruppen tillsatta personalpolitiska arbetsgruppen har 

på ett positivt sätt kommit igång med sina uppgifter. Arbetsgruppens 

uppdrag är att utreda olikheter i nuvarande personalpolitiska 

rutiner samt att ge förslag till samordning inför övergången till 

värdkommunen. Även löneuträknings-organisationen uppfattas 

ingå i gruppens uppdrag. 

Projektet Mobilisering 2010 i vilket även grannkommunerna deltar 

har redan uppgjort ett förslag till personalstrategi som kommer 

att gälla för staden inklusive det nya hälso- och socialvårdsverket 

från år 2010. 

Som bäst utarbetas ett åtgärdsprogram inklusive tidtabell för förändringar 

som grundar sig strategin. Projektarbetet inom Mobilisering 

2010 utgör en god grund för personalpolitiska arbetsgruppens 

arbete. 

För närvarande har vi en förfrågan på gång som bl.a. skall ge svar 

på hur många anställda som kommer att beröras av förändringen. 

Svaren kommer in och vi får mera klarhet i slutet på november 

2008. 

För anställda som berörs av det kommande värdkommun-arrangemanget 

tillämpas bestämmelser i lagen om kommun- och 

servicestrukturreformen (KSSR) 13 §. Följande huvudregler gäller: 

Representanter för personalen bör delta i beredningsarbetet av 

reformen. Därför ingår numera i samtliga arbetsgrupper en personalrepresentant. 

Byte av arbetsgivare betraktas som överlåtelse av rörelse. Det betyder 

att den nya arbetsgivaren ersätter den gamla och övertar de 

skyldigheter och rättigheter som hör ihop med anställningarna. 

Personalen åtnjuter fem års uppsägningsskydd. Anställda är dock 

skyldiga att ta emot förändrade lämpliga arbetsuppgifter som arbetsgivaren 

erbjuder. 

Henkilöstöpoliittisen työryhmän (PARAS) tilanneraportti 

Ohjausryhmän asettama henkilöstöpoliittinen työryhmä on 

päässyt tehtävissään hy vään alkuun. Työryhmän tehtävänä on 

selvittää nykyisten henkilöstöpoliittisten me net telytapojen eroavuudet 

sekä laatia ehdotus niiden yhteensovittamisesta isän täkun 

nan alai suuteen siirryttäessä. Myös palkanlaskentaorganisaatio 

kuuluu ryhmän teh tä viin. 

Liik keelle 2010 -hanke, johon osallistuvat myös naapurikunnat, 

on jo laatinut hen ki lös töstrategiaehdotuksen, joka tulee koskemaan 

kaupunkia sekä uutta sosiaalija ter vey den huol tovirastoa 

vuodesta 2010 alkaen. Parhaillaan laaditaan toi men pi de oh jelmaa, 

joka käsittää strategiaan perustuvien muu tosten aikataulun. 

Liikkeelle 2010 –han ketyö luo hyvän pe rustan henkilöstöpoliittisen 

työryhmän työlle. 

Par haillaan on meneillään kysely, joka vastaa mm. siihen, kuinka 

useaa työntekijää muu tos koskee. Saamme vastaukset ja lisää selvyyttä 

asiaan marraskuun 2008 lo pus sa. 

Tulevan isäntäkuntajärjestelyn piiriin kuuluvaan henkilöstöön 

sovelletaan kunta- ja pal velurakenneuudistuksesta (PARAS) annetun 

lain 13 §:n määräyksiä. Pääsääntöjä on kolme: 

Henkilöstön edustajien on osallistuttava uudistuksen valmisteluun. 

Sen vuoksi kaik kiin työryhmiin kuuluu nykyään henkilöstön 

edustaja. 

Työnantajan vaihtuminen katsotaan liikkeen luovutukseksi. Vanhan 

työn an ta jan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin 

liittyvät vel vol lisuudet ja oikeudet. 

Henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Työntekijä on 

kuitenkin vel vol linen vastaanottamaan työnantajan tarjoamat 

uudet, hänelle soveltuvat työ teh tävät. 

Rune Wiik 

- 4 -

ELLT - AJANKOHTAISTA -AKTUELLT - AJANKOHTAISTA -AKTUELLT 

Personalstrategin 2009 

Henkilöstöstrategia 2009 

Det första dokumentet för personalfrågor som utarbetats i 

samarbete med personal- och arbetsgivarrepresentanter från 

Nykarleby, Pedersöre, Larsmo, Jakobstad och mhso är personalstrategin 

2009 - . Personalstrategin har behandlats i Jakobstads 

stadsstyrelse 10.11.2008 och behandlas i fullmäktige 

inom detta år. Avsikten är att strategin skall kunna omfattas 

av alla ovan nämnda kommuner och gälla hela personalen, 

oberoende om de överflyttas till värdkommunen eller inte. 

De centrala värden som poängteras 

i strategin är följande: 

DELAKTIGHET, FÖRTRO- 

ENDE, RESPEKTFULLT 

BEMÖTANDE OCH RÄTT- 

VISA. Med det här avses att 

alla personalfrågor i fortsättningen 

ska behandlas så att 

1. personalen har inflytande 

och kan påverka förändringar 

(delaktighet) 

2. vårt sätt att arbeta skapar 

förtroende 

3. vi visar varandra respekt 

genom att lyssna och svara 

sakligt på frågor 

4. alla behandlas och blir behandlade 

enligt överenskomna 

principer 

För att förverkliga personalstrategins 

målsättningar 

kommer ett åtgärdsprogram 

att uppgöras. Strategins målsättningar 

skall genomsyra 

hela personalpolitiken och 

även synas i de enskilda arbetsplatsernas 

verksamhet. För 

att du ska kunna bidra till att 

förverkliga personalstrategin och 

DELAKTIGHET 

FÖRTROENDE 

RESPEKTFULLT BEMÖTANDE 

RÄTTVISA 

OSALLISUUS 

LUOTTAMUS 

KUNNIOITTAVA KOHTELU 

OIKEUDENMUKAISUUS 

skapa trygga arbetsplatser, med utrymme för spontanitet och 

kreativitet och där en fungerande arbetsplatsdemokrati är en 

självklarhet, är det viktigt att du känner till strategin. 

Mera ingående information om den får du genom att diskutera 

den på de arbetsplatsmöten som ordnas på din arbetsplats 

(strategin delges samtliga arbetsplatser). Personalstrategin 

finns också på stadens hemsida. 

Med önskan om en trivsam arbetsmiljö, som kännetecknas av 

öppenhet, kommunikation och samarbete. 

Ensimmäinen henkilöstöasioita koskeva asiakirja, joka on 

laadittu Uudenkaarlepyyn, Pedersören kunnan, Luodon, 

Pietarsaaren ja MTHA:n henkilöstö- ja työn an ta ja edus ta ji en 

yh teis työnä, on henkilöstöstrategia 2009 - . Pietarsaaren kaupunginhallitus 

on kä si tellyt hen kilöstöstrategian 10.11.2008 ja 

valtuusto käsittelee sen tämän vuoden ai ka na. Tarkoituksena 

on, että kaikki edel lä mai nitut kun nat voivat hyväksyä strategian 

ja että se koskee kaikkia työn te ki jöi tä riip pu matta sii tä, 

siirtyvätkö he isäntäkunnan alaisuuteen vai eivät. 

Strategiassa painotettavat keskeiset arvot ovat 

seuraavat: OSALLISUUS, LUOT TA MUS, 

KUNNIOITTAVA KOHTELU JA OI- 

KEUDENMUKAISUUS. Kaikkia henki 

l ös töasioita käsitellään vastaisuudessa 

siten, että 

1. henkilöstöllä on vaikutusvaltaa 

ja se voi vaikuttaa muutoksiin 

(osallisuus) 

2. työtapamme synnyttää luottamusta 

3. osoi tamme toisillemme 

kunnioitusta kuuntelemalla 

ja vastaamalla asiallisesti 

ky symyksiin 

4. kaikkia kohdellaan ja 

kaikki tulevat kohdelluiksi 

sovittujen periaatteiden 

mu kaan 

Design Maria Kivilompolo 

Henkilöstöstrategian tavoitteiden 

toteuttamista varten 

laaditaan toi men pi de ohjel 

ma. Strategian tavoitteet 

leimaavat koko henkilöstöpolitiikkaa 

ja näkyvät myös 

yk sittäisten työpaikkojen 

toiminnassa. On tärkeää 

että tunnet henkilöstöstrategian, 

jot ta voit olla osaltasi mukana toteuttamassa strategiaa 

ja luomassa turvallisia työ paik koja, joilla on tilaa välittömyydelle 

ja luovuudelle ja joilla toimiva työ paik ka de mokratia on 

itsestäänselvyys. 

Perusteellisempaa tietoa henkilöstöstrategiasta saat keskustelemalla 

siitä työ pai kal lasi järjestettävissä työ paik ka ko - 

kouksissa (strategia jaetaan kaikille työ pai koil le). Henkilöstöstrategia 

on myös kau pungin kotisivuilla. 

Toivon kaikille viihtyisää työympäristöä, jolle tunnusomaista 

ovat avoimuus, kes ki näi nen vies tintä ja yh teis työ. 

Birgitta Blomqvist 

- 5 -

Pietarsaaren satama on kokenut 

täydellisen muodonmuutoksen 

Se, joka on viimeksi käynyt Pietarsaaren satamassa aikoina, jolloin 

Ruotsiin ja takaisin kulkeva matkustajaliikenne oli voimissaan, 

hieraisee hämmästyksestä silmiään. Meri lienee vielä samalla 

paikalla, mutta sitä ei näe. Entisen matkustajaterminaalin 

edustalla seisovat suuret betoniseinät estävät näkyvyyden tarkkaan. 

Valetut betonimöhkäleet eivät tosin jää paikoilleen, vaan 

ne siirretään reunustamaan terminaalin edustan satama-allasta. 

Baltic Yachts siirtää suurten veneiden tuotannon Luodosta 

Pietarsaareen. Satama-allas täyttyneekin lähivuosina 

purjeveneistä, joiden kauneus luo kontrastia kauempana 

Laukon laiturilla seisoville kauppakulun aluksille. 

Satamassa on käynnissä muitakin isoja asioita. Laukon laiturin 

pidennystyö alkaa olla valmis. Laituritilaa saadaan yhden suuren 

aluksen verran eli 200 metriä lisää ja kokonaispituus tulee olemaan 

500 metriä. Rakentamatonta laituri-aluetta jää vielä 200 

metrin verran, joka sekin tullee käyttöön tulevaisuudessa. 

Syväväylä mahdollistaa suuremmat lastit 

Merenkulkulaitos valmistelee samaan aikaan väylän ruoppausta. 

Yhdeksän metrin väylää syvennetään parilla metrillä. 

Nyt isot ja raskaat laivat joutuvat keventämään lastiaan vähintään 

5000 kuutiolla Kokkolassa, ennen kuin pääsevät Pietarsaareen. 

Kokkolan satamassa tyhjennetty lasti tuodaan sitten maanteitä 

pitkin tänne. Aikamoista tuhlaustahan se on, miettii sataman 

tekninen päällikkö Nina Kujala. 

Väylän syventäminen mahdollistaa samalla myös kaukotuonnin 

lisäyksen. Kujala sanoo, että UPM:lle tulevaa tavaraa saadaan lisää 

1,8 miljoonaa kuutiota ja polttolaitoksen tuonti kasvaa voin 

200 000 tuhannella kuutiolla. 

Turvamääräyksen kaikkiin satamiin samat 

Yhteenkään maailman kauppakulun satamaan ei ole enää vapaata 

pääsyä. Tästä ei voi syyttää Euroopan Unionia, vaan määräys 

tuli Yhdysvalloista WTC:n iskujen takia. 

Turvasuunnitelma on yhtäläinen kaikkialla ja sen tarkoituksena 

on ehkäistä terrorismia. Tokihan terrorismin ehkäisy kuulostaa 

meidän olosuhteissamme kaukaa haetulta, mutta koska satamat 

ovat terrorismille oivallinen paikka, on oikeudenmukaista aidata 

kaikki. Kaikille satamille yhteiset määräykset myös helpottavat 

työtä, Kujala sanoo. 

Kun portit Pietarsaaren satamassa suljettiin muutama vuosi sitten, 

koski se kaikkein kovimmin lintubongareita ja onkijoita. 

Toistaiseksi vielä pääsee onkimaan tähän Satamakonttorin taakse. 

Voi olla, että Baltic Yahcts sulkee senkin toiminnan alettua. 

Vuosaaren Satamassa Helsingissä on oivallettu ihmisten uteliaisuus 

mielenkiintoisella tavalla. Sataman ja Natura-alueen rajalle 

on rakennettu lasitettu ylikäytävä, josta kansalaiset pääsevät 

ihmettelemään sataman toimintaa. Vastaavaa ei Pietarsaareen 

luultavasti saada, mutta olisi hyvä, jos joku keksisi keinon, jolla 

suuria aluksia pääsisi katselemaan. 

Kaupungille imagokysymys 

Pietarsaaren satamakonttorissa työskentelee seitsemän henkilöä. 

Nina Kujala sanoo, että vaikka työympäristö on merellinen, ei se 

loppujen lopuksi poikkea paljoa esimerkiksi teollisuuslaitosten 

toimijoiden töistä. 

Kunnallisesta toiminnasta tämä poikkeaa hyvin paljon. Me 

emme tuota kunnallisia peruspalveluja, vaan toimimme enemmänkin 

bisnespohjalta. Me mahdollistamme sataman toiminnan 

luomalla puitteet ja rakenteet. Ja onhan tämä kaupungille imagokysymys. 

Vesirakentaminen luo omat haasteensa sataman kehittämiselle. 

Luonnonvoimille kun ei mitään voi. Nina Kujala kiittelee sataman 

eri toimijoiden yhteistyötä. Vuoropuhelu satamaoperaattorin 

eli Botnia Shippingin ja muiden toimijoiden kanssa toimii 

moitteettomasti. Ja yhtäläiset määräykset kaikkien muiden satamien 

kanssa helpottaa työtä. 

Marjo Luokkala 

Foto/Kuvat: P. Salonen

Jakobstads hamn har 

genomgått en total förändring 

Den som senast besökte Jakobstads hamn på den tiden då passagerartrafiken 

till och från Sverige upplevde sina glansdagar 

gnuggar sig i ögonen av förvåning. Havet lär fortfarande finnas 

på samma ställe, men det syns inte. Framför den före detta passagerarterminalen 

står stora betongväggar, som effektivt skymmer 

sikten. De gjutna betongblocken kommer visserligen inte att stå 

kvar, utan de skall flyttas och småningom bli kanter i hamnbassängen 

framför terminalen. 

Baltic Yachts flyttar tillverkningen av stora båtar från Larsmo till 

Jakobstad. Hamnbassängen kommer inom några år att fyllas av 

vackra segelbåtar, som bildar en slående kontrast mot handelsfartygen 

vid Laukkokajen längre bort. 

Också andra stora saker är på gång i hamnen. Arbetet med att 

förlänga Laukkokajen börjar vara färdigt. Ett stort fartyg till 

kommer att få rum vid kajen, som blir 200 m längre och får en 

totallängd på 500 m. Det finns ännu ca 200 m outbyggt kajområde, 

som också det kommer att tas i bruk i framtiden. 

Djupfarleden gör större laster möjliga 

Sjöfartsverket förbereder samtidigt en muddring av farleden. Nio 

meters farleden skall fördjupas med ett par meter. 

Nu är stora och tunga fartyg tvungna att lätta sin last med minst 

5000 kubik i Karleby, innan de kan ta sig in till Jakobstad. Lasten 

som har lossats i Karleby hamn förs sedan landvägen hit. Nog 

handlar det ju om ett ganska stort slöseri, funderar hamnens tekniska 

chef Nina Kujala. 

En fördjupning av farleden möjliggör samtidigt en ökning av den 

långväga importen. Kujala säger att hamnen kommer att ta emot 

1,8 miljoner kubik mer varor för UPM:s räkning, och förbränningsanläggningens 

import kommer att öka med ca 200 000 kubik. 

Samma säkerhetsbestämmelser i alla hamnar 

Allmänheten har inte längre fritt tillträde till en enda hamn för 

handelsjöfart i världen. Det här är inte Europeiska Unionens fel, 

utan bestämmelsen kom från USA p.g.a. anfallen på WTC. 

Säkerhetsplanen är densamma överallt och avsikten med den är 

att förhindra terrorism. Talet om att förhindra terrorism låter i 

våra förhållanden långsökt, men eftersom hamnarna är en utmärkt 

plats för terrorism, är det rättvist att inhägna alla. Gemensamma 

bestämmelser för alla hamnar underlättar också arbetet, 

säger Kujala. 

När portarna till Jakobstads hamn stängdes för några år sedan, 

drabbade det fågelskådare och metare allra hårdast. 

Tillsvidare kan man ännu meta här bakom Hamnkontoret, men 

det kan hända att Baltic Yachts stänger av också det området när 

verksamheten inletts. 

I Nordsjö hamn i Helsingfors har man tillmötesgått folks nyfikenhet 

på ett intressant sätt. På gränsen mellan hamnen och Naturaområdet 

har man byggt en inglasad överfart, där folk kan stå 

och betrakta verksamheten i hamnen. Något motsvarande får vi 

troligen inte i Jakobstad, men det skulle vara bra, om någon kom 

på ett sätt för vanligt folk att få se de stora fartygen. 

Det är fråga om stadens image 

På hamnkontoret i Jakobstad arbetar sju personer. Nina Kujala 

säger att fastän de arbetar vid havet, är arbetet sist och slutligen 

inte så mycket annorlunda än det som utförs t.ex. i industrianläggningar. 

Det här arbetet avviker väldigt mycket från kommunal verksamhet. 

Vi producerar inte kommunal basservice, utan vi fungerar 

mer enligt businessprinciper. Vi möjliggör verksamheten i hamnen 

genom att skapa ramarna och konstruktionerna. Och nog är 

ju den här verksamheten viktig för stadens image. 

Vattenbyggandet innebär speciella utmaningar för utvecklandet 

av hamnen. Naturkrafterna kan man inte göra någonting åt. Nina 

Kujala berömmer samarbetet mellan de olika aktörerna i hamnen. 

Dialogen med hamnoperatören, dvs. Botnia Shipping, och 

andra aktörer fungerar klanderfritt. Och de enhetliga bestämmelserna 

för alla hamnar underlättar arbetet. 


Foto/Kuva: P. Salonen

Planeringen av KSSR-samarbetet 

görs nu på arbetsgruppsnivå 

Styrgruppen för KSSR-processen inom social och hälsovården 

har sedan december 2007 arbetat med Pehr Löv som ordförande. 

1.1.2010 ska allt vara klart för att Malmska samarbetsområdet 

ska kunna börja fungera. Löv känner stor entusiasm inför hela 

det stora projektet. 

- Det är nästan överraskande hur ivriga alla involverade är att 

jobba med planeringen - det finns en stor vilja att åstadkomma 

något mycket bra. 

Olika rykten går om processen som är på gång, men Pehr Löv vill 

återigen poängtera att inga jobb är hotade. 

- Lagen säger att alla arbetsplatser är tryggade fem år framåt. Jag 

är snarare rädd för en personalbrist i framtiden. Det har redan 

hänt i södra Finland och är på väg norrut. De äldre blir allt fler 

och trots att vi effektiverar samarbetet är det trots allt händer som 

ska göra arbetet ute på fältet. 

Dubbelfunktioner är genomgångna och långt åtgärdade i och 

med fusionen inom MHSO. 

- Ingen behöver vara rädd för att bli bortrationaliserad. De som 

i viss mån kan få ändrade rutiner är cheferna. Det kan behövas 

omplaceringar, men en motsvarande ansvarsposition kommer 

alltid att erbjudas. Vi funderar på detta just nu och det kan bli 

diskussioner och eventuellt lite gråt och tandagnisslan, men det 

får bli kompetensen som avgör mer än geografi, konstaterar Pehr 

Löv . 

Farhågor om att till exempel HVC i Nykarleby ska stängas är helt 

obefogade. 

- Verksamheten fortsätter där den behövs, det finns inget behov 

att centralisera läkarmottagningar. Det viktigaste är att närservicen 

fortsätter som tidigare. Arbetsplatserna finns där de nu är, 

även om det hela styrs centralt, poängterar Löv. 

Förvaltningen i Jakobstad 

Eftersom Jakobstad är värdkommun kommer en del av förvaltningen 

att fysiskt finnas i staden, men social och hälsovården 

kommer att vara mycket självständig - stadsstyrelsen har endast 

rätt att ta över ärenden där beslutsgången i bastrygghetsnämnden 

varit juridiskt tvivelaktig. Varje kommun gör skilt upp avtal 

med värdkommunen under nästa år. 

Bastrygghetsnämnden, som ska leda samarbetsområdet, börjar 

troligen sitt arbete i februari. 

- Vi kunde inte tillsätta nämnden före kommunalvalen, eftersom 

valresultatet bestämmer den politiska fördelningen av posterna. 

Det blir en invecklad procedur att räkna ut fördelningen, eftersom 

också språkjämvikten måste tas i beaktande. Vi kan inte helt 

ty oss till krassa matematiska formler, konstaterar Löv. 

Som bäst sitter representanter från samarbetskommunerna i olika 

arbetsgrupper och processar fram olika strukturer och förslag. 

- Styrgruppen har mandat för att ta beslut om hur man går vidare, 

medan organisationsarbetsgruppen levererar underlag för att 

forma fungerande modeller. En organisationsmodell, som bland 

annat skall innehålla ledningsstrukturer för samarbetet borde 

vara klar före årsskiftet. 

En grupp som har en väldigt viktig uppgift är den så kallade produktifieringsarbetsgruppen 

under ledning av Gun Kapténs. 

Foto/Kuva: Ben Griep 

- Sista mars ska prisgrunden för faktureringen av hälso- och socialvårdens 

produkter inom samarbetsområdet vara klar så långt 

det är möjligt. En annan kolossalt viktig grupp är IT-arbetsgruppen, 

som ska arbeta ut lösningar för bland annat bokföring och 

journaler – det stora infoflödet inom samarbetsområdet. Kundservicen 

kommer att förbättras av en webportal - till exempel ska 

kösituationer öppet meddelas, liksom mottagningstider, berättar 

Löv och tillägger: 

- Det behövs en hel del nytänkande, det är ett jättejobb att till 

exempel få kommunernas olika system att bli kompatibla. 

Positiva bieffekter 

För patienternas och klienternas del kommer informationen med 

andra ord att förbättras, även om de också kan söka och få service 

där de är vana vid att göra det. För personalen tillkommer också 

positiva bieffekter av samarbetet. 

- Hela personalen får ett ”mjukvarutillägg” - ett större utbud på 

bland annat erfarenhet och bättre möjligheter till kompetensutveckling 

och arbetsrotation. 

Personalinformationen börjar i höst med ett storinfomöte i slutet 

av oktober och processen fortsätter efter det på de enskilda 

arbetsplatserna. 

- Alla ska känna delaktighet i processen och därför ska också olika 

arbetsgrupper tillsättas på arbetsplatserna, säger Pehr Löv vars 

målsättning är att söka fram lösningar som i sista hand innebär 

ökad trygghet för människor. 

- Det känns ändamålsenligt att jobba med detta projekt, konstaterar 

han. 

Text: Ulla Linder 

- 8 -

PARAS-faktaruutu 

Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Luoto ovat päättäneet 

muodostaa ns. PA RAS-lain mukaisen sosiaalija terveydenhuollon 

yhteistoiminta-alueen. Pietarsaari on hal linnollinen 

isäntäkunta. Prosessia johtaa puitesopimuksen mukaisesti oh jaus 

ryh mä, jo ka koostuu kuntien päättäjistä. Johtajilla on läsnäoloja 

puheoikeus. 

PARAS-ohjausryhmä 

on ylin toimielin perusturvalautakunnan asettamiseen saakka. 

Ohjausryhmä mm. aset taa tar vittaessa uusia työryhmiä prosessin 

etenemiseksi. Ryhmään kuuluu 9 päät tä vää ja 7 muuta jäsentä. 

Ohjausryhmä on asettanut seuraavat työryhmät, joiden tehtävänä 

on yh teis työ pro ses sin tarkempi suunnittelu: 

Organisaatiotyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus organisaatiorakenteeksi, 

joka luo perustan muulle sosiaalija terveydenhuollon 

ja MTHA:n erikoissairaanhoidon se kä ympäristöterveydenhuollon 

rakennemuutokselle. Ryhmään kuuluu 6 jäsentä ja 7 

muu ta osanottajaa. 

Tuotteistamistyöryhmän tehtävänä on laatia yhteistoimintaalueen 

terv eyd en huol lon ja sosiaalihuollon tuotteiden yhteinen 

tuotteistaminen ja hinnoittelu. Ryh mäs sä on 10 jä sentä. 

Henkilöstötyöryhmän tehtävänä on jäsentää yhteistoiminta-alueen 

hen ki lös tö po li tiik ka yhtenäiseksi. Ryhmässä on 6 jäsentä. 

IT-työryhmän tehtävänä on selvittää nykytilanne ja muodostaa 

ratkaisuja yh teis toi min ta-alu een IT-toimintaa varten. Ryhmässä 

on 7 jäsentä. 

Taloustyöryhmän tehtävänä on laatia yhteistoiminta-alueen talous- 

ja ta lous ar vio ra ken ne. Ryhmässä on 6 jäsentä. 

Kiinteistötyöryhmän tehtävänä on jäsentää yhteistoiminta-alueen 

kiinteistöasioita. Ryh mässä on 6 jäsentä. 

Ympäristöterveydenhuollon työryhmän tehtävänä on jäsentää 

yhteistoiminta-alueen ym pä ristöterveydenhuoltoa. Ryhmässä on 

5 jäsentä. 

Työterveyshuollon työryhmän tehtävänä on yhteensovittaa ja jäsentää 

yh teis toi min ta-alu een työterveyshuoltoa. Ryhmässä on 7 

jäsentä. 

Yhteistyösopimusryhmän tehtävänä on laatia yhteistyösopimus 

muiden työ ryhmien saa tua työnsä suoritetuksi. Ryhmässä on 5 

jäsentä. 

Työryhmien pöytäkirjat ovat nähtävillä Pietarsaaren kaupungin 

kotisivuilla Isän tä kun ta-kohdassa. 

KSSR faktaruta 

Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby och Larsmo har beslutat bilda 

ett samarbetsområde för social- och hälsovården i enlighet med 

den s.k. KSSR-lagen. Jakobstad är administrativ värdkommun. 

Processen leds enligt ramavtalet av en styrgrupp, som består av 

beslutsfattare från kommunerna. Direktörerna har närvaro- och 

yttranderätt. 

KSSR-styrgruppen 

är det övergripande organet tills bastrygghetsnämnden tillsätts. 

Styrgruppen tillsätter vid behov bl.a. nya arbetsgrupper för processens 

framskridande. Gruppen består av 9 beslutande och 7 

övriga medlemmar. 

Styrgruppen har tillsatt följande arbetsgrupper som har till uppgift 

att närmare planera samarbetsprocessen: 

Organisationsarbetsgruppen har till uppgift att ta fram förslag 

till organisationsstruktur vilken utgör grund för den övriga omstruktureringen 

av hälso-, socialvården och specialsjuk-vården 

inom MHSO samt miljöhälsovården. Gruppen har 6 medlemmar 

och 7 övriga deltagare. 

Produktifieringsarbetsgruppen har till uppgift att utforma en gemensam 

produktifiering och prissättning för hälsovårdens och 

socialvårdens produkter inom samarbetsområdet. Gruppen har 

10 medlemmar. 

Personalarbetsgruppen har till uppgift att strukturera en enhetlig 

personalpolitik för samarbetsområdet. Gruppen har 6 medlemmar. 

IT-arbetsgruppen har till uppgift att kartlägga nuläget och utforma 

lösningar för samarbets-områdets IT-verksamheten. Gruppen 

har 7 medlemmar. 

Ekonomiarbetsgruppen har till uppgift att utarbeta en ekonomioch 

budgetstruktur för samarbetsområdet. Gruppen har 6 medlemmar. 

Fastighetsarbetsgruppen har till uppgift att strukturera samarbetsområdets 

fastighetsfrågor. 

Gruppen har 6 medlemmar. 

Miljöhälsovårdsarbetsgruppen har till uppgift att strukturera 

miljöhälsovården inom samarbetsområdet. Gruppen har 5 medlemmar. 

Företagshälsovårdsarbetsgruppen har till uppgift att samordna 

och strukturera arbets-/företagshälsovården inom samarbetsområdet. 

Gruppen har 7 medlemmar. 

Samarbetsavtalsgruppen har till uppgift att utforma ett samarbetsavtal 

då andra arbetsgrupper är klara med sitt arbete. Gruppen 

har 5 medlemmar. 

Arbetsgruppernas protokoll finns tillgängliga på staden Jakobstads 

hemsida på ’Värdkommun’. 

- 9 -

PARAS-yhteistyötä suunnitellaan 

nyt työryhmätasolla 

Sosiaali- ja terveydenhuollon PARAS-prosessin ohjausryhmä on 

työskennellyt jou lu kuus ta 2007 alkaen Pehr Löv puheenjohtajanaan. 

Malmin yhteistoiminta-alueen on mää rä aloittaa toimintansa 

1.1.2010. Mittava hanke vaikuttaa Lövin mie lestä erittäin 

in nostavalta. 

- On melkeinpä yllättävää, kuinka innokkaita kaikki mukana olijat 

ovat työs ken te le mään suun nittelun parissa – on paljon tahtoa 

saada aikaan jotakin todella hyvää. 

Meneillään olevasta prosessista liikkuu erilaisia huhuja, mutta 

Pehr Löv haluaa jälleen ko rostaa, että työ paik koja ei ole uhattuna. 

- Lain mukaan kaikki työpaikat on turvattu viideksi vuodeksi 

eteenpäin. Pikemminkin pel kään henkilöstöpulaa tulevaisuudessa. 

Se on jo todellisuutta Etelä-Suomessa ja le vi ää pohjoisemmaksi. 

Ikääntyvän väestön osuus lisääntyy ja yhteistyön tehostamisesta 

huo li mat ta kent tätyöhön tarvitaan käsiä. 

Päällekkäiset toiminnot on tarkastettu ja korjattu pitkälti 

MTHA:n fuusion yhteydessä. 

- Kenenkään ei tarvitse pelätä joutuvansa pois rationalisoinnin 

seurauksena. Pääl li köi den tehtävät saat tavat muuttua jonkin verran. 

Saatetaan tarvita uudelleensijoituksia, mut ta aina tar jo taan 

vastaavaa vastuuasemaa. Asiaa mietitään parhaillaan ja siitä saattaa 

syntyä kes kus telua ja ehkä vähän itkua ja hammasten kiristystä, 

mutta maan tie det tä rat kai se vam paa on pätevyys, toteaa Pehr 

Löv. 

Pelko esimerkiksi Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen sulkemisesta 

on täysin ai hee ton. 

- Toimintaa jatketaan siellä missä sitä tarvitaan, lääkärinvastaanottoja 

ei ole tarpeen kes kittää. Tärkeintä on, että lähipalvelut jatkuvat 

ennallaan. Työpaikat pysyvät siellä mis sä ne ovat nytkin, 

vaikka toimintaa ohjataan keskitetysti, Löv tähdentää. 

Hallinto Pietarsaareen 

Koska Pietarsaari on isäntäkunta, tulee osa hallinnosta sijaitsemaan 

fyysisesti Pie tar saa ressa. Sosiaali- ja terveydenhuolto tulee 

kuitenkin olemaan hyvin itsenäinen – kau pun ginhallituksella on 

oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain asioita, joissa päätöksenteon 

kul ku on ol lut perusturvalautakunnassa lainopillisesti kyseenalainen. 

Kukin kunta laa tii oman so pimuksensa isäntäkunnan 

kanssa ensi vuoden aikana. 

Erittäin tärkeä tehtävä on niin sanotulla tuotteistamistyöryhmällä, 

jota johtaa Gun Kapténs. 

- Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotteiden las ku tuk sen hinnoitteluperustan 

tulee olla mah dollisimman pitkälti valmis maaliskuun 

loppuun mennessä. Toinen tavattoman tär keä ryhmä on 

IT-työryhmä, joka laatii ratkaisuja muun muassa kirjanpitoa ja 

po ti las kertomuksia varten eli yhteistoiminta-alueen suurta tietotulvaa 

varten. Asia kas pal ve lua parannetaan nettiportaalin avulla 

– esimerkiksi jonotustilanteista tiedotetaan jul ki ses ti samoin 

kuin vastaanottoajoista, kertoo Löv ja lisää: 

- Tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, esimerkiksi kuntien eri järjestelmien 

yh teen so vit tamisessa on valtava työ. 

Myönteisiä sivuvaikutuksia 

Potilaiden ja asiakkaiden osalta tiedotus siis paranee, vaikka 

he voivat edelleenkin ha kea ja saada palveluja sieltä, mistä ovat 

tottuneet ne hankkimaan. Yhteistyöllä on myön teisiä sivu vaikutuksia 

myös henkilöstölle. 

- Koko henkilöstö saa ”ohjelmistolisän” – muun muassa entistä 

suuremman ko ke mus tar jonnan ja paremmat mahdollisuudet 

osaamisen kehittämiseen ja työnkiertoon. 

Henkilöstölle tiedottaminen aloitettiin lokakuun lopussa järjestetyssä 

suu ressa tie do tus tilaisuudessa, minkä jälkeen prosessia 

jatketaan työ pai koilla. 

- Kaikkien on voitava tuntea olevansa osallisia prosessissa ja sen 

vuoksi myös työ pai koil le asetetaan eri työryhmiä, sanoo Pehr 

Löv, jonka tavoitteena on hakea rat kai su ja, jot ka viime kädessä 

lisäävät ihmisten turvallisuutta. 

- Tämän hankkeen parissa työskentely tuntuu tarkoituksenmukaiselta, 

hän toteaa. 

Teksti: Ulla Linder 

Yhteistoiminta-aluetta johtava perusturvalautakunta aloittaa 

työnsä luultavasti hel mi kuus sa. 

- Emme voineet asettaa lautakuntaa ennen kuntavaaleja, koska 

vaalitulos määrää lau ta kuntapaikkojen jakautumisen. Jakauman 

laskeminen on monimutkainen me net te ly, kos ka myös kieliryhmien 

tasapaino on otettava huomioon. Emme voi nojautua pelkäs 

tään karkeisiin matemaattisiin kaavoihin, toteaa Löv. 

Yhteistyökuntien edustajat istuvat parhaillaan eri työryhmissä ja 

prosessoivat eri lai sia ra kenteita ja ehdotuksia. 

- Ohjausryhmällä on valtuudet päättää siitä, miten asiassa edetään, 

kun taas or ga ni saa tio työryhmä laatii perustan toimivien 

mallien muodostamiselle. Muun muassa yh teistyön johtorakenteet 

sisältävän organisaatiomallin on määrä valmistua en nen 

vuo den vaih det ta. 

Har du förslag till innehåll 

i nästa nummer av Staden- 

Kaupunki? 

Onko sinulla ehdotuksia 

seuraavan Staden/Kaupunki 

lehden sisältöä koskien? 

Kontakta Rita Forsbacka, tel. 785 1285. 

Ota yhteyttä Rita Forsbackaan puh 785 1285. 

- 10 -

FÖRSLAGSVERKSAMHETEN 

Sten Wahlberg har belönats med 170 € för sitt inlämnade förslag till förbättring av arbetssättet vid skarvning av ytvattenrör. 

Förslaget gäller ytvattenrör med en diameter av 1 m eller större. 

ALOITETOIMINTA 

Sten Wahlberg on palkittu 170 eurolla ehdotuksestaan pintavesiputkien liittämistavan parantamiseksi. Ehdotus koskee pintavesiputkia, 

joiden halkaisija on 1 m tai enemmän. 

FÖRTROENDEMÄN - LUOTTAMUSMIEHET 

Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade 

(Fosu) / Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (Juko) har 

utsett förtroendemän att representera stadens lärare och barnträdgårdslärare. 

Perioden är treårig och gäller från och med 

augusti 2008. 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (Juko) / Förhandlingsorganisationen 

för offentliga sektorns utbildade (Fosu) on 

valinnut kaupungin opettajia ja lastentarhanopettajia edus tavat 

luottamusmiehet. Kausi on kolmevuotinen ja alkoi elokuussa 

2008. 

Speciallärare Piia Holm, Oxhamns skola är ny förtroendeman 

för stadens svenska lärare. Ny vice förtroendeman är klasslärare 

Christian Porthin, Bonäs skola. 

Lektor Lasse Perhiö, Pietarsaaren lukio fortsätter som förtroendeman 

för de finskspråkiga lärarna och är samtidigt vice 

huvudförtroendeman. Som ny vice förtroendeman fungerar 

barnträdgårdslärare Jana Fagerholm, Sveden daghem. 

Som huvudförtroendeman för Fosu/Juko fortsätter speciallärare 

Ralph Rönnqvist, Kyrkostrands skola. 

Erityisopettaja Piia Holm Oxhamnin koulusta on kaupungin 

ruotsinkielisten opettajien uusi luot tamusmies. Uusi varaluottamusmies 

on luokanopettaja Christian Porthin Bonäsin koulusta. 

Lehtori Lasse Perhiö Pietarsaaren lukiosta jatkaa suomenkielisten 

opettajien luot ta mus mie he nä ja on myös varapääluottamusmies. 

Uutena varaluottamusmiehenä toimii las ten tar hanopettaja 

Jana Fagerholm Kytömäen päiväkodista. 

Jukon/Fosun pääluottamusmiehenä jatkaa erityisopettaja 

Ralph Rönnqvist Kirkkorannan kou lusta. 

MORGONSTUND I ADVENT 

Personer som har pension på grund av tidigare 

anställning i staden Jakobstad inbjudes vänligen 

till samling i församlingscentret torsdagen den 

18 december 2008 kl. 9.00. Vi träffas i morgonstunden 

till sång, musik och vackra ord. Jakobstads 

lucia deltar. 

Efteråt bjuds på kaffe. 

ADVENTTIAAMU 

Staden Jakobstads 

personalbyrå 

Pietarsaaren kaupungin palveluksesta eläkkeelle 

jääneet kutsutaan ystävällisesti seurakuntakeskuksessa 

pidettävään adventtiajan tilaisuuteen 

torstaina 18. joulukuuta 2008 klo 9.00. Aamuhetkessä 

kuullaan laulua, soittoa ja kaunista sanomaa, 

mukana on myös Pietarsaaren Lucia. 

Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. 

Pietarsaaren kaupungin 

henkilöstötoimisto 

- 11 -

Torsten kan staden efter 

40 år på mätavdelningen 

Nästa vår går mätningstekniker Torsten Sandelin i pension, efter 

att ha börjat sin karriär för staden Jakobstad redan sommaren 

1964. 

- Alla mina tre äldre bröder har sommarjobbat för staden. Jag 

följde ofta med som mindre, så det var naturligt att jag också själv 

skulle söka mig hit. 

1966, då Vasa tekniska läroanstalt startade den första svenskspråkiga 

linjen i lantmäteriteknik, beslöt Torsten sig för att sluta samskolan 

(gymnasiet). 

- Jag läste på egen hand för inträdesprovet och bland 108 sökande 

antogs jag som en av 24, berättar Torsten stolt. 

Sedan 1969, då han fick sin examen, har han jobbat på tekniska 

verkets mätavdelning som mätningstekniker. När han började 

fanns inte bostadsområdena i till exempel Baggholmen eller Östanpå. 

- Det var bara ödemarker på 60-talet, konstaterar Torsten. 

- Jag kommer ihåg då första huset skulle byggas i Bonäs 1969, det 

var helt skogsbevuxet, det var knappt så man slapp ut dit. 

Skjuts med bil till mätjobben fanns inte i början - Torsten kommer 

ihåg att han cyklat till Fäboda på vintern. 

- Det var svinkallt och mörkt. Vi hade en liten barack i skogen, 

som det gällde att få upp värmen i, men sen blev det ofta för 

varmt igen. Vi hade mat med oss för dagen. Fyra personer ingick 

i en mätgrupp. Jag kommer också ihåg en sommar då jag var den 

enda med moped. De tre andra med cyklar hängde mig i axlarna 

då vi åkte iväg. Det var inte så bra, men vi kom ju fortare fram. 

I cirka tjugo år har Torsten tillsammans med sin mätgrupp remmat 

ut vattnen kring Jakobstad samt Sonamoleden ända upp till 

Yttre Sandreveln. 

- Schauman flottade props längsmed leden tidigare, men när de 

slutade behövdes det någon som höll den i skick. Det var ett roligt 

jobb, vi hade en liten snurrbåt, som jag ibland bogserade med 

min egen båt. På vintern tillverkade vi remmarna och på våren 

var det roligt att placera ut dem. Det blev närmare fyrtio remmare 

- numera är det skärgårdsrådet och staten som sköter om 

lederna. 

För Torsten känns dessa fyra årtionden som en rätt kort tidsperiod, 

men många saker har förändrats, till exempel var det räknesnurror 

som gällde under studietiden. 

- Jag kommer ännu ihåg hur mycket oljud det var när tolv räknesnurror 

vevades under tent i Vasa. Då den första elektroniska 

räknemaskinen kom någon gång i början av 70-talet var det en 

stor omändring. 

Foto/Kuvat: P. Salonen 

- När avdelningen omorganiserades fick jag möjligheten att flytta 

in från fältet till kontoret för nya arbetsuppgifter. Att anta nya 

utmaningar kändes berikande och intressant och dessutom hade 

jag börjat tycka mer och mer illa om kölden med åren. 

Efter pensioneringen vill Torsten satsa på samvaron med familjen 

och ett litet barnbarn, samt på intressen som båt- och skärgårdsliv, 

natur, litteratur och musik. Han sjunger i Sångarbröderna och 

har villa i Lepplax. 

- Det bästa med de första trettio åren var att få vara ute, jag har 

alltid varit en naturmänniska. Men de senaste tio åren inne har 

också varit bra. Vi har en väldigt bra atmosfär på vår avdelning 

och så har jag haft lyckan att ha förtroendeingivande och kunniga 

chefer, säger Torsten Sandelin berömmande och tillägger: 

- Det har varit meningsfullt och roligt att gå till jobbet varje morgon. 


Mätinstrumentens utveckling har gått från måttband, käppar och 

tjugo kilos lod som spände ut måttbanden, till nutidens elektroniska 

hjälpmedel. 

- Nu väntar vi på att få ett GPS-mätinstrument som förenklar 

och effektiverar vissa arbetsskeden. Kartläggningen sker numera 

till största delen med hjälp av flygfotografering, det är bara små 

kompletteringar som görs på marken. 

För tio år sedan fick Torsten lära sig att hantera datorn, då han 

började agera som kontaktperson mellan fältet och mätningsavdelningens 

kontor. 

- 12 -

lämmin. Meillä oli päivän ruoat mukana. Mit tausryhmään kuului 

neljä henkilöä. Muistan myös yhden kesän jolloin olin ainoa, 

jol la oli mopo. Kolme muuta ajoivat pyörillä ja roikkuivat kiinni 

hartioissani. Ei ko vin hyvä jut tu, mutta pääsimmepä nopeammin 

perille. 

Noin kahdenkymmenen vuoden ajan on Torsten yhdessä mittausryhmänsä 

kanssa rei man nut Pie tarsaarta ympäröiviä vesiä 

sekä Sonamon väylää aina Yttre Sandrevelniin saak ka. 

- Schauman uitti aikaisemmin propseja väylää pitkin, mutta kun 

uitto päättyi, tarvittiin jo ku pitämään väylä kunnossa. Se oli mukavaa 

työtä. Meillä oli pieni moottorivene, jo ta hinasin joskus 

omalla veneelläni. Talvisin valmistimme reimarit ja keväisin oli 

mu kavaa käydä laittamassa ne paikoilleen. Reimareita oli lähes 

40. Nykyään väyliä hoi tavat saaristoneuvosto ja valtio. 

Torstenin mielestä kuluneet neljä vuosikymmentä tuntuvat lyhyeltä 

ajanjaksolta. Mo ni asia on kui tenkin muuttunut, opiskeluaikana 

esimerkiksi käytettiin kiekkolaskuria. 

- Muistan vieläkin kuinka kova meteli kuului, kun kahtatoista 

kiekkolaskuria pyö ri tet tiin ten tin aikana Vaasassa. Ensimmäisen 

sähköisen las ku ko neen tulo joskus 70-luvun alus sa oli suuri 

muutos. 

Mittausvälineiden kehitys on kulkenut mittanauhasta, -kepeistä 

ja mittanauhojen pin got tamiseen käytetyistä kahdenkymmenen 

ki lon luodeista nykyaikaisiin sähköisiin apu välineisiin. 

- Nyt odotamme GPS-mittauslaitteen saamista. Se yksinkertaistaa 

ja tehostaa eräitä työ vaiheita. Kartoitus suoritetaan nykyään 

suurimmaksi osaksi lentovalokuvauksen avul la, maastossa tehdään 

vain pieniä täydennyksiä. 

Torsten tuntee kaupungin – 

40 vuotta mittausosastolla 

Mittausteknikko Torsten Sandelin jää eläkkeelle ensi keväänä. 

Hän aloitti uransa Pie tar saaren kaupungin palveluksessa jo kesällä 

1964. 

- Kaikki kolme vanhempaa veljeäni ovat olleet kesätyössä kaupungin 

palveluksessa. Pie nenä olin usein heidän mukanaan, joten 

oli luontevaa että hakeuduin itsekin tän ne. 

Torsten päätti lopettaa yhteiskoulun (lukio) vuonna 1966, jolloin 

Vaasan teknillinen op pilaitos aloitti maanmittaustekniikan ensimmäisen 

ruotsinkielisen linjan. 

- Luin itsekseni pääsykokeisiin ja minut valittiin 108 hakijan joukosta 

yhdessä 23 muun kanssa, Torsten kertoo ylpeänä. 

Kymmenen vuotta sitten Torsten sai opetella tietokoneen käytön 

alkaessaan toimia ken tän ja mittausosaston toimiston välisenä 

yhteyshenkilönä. 

- Osaston uudelleenjärjestelyjen yhteydessä sain mahdollisuuden 

siirtyä kentältä toi mis toon uusien työtehtävien pariin. Uudet 

haasteet tuntuivat antoisilta ja mie len kiin toisilta. Si tä paitsi 

pakkasessa olo oli alkanut tuntua vuosien varrella yhä han ka lammalta. 

Eläkkeelle jäätyään Torsten haluaa keskittyä yhdessäoloon perheensä 

ja pienen lap sen lap sensa kanssa sekä veneily- ja mökkiharrastukseen, 

luontoon, kirjallisuuteen ja mu siik kiin. Torsten 

laulaa Sångarbröderna-kuorossa ja hänellä on kesämökki Lepplaxissa. 

- Ensimmäisessä kolmessakymmenessä työvuodessa parasta oli 

se, että sai olla ul ko na. Olen aina ollut luontoihminen. Mutta 

myös viimeiset kymmenen työvuotta si sä ti lois sa ovat olleet hyviä. 

Osastollamme on erittäin hyvä ilmapiiri ja minulla on ollut 

on ni saada luottamusta herättävät ja taitavat esimiehet, kehuu 

Torsten Sandelin ja li sää: 

- Töihin lähtö on tuntunut mielekkäältä ja mukavalta joka aamu. 


Hän suoritti tutkinnon vuonna 1969 ja on työskennellyt siitä 

saakka mit taus tek nik ko na teknisen viraston mittausosastolla. 

Hänen aloittaessaan työnsä ei esimerkiksi Oi naan saaressa tai Itälässä 

ollut asuinalueita. 

- Ne olivat vain erämaata 60-luvulla, Torsten toteaa. 

- Muistan kun Majaniemeen rakennettiin ensimmäinen talo 

vuonna 1969. Alue oli ko ko naan metsän peitossa, sinne pääsi 

tuskin kulkemaan. 

Aluksi mittaustöihin ei ollut autokyyditystä. Torsten muistelee 

pyöräilleensä Fäbodaan talviaikaan. 

- Oli tosi kylmä ja pimeää. Meillä oli metsässä pieni parakki, jossa 

voi käydä läm mit te lemässä, mutta siellä tuli taas usein liian 

- 13 -

Pohjanmaan lastensuojelun 

kehittämisyksikkö 

Pietarsaaren kaupunki on hallinnoinut 1.11.2007 lukien Pohjanmaan 

lastensuojelun kak sikielistä kehittämisyksikköä. Mukana 

ovat maakunnan kaikki 17 kuntaa. Yksikön ra hoituksesta 75 % 

saadaan sosiaalija terveysministeriön hankevaroista ja hankkee 

seen osal listuvat kun nat kustantavat loput 25 %. 

Yksikön tavoitteena on kehittää lastensuojelua maakunnassa. 

Kaikki työssä mukana olevat henkilöt ovat maa kunnan sosiaalija 

perhetyöntekijöitä. Visiona on, että työstä tu lee entistä jä sennellympää 

ja lapsikeskeisempää. Avohuollon tu kitoimista tulee 

pa rem min jär jes tet tyjä ja oikein suunnattuja perheen asuin paikka 

kun nasta riippumatta. Pal veluketjut sel kiytyvät ja asiakkaiden 

osallisuutta ja tie don saan timahdollisuuksia pa rannetaan. 

Miten tämä toteutetaan? Kehittämisyksikkö järjestää sosiaali- 

ja perhetyöntekijöille täy dennyskoulutusta sekä am mat tilaisfoorumin. 

Talven ja kevään aikana yksikkö on en s immäisenä 

tahona Suomessa kokeillut vanhemmuuskoulutusohjelmaa lasten 

avo huol lon tukitoimenpiteenä. Yksikkö kehittää ja koordinoi 

yhteistyötä or ga ni saa ti oi den, op pi lai tos ten ja tutkimuslaitosten 

kanssa ja välittää siten henkilöstölle tietoa hy vis tä käy tännöistä, 

toimivista työtavoista ja ajankohtaisesta tutkimuksesta. 

Kehittämisyksiköllä on kolme työntekijää: projektipäällikkö 

Britt-Helen Tuomela-Hol ti Pietarsaaressa, projektityöntekijä Pamela 

Antila Mustasaaressa ja pro jek ti työn te kijä Johanna Aspelin 

Närpiössä. 

Utvecklingsenheten för barnskydd i 

Österbotten 

Sedan 1.11 2007 administrerar staden Jakobstad en tvåspråkig 

utvecklingsenhet inom barnskyddet i Österbotten. Landskapets 

alla 17 kommuner deltar. Enheten finansieras till 75 % från social- 

och hälsovårdsministeriets projektmedel och resterande 25 

% bekostas av de deltagande kommunerna. 

Enheten har som målsättning att utveckla barnskyddet i landskapet. 

Personal som involverats i arbetet är alla social- och familjearbetare 

i landskapet. Visionen är att arbetet ska bli mera 

strukturerat och barncentrerat. Stödet inom den öppna vården 

ska bli bättre organiserat och rätt riktat oberoende av familjens 

boningsort. Servicekedjorna ska bli klarare och klienternas delaktighet 

och möjlighet till information ska förbättras. 

På vilket sätt förverkligas detta? Utvecklingsenheten ordnar fortbildning 

och professionella forum för social- och familjearbetarna. 

Enheten har under vintern och våren som första instans i Finland 

testat ett föräldrautbildningsprogram, som stöd inom den 

öppna vården. Enheten utvecklar och koordinerar samarbetet 

med organisationer, läroinrättningar och forskningsinstitutioner 

och på det sättet förmedlar kunskap om god praktik, fungerande 

arbetssätt och aktuell forskning till personalen. 

Utvecklingsenheten har tre anställda projektledare Britt-Helen 

Tuomela-Holti med placeringsort Jakobstad, projektarbetare 

Pamela Antila i Korsholm och projektarbetare Johanna Aspelin 

med stationeringsort Närpes. 

Britt-Helen Tuomela-Holti 

PUULAAKIJALKAPALLOA - BOLAGSFOTBOLL 

Staden Jakobstads fotbollslag har deltagit i bolagsfotboll med 

goda framgångar. Laget har vunnit turneringen de två senaste 

åren, i år tog laget silver. 

Pietarsaaren kaupungin jalkapallojoukkue on osallistunut puulaakijalkapalloon 

hy väl lä menestyksellä. Joukkue on voittanut 

turnauksen kahtena viime vuotena. Tänä vuonna joukkue voitti 

hopeaa. 

Foto/Kuva: Pirjo Salonen 

Laget/joukkue: Johan Granlund, Magnus Forss, Jan Levander, Rami Manninen o Christer Nylund, Calle Löf, Joachim Granqvist, Kim Ahlgren, 

Christian Portin, Keneth Höglund, Östen Ray.

Rektor med 

passion för 

hundar 

Koiraharrastus 

rehtorin 


För arbetarinstitutets rektor Marie-Louise Björndahl fylls dagarna 

av jobb, hundar, kompisar och resor - ofta i olika kombinationer, 

som till exempel resor med hundar och kompisar. När 

hennes hundfamilj ännu bestod av bara en hund, kunde den följa 

med på jobbet och hon har också varit på solsemester med Musse, 

den äldsta av hennes nuvarande tre hundar. 

- Det är enklare att flyga med en lätt hund. Musse klarade flygbolagets 

åtta kilos gräns och kunde åka med mig inne i planet. 

Rasen som så totalt vunnit hennes hjärta, kommer från Tyskland 

och räknas till sällskapshundar, men har förr använts som skadedjursbekämpare 

i fähusen. 

- Jag läste om en firma, som åker runt till fähus med dvärgpinschrar 

och sköter om mössbekämpningen på detta ekologiska 

vis. Min villatomt är också tömd på övriga fyrbenta, säger Marie- 

Louise och skrattar. 

Sexåriga Musse är en utpräglad jägare. 

- Hon är lugnare och mera primitiv än de andra – de ursprungliga 

egenskaperna är oförstörda hos henne. Jakthundar är ju oftast 

lugna där hemma, de sparar energin till när det verkligen behövs, 

förklarar Marie-Louise, som hade velat ha en hund hela livet, 

men det var inte en självklarhet eftersom hon är allergisk. 

- En korthårig ras som inte har fett i pälsen har jag under åren lärt 

mig funkar bäst. Men visst var det en risk. 

Första hunden från Rumänien 

Marie-Louise jobbade inom livsmedelsimport i Bukarest i Rumänien 

1990-1993 och det var där beslutet att ta hund mognade. 

- Vi bodde bredvid en jättelik marknad som hette Bucur Obor. 

Det var bönderna från landet som varje dag kom in till stan och 

sålde sina produkter - på vardagarna bland annat grönsaker, kött 

och hemlagade ostar och på söndagarna även djur. Det var mest 

höns och burfåglar av olika slag samt hundvalpar. De var välskötta 

och uppförde sig väl, det var alltså inte fråga om gatuhun- 

intohimona 

Ruotsinkielisen työväenopiston rehtorin Marie-Louise Björndahlin 

päivät täyttyvät työs tä, koirista, ystävistä ja matkoista – 

usein niiden eri yhdistelmistä, kuten esi mer kik si mat kois ta koirien 

ja ystävien kanssa. Kun koiraperheeseen kuului vielä vain yksi 

koi ra, saat toi sen ottaa mukaan työpaikalle. Lisäksi Marie-Louise 

on ollut au rin ko lo mal la Mussen kanssa, joka on vanhin hänen 

nykyisistä kolmesta koirastaan. 

- On helpompaa olla lentomatkalla kevyen koiran kanssa. Musse 

läpäisi lentoyhtiön kah deksan ki lon rajan ja pääsi kanssani matkustamoon. 

Marie-Louisen sydämen on valloittanut rotu, joka on peräisin 

Saksasta ja kuuluu seu ra koiriin, mutta aikaisemmin sitä on käytetty 

tuholaisten torjuntaan navetoissa. 

- Luin eräästä yrityksestä, joka kiertää navetoissa kääpiöpinsereiden 

kanssa ja huo leh tii hiirien torjunnasta ekologisella tavalla. 

Minun huvilatontillanikaan ei muita ne li jal kai sia näy, Marie- 

Louise nauraa. 

Kuusivuotias Musse on tyypillinen metsästäjä. 

- Se on muita rauhallisempi ja alkukantaisempi – alkuperäiset 

ominaisuudet ovat tal lella. Yleensähän metsästyskoirat ovat rauhallisia 

kotona ja säästävät voimiaan to si ti lan teisiin, selittää Marie-Louise, 

joka oli aina halunnut ottaa koiran, mutta se ei ollut 

ai van yksinkertaista allergian vuoksi. 

- Vuosien mittaan olen huomannut, että parhaiten sopii lyhytkarvainen 

rotu, jonka tur kis sa ei ole rasvaa. Mutta kyllähän koiran 

ottaminen oli riski. 

Ensimmäinen koira Romaniasta 

Vuosina 1990-1993 Marie-Louise työskenteli elintarviketuonnin 

parissa Bukarestissa Ro maniassa, jossa päätös koiran ottamisesta 

kypsyi. 

-Asuimme Bucur Obor -nimisen valtavan kauppakeskuksen vieressä. 

Maaseudun maan viljelijöitä saapui päivittäin kaupunkiin 

myymään tuotteitaan – arkisin muun mu assa vihanneksia, lihaa 

ja kotitekoisia juustoja ja sunnuntaisin eläimiäkin. Myy tä vä nä oli

dar eller dåligt skötta hundar. Då dök tanken upp för mig - nu är 

det dags och bestämde mig för en tax. 

Bamse, som var en blandning av tax och dvärgpinscher, blev tolv 

år gammal. 

- Vi tränade och tävlade hela hennes liv och hon kom också upp i 

högsta klassen, fast hon inte var renrasig. Hon fullkomligt älskade 

agility och hade en enorm fart i bakbenen, hon var en kanonhund 

på alla sätt. Men när jag ville ha en hund till att tävla i agility 

med, valde jag en renrasig. 

Dvärgpinschern är ovanlig här i trakten, enligt Marie-Louise 

finns bara en handfull. 

- Dvärgpinschern kan inte bara ligga på soffan, den har mycket 

energi, men är lättanpassad till vilken miljö som helst och har 

en positiv inställning till livet. De är lite vaksamma, pigga och 

alerta och flirtar inte - de ska inte älska hela världen, utan avvakta 

först. 

Framgångsrika Maya 

Fyraåriga Maya är ett praktexemplar. 

- Oskrutet är hon en av Finlands allra bästa dvärgpinschrar, både 

till utseendet och i agility, säger Marie-Louise stolt och räknar 

upp framgångarna: 

- Hon är bland annat finsk, svensk, norsk, dansk och litauisk 

champion – allt som allt har hon tio titlar. I Ungern blev hon 

dessutom internationell champion, eftersom hon vunnit i fyra 

länder. 

Dessutom är Maya också den yngsta dvärgpinschern genom tiderna 

att bli finsk agilitychampion. Maya är med andra ord inte 

bara vacker, hon är smart, snabb, stark och lydig också och poserar 

vant för fotografen. 

- Hon är en riktig arbetsmaskin, men dessutom kelsjuk, påpekar 

Marie-Louise till intervjuaren, som direkt smälter när Maya försöker 

kliva upp i famnen för att bli kliad bakom örat. 

lähinnä kanoja ja erilaisia häkkilintuja sekä koiranpentuja. Ne 

olivat hyvin hoi dettuja ja hyväkäytöksisiä, kyse ei siis ollut kulkukoirista 

tai laiminlyödyistä koi ris ta. Siellä alkoi tuntua siltä, että 

on aika ottaa koira ja päätin hankkia mäyräkoiran. 

Mäyräkoiran ja kääpiöpinserin sekoitus Bamse eli kaksitoistavuotiaaksi. 

- Harjoittelimme ja kilpailimme koko sen elämän ajan ja se pääsi 

ylimpään luokkaan, vaik ka ei ollutkaan puhdasrotuinen. Se 

rakasti agilitya täydestä sydämestään ja sillä oli mieletön vauhti 

takajaloissa. Se oli kaikin puolin huippukoira. Mutta kun halusin 

toi sen koiran agilityn harrastamista varten, valitsin puhdasrotuisen. 

Kääpiöpinseri on harvinainen näillä seuduilla, Marie-Louisen 

mukaan niitä on täällä vain kourallinen. 

- Kääpiöpinseri ei osaa vain makoilla sohvalla, vaan sillä on paljon 

energiaa. Se so peu tuu kuitenkin helposti erilaisiin ympäristöihin 

ja sillä on myönteinen elä män asen ne. Ne ovat aina vähän 

varuillaan, pirteitä ja valppaita eivätkä mielistele – ne eivät sy lei le 

koko maailmaa, vaan tarkkailevat ensin tilannetta. 

Menestyksekäs Maya 

Nelivuotias Maya on loistoyksilö. 

- Yhtään kehuskelematta se on yksi Suomen parhaita kääpiöpinsereitä 

sekä ul ko näöl tään et tä agilityssa, sanoo Marie-Louise ylpeänä 

ja luettelee sijoitukset: 

- Se on muun muassa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Liettuan 

valio – sillä on yh teensä kymmenen titteliä. Unkarissa se 

valmistui lisäksi kansainväliseksi valioksi, kos ka se on voittanut 

neljässä maassa. 

Li säksi Maya on kaikkien aikojen nuorin kääpiöpinseri, joka on 

valmistunut valioksi Suo men agilityssa. Maya ei siis ole pelkästään 

kaunis, vaan se on myös nokkela, no pea, vahva ja tottelevainen 

ja poseeraa tottuneesti valokuvissa. 


- 16 -

Plötsligt avbryts intervjun av att hela gänget rusar så långt kopplet 

når och skäller på en katt, som stryker förbi granngårdens vägg. 

Musse anger tonen, medan den yngsta i skaran, Mayas dotter, 

drygt ett år gamla ”Lillen”, eller Mexi som hon egentligen heter, 

lite förvånat följer de andras exempel. De lugnar sig snabbt när 

Marie-Louise säger till på skarpen. 

- Det måste vara pli på jyckar, konstaterar Marie-Louise. 

Konditionsbefrämjande verksamhet 

Det är ingen tvekan om att Musse, Maya och Mexi sköts om på 

bästa möjliga sätt, och i samma veva sköter Marie-Louise sin 

egen kondition. Varje vardag klockan fem stiger hon upp för att 

gå på en sexkilometers länk med hudarna - allt som allt blir det 

tio kilometer per dag. 

- Eftersom jag ofta har kvällsjobb och hundarna behöver två längre 

promenader, går jag hellre den längsta på morgonen. Då får de 

mat efter länken och är trötta och nöjda när jag far till jobbet. 

Marie-Louise behöver också hålla sig i form för att hänga med 

i svängarna i agilityn, som hon började med 1994. Det är en idrottsgren 

- de aktiva topphundarna kan jämföras med vilka toppidrottare 

som helst. 

- Det är inget lekande vi sysslar med, utan seriös sport, påpekar 

Marie-Louise, som tränar minst en gång i veckan med hundarna. 

I vinter har agilitysektionen inom Jakobstadsnejdens Kennelförening 

hyrt en hall i Ytteresse, till sommaren flyttar man utomhus 

till planen i Kråkholmen. Maya är den duktigaste av Marie- 

Louises hundar, Musse är god medelklass, medan Mexi nyss har 

börjat. 

- Vi ska se vad det blir av henne, säger Marie-Louise och tillägger 

skrattande: 

- Det går i alla fall väldans fort, om inte annat. 

Agility påminner om hästhoppning, med den skillnaden att föraren 

springer bredvid och ger anvisningar till hunden om var, hur 

och vad den ska göra. Det är viktigt att klara banan så felfritt som 

möjligt och dessutom snabbt. 

- Banorna är varje gång unika och föraren har fem minuter på sig 

före tävlingen att memorera banan och fundera ut hur den egna 

hunden bäst klarar sig igenom den. 

Det finns tre storleksklasser: mini, medi och maxi, som i sin tur 

är indelade i tre svårighetsklasser. 

- När man gjort minst sju helt felfria banor i den högsta klassen 

har man rätt att 

har man rätt att delta i FM. Vi har varit två gånger med Maya de 

senaste två åren – det gick inte så bra då, men vi fick i alla fall 

vara med. 

Marie-Louise ser agilityn som en livsstil 

- Jag far inte för att skörda lagrar, Maya har redan vunnit allt hon 

kan, men det är samma gäng som man far med, vi har det trevligt 

tillsammans - det blir ett sätt att umgås. 

För övrigt känner Marie-Louise starkt för saker och ting relaterade 

till hundar. 

- Folk väljer ofta helt fel hundar, de borde aldrig välja en enligt 

enbart utseendet, istället borde de tänka på vad hunden är ämnad 

för och inventera sitt eget liv – kan jag ge den det som den 

behöver. Det värsta jag kan tänka mig är en hund som enbart är 

en förlängning av någons ego. En hund är en hund och ingen 

pryl. En hund ska kunna samla pinnar i pälsen och springa i skogen. 

Då är den lycklig, säger Marie-Louise Björndahl och ser på 

sina uppenbart förnöjda dvärgpinschrar. 

Ulla Linder 

- Se on oikea työkone, mutta lisäksi hellyydenkipeä, huomauttaa 

Marie-Louise haas tat telijalle, joka aivan sulaa Mayan yrittäessä 

kiivetä syliin saadakseen rapsutuksen kor van taakse. 

Äkkiä haastattelu keskeytyy ja koko joukko ryntää niin pitkälle 

kuin talutushihna an taa myö ten ja haukkuu kissaa, joka hiiviskelee 

naapuritalon seinän vieressä. Musse mää rää sävyn, kun taas 

joukon nuorin, Mayan runsaan vuoden vanha tytär Mexi seu raa 

mui den esimerkkiä hieman ihmeissään. Koirat rauhoittuvat nopeasti 

Marie-Louisen käs kiessä niitä painokkaasti. 

- Koirille on pidettävä kuria, toteaa Marie-Louise. 

Kuntoa kohottava harrastus 

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Mussea, Mayaa ja Mexiä hoideta 

parhaalla mah dol li sella tavalla, ja koiria hoitaessaan Marie-Louise 

hoitaa samalla omaa kuntoaan. Ar ki sin hän nousee ylös kello 

viideltä ja käy koirien kanssa kuuden kilometrin lenkillä – kai ken 

kaikkiaan lenkkiä kertyy kymmenen kilometriä päivässä. 

- Koska teen paljon iltatöitä ja koirat tarvitsevat kaksi pitkää 

lenkkiä, teen pidemmän len kin mieluummin aamulla. Lenkin 

jälkeen koirat saavat ruokaa ja ovat väsyneitä ja tyy tyväisiä töihin 

lähtiessäni. 

Marie-Louisen on huolehdittava kunnostaan myös pysyäkseen 

mukana agilityn kou ke roissa. Hän aloitti agilityharrastuksen 

vuonna 1994. Se on urheilulaji – aktiivisia huip pukoiria voi verrata 

huippu-urheilijoihin. 

- Agility ei ole leikkiä vaan totista urheilua, huomauttaa Marie- 

Louise, joka har joit te lee koirien kanssa vähintään kerran viikossa. 

Talvella Pietarsaaren seudun kennel seu ran agilityjaosto on 

vuokrannut hallin Ala-Ähtävältä, kesäksi siirrytään Kråkholman 

ul ko kentälle. Maya on menestynein Marie-Louisen koirista, 

Musse on hyvää kes ki ta soa, kun taas Mexi on vasta-alkaja. 

- Katsotaan mitä Mexistä tulee, sanoo Marie-Louise ja lisää nauraen: 

- Tosi lujaa se ainakin menee, ellei muuta. 

Agility muistuttaa esteratsastusta, mutta erotuksena on se, että 

ohjaaja juoksee vie res sä ja antaa koiralle ohjeita siitä, mitä sen 

tulee missä ja milloinkin tehdä. Tark oi tuk se na on selvittää rata 

mahdollisimman virheettömästi ja nopeasti. 

- Radat ovat joka kerta erilaisia ja ennen kilpailua ohjaajalla on 

viisi minuuttia aikaa ope tella rata ja miettiä, miten oma koira 

suoriutuu siitä parhaiten. 

Kokoluokkia on kolme: mini, medi ja maxi. Kokoluokat on puolestaan 

jaettu kolmeen vai keusluokkaan. 

- Kun on selvittänyt vähintään seitsemän täysin virheetöntä rataa 

ylimmässä luokassa, on oikeutettu osallistumaan Suomen mestaruuskilpailuihin. 

Olen osallistunut niihin Mayan kanssa kaksi 

kertaa kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana – emme pär jänneet 

kovin hyvin, mutta saimmepa ainakin olla mukana. 

Marie-Louise pitää agilitya elämäntapana. 

- En lähde kisoihin niittämään mainetta, Maya on jo voittanut 

kaiken mitä on voi tet ta vis sa. Mukana on kuitenkin aina sama 

porukka ja viihdymme yhdessä – se on erään lai nen seurustelumuoto. 

Marie-Louisella on muutoinkin vahvat mielipiteet koiriin liittyvistä 

asioista. 

- Usein valitaan aivan vääränlainen koira. Koiraa ei pitäisi koskaan 

valita pelkän ul ko nä ön perusteella, vaan pitäisi miettiä 

mihin koira on tarkoitettu ja punnittava omaa elä määnsä – kykenenkö 

antamaan koiralle sen, mitä se tarvitsee. Pahinta mitä 

tiedän on, että koira on vain oman egon jatke. Koira on koira eikä 

mikään esine. Koiran on saa tava juosta metsässä ja kerätä tikkuja 

turkkiinsa. Silloin se on onnellinen, sanoo Ma rie-Louise Björndahl 

ja katsoo ilmeisen tyytyväisiä kääpiöpinsereitään. 

Ulla Linder 

- 17 -

Årets konstnär - 

Joakim Hansson 

Årets konstnär Joakim Hansson ser det som ett erkännande att 

hans konstverk blivit utvalt som gåva till stadens anställda i år. 

- Jag blev väldigt förvånad då jag blev tillfrågad i maj, men också 

jätteglad. I sommar har jag jobbat med uppdraget. Resultatet blev 

flera fotocollage – minnesbilder av landskap i Sverige och Finland. 

Det som valdes ut heter ”Stad” och är sammansatt av fyra 

fotografier - dock inget från Österbotten - som jag skrivit ut och 

sedan gjort ett grafiskt tryck ovanpå genom att använda mig av 

polymerteknik, berättar Joakim. 

Genomgående för honom är att blanda tekniker för att hitta nya 

sätt att skapa bilder. 

- Jag tar den metod som bäst passar för att få fram känslan och 

landskapet, men foto ligger alltid i bakgrunden. Det är intressant 

att göra om fotografier till unika hantverk. 

34-åriga Joakim studerar tredje året vid konstskolan i Nykarleby. 

Han är född i Hofors i Sverige och gick redan i gymnasiet estetisk 

linje, med film och teater som inriktning. Film är något 

som hängt med genom åren, trots att det blivit lite sidospår och 

också komplettering av kunskaperna genom bland annat spridda 

högskolkurser inom filosofi, engelska, psykologi, statistik, datasäkerhet 

samt fotohistoria mellan åren 1994 och 2006. 1998 tillbringade 

Joakim också sex månader i Bosnien som SFOR soldat, 

som väktare har han jobbat i Stockholm i tio år. 

- Jag jobbade med banker och värdetransporter och har också 

blivit rånad två gånger. Det ger perspektiv på tillvaron att ha en 

pistol riktad mot huvudet och fick mig också att inse att jag inte 

vill göra samma jobb om tjugo år. Jag behöver något kreativt och 

vill jobba för mig själv. 

2005 började Joakim en yrkesutbildning för fotografer i fotoskolan 

i Stockholm och kom till Nykarleby 2006 efter tips från en 

handledare. 

- Jag ville testa nya tekniker och sökte mig därför hit. Nu har jag 

hittat min grej och det är grafik och video konst - men allt kretsar 

runt foto. Med video blir det mer dokumentär, men mitt bildspråk 

är ganska fotografiskt, jag har lugna bilder. 

Joakim är mest intresserad av att fotografera människor eller något 

helt abstrakt. Om han målar blir det mycket abstrakt. 

- Jag använder gärna landskap som grund, men fotar absolut inte 

blommor, påpekar Joakim. 

I höst påbörjar Joakim ett halvårs projekt - en dokumentärfilm 

som blir ett djupgående personporträtt av Vasakonstnären Peter 

Rosvik, som han också jobbat med i ett annat sammanhang. 

- Tillsammans med Rasmus Hedlund och Plattform Vasa, där 

Peter Rosvik är medlem, har vi fem kvällar ordnat ”Eine Kleine 

Disco”, en liten konstfestival blandad med musik på kasernen i 

Vasa och på skolan i Nykarleby. Vi har velat ge en avslappnad 

upplevelse av modern konst. Det har varit väldigt populära tillställningar 

med runt hundra besökare - både konstnärer och 

andra. 

I ”Wild Life Vasa”–festivalen i november i år, deltog Joakim med 

två fem minuters experimentella kortfilmer, som han gjort till- 

- 18 -

sammans med en annan studerande på konstskolan. På våren 

ställer han ut i Kulturkiosken i Gävle. 

- Det bli cirka trettio verk bestående av foton, videos, målningar 

och skulpturer. En del av verken är gjorda i Paris. Jag tycker städer 

som Paris, London och Berlin är inspirerande med kontrasterna 

mellan hypermodernt och hur gammalt som helst. 

I Sverige har Joakim dessutom ett företag som fotograf. 

- Det är många bollar i luften på en gång, säger Joakim, men trivs 

uppenbarligen med att få satsa på konsten. Efter att studierna i 

Nykarleby är avklarade, planerar Joakim att ännu fortsätta studera 

antingen i Helsingfors eller Stockholm. 


Vuoden taiteilija - 

Joakim Hansson 

Vuoden taiteilija Joakim Hansson pitää tunnustuksena sitä, että 

hänen taideteoksensa on valittu kaupungin työntekijöiden tämänvuotiseksi 

lahjaksi. 

- Olin todella hämmästynyt kun asiaa tiedusteltiin minulta toukokuussa, 

mutta ilah duin tietenkin. Työskentelin tehtävän parissa 

kesällä. Tuloksena on useita va lo ku va kol laa seja – muistikuvia 

Ruotsin ja Suomen maisemista. Niistä valittiin Kau pun ki-ni mi - 

nen kollaasi. Sen on koonnut neljä valokuvaajaa - joista kukaan 

ei kui ten kaan ole Poh janmaalta. Olen tulostanut kuvat ja tehnyt 

niiden päälle graafisen painatuksen po ly meeritekniikkaa käyttämällä, 

Joakim kertoo. 

Tunnusomaista hänelle on eri tekniikoiden sekoittaminen uusien 

kuvanluontitapojen löy tä mi sek si. 

- Käytän menetelmää, joka sopii parhaiten tunnelman ja maiseman 

esille tuomiseen, mut ta taustalla on aina valokuva. On mielenkiintoista 

muokata valokuvista uniikkeja kä si töitä. 

34-vuotias Joakim opiskelee kolmatta vuotta Uudenkaarlepyyn 

taidekoulussa. Hän on syn tynyt Ruotsin Hoforsissa ja kävi lukiossa 

estetiikan linjan, jolla hän suuntautui elo ku vaan ja teatteriin. 

Elokuva on seurannut mukana vuosien saatossa, vaikka 

si vu pol ku jakin on ol lut ja Joakim on täydentänyt tietojaan muun 

muassa erilaisilla kor kea kou lukursseilla fi lo so fias sa, englannissa, 

psykologiassa, tilastotieteessä, tie to tur val li suu dessa ja valo ku vahis 

toriassa vuosina 1994 - 2006. Vuonna 1998 Joakim vietti kuu si 

kuukautta SFOR-sotilaana Bosniassa. Tukholmassa hän on työskennellyt 

var tijana kym menen vuo den ajan. 

- Työskentelin pankkien ja arvokuljetusten parissa ja minut on 

ryöstettykin kaksi ker taa. Jouduin tilanteeseen, jossa päähäni oli 

kohdistettu ase. Se antoi näkökulmaa elämään ja sai minut tajuamaan, 

et tä en halua tehdä samaa työtä kahdenkymmenen vuoden 

kuluttua. Tarvitsen luovaa tekemistä ja haluan työskennellä 

itsekseni. 

Vuonna 2005 Joakim aloitti valokuvaajan ammattiopinnot tukholmalaisessa 

va lo ku vaus koulussa ja tuli Uuteenkaarlepyyhyn 

vuonna 2006 eräältä ohjaajaltaan saamansa vin kin perusteella. 

- Halusin kokeilla uusia tekniikoita ja sen vuoksi hakeuduin tänne. 

Nyt olen löytänyt oman jut tuni, joka on grafiikka- ja videotaide 

– mutta kaiken lähtökohtana on va lo ku va. Vi de olla syntyy 

enemmän dokumentaarisia töitä, mutta kuvakieleni on melko 

va lo ku vanomaista, kuvani ovat levollisia. 

Eniten Joakimia kiinnostaa ihmisten tai täysin abstraktien kohteiden 

kuvaaminen. Hä nen maalatessaan aiheet ovat erittäin 

abstrakteja. 


- Käytän mielelläni maisemaa pohjana, mutta en missään nimessä 

valokuvaa kukkia, Joa kim huomauttaa. 

Syksyllä Joakim aloittaa puolen vuoden hankkeen – dokumenttielokuvan, 

josta tulee sy välle luotaava henkilökuva vaasalaisesta 

taiteilijasta Peter Rosvikista, jonka kanssa Joakim on työskennellyt 

myös muussa yhteydessä. 

- Yhdessä Rasmus Hedlundin ja Platform Vaasan kanssa, jossa 

Peter Rosvik on jä se ne nä, olemme järjestäneet viitenä iltana 

tapahtuman nimeltä Eine Kleine Disco. Se on pie nimuotoinen 

taidefestivaali yhdistettynä musiikkiin ja järjestetään Vaasan kasar 

mil la ja Uudenkaarlepyyn taidekou lul la. Olemme halunneet 

tarjota rentoja modernin tai teen elämyksiä. Ne ovat olleet erit täin 

suosittuja tilaisuuksia, joissa on ollut noin sa ta kävijää – sekä 

taiteilijoita että mui ta. 

Tämän vuoden marraskuussa Joakim osallistui Wild Life Wasa 

-festivaaliin kahdella vii den minuutin kokeellisella lyhytelokuvalla, 

jotka hän on tehnyt yhdessä tai de kou lun erään toisen 

opiskelijan kanssa. Keväällä hän pitää näyttelyn Gävlen Kul turkioskenissa. 

- Sinne tulee noin kolmekymmentä työtä, jotka koostuvat valokuvista, 

videoista, maa lauk sista ja veistoksista. Osa töistä on tehty 

Pariisissa. Mielestäni Pariisin, Lontoon ja Ber liinin kaltaisissa 

kaupungeissa on kiehtovia hypermodernismin ja iki van hojen 

ele ment tien luomia kontrasteja. 

Lisäksi Joakimilla on Ruotsissa valokuvausyritys. 

- Minulla on monta palloa ilmassa, Joakim sanoo, mutta hän 

viihtyy silminnähtävästi tai teen parissa. Opintojen päätyttyä Uudessakaarlepyyssä 

Joakim suunnittelee vielä jat ka vansa opiskelua 

joko Helsingissä tai Tukholmassa. 


- 19 -

Mielihyvää ja terveyttä 

kulttuurista 

Päivi Rosnell 

Kulttuurikokemukset jättävät jälkensä paitsi mielialaan myös 

ihmiskehoon. Tähän tulokseen tuli Boinkum Benson Konlaan 

kulttuurin terveydellisiä vaikutuksia käsittelevässä lääketieteen 

väitöskirjassaan ”Kulttuurikokemukset ja terveys”, joka julkaistiin 

seitsemän vuotta siten. 

Vaikka tutkimuksen valmistumisesta on vierähtänyt aikaa, jokainen 

kulttuuririennossa käynyt voi varmasti allekirjoittaa 

tutkimustuloksen todenperäisyyden: kulttuurin harrastaminen 

vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja sitä kautta terveydentilaan. 

Tutkimustuloksen mukaan museoissa käyminen takaa merkittävimmät 

terveysvaikutukset. Jos tämä pitää paikkansa, pietarsaarelaisilla 

ei ole hätää. Kaupungistahan löytyy runsas määrä 

museoita. Terveyttä ylläpitääkseen kannattaakin siis vierailla 

kaupunginmuseossa, Nanoqissa, moottorimuseossa ja vaikkapa 

Pedersören kotiseutumuseossa. 

Myös konserttien, taidenäyttelyjen ja elokuvien havaittiin parantavan 

itse koettua terveydentilaa. Elokuviin pietarsaarelaisilla on 

erittäin hyvä pääsy, näyttäähän paikallinen elokuvateatteri lähes 

kaikki elokuvat ensi-iltanaan. Taidenäyttelykin on mahdollista 

esimerkiksi Tupakkamakasiinin tiloissa, jossa eri kuvataidemuodot 

vaihtuvine taiteilijoineen esiintyvät kuukausittain. 

Tutkimuksen yhteydessä suoritetuissa kliinisissä kokeissa huomattiin 

myös, että kulttuurin harrastaminen laski verenpainetta ja stressihormoni- 

sekä adrenaliinitasoa ja nosti hyvän kolesterolin määrää. 

Kulttuuripisteitä pietarsaarelaisittain 

Museoita on useita ja taidenäyttelyynkin kaupungissa pääsee. 

Kirjastokin on yksi kulttuuripiste. Keväällä ja kesällä kaupungin 

puistot avautuvat väriloisteessaan ja antavat osansa kulttuurinälkäiselle 

kansalle. Jotain kuitenkin puuttuu. Ja se mikä puuttuu, 

koetaan usein suurimmaksi kultturelliksi puutteeksi: teatteri. 

On meillä kaksi harrastajateatteria: Pietarsaaren Näyttämö ja 

Teater Jakob. Ja tämä on todella iso ja hieno asia. Ongelmaksi 

kuitenkin muodostuu se, että molemmilla on vain yksi tai kaksi 

näytelmää tai musikaalia vuodessa. Kansa haluaisi kokea tätä iloa 

ehkä enemmän, v.t. kulttuurisihteeri Päivi Rosnell arvelee. 

Lääkkeeksi teatterinälkäisille on onneksi järjestettyjä teatteriretkiä 

naapurikaupungin tarjontaan. Kokkolassa, Vaasassa ja 

Seinäjoella on käyty ja marraskuussa mennään Kiss me, Katemusikaaliin 

Kokkolaan. Joulukuussa kaupungin kulttuuritoimisto 

järjestää yön yli kestävän retken Turkuun Evita-musikaaliin, 

jossa esiintyy kaupungin oma poika Sören Lillkung. 

Teatteriretket ovat olleet suosittuja. Bussillinen väkeä on saatu 

aina kokoon. Laskimme tässä taannoin, että noin puolet osallistujista 

oli kaupungin omaa henkilöstöä. 

Toinen kulttuurivajaus koetaan olevan populaarimusiikin puolella. 

Klassisen musiikin tarjonta on kaupungissa melko hyvällä 

tolalla, kiitos musiikkitalon, mutta populaarinen puoli on heikompaa. 

Olisihan se hienoa, jos meilläkin olisi joku Kokkolan mallin 

mukainen paikka, jonka esiintyjäkaarti olisi ainakin puoleksi 

vuodeksi kerrallaan tiedossa. Mutta niin kauan kun se puuttuu, 

saamme käydä Kokkolassa. Kieltämättä olen siinä suhteessa Kokkolalle 

kateellinen, Rosnell tunnustaa. 

Heti perään hän kuitenkin antaa tunnustuksen kaupungin yhdistyksille, 

musiikkiasioissa varsinkin Jeppis Hockeylle, joka on 

saanut ja saanee jatkossakin kaupunkiin populaarimusiikin isoja 

nimiä. Ja Jazzoo r.y. järjestää kaupunkilaisille viikottaista jazzia. 

Kaksikielisyys on haastavaa 

Päivi Rosnell on muutaman kuukauden kokemuksella huomannut 

kuinka vaikeaa on saada kaksikielisessä kaupungissa molemmat 

kieliryhmät tyytyväisiksi. Tosiasia on sekin, että ruotsinkielisissä 

tapahtumissa vierailee enemmän väkeä. 

- Esimerkiksi syyslomaviikolla tarjosimme lastenelokuvia. Suomalaisessa 

näytännössä kävi noin 40 lasta ja ruotsinkielisessä reilut 

sata, hän sanoo. 

Pietarsaaren kulttuurielämä on kuitenkin hyvällä mallilla, jos 

vertaa Päivi Rosnellin entiseen kotikuntaan. Eteläisestä Tammisaaresta 

hän tuli takaisin synnyinkaupunkiinsa Pietarsaareen 

kaksi vuotta sitten. 

- Tammisaaressa oli erittäin vähäistä kulttuuritarjontaa. Kesällä 

pienehkö klassisen musiikin tapahtuma taisi olla. Muuten sai 

turvautua pääkaupunkiseudun kulttuuriin, jonne matkaa kertyi 

100 km suuntaan. 

Kaupungin kulttuuritoimen suurin voimanponnistus on tammihelmikuun 

vaihteen Runeberginviikko. Edellisvuonna viikon 

teemana oli Nainen, viime vuonna Tie vie -Tarina kulkee. Vuoden 

2009 teema on miehinen. 

- Esiintyjäkaarti on vielä työn alla. Sen verran voin jo nyt paljastaa, 

että yksi esiintyjistä on erittäin pidetty miesjoukko, joka 

on hauskuuttanut televisiossa tamperelaishuumorillaan vuosia 

sitten ja joiden uusin elokuva julkistettiin kesällä, Päivi Rosnell 

paljastaa. Nimi olkoon vielä salaisuus. 

Lokakuun alusta Pietarsaaren kulttuurisektori on houkutellut 

käyttäjiä koukuttautumaan kulttuurin houkutuksiin kulttuurikuntokorttien 

avulla. Kortteja jaetaan kulttuuritoimistosta, kirjastosta 

sekä kaupunginmuseosta. 

Ylen toteuttama Kulttuurikuntokortti on liikuntakortin kaltainen 

taulukko, johon merkitään päivittäiset kulttuurisuoritukset. 

Jokaisesta vähintään puolen tunnin suorituksesta saa pisteen. 

Suorituksia ovat esimerkiksi elokuva, konsertti, näyttely, kirja tai 

teatteriesitys – siinä missä iltasadun lukeminen tai tv-draaman 

katsominenkin. 

Kulttuurikuntokortti palautetaan sinne mistä se on haettukin 

ja täyttäneiden kesken arvotaan helmikuun jälkeen paikallisia 

kulttuurivapaalippuja sekä vielä kampanjan valtakunnallisia vapaalippuja. 

Mahdollisuutena on päästä vaikkapa pääkaupungin 

kulttuurielämykseen. 

Kuva ja teksti Marjo Luokkala 

- 20 -

Gott humör och 

god hälsa av kultur 

Kulturupplevelser har inverkan både på humöret och kroppen. 

Det här resultatet kom Boinkum Benson Konlaan fram till i sin 

avhandling i medicin, Kulturupplevelser och hälsa, som publicerades 

för sju år sedan. 

Fastän det har gått några år sedan avhandlingen kom ut, kan säkert 

var och en som deltagit i kulturella begivenheter skriva under 

sanningen i undersökningsresultatet: kulturella upplevelser 

har en positiv inverkan på humöret och därigenom på hälsotillståndet. 

Enligt forskningen har museibesök den tydligaste inverkan på 

hälsan. Om det här stämmer, lider Jakobstadsborna ingen nöd. 

Det finns ju en mängd museer i staden. Om man vill sköta sin 

hälsa lönar det sig alltså att besöka stadsmuseet, Nanoq, motormuseet 

och fast Pedersöre hembygdsmuseum. 

Man lade märke till att också konserter, konstutställningar och 

filmer fick folk att känna sig friskare. Jakobstadsborna har mycket 

bra tillgång till filmer, den lokala biografen visar nästan alla 

filmer på premiärkvällen. Det är också möjligt att gå på konstutställning, 

t.ex. på Tobaksmagasinet, där olika former av bildkonst 

presenteras av konstnärer som byts ut varje månad. 

I samband med forskningen utfördes kliniska tester, där man 

märkte att deltagande i kulturaktiviteter sänkte blodtrycket samt 

nivån av stresshormon och adrenalin, medan det höjde mängden 

gott kolesterol. 

Kulturutbudet i Jakobstad 

Det finns flera museer i staden, och konstutställningar har man 

också möjlighet att gå på. Biblioteket är en tillgång för den kulturintresserade. 

På våren och sommaren öppnar sig stadens parker 

i sin färgprakt och bidrar på sitt sätt till att mätta kulturhungern 

bland folket. Någonting saknas ändå. Och det som saknas, 

upplevs ofta som den största kulturella bristen: en teater. 

Vi har nog två amatörteatrar: Pietarsaaren Näyttämö och Teater 

Jakob. Och det är verkligen en stor och fin sak. Problemet är 

likväl det att vardera har bara en eller två pjäser eller musikaler 

per år. Stadsborna skulle vilja uppleva den här glädjen kanske lite 

oftare, antar t.f. kultursekreterare Päivi Rosnell. 

Som botemedel för de teaterhungriga ordnas till all lycka teaterresor 

till utbudet i grannstäderna. Karleby, Vasa och Seinäjoki 

har redan fått besök, och i november far vi till Karleby och ser 

musikalen Kiss Me, Kate. I december ordnar stadens kulturbyrå 

en resa med övernattning till musikalen Evita i Åbo, där stadens 

egen son Sören Lillkung medverkar. 

Teaterresorna har varit omtyckta. Vi har alltid fått ihop en busslast 

teaterbesökare. Vi räknade här nyligen att ca hälften av deltagarna 

hörde till stadens egen personal. 

På populärmusikens område finns också en kulturbrist. Utbudet 

av klassisk musik är ganska tillfredsställande i staden tack vare 

musikhuset, men det är sämre ställt med populärmusiken. 

Nog skulle det vara fint, om vi också hade ett likadant ställe som 

i Karleby, där man vet vem som uppträder åtminstone ett halvt 

år på förhand. Men så länge det saknas, får vi lov att ta oss till 

Karleby. Det är bara att erkänna att jag är avundsjuk på Karleby i 

det hänseendet, medger Rosnell. 

Hon tillägger likväl genast att föreningarna i staden måste få erkännande 

– när det gäller musik i synnerhet Jeppis Hockey – för 

att de fått och säkert kommer att få stora namn inom populärmusiken 

till Jakobstad. Och Jazzoo r.f. förser varje vecka stadsborna 

med jazz. 

Tvåspråkigheten är en utmaning 

Med några månaders erfarenhet har Päivi Rosnell märkt hur svårt 

det är att få båda språkgrupperna nöjda i en tvåspråkig stad. Ett 

faktum är att svenskspråkiga tillställningar drar mer folk. 

- På höstlovet bjöd vi t.ex. ut barnfilmer. Till den finskspråkiga 

föreställningen kom ca 40 barn och till den svenskspråkiga drygt 

hundra, säger hon. 

Kulturlivet i Jakobstad är likväl rikt, om man jämför med Päivi 

Rosnells tidigare hemort. Hon återvände till sin födelsestad Jakobstad 

från det sydligare Ekenäs för två år sedan. 

- Kulturutbudet i Ekenäs var mycket magert. På sommaren var 

det väl en liten tillställning med klassisk musik. I övrigt fick man 

ty sig till kulturen i huvudstadsregionen, men resan dit är 100 

km ena vägen. 

Den största kraftansträngningen för stadens kulturväsende är 

Runebergsveckan i månadsskiftet januari-februari. I fjol var temat 

för veckan Kvinnan har ordet, i år var temat Berättelsen lever. 

Temat för år 2009 kommer att vara manligt. 

- Hela listan på uppträdande är ännu inte klar. Så mycket kan 

jag redan nu avslöja att bland de uppträdande finns en mycket 

populär grupp män, som har underhållit i tv med sin Tammerforshumor 

för flera år sedan och vars nyaste film hade premiär i 

somras, säger Päivi Rosnell och gläntar lite på förlåten. Namnet 

är ännu en hemlighet. 

Fr.o.m. början av oktober har kultursektorn i Jakobstad uppmanat 

stadsborna att låta sig lockas av kulturens frestelser med hjälp 

av ett kulturkondiskort. Korten delas ut på kulturbyrån, biblioteket 

och stadsmuseet. 

Kulturkondiskortet, som producerats av Yle, påminner om ett 

motionskort med en tabell, där man kan anteckna sina dagliga 

kulturprestationer. Man får en poäng för varje prestation på 

minst en halv timme. Som prestationer räknas t.ex. en film, en 

konsert, en utställning, en bok eller en teaterföreställning - men 

att läsa en kvällssaga eller se på tv-teater duger också. 

Kulturkondiskortet returneras till det ställe där man hämtade det. 

Mellan dem som fyllt i kortet utlottas efter utgången av februari 

månad fribiljetter till lokala kulturevenemang och dessutom till 

kampanjens riksomfattande evenemang. Man kan t.o.m. vinna 

en kulturupplevelse i huvudstaden. 

Bild och text: Marjo Luokkala 

- 21 -

Jakobstad 

innebar nya 

utmaningar för 

arkitekten 

Återflyttaren Mikael Ström upplevde en lindrig kulturchock 

Mikael Ström kan inte låta bli att beundra Jakobstads skönhet. 

Staden har inte förändrats så mycket på 15 år, men återkomsten 

hit från den hetsiga rytmen i Helsingfors har öppnat ögonen för 

Jakobstads arkitektur på ett nytt sätt. 

Staden har en gammal byggnadstradition att slå vakt om. Det lönar 

sig verkligen att sköta om den, säger han. 

Mikael Ström började arbeta som byråarkitekt på stadens planläggningsavdelning 

för ett och ett halvt år sedan. Det var en stor 

förändring att komma till den kommunala sektorn från den privata. 

På den privata sidan var arbetstakten hektisk, man hade 

inte mycket tid per projekt, resultatet måste synas fort. På den 

kommunala sidan kan arbetstakten nog också vara intensiv, men 

man får använda mer tid till att planera, förbereda och genomföra 

projekt. Jag upplever fortfarande en kulturchock, medger 

han skrattande. 

Ett annat slags arbete än inom den privata sektorn 

Det var inte arbetsgemenskapen som innebar en kulturchock, 

utan den kom när han satte sig in i arbetet, en process som för övrigt 

pågår hela tiden. Inom den kommunala sektorn måste man 

noggrant känna till lagstiftningen. Man måste känna till gamla 

beslut och gamla ärenden. Man måste veta hur olika projekt har 

avancerat eller om de har avancerat överhuvudtaget. Man måste 

veta vad som är på gång och vilka ärenden som skall behandlas 

snabbt. Dessutom är klientelet annorlunda än inom den privata 

sektorn, för här är det ju fråga om allas våra gemensamma ärenden. 

Det är överraskande svårt att utvärdera ansökningar inom byggnadstillsynen. 

Man måste samtidigt sträva efter det gemensamma 

bästa och efter att få kunden nöjd. Förutom att man vid utvärderingen 

behöver sakkännedom, kännedom om lagparagrafer, förmåga 

att anpassa nytt till gammalt, behöver man också kunna 

bemöta kunden på rätt sätt, räknar Mikael Ström upp. 

Det svåraste med utvärderingen är att få en sådan kund att ändra 

åsikt som vet vad han vill. 

T.ex. när en kund i tankarna redan ser sin nya tillbyggnad framför 

sig, men förslaget likväl innehåller brister eller lösningar som 

inte kan godkännas, är det en verklig utmaning att få kunden att 

ändra sig, säger Ström. 

I de här frågorna samarbetar planläggningsavdelningen med 

byggnadstillsynsbyrån. Ansvarsfördelningen och förfaringssätten 

känns säkert ganska oklara för kunderna och gör dem förvirrade. 

Vi borde tillsammans utarbeta en klarare uppgiftsfördelning och 

informera tydligare, tycker Ström. 

Lätt att få fram idéer till nämnden 

På planläggningsavdelningen jobbar Mikael Ström i ett team på 

fem personer, och han är nöjd med sitt team. En fredlig samexistens 

mellan mänskor i olika åldrar tycker han är en rikedom. 

Erfarna arbetskamrater har en inre know-how, och att dela med 

sig av den åt nykomlingar är en utmaning i sig. Mikael är också 

mycket nöjd med att han vid behov snabbt kan få fram sina idéer 

till nämnden utan mellanhänder. 


I stora städer är det jobbigare att få igenom sina idéer. Man ger 

sin idé t.ex. åt verkschefen, som sedan när han hinner föredrar 

den för nämnden. I Jakobstad har man ett betydligt smidigare 

förfaringssätt, berömmer han. 

Arbetsgemenskapen har ett livligt umgänge med tekniska verkets 

övriga personal. Ström tycker det är bra att personalen finns i 

samma byggnad och är lätt att nå. 

Fängslande tvåspråkighet 

Mikael Ström berättar att han nu för första gången är på en arbetsplats 

där man använder två språk. Det har varit intressant att 

märka hur var och en kommunicerar på sitt eget språk och den 

andra svarar på sitt utan problem. Den interna tryckta kommunikationen 

är på det språk som skribenten råkar tala. Informationen 

utåt trycks däremot på båda inhemska språken. 

Tvåspråkigheten har också den fördelen att när man skriver ett 

ärende på två språk blir man tvungen att tänka igenom det två 

gånger. Det är bara bra, säger han. 

Ström kommer från ett tvåspråkigt hem och har – efter att ha 

genomgått grundskolan och gymnasiet på svenska – studerat i en 

finsk miljö i Otnäs, så han har inga problem med språket. 

Mikael Ström kan inte ännu säga om familjen har kommit till Jakobstad 

för att stanna. Det får tiden utvisa. Just nu står han likväl 

med båda fötterna stadigt på Jakobstads mark. Ibland besöker 

familjen också Lappajärvi, där man köpte en sommarstuga för 

några år sedan för att inte förlora kontakten med Österbotten. Ett 

annat intresse förutom sommarstugan är körsång, som han ägnar 

sig åt i Bel Cantos led. 


- 22 -

Paluumuuttaja Mikael Ström koki pienimuotoisen kulttuurishokin 

Mikael Ström jaksaa ihastella Pietarsaaren kauneutta. Kaupunki 

ei 15 vuodessa ole suuresti muuttunut, mutta paluumuutto kiihkeärytmisestä 

Helsingistä avasi silmät kaupungin arkkitehtuurille 

uudella tavalla. 

Kaupungilla on vanhaa rakennusperintöä vaalittavana. Siitä todellakin 

kannattaa pitää huolta, hän sanoo. 

Mikael Ström aloitti työt kaupungin kaavoitusosastolla toimistoarkkitehtinä 

puolitoista vuotta sitten. Muutos yksityiseltä sektorilta 

kunnalliselle oli suuri. Yksityisellä puolella työtahti yhden 

projektin kimpussa oli hektistä ja tulosta piti saada nopeasti. 

Kunnallisella puolella työtahti on toki myös kiivasta, mutta projektien 

suunnitteluun, valmistamiseen ja läpiviemiseen on lupa 

käyttää enemmän aikaa. 

Koen kultturishokkia edelleen, hän nauraen myöntää. 

Erityyppinen työ verrattuna yksityiselle alalle 

Kulttuurishokki ei syntynyt työyhteisöstä vaan työhön perehtymisestä, 

joka on jatkuva prosessi. Kunnallisella puolella lainsäädäntö 

pitää tuntea tarkkaan. Pitää tietää vanhat päätökset ja 

vanhat asiat. Pitää tietää kuinka mikäkin projekti on edennyt vai 

onko edennyt lainkaan. Pitää tietää, mitä on meneillään ja mitkä 

asiat vaativat nopeaa käsittelyä. Lisäksi asiakaskunta on erilaista 

kuin yksityisellä sektorilla, sillä kyseessä ovat kaikkien yhteiset 

asiat. 

Rakennusvalvonnan hakemusten arviointi on yllättävän vaikeaa. 

Siinä on sekä pyrittävä yhteiseen hyvään, että saatava asiakas 

tyytyväiseksi. Paitsi, että arvioinnissa tarvitaan asiantuntemusta, 

lakipykälien tuntemusta, uuden ja vanhan soveltamista, tarvitaan 

myös oikeaa tapaa kohdata asiakas, Mikael Ström listaa. 

Hankalinta arvioinnissa on asiakkaan pään kääntäminen silloin, 

kun asiakas on varma siitä mitä haluaa. 

Kun asiakas on esimerkiksi rakentanut lisäsiiven jo mielessään 

valmiiksi, mutta siinä onkin puutteita tai ratkaisuja, joita ei voida 

hyväksyä, pään kääntäminen on todella haastavaa, Ström sanoo. 

Näissä asioissa kaavoitusosasto toimii yhteistyössä rakennusvalvontatoimiston 

kanssa. Vastuualueet ja menettelyt tuntuvat 

varmasti asiakkaiden kannalta aika epäselviltä ja aiheuttavat asiakkaissa 

hämmennystä. Meidän tulisi yhdessä selkeyttää tehtävänjakoa 

ja viestintäämme, Ström toivoo. 

Pietarsaari toi 

uudenlaisia 

haasteita 

arkkitehdin 

elämään 

Ideat helposti lautakunnan tietoon 

Kaavoitusosastolla Mikael Ström työskentelee viiden hengen tiimissä 

ja on tiimiinsä tyytyväinen. Tiimin rikkautena hän pitää 

eri-ikäisten sopuisaa yhteiseloa. Kokeneilla työkavereilla on arvokasta 

sisäistä tietotaitoa, ja tällaisen tiedon jakaminen uusille 

on haaste sinänsä. Mikael on erittäin tyytyväinen myös siihen, 

että saa tarvittaessa omat ideansa ilman välikäsiä nopeasti lautakunnan 

tietoon. 

Suuressa kaupungissa ideoiden läpivieminen on työläämpää. 

Idea annetaan esimerkiksi virastopäällikölle, joka sitten kun ehtii, 

esittelee sen lautakunnalle. Pietarsaaren tapa on huomattavasti 

jouhevampi, hän kiittelee. 

Työyhteisö on tiiviissä kanssakäymisessä muun teknisen viraston 

henkilöstön kanssa. Ström pitää hyvänä sitä, että henkilöstö on 

samassa rakennuksessa ja helposti tavoitettavissa. 

Kiehtovaa kaksikielisyyttä 

Mikael Ström kertoo, että hän on nyt ensimmäistä kertaa työpaikassa, 

jossa käytetään kahta kieltä. Mielenkiintoista on ollut 

huomata, kuinka kukin kommunikoi omalla kielellään ja toinen 

vastaa omallaan ilman ongelmia. Sisäinen painettu viestintä on 

sillä kielellä, mikä sen tekijällä sattuu olemaan. Ulospäin suuntautuva 

viestintä painetaan sen sijaan molemmilla kotimaisilla. 

Kaksikielisyydestä on sekin etu, että kirjoitettaessa sama asia 

kahdella kielellä, tulee asia pohdittua kahteen kertaan. Se on ihan 

hyvä juttu, hän sanoo. 

Ström on kaksikielisestä kodista ja opiskellut ruotsinkielisen peruskoulun 

ja lukion jälkeen suomenkielisessä ympäristössä Otaniemessä, 

joten hänellä ei kieliongelmia ole. 

Mikael Ström ei vielä osaa sanoa, onko perhe tullut Pietarsaareen 

pysyvästi. Aika näyttää. Tällä hetkellä jalat ovat kuitenkin 

kiinteästi Pietarsaaren maaperällä. Välillä toki vieraillaan Lappajärvellä, 

josta perhe osti jo joitakin vuosia sitten kesämökin 

ylläpitääkseen pohjalaisuuttaan. Kesämökkeilyn lisäksi Mikael 

Ström mainitsee rakkaaksi harrastuksekseen kuorolaulun, jota 

harjoittaa Bel Canton riveissä. 


- 23 -

40 år i stadens tjänst - 

40 vuotta palvelleet 

Tamminen Maila, Pelkonen Hilkka, Korsman Ulf, 

Sandelin Torsten, Varinen Ahti 

Julfest - Joulujuhla 28.11.2008 

Los Ballarinos 

Ronny & Jaana 

Årets arbetsteam 

Vuoden työtiimi 

- 24 -

Emma Olli, 20.6.2008 

planerare/suunnittelija 

Jakobstads Vatten/Pietarsaaren Vesi 

Eriksson Anita, 11.8.2008 

KSSR kanslisekreterare, 

PARAS hankkeen kansliasihteeri 

Enlund Christer, 1.8.2008 

Lärare/Opettaja 

Oxmahns skola/Oxhamnin koulu 

N 

ya 

Laggnäs Monica, 1.10.2008 

Translator/Kielenkääntäjä 

Stadskansliet/Kaupunginkaslia 

Haglund Markus, 1.8.2008 

Lärare/Opettaja 

Oxhamns skola/Oxhamnin koulu 

a 

Allonen Kirsi, 13.8.2007 

Skolgångsbiträde/ 

Koulunkäyntiavustaja 

Itälä skola/Itälän koulu 

Häggman Stefan, 1.8.2008 

Klasslärare/Luokanopettaja 

Vestersundsby skola/ 

Vestersundinkylän koulu 

n 

sikte 

n 

Backlund Sari, 13.8.2007 



Palokangas Ritva, 1.10.2008 

Kartläggare/Kartoittaja 

Tekniska verket/ Mätningsavdelning/ 

Tekninen virasto/ Mittausosasto 

Klemets Marika, 13.8.2007 



Språkbadsskolan/ 

Kielikylpykoulu 

- 

Päivärinta Jenni, 1.8.2008 



Forsbacka Lotta, 1.8.2008 


Lagmans skola/Lagmannin koulu 

U 

udet 

k 

asvot 

Stenhäll Ann-Mari,1.8.2008 

Förskollärare/Esikoulunopettaja 

Språkbadsskolan/Kielikylpykoulu 

Gripenberg Annett, 1.8.2008 


Bonäs skola/Bonäsin koulu 

Suhonen Minna, 13.8.2007 



Språkbadsskolan/ 

Kielikylpykoulu 

Kronholm Ida, 1.8.2008 

Speciallärare/Erityisopettaja 

Bonäs skola/Bonäsin koulu 

Forss Karin, 1.8.2008 

Förskollärare/Esikoulunopettaja 

Språkbadsskolan/Kielikylpykoulu 

Nyman Curt, 1.8.2008 

Miljövårdschef/ 

Ympäristönsuojelupäällikkö 

Miljövårdsbyrån/ 

Ympäristönsuojelutoimisto 

Forsbacka Arja, 1.5.2008 

Löneräknare/Palkanlaskija 

Personalbyrån/Henkilöstötoimisto 

Pyrhönen Merja, 1.8.2008 

Lärare i violinspelning/ 

Viulunsoitonopettaja 

Musikinstitutet/Musiikkiopisto 

- 25 -

Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 28.7 – 20.11.2008 

Onnittelemme kuntotempauksen 28.7.–20.11.2008 voittajia: 

Gunilla Hiltunen, pulsmätare/sykemittari, 

Camilla Karlsson-Nygård, massage/hieronta, 

Inger Bjon, motionskort/kuntokortti, 

Maija Pitkänen, simhallskort/uimahallikortti (10 ggr/krt) 

samt/sekä reflexväst/heijastinliivi Marjatta Pesola, Marika Mustonen & Margareta Wikman. 

I utlottningen deltog 92 anställda som i medeltal samlat 110 poäng/deltagare. 17 % av deltagarna var män. Männens procentuella 

andel av stadens personal utgör 25,4 %. Arvontaan osallistui 92 työntekijää, jotka olivat keränneet keskimäärin 110 

pistettä/osallistuja. 17 % osallistujista oli miehiä. Miesten prosentuaalinen osuus kaupungin henkilöstöstä on 25,4 %. 

Nästa motionskampanj börjar 1.1.2009. Nya motionskort skickas till arbetsplatserna. Korten kan också 

hämtas från personalbyrån eller från personalbyråns hemsida/tyky. 

Utmaning till männen: Klarar ni 26 % nästa gång? I så fall lottas extra vinst bland männen. 

Seuraava kuntotempaus alkaa 1.1.2009. Työpaikoille lähetetään uusia kuntokorttteja. Kortteja voi myös noutaa 

henkilöstötoimistosta tai henkilöstötoimiston kotisivulta/tyky. 

Haaste miehille: Onko prosenttiosuutenne 26 ensi kerralla? Jos on, miesten kesken arvotaan ylimääräinen voitto. 

Frågetävlingen 1/2008 Kilpailu 1/2008 Frågetävlingen 1/2008 Kilpailu 1/2008 

”Känner Du Din Stad?” / ”Tunnetko kaupunkisi?” 

De rätta svaren är följande: / Oikeat vastaukset: 

1. Svedjenabbagatan/Kaskiniemenkatu 

2. Kisorvägen/Kisorintie 

3. Stadshusets port/Kaupungintalon portti 

4. Kvastbergsgatan/Luutavuorenkatu 

5. Bambi daghem/Bambin päiväkoti 

Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: / Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita: 

Nordman Guy 

Österberg Seija 

Tamminen Maila 

Grattis! Onnittelut! 

Pulsmätare/Sykemittari 

Stegmätare/Askelmittari 

Stegmätare/Askelmittari 

! Klipp här / Leikkaa tästä 

Presentkort / Lahjakortti värde / arvo 10€ 

Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande i sådan konditionsbefrämjande 

verksamhet som Tyky-gruppen inte annars subventionerar, t.ex arbis, työväenopisto, JKG, ridning, 

vinterbad, deltagaravgift i motionsjippon mm liknande. 

Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa kohottavaan toimintaan, 

jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, JKG, ratsastus, avantouinti, liikuntatapahtumien 

osallistumismaksut yms. 

Namn / Nimi: 

Arbetsplats / Työpaikka: 

Aktivitet / Toiminta 

Gäller / Voimassa 1.1. -30.6.2009 

Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för Staden Jakobstads personal. Den köpta verksamheten 

kan med bifogat presentkort faktureras personalbyrån. Ev. förfrågningar tel. 785 1329 

eller 785 1285. 

Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee ainoastaan Pietarsaaren kaupungin henkilöstöä. Ostetusta 

toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut 

puh. 785 1329 tai 785 1285. 

STADEN JAKOBSTAD 

PIETARSAAREN KAUPUNKI 

Personalbyrån/TYKY 

Henkilöstötoimisto/TYKY 

PB 41 PL 

68601 JAKOBSTAD / PIETARSAARI 

- 26 -

Tävlingen om att känna igen miljöer i 

Jakobstad fortsätter. Varifrån är bilderna tagna? 

Skicka in svaret till Personalbyrån 

senast 31.01.2009. Bland dem som svarat rätt 

utlottas 1 st pulsmätare och 

2 st stegmätare. 

Kaupungin tunnistamiskilpailu jatkuu. 

Mitkä ovat kuvan kohteet? 

Lähetä vastaus Henkilöstötoimistoon 

viimeistään 31.01.2009. Oikein vastanneiden 

kesken arvotaan 1kpl sykemittari ja 

2 kpl askelmittaria 

1 4 

2 5 

3 

Ben Griep, Gerd Sunngren 

- 27 -

God Jul! 

Hyvää Joulua! 


Traditionell julgröt 

22.12 kl10.30-13.30 

Perinteinen joulupuuro 

22.12 klo 10.30-13.30 

på Tobaksmagasinet 

Pirjö Salonen 

Tupakkamakasiinilla 

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) 

osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. 

Toivomme että ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa 

virhe soittamalla numeroon 785 1285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens 

tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför 

önskar vi att ni meddelar ifall vi skickar Staden- 

Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom 

att ringa 785 1285 (Rita Forsbacka). 

- 28 -

Personaltidning/Henkilöstölehti 2/2008 - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?