rakentajanopas.pdf (2.6M) - Jakobstad

RAKENTAJAN 

OPAS 

Pietarsaari . . . . . . . . . . . . . . . . 11 

Luoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 

Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta.

Sisällysluettelo 

Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 

Pietarsaaren kaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 

Luodon kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 

Rakennusluvan myöntäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 

Luottomies rakennusmestari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 

Jätteiden käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 

LVI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 

Esim. märkätilojen eristämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 

Paloturvallisuusvaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 

Tele- ja antenniverkot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 

Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto . . . . . . . . . . . . . . . . 58 

Saunan ilmanvaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 

Rakennuksen lämmöneristys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 

Betonirakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 

Sadevesijärjestelmä ja tikkaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 

Rakentajan vakuutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 

lImoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 

3

LUKIJALLE 

Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. 

Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa 

monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla 

ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan 

ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. 

Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen 

alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri 

muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston 

pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa 

rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä 

rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 

Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme 

rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka 

ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. 

RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. 

Verivel Oy 

4

RAHOITUS 

Valtiontakauksen määrä ja takausmaksu 

www.ymparisto.fi/default.asp?node=799& lan=fi 

Valtion takaaman omistusasuntolainan suuruus voi olla enintään 85 prosenttia asunnon 

hankintahinnasta. Valtiontakauksen suuruus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainasta, 

kuitenkin korkeintaan 25 250 euroa asuntoa kohti. 

Takausmaksuna peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä 

2,5 prosenttia takauksesta. Takausmaksua ei peritä, jos valtio maksaa lainalle korkotukea. 

Rajoitetun valtiontakauksen saa ilman hakumenettelyä, jolloin pelkkä ilmoitus lainan 

antajalle riittää. 

Valtiontakaus asuntoa vaihdettaessa 

Jos valtion takaaman omistusasuntolainan saajalla on asuntoa vaihtaessaan jäljellä 

vanhaa lainaa, on mahdollista ottaa uutena lainana vain välirahan verran ja käyttää 

vanha laina sellaisenaan uuden asunnon hankintaan. 

Omistusasuntolainaksi voidaan tällöin katsoa myös vanha asuntolaina, joka käytetään 

uuden asunnon hankintaan. Näin lainansaaja saa takauksen koko uuden asunnon 

rahoittamiseen tarvittavalle lainalle. 

Järjestely edellyttää, että lainansaaja maksaa takausmaksun myös vanhan lainansa 

omistusasuntolainaksi katsottavalta osalta. Omistusasuntolainan osuus vanhan ja uuden 

lainan yhteismäärästä voi olla enintään 85 prosenttia tilalle hankitun asunnon 

hankintahinnasta. 

Lisätietoja 

Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh. 

(09) 1603 9648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi 

Omistusasuntolainan korkotuen hakeminen, tulorajat ja tuen määrä 

www.ymparisto.fi/default.asp?node=800&lan=fi 

Korkotukilainan hyväksyy kunta, jonka alueella lainoitettava asunto tai omakotitalo 

sijaitsee. Korkotuen maksaa Valtiokonttori luotonantajalle. 

Omakotitalon rakentajien on haettava korkotukea kunnan ilmoittamana aikana. Asunto-osakeasuntoa 

varten korkotukea voi hakea vasta kun asunto on varattu ja Valtion 

asuntorahasto on hyväksynyt talon korkotukilainoituksen piiriin. Asunto-osaketta 

5

koskeva korkotukihakemus pitää jättää erikseen ilmoitettavana aikana. 

Vanhan omakotitalon tai asunto-osakkeen hankkimista suunnittelevan kannattaa 

varmistaa hyvissä ajoin ennen kaupantekoa, hyväksyykö kunta korkotukilainan. Vanhan 

omakotitalon tai asunto-osakkeen korkotukilainaa on yleensä haettava kuuden 

kuukauden kuluessa kaupan tekemisestä. 

Korkotuki lakkaa asunnon luovutuspäivästä, jollei korkotukilainaa käytetä kohtuullisessa 

ajassa uudelleen oman asunnon hankintaan. 

Korkotukilainan enimmäistulorajat 

Henkilöluku 

1 2 3 4 5 6 

Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, 

Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti) kuukausitulot vähennysten 

jälkeen enintään, euroa 

2 320 2 940 3 260 3 650 4 050 4 360 

Muualla Suomessa kuukausitulot vähennysten jälkeen enintään, euroa 

2 090 2 540 2 720 3 060 3 400 3 630 

Perheissä, joissa puolisoista kumpikaan ei ole täyttänyt 40 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle 

perheelle säädettyjä tulorajoja. Jos tällaisessa perheessä on yksi lapsi, 

sovelletaan nelihenkiselle perheelle säädettyjä tulorajoja. 

Huomioon otetaan perheen yhteenlasketut kuukausibruttotulot, joista saa tehdä 

seuraavat vähennykset: 

• 670 euroa muun kuin eniten ansaitsevan perheenjäsenen kuukausituloista, jos perheeseen 

kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja 

• 340 euroa lapsesta, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta lainanhakuvuoden loppuun mennessä 

• tuomioistuimen päätöksen tai kirjallisen sopimuksen perusteella maksettava lapsen 

elatusapu 

• 2 prosenttia maksamattomien, valtion takaamisen opintolainojen määrästä • 

vuorotyöstä saatu palkanlisä enintään 170 euroon saakka 

• yli 6-henkisen perheen tulojen enimmäismäärää korotetaan 170 euroa/lisähenkilö. 

Omaisuus voi vaikuttaa korkotukilainan määrään. Korkotukea ei myönnetä, jos hakijan 

varat riittävät tarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen. 

Korkotuen määrä 

Korkotukilainan määrä on enintään 80 prosenttia omakotitalon rakennus- ja tonttikustannuksista, 

uuden asunnon hankintahinnasta tai vanhan omakotitalon tai asuin- 

6

huoneiston hyväksytystä hankintahinnasta. 

Korkotukea maksetaan korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka 

ylittää 4,5 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta, lainavuosittain seuraavasti: 

Omakotitalon rakentaminen ja uuden asuinhuoneiston ostaminen 

Lainavuodet Korkotuki 

1 - 5 70 % 

6 - 10 50 % 

Esimerkiksi jos kokonaiskorko on 6,5 prosenttia, maksetaan viitenä ensimmäisenä 

lainavuotena 6,5 :n ja 4,5:n prosenttiyksikön erotuksesta korkotukea 70 prosenttia 

eli 1,4 prosenttia. 

Vanhan omakotitalon tai vanhan asuinhuoneiston hankinta 

Lainavuodet Korkotuki 

1 - 4 60 % 

5 - 8 40 % 

Korko saa olla enintään samanlaisiin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen 

koron suuruinen. Maksamiensa korkojen osalta lainanottaja voi käyttää hyväkseen 

korkojen veronvähennysoikeutta. 

Lisätietoja 



Korkotuetun omistusasunnon pinta-ala 


Omakotitalo 

Korkotukilainoitettavan omakotitalon suunnittelua sitovat maankäyttö- ja rakennuslaki 

ja –asetus sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma. Talon rakennussuunnitelmat 

ja –kustannukset pitää hyväksyttää etukäteen kunnan rakennusviranomaisella, ja talolle 

täytyy hankkia rakennuslupa. 

Korkotukilainoitetun omakotitalon tulee olla kohtuullisen kokoinen perheeseen 

ja sen ikärakenteeseen nähden: 

Perheen henkilöluku Korkotuettavien neliöiden enimmäismäärä 

3 henkilöä tai pienempi 90 m 2 

4 henkilöä 100 m 2 

5 henkilöä tai suurempi 120 m 2 

Yli 6-henkisille perheille lainoitettavaa pinta-alaa lisätään 10 m 2 / lisähenkilö. Lai- 

7

naa myönnetään kuitenkin enintään 180 m 2 :lle. 

Asunto-osakeasunto 

Asunto-osakekorkotukilainan voi saada vain Asuntorahaston hyväksymän asunnon 

hankkimiseen. Lainoitettavan asunnon tulee olla kohtuullisen kokoinen perheen koon 

ja ikärakenteen kannalta: 

Perheen henkilöluku Korkotuettavien neliöiden enimmäismäärä 

1 henkilö 45 m 2 




5 henkilöä tai suurempi 120 m 2 

Omakotitalo tai asunto-osakeasunto voi olla em. neliömääriä jonkin verran suurempikin, 

mutta korkotukea myönnetään vain niiden mukaan. Alle 40-vuotiaille lapsettomille 

pareille myönnetään asunto-osakelainaa enintään 80 m2:lle. Alle 40-vuotiaille 

pareille, joilla on yksi lapsi, myönnetään asunto-osakelainaa enintään 100 m 2 :lle. 

Lisätietoja 



ASP-ennakkosäästäminen 


Asunnon hankkija tekee pankin kanssa ASP-sopimuksen, jossa hän sitoutuu säästämään 

vähintään 15 prosenttia asunnon hinnasta ja pankki antamaan lainaa, kun 

säästötavoite on saavutettu. 

Asunnon hankkijan tulee tallettaa ASP-tilille vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä 

150-2050 euroa kunakin. Talletusten ei tarvitse tapahtua perättäisinä 

vuosineljänneksinä. Säästöosuuteen lasketaan myös talletuksille suoritettava 

korko ja kertynyt lisäkorko. 

ASP-sopimusta voidaan muuttaa säästöaikana. ASP-sopimus on myös mahdollista 

siirtää toiseen pankkiin, ja lainan saa ottaa toisesta pankista kuin mihin talletukset 

on tehty. 

Asunnon hankintaan voi käyttää myös muita kuin ASP-tilille talletettuja varoja. 

Niitä ei kuitenkaan lasketa ASP-sopimuksen mukaiseksi säästöosuudeksi. 

ASP-tilillä olevat varat voi nostaa vasta, kun sopimuksen ehdot on täytetty ja tallettaja 

on allekirjoittanut asuntoa koskevan kauppakirjan tai aloittanut asuntonsa ra- 

8

kentamisen. 

Asunnon voi hankkia, kun vähintään puolet ASP-sopimuksen mukaisista eristä 

on talletettu. Tarvittavasta väliaikaisesta rahoituksesta on sovittava erikseen. Myös 

omakotitaloa varten tarvittava tontti voidaan hankkia osana ASP-sopimusta. 

Sopimus purkautuu, jos tallettaja nostaa ASP-tilillä olevia varoja tai hankkii asunnon 

ennenaikaisesti. 

Pankki maksaa talletukselle yhden prosentin koron. Kun tallettaja on saavuttanut 

säästötavoitteensa ja tehnyt asuntokaupan tai saanut omakotitalonsa valmiiksi, pankki 

maksaa 2-4 prosentin lisäkoron. Sekä talletuskorko että lisäkorko ovat verovapaita. 

Lisätietoja 



ASP-korkotukilaina 


Pankki myöntää ASP-lainaa korkeintaan 85 prosenttia asunnon hinnasta. Laina tai 

osa siitä voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, jos ostaja ei saa asunnon hankkimiseen 

muuta tukea valtion varoista. Korkotukilainojen enimmäismäärät ovat kuntaryhmittäin 

seuraavat: 

1. Helsinki 72 400 euroa 

2. Espoo, Vantaa, Kauniainen 64 000 euroa 

3. Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi, 

Tuusula, Sipoo, Vihti, Turku, Tampere, Jyväskylä, 

Kuopio, Oulu 

50 500 euroa 

4. Muut kunnat 47 100 euroa 

Korkotukilainan laina-aika on viisi kertaa säästöaika, kuitenkin vähintään 10 ja enintään 

18 vuotta. Säästöaikaan lasketaan ne kalenterivuosineljännekset, joina tallettaja 

on tehnyt ASP-tililleen sopimuksensa mukaisen talletuksen. 

Korkotukilainan korosta ja takaisinmaksuehdoista sovitaan pankin kanssa. Pankin tulee 

myöntää korkotukilaina alhaisemmalla korolla kuin muissa myöntämissään ensiasuntolainoissa. 

Korkotukiaikana voi olla korkeintaan kaksi lyhennysvapaata vuotta. 

Korkotukilainan ehdoille asetettuja rajoituksia ei sovelleta vastaantulolainaan siltä 

osin kuin se ylittää korkotukilainaksi hyväksyttävän osuuden. 

ASP-korkotukilainoihin voi saada ilman erityistä hakumenettelyä omistusasuntolainojen 

rajoitetun valtiontakauksen. 

9

Valtio maksaa osan koroista 

Valtio maksaa osan ASP-lainan koroista kuuden ensimmäisen vuoden ajan. Korkotukea 

maksetaan 70 prosenttia korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, 

joka ylittää 4,5 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta. Esim. jos kokonaiskorko 

on 6,5 prosenttia, maksetaan 6,5:n ja 4,5:n prosenttiyksikön erotuksesta 

korkotukea 70 prosenttia eli 1,4 prosenttia. 

Maksamiensa korkojen osalta lainanottaja voi käyttää hyväkseen korkojen verovähennysoikeutta. 

Aviopuolisot ja yhteisessä asunnossa asuvat henkilöt ovat oikeutettuja vain yhteen 

korkotukeen, vaikka heillä olisikin erilliset lainat. Jos kaksi ASP-asunnon omistajaa 

hankkii yhteisen asunnon, lainojen yhteismäärä tarkistetaan vastaamaan yhteisen 

asunnon hankintahetken mukaista lainan enimmäismäärää. 

Lisätietoja 



10

PIETARSAARI 

PIETARSAAREN RAKENNUSVALVONTATOIMISTO 

Strengberginkatu 1, 68600 PIETARSAARI 

Puhelin: (06) 7851 111, vaihde 

RAKENNUSTARKASTAJAN OHJEITA PIETARSAAREN RAKENTAJILLE 

RAKENNUSVALVONTATOIMISTO 

Osoite 

Strengberginkatu 1, 68600 PIETARSAARI 

Pl 87, 68601 PIETARSAARI 

Puhelin 

(06) 7851 111, vaihde 

Telefax (06) 7851630 

Rakennustarkastaja Rolf Nilsson 

Apulaisrakennustarkastaja Peter Wikman 

Korjausneuvoja 

Micael Nylund 

V.t. kanslisti 

Eva-Stina Knutar 

Kanslisti 

Sonja Uusitalo / Estrid Backlund 

Rakennuslautakunnan sihteeri Anne Ekstrand 

Toimiston aukioloaika 08.00 - 16.00 

RAKENNUSLAUTAKUNTA 

Puheenjohtaja Björn Beijar 

Kokoukset 

Asiakirjat 

Rakennuslautakunta kokoontuu kuukauden ensimmäisenä arki-keskiviikkona. 

Asiakirjat on jätettävä vähintään 14 päivää ennen kokouspäivää rakennusvalvontatoimistoon. 

Kun on kyseessä poikkeaminen tai suunnittelutarveratkaisua 

koskeva päätös on asiakirjat jätettävä vähintään 

30 päivää ennen kokouspäivää. 

LUPAVELVOLLISUUS RAKENTAMISELLE JA MUILLE TOIMENPITEILLE 

Rakennuslupa tarvitaan mm. 

- uudisrakennukseen 

- lisärakennukseen 

11

12 

- sisärakenteiden olennaiseen muutokseen 

- uudestaan rakentamiseen verrattavaan rakenteelliseen muutokseen 

- rakennuksen olennainen käyttötarkoituksen muutos 

Toimenpidelupatarvitaan mm. 

- huoneiden tai huoneistojen jakamiseen ja/tai yhdistämiseen 

- julkisivun muuttamiseen, (ikkunajaon, ulkoseinän päällysteen ja 

kattamisaineen muuttaminen jne.), kun toimenpide olennaisesti 

vaikuttaa rakennuksen ulkoasuun 

Kirjallinen ilmoitus tarvitaan mm. 

- mastojen, savupiipujen ja säiliöiden rakentamiseen 

- siltoihin 

- julkisluonteisiin muistomerkeihin 

- meluesteisiin 

- kiinteän aidan rakentamiseen 

Purkulupa tai purkuilmoitus 

- Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman lupaa. 

RAKENNUSLUVAN HAKEMISESSA JA RAKENTAMISESSA 

HUOMIOON OTETTAVAA 

Rakennuslupa-asiakirjat 

- lupa anotaan vahvistetulla lomakkeella 1 kpl 

- virallinen tonttikartta (tai karttaote) 1 kpl 

- jäljennös tontin omistusasiakirjoist 1 kpl 

- kiinteistörekisteriote 1 kpl 

- naapureiden kuuleminen 

Pääpiirustukset 

- rakennuspiirustukset asemapiirroksineen 2 kpl 

Rakentamismääräyskokoelma (A2) sisältää tarkemmat määräykset 

pääpiirustuksista. 

Muut selvitykset 

- vesi- ja viemäriosaston lausunto 

- poikkeus

Erikoispiirustukset 

- rakennepiirustukset 1 kpl 

- ilmanvaihtosuunnitelmat 1 kpl 

- vesi- ja viemäripiirustukset 3 kpl 

Tilastolomakkeita 

- väestörekisterikeskuksen RH-lomakkeita 

Maksut 

Rakennusluvasta perittävät maksut: 

- mittausosaston maksut (paikanmerkitseminen, sijaintikatselmus, 

kartta, rekisteriote, lainhuuto) 

- rakennusvalvontamaksut 

- poikkeus 

Maksut suoritetaan pankkiin tai kaupungin rahatoimistoon. Rakennus-lupaa rakennusvalvontatoimistosta 

noudettaessa on näytettävä kuitti. 

Rakennusluvan voimassaoloaika 

Rakennustyöt on aloitettava kolmessa vuodessa siitä kun rakennuslupa 

myönnettiin ja uudisrakennustyöt on saatettava loppuun viidessä vuodessa. 

Toimenpideluvan ja ilmoituksen voimassaoloaika 

Toimenpideluvan tai ilmoituksen vaativa toimenpide on saatettava 

loppuun kolmessa vuodessa. 

Vastaava työnjohtaja 

Hakemus vastaavan työnjohtajan hyväksymiseksi tehdään vahvistetulla 

lomakkeella 

2 kpl 

Rakennusvalvontaviranomaisten kannalta vastaavaa työnjohtajaa on pidettävä 

eräänlaisena luottamushenkilönä, jonka tehtäviin katsotaan kuuluvan valvoa ja 

huolehtia mm. siitä 

- että työtä koskevia säännöksiä ja määräyksiä, rakennuslupapäätöstä 

ja vahvistettuja piirustuksia sekä rakennusvalvontaviranomaisten työn aikana 

antamia määräyksiä noudatetaan 

- että rakennustyötä koskevat ilmoitukset ja katselmuspyynnöt tehdään 

rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaan. 

- että tarkastuskertomuslomake täytetään 

13

UUDISRAKENNUSTYÖSSÄ ON SUORITETTAVA 

SEURAAVAT KATSELMUKSET JA TOIMITUKSET: 

Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. 

Aloituskokous 

Mikäli rakennusluvassa määrätään on ennen rakennustöiden 

aloittamista pidettävä aloituskokous. 

Paikan merkitseminen 

Ennen rakennustyön aloittamista suorittaa mittausosasto rakennuksen paikan ja 

korkeusaseman merkitsemisen. 

Pohjakatselmus 

Toimitetaan kun perustamiseen liittyvät kaivuu- ja louhintatyöt on suoritettu ja/tai 

paalutus tai muut maapohjan vahvistamistyöt on loppuun suoritettu. 

Sijaintikatselmus 

Kun rakennuksen perustustyöt ja jalusta tai sitä vastaava rakennusvaihe on suoritettu, 

suorittaa mittausosasto paikalla sijaintikatselmuksen, jonka tarkoituksena 

on todeta, että rakennuksen paikka ja korkeus-asema ovat vahvistettujen piirustusten 

mukaiset. Rakennustyötä ei saa jatkaa, ennenkuin sijaintikatselmus on 

suoritettu. 

Rakennekatselmus 

Toimitetaan kun rakennuksen runko, muut kantavat rakenteet ja savu-piiput on 

tehty ja rakenteet ovat vielä näkyvissä eikä sisävalmistelu-töihin ole ryhdytty. 

Raudoituskatselmus 

Milloin rakenteet tehdään teräsbetonista, on rakentaja velvollinen ilmoittamaan 

ajankohdasta, jolloin raudoitukset on asennettu paikoilleen ja betonoiminen aloitetaan. 

Lvi-katselmukset 

Toimitetaan kun: 

- ilmanvaihtolaitteistot, vesi- ja viemärilaitteistot on tehty ja/tai 

- lämmityslaitteistot on tehty ja/tai 

- savuhormit on tehty 

14

Osaloppukatselmus (Sisäänmuuttotarkastus) 

Toimitetaan kun rakennus on valmis käyttöönottoa varten tai kun 

asuntorakennus on valmis sisäänmuuttoa varten. 

Loppukatselmus 

Suoritetaan kun rakennus on pihamaan järjestelyineen valmis. Tällöin rakennuksen 

ja rakennuspaikan tulee olla vahvistettujen piirustusten mukaisessa kunnossa. 

ASUNTOTOIMISTO 

Osoite: Kaupungintalo, Strengberginkatu 1 

Puhelin: 

7851 111, vaihde 

Asuntosihteeri Anneli Blomström 

Toimiston aukioloajat 08.00 - 16.00 

Omakotilainat 

Hakemus jätetään asuntotoimistoon määräaikaan mennessä, tavallisesti syyskuun 

alussa, katso ilmoitusta lehdissä. 

Peruskorjaus- ja laajennuslainat 

Hakemus jätetään asuntotoimistoon, mistä saa lähempiä tietoja. 

Korjausavustus 

Hakemus jätetään asuntotoimistoon määräaikaan mennessä, katso ilmoitusta lehdissä. 

Avustuksiin liittyvät tekniset tarkastukset suorittaa korjausneuvoja. 

Asumistuki 

Hakemus jätetään Kansaneläkelaitoksen toimistoon, Kauppiaankatu 4. 

KIINTEISTÖ- JA MITTAUSOSASTO 

Osoite: Tekninen virasto, Strengbergink. 1 

Puhelin: 

7851 111, vaihde 

Kaupungingeodeetti Olli Ahllund 

Mittauspäällikkö Christer Tonberg 

Mittausteknikko Torsten Sandelin 

Rakennuspaikan merkitseminen 

Rakentajan on itse haettava toimenpidettä yllä mainitulta osastolta, 

15

16 

sekä huolehdittava siitä, että rakennuksen paikkaa osoittavat paalut eivät joudu 

hukkaan. 

Sijaintikatselmus 

Em. osasto suorittaa silloin kun rakentaja ilmoittaa että rakennuksen perustustyöt 

on suoritettu ja jalusta on valmis. 

Muita palveluita, mm. 

- tonttikartat ja karttaotteet 

- tontin lohkomiset 

- kaupungin vuokrasopimukset 

- kiinteistörekisteriotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset 

LIITTYMINEN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON 

PIETARSAAREN VESI 

Osoite: Tekninen virasto, Strengbergink. 1 

Puhelin: 

7851 111, vaihde 

Johtaja 

Markku Kaksonen 

Tarkastusteknikko Håkan Öström 

Putkimestari Gunder Carlstedt 

Verkostoinsinööri Bodil Dahlin 

Liittymissopimus 

Mikäli liittyminen tapahtuu kaupungin yleiseen vesi- ja viemäriver-kostoon, on 

vesi- ja viemäripiirustukset jätettävä liittymissopimuksen yhteydessä. 

Vesi ja viemäripiirustukset 

Pietarsaaren Veden erillisten ohjeiden mukaan. 

KAAVOITUS 

TEKNISEN VIRASTON KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 

Osoite: Strengberginkatu 1 

Puhelin: 

7851 111, vaihde 

Asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinonen 

Toimistoarkkitehdit Ben Griep 

Sören Öhberg 

TERVEYSTARKASTAJIEN TOIMISTO

Osoite: Kaikutie 11 

Puhelin: 

7861 111, vaihde 

Terveystarkastajat Leif Karlström 

Gunvor Sandvik-Väänänen, 

V.t. Liisa Haavisto 

Ympäristölupa 

Turkistarhojen (ym.) ympäristölupa-anomukset jätetään terveys-tarkastajien toimistoon. 

Yksityisen viemärin käyttöoikeus 

Alueella, jota ei ole liitetty viemäriverkostoon on haettava ennakolta 

terveystarkastajan lausunto jäteveden käsittelystä ja viemäröinnistä. 

YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO 

Osoite: Strengberginkatu 1 

Puhelin: 

7851 111, vaihde 

Ympäristönsuojelusihteeri Bertil Hällis 

PELASTUSLAITOS 

Osoite: Kristiinankatu 2 

Puhelin: 7230 055 

Pelastuspäällikkö Kari Koskela 

Palotarkastaja Carina Ahlvik-Fors 

Öljylämmityslaitteiden tarkastus 

Asentaja on velvollinen tekemään 14 päivän kuluessa laitteiden 

käyttöönotosta kirjallisen ilmoituksen, jonka jälkeen tarkastus suoritetaan joko 

erillisenä tai sisäänmuuttotarkastuksen yhteydessä. 

17

JÄTEKÄSITTELY 

EKOROSK 

Osoite: Launisaarentie 90 

Puhelin: 

7814500 vaihde 

Rakennus- ja purkutyö 

Antti Ahonen, antaa lähempiä tietoja. 

Jätekuljetus 

Liittyminen järjestettyyn jätekuljetukseen on tehtävä kun rakennus otetaan käyttöön, 

puh. 7814540. 

LIITTYMINEN KAUKOLÄMPÖÖN JA SÄHKÖVERKOSTOON 

ENERGIALAITOS 

Osoite: Victor Schaumaninpuistikko 1 

Puhelin: 

7851 111, vaihde 

Sähkölaitososastopäällikkö Ole Vikström 

Kaukolämpöosastopäällikkö Hans Rundell 

Asennustarkastajat Johan Sundholm 

Teuvo Haakana 

LIITTYMINEN PUHELINVERKOSTOON 

PIETARSAAREN SEUDUN PUHELIN OY 

Osoite: Alholminkatu 3 

Puhelin: 7868111 

Teknikko 

Anne-Mari Öster 

18

LUOTO 

Rakennustarkastus 

Osoite: Norra Larsmovägen 30, 68570 Luoto 

Puhelin: 06-7857 111 

Telefax: 06-7857 299 

Avoinna: 8.00-16.00 

Rakennustarkastaja Ulf Holgers, puh. 7857 221, 044-7877 221 

• Neuvonta 

• Rakennusluvat, poikkeusluvat, toimenpideluvat 

• Tarkastukset, paalutukset 

• Asuntolainat, korjausavustukset 

• Maanottoalueiden merkintä 

Kanslisti Marianne Sjöstrand 

• Lomakkeet 

• Hakemusten vastaanotto 

Ympäristönsuojelu 


Puhelin: 06-7857 111 

Telefax: 06-7857 299 

Ympäristönsuojelusihteeri Ralf Wistbacka, puh. 7857 231 

• viemäristö (yksityiskohtaisen aluesuunn. ulkopuolella) 

Tekninen toimi 


Puhelin: 06-7857 111 

Telefax: 06-7857 299 

19

Kunnanrakennusmestari Bjarne Häggman, puh. 7857 220, 044-7877 220 

Rakennusmestari Jarl Rosenberg, puh. 7857 222, 044-7877 222 

• Tonttihakemukset 

• Vesi ja viemäröinti 

• Tiet 

Palotarkastus 

Osoite: Kristiinankatu 2, 68600 Pietarsaari 

Puhelin: 06-7851 888 

Palotarkastaja Carina Ahlvik-Fors, puh. 7851 803, 050-5967 115 

• Palotekninen neuvonta 

Toimenpideluvat 

Ilmoitukset Luodossa 

• Kylmä varastorakennus, alle 15 m2, kaava-alueen ulkopuolella 

• Kylmä varastorakennus, alle 40 m2, maatilalla kaava-alueen ulkopuolella 

Jätevesien käsittely noudattaa Valtioneuvoston 

asetusta jätevesien puhdistamisesta 

sen astuttua voimaan 1.1.2004 

ja asia käsitellään rakennusluvan yhteydessä. 

Vaatimuksena on, että rakentaja 

liittää rakennuslupaan pätevän 

suunnittelijan tekemän jätevesien puhdistussuunnitelman. 

Samalla rakentajan 

tulee nimetä valitsemansa asennustyön 

suorittavan pätevän urakoitsijan. Ympäristösihteeri 

tarkistaa suunnitelman ja 

täydennyksiä vaaditaan tarvittaessa. 

Rakentajalle ilmoitetaan menettelystä jo 

rakennusluvan valmistelun alkuvaiheissa 

joten poikkeuksia yllämainitusta 

menettelystä myönnetään ainoastaan 

ääritapauksissa. 

Luodon kunnassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä 

ja siten lähdemme 

siitä, että puhdistuslaitoksien tulee täyttää 

jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. 

Kunnan rakennusmääräyksissä 

on lisäksi määräyksiä umpisäiliön 

käyttämisestä ja tietoja kunnan suosittelemista 

puhdistuslaitostyypeistä. 

20

22 

Maatila- omakoti- ja vapaa-ajan asunnot

Maatila- omakoti- ja vapaa-ajan asunnot 

23

RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN 

1. RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS 

1.1. Yleistä 

Lupamenettely jakautuu rakennustoimenpiteen laadusta ja laajuudesta riippuen 

useaan eriasteiseen lupaan. Päätöksen tekijänä voi olla rakennus- ja palolautakunta, 

rakennustarkastaja ja rakennuslakimies toimintasäännössä määritellyn tehtäväjaon 

mukaisesti. 

1.2. Rakennuslupa 

Rakennuslupa tarvitaan uudisrakentamiseen. 

Uudisrakentamiseksi tulkitaan: 

• kokonaan uusi rakennus 

• lisärakennus 

• uudestaan rakentaminen 

• rakennuksen sisärakenteiden olennainen muuttaminen ja muu sellainen rakenteellinen 

muutos, joka on uudestaan rakentamiseen verrattavaa. 

1.3 Toimenpidelupa 

Toimenpidelupa tulee hakea seuraaviin rakennustoimenpiteisiin: 

• rakennuksen tai sen osan käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen 

kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa 

• huoneistojaon muuttamiseen 

• kantavan rakenteen muutokseen 

• paloteknisen osaston tai poistumistien muuttamiseen 

• muuhun vastaavaan rakenteiden muutokseen 

• rakennuksen julkisivun muuttamiseen 

• kiinteän aidan ja suurehkon laiturin rakentamiseen 

• myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen 

1.4. Ilmoituksenvaraisuus 

Seuraavissa rakennustoimenpiteissä noudatetaan Vaasan kaupungissa ilmoitusmenettelyä 

luvanvaraisuuden sijasta: 

• sellaisen maston, piipun, säiliön, sillan, julkisluonteisen muistomerkin, meluesteen, 

hiihtohissin ja muun rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi 

vaikuttaa ympäristökuvaan 

• sellaisen liikuteltavan laitteen pitämiseksi maalla tai vedessä ja sellaista käyt- 

27

28 

töä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (ilman, että sijoituspaikka 

on perustettu ulkoilulain 606//73 nojalla) kuten: 

• asuntovaunut 

• asuntolaivat tai muut näihin verrattavat liikuteltavat laitteet 

• kiinteän aidan rakentamiseen (asemakaava-alueen ulkopuolella) 

• suurehkon laiturin rakentamiseen 

2. LUVAN HAKEMINEN 

2.1. Rakennusluvan / toimenpideluvan hakeminen 

Lupa tulee aina hakea kirjallisesti. Hakemuksessa on tavallisesti oltava seuraavat 

asiapaperit 

a) lupahakemus (1 kpl) 

b) selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta 

• lainhuudatuspöytäkirjan, lainhuutorekisterikortin, kauppakirjan tai 

vuokrasopimuksen jäljennös 

c) tonttikartta 

• virallinen tonttikartta tai virallinen karttaote (asemakaava-alueen 

ulkopuolella). Kartta ei saa olla 3 kk vanhempi. 

d) rakennushankeilmoitus (RH1 - RH4) 

• väestörekisterikeskukselle tilastointia varten toimitettavat lomakkeet 

e) pääpiirustukset (3 sarjaa) 

• pääpiirustuksiin kuuluvat asema-, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset 

• julkisivujen päämateriaaleista tulee esittää värimallit 

(katto, seinät, sokkeli jne.) 

f) vesi- ja viemäriliittymähakemus 

• tarpeellinen, mikäli rakennus on tarkoitus liittää kaupungin vesi- ja/tai 

viemäriverkostoon 

g) vastaavan työnjohtajan hakemus 

• kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin tulee nimetä vastaava työnjohtaja. Omakotitaloissa 

ja sitä vaativammissa kohteissa vastaavan työnjohtajan tulee olla vähintään 

teknillisen koulun suorittanut henkilö. Vastaava työnjohtaja voidaan nimetä 

myös luvan myöntämisen jälkeen. 

h) kvv-työnjohtajan hakemus 

• kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin, joihin sisältyy vesijohto- ja/tai viemäritöitä, 

tulee nimetä kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja voidaan nimetä myös 

luvan myöntämisen jälkeen.

i) muut mahdollisesti tarvittavat liitteet 

• valtakirja: tarpeellinen, mikäli esim. joku muu kuin omistaja hakee lupaa 

• poikkeuslupa: kaupunginhallituksen / ympäristökeskuksen lupa poiketa 

määräyksistä enemmän kuin mitä paikallinen lupaviranomainen voi hyväksyä 

• liittymälupa: tielaitoksen lupa ajoliittymälle kaava-alueen ulkopuolella 

• naapurin suostumus: naapurin kirjallinen hyväksyntä poiketa jostain rakennusmääräyksestä, 

joka voi koskea naapurin etua 

Lomakkeita kohtia a, d, f, g ja h varten saa rakennusvalvontatoimistosta. Virallisen 

tonttikartan (virallisen karttaotteen) saa mittausosastolta (kartat) puh. 325 4363. 

2.2. Ilmoitusmenettely 

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteestä ja sen vaikutuksesta 

ympäristöön. Normaalisti ilmoituksessa tulee olla seuraavat asiapaperit: 

• ilmoituslomake (1 kpl) 

• piirustukset tai muu selvitys (esim. piirros, esite, valokuva) (1 kpl) 

• omistusselvitys tarvittaessa 

• naapurin suostumus tarvittaessa 

Ilmoitus on jätettävä rakennusvalvontatoimistoon 14 päivää ennen kohdassa 1.4. 

mainittuihin rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennustoimenpiteessä tulee 

tarvittaessa nimetä vastaava työnjohtaja ja kvv-työnjohtaja. 

3. RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMINEN 

Lupapäätös tulee lainvoimaiseksi kahden viikon kuluttua päätöksen antamispäivästä 

(julkipanopäivästä) edellyttäen, että siitä ei ole tehty valitusta tai oikaisuvaatimusta. 

Vasta lainvoimainen päätös mahdollistaa virallisesti rakentamisen aloittamisen. 

4. RAKENTAMINEN 

Rakennustyön aikana viranomaiset suorittavat työmaalla toimenpiteitä ja katselmuksia, 

joiden tarpeellisuus on määritelty lupapäätöksessä. Katselmuksen suorittamisesta 

ajallaan sekä katselmusajankohdan varaamisesta huolehtii työmaan vastaava 

työnjohtaja. 

Seuraavassa on lueteltu katselmukset tavanomaisessa suoritusjärjestyksessä: 

a) Aloitusilmoitus 

Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee rakennusvalvontaviranomaiselle tehdä ilmoitus 

työn aloittamisesta. 

b) Sijainnin merkitseminen 

29

Rakennusluvan myöntämisen jälkeen kaupungin mittausosasto suorittaa rakennusten 

paikan merkitsemisen maastoon. 

Toimitus tilataan mittauspalveluista (puh. 325 4361) 

c) Korkeusaseman määritys 

Sijainnin merkitsemisen jälkeen suoritetaan rakennuspaikalla rakennusten korkeusaseman 

määritys. Rakennusten nurkkapisteissä tulee olla tällöin merkkipaalut, 

joihin on merkitty ajateltu korkeusasema. (Alamäki, Karikoski) 

Korkeusaseman määritys on joissain tapauksissa mahdollista suorittaa myös ennen 

rakennusluvan myöntämistä. 

d) Pohjakatselmus 

Pohjakatselmus suoritetaan, kun perustukset on kaivettu, kuitenkin ennen täyttöjä 

tai muita pohjanvahvistustöitä. 

Paaluperusteisissa rakennuksissa pohjakatselmus suoritetaan, kun paalutustyöhön 

ollaan ryhtymässä mahdollisen koepaalutuksen jälkeen.(Alamäki, Karikoski) 

e) Sijaintikatselmus 

Ennen sokkelivalua suoritetaan sijaintikatselmus, jolla varmistetaan rakennuksen 

oikea sijainti. 

Harkkoperusteisissa rakennuksissa katselmus suoritetaan, kun nurkkiin tulevat harkot 

on asennettu. 

Katselmuksen suorittaa mittauspalvelut. 

f) Runkokatselmus 

Runkokatselmus suoritetaan, kun kantavat rakenteet on tehty, kuitenkin ennen niiden 

peittämistä. 

Suurissa rakennuskohteissa runkokatselmus voidaan suorittaa useammassa osassa. 

(Alamäki, Karikoski) 

g) Hormikatselmus 

Savuhormikatselmus suoritetaan viimeistään silloin, kun piipun muuraus on edennyt 

yläpohjan tasolle. (Holmila) 

h) Ilmanvaihtokatselmus 

Ilmanvaihtourakoitsija tilaa seuraavat tarkastukset. (Holmila) 

- kanavistot ja niiden kustannukset 

- puhdistusluukkujen paikat 

- palo-, lämpö- ja äänieristykset 

- kanavistojen tiiveys 

- lopputarkastus 

i) Vesijohto- ja viemäri tarkastukset 

Kvv-työnjohtaja tilaa seuraavat tarkastukset. (Holmila) 

30

- ulkopuoliset viemärit 

- pohjaviemärit 

- kerrosviemärit 

- vesijohtojen painekoe 

- kaivojen tarkistus 

- lopputarkastus 

j) Käyttöönottokatselmus (osittainen katselmus) 

Käyttöönottokatselmus suoritetaan kohteelle silloin, kun vain osa rakennusta on 

valmiina otettavaksi käyttöön tai kun kohde ei kaikilta osiltaan ole vielä täysin 

valmiina (esim. pihatyöt kesken). 

Katselmuksia tehdään torstaisin aamupäivisin. Katselmus tilataan rakennusvalvontatoimistosta 

(Malm). 

Katselmuksen suorittaa rakennusvalvontaviranomainen, joka kutsuu muut kohteessa 

tarvittavat viranomaiset. 

k) Loppukatselmus 

Loppukatselmus suoritetaan, kun rakennuskohde ympäristöineen on täysin valmis. 

(Aikavaraukset kuten käyttöönottokatselmuksessa.) 

Erillinen loppukatselmus tulee suorittaa myös silloin, kun käyttöönottokatselmuksessa 

kirjatut keskeneräisyydet on kohteelle tehty. 

Ilmoitusmenettelyä vaativissa kohteissa rakennuspaikalla voidaan suorittaa tarvittaessa 

aloituskatselmus ja työvaihekatselmuksia. Rakentajan on lisäksi ilmoitettava 

rakennustyön valmistumisesta loppukatselmuksen suorittamista varten. 

5. RAKENNUSLUVAN VOIMASSAOLO 

Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta rakennusluvan myöntämisestä siten, että työt 

tulee aloittaa 3 vuoden kuluessa lupapäätöksestä. 

Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta. 

Ilmoitusmenettely raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu kuuden kuukauden kuluessa 

ja saatettu loppuun vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. 

OHJEITA RAKENTAJALLE LVI-TÖIDEN SUUNNITTELUUN JA 

TOTEUTUKSEEN 

Suunnittelu 

LVI-suunnittelija tulee valita heti rakennushankkeen alettua, koska hän selvittää rakennuksen 

viemäröintimahdollisuudet, sekä on arkkitehdin apuna tilojen suunnit- 

31

telussa LVI-teknisesti järkevästi. LVI-suunnittelijaksi on suositeltavaa valita henkilö, 

joka tekee suunnittelutyötä päätoimisesti. 

LVI-suunnittelija neuvottelee ratkaisuista rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, 

sekä toimittaa tarpeelliset piirustukset hyväksyttäväksi rakennusvalvontatoimistoon. 

Yhdessä LVI-suunnittelijan kanssa rakentajan tulee selvittää rakennukseen parhaiten 

soveltuva lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmä. Yleisimmin käytetyt lämmitysjärjestelmät 

ovat suorasähkö-, kevytöljylämmitys sekä kaukolämpö, jos alueella 

on kaukolämpöverkko. Myös lämpöpumppujärjestelmien käyttö on lisääntynyt. 

Lämmönjakojärjestelminä käytetään yleisimmin suorasähkölämmityksessä pattereita 

ja vesikiertoisissa järjestelmissä joko radiaattori tai lattialämmitystä. 

Ilmanvaihtoratkaisuna on yleisimmin käytetty lämmöntalteenotolla varustettua sisäänpuhallus 

ja poistojärjestelmää. Tämän järjestelmän yhteydessä on suositeltavaa 

käyttää erillistä liesituuletinta. Myös pelkkää poistopuhaltimella tapahtuvaa järjestelmää 

käytetään jonkin verran, mutta tällöin on huolehdittava korvausilman saannista 

erillisten korvausilmaventtiilien kautta. 

Toteutus 

Laadittujen LVI-suunnitelmien pohjalta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta eri 

urakoitsijalta. Ennen tarjouksen pyytämistä tulee selvittää urakoitsijan tekniset- ja 

taloudelliset resurssit selviytyä hankkeesta. 

Tarjousten saannin jälkeen tulee suorittaa urakkaneuvottelu, jossa sovitaan mahdollisista 

epäselvistä asioista. Urakkaneuvottelusta tulee laatia pöytäkirja, jonka molemmat 

osapuolet allekirjoittavat. Jos mahdollista tulee LVI-suunnittelijan olla läsnä 

urakkaneuvottelussa. 

Urakan suorituksesta tulee laatia kirjallinen sopimus (esim. RT-kortin pienurakkasopimus). 

Sopimuksessa tulee määritellä ainakin: 

• urakkahinta 

• urakan sisältö 

• maksuerät 

• aikataulu 

• takuuehdot 

• vakuudet työn suorittamisesta ja takuuajan vakuus 

32

LUOTTOMIES RAKENNUSMESTARI 

Kun puhutaan kertarakentajasta, tarkoitetaan useimmin omakotirakentajaa, mutta 

myös muuta pienrakentajaa tai -rakennuttajaa kuten liikerakennuksen tms. teettäjää. 

Tässä oppaassa pysyn kuitenkin omakotirakentajan aihepiirissä. Omakotirakentaja 

on melkein aina joko omatoimirakentaja tai omatoimirakennuttaja riippuen toteuttamistavasta. 

Omakotirakentajalle hanke on aina varmaan hänen elämänsä suurin yksityinen hanke 

etenkin taloudellisesti, mutta myös työllistämismielessä. Siksi minua aina suuresti 

ihmetyttää se luulo tai usko, että hankkeesta selviää omin päin tai korkeintaan 

jonkun tutun tai sukulaisen turvin, joka mahdollisesti on joskus itse rakentanut omakotitalon. 

Asiantuntemusta ei näin ollen voi pitää kovin laajana mitä tulee rakentamistietoon 

ja -taitoon. Vielä “laajemmaksi“ asiantuntemus tulee, ja vähintäänkin sekavaksi 

asia menee, kun ryhdytään kuuntelemaan naapureita ja ohikulkijoita. Ilmaisia 

neuvoja jakelevahan ei ole missään vastuussa siitä mihin nämä neuvot saattavat johtaa. 

Painajainen on valmis. 

Omakotirakentajan tuleekin palkata varsinainen rakennusasiantuntija itselleen 

kumppaniksi tai luottomieheksi jo varhaisessa vaiheessa. Tällä hän voi tehdä suurimman 

säästönsä koko hankkeessa. Tällainen asiantuntija on yleensä pientalorakentamiseen 

perehtynyt rakennusmestari. Kutsutaanko tätä luottomiestä vastaavaksi 

rakennusmestariksi vai valvojaksi riippuu sitten yhteisesti valittavasta toteuttamistavasta. 

Luottomies rakennusmestari perehtyy ensimmäiseksi perheen tarpeisiin, toiveisiin 

ja ennen kaikkea taloudellisiin mahdollisuuksiin. Toiveet ja resurssit eivät ikävä kyllä 

aina käy käsi kädessä. Hän voi avustaa jo tontin hankinnassa. 

Kun tontti on hankittu, voidaan alkaa yhteensovittaa asumistarpeet ja -toiveet 

sekä tontin asettamat mahdollisuudet ja vaatimukset unohtamatta taloudellisia resursseja. 

Näin saadaan aikaan suunnitteluohjelma. Jos tällainen suunnitteluohjelmakartoitus 

on vakavasti suoritettu, uskon, että on erittäin epätodennäköistä, että 

jostakin tyyppitaloluettelosta löytyisi juuri se oikea talo, vaan on parasta antaa talon 

suunnittelu kokeneelle suunnittelijalle. Suunnittelijan valinnassa ja varsinkin suunnitteluohjeen 

“siirtämisessä“ suunnittelijalle voi rakennusmestari olla suureksi avuksi. 

Suunnitteluun on varattava tarpeeksi aikaa, koska vaihtoehtojen “sulattamiseen“ 

niin suunnittelijan kuin tilaajankin tulee voida paneutua rauhassa. Ei tule myöskään 

ujostella luonnosten muuttamista ja uusimista niin kauan, että ne tyydyttävät kaikkia 

osapuolia. Tämä on koko hankkeen tärkein vaihe, koska tässä päätetään perheen 

asumisesta vuosikymmenien ajaksi. Tässä vaiheessa lyödään myöskin lukkoon, “si- 

33

dotaan“ 80% lopullisista kustannuksista, ja niiden arvioimisessa luottomiehen asiantuntemus 

on varsin merkittävä. 

Luonnosvaiheessa on myös syytä neuvotella rakennustarkastus- ja kaavoitusviranomaisten 

kanssa, jotta heidän mahdolliset vaatimuksensa voidaan huomioida jatkosuunnittelussa. 

Tämä tehtävä hoituu rakennusmestarilta rutiinilla. Hän myös hoitaa 

varsinaisen “paperisodan“ rakennuslupavaiheessa, kun suunnittelu on edennyt 

pääpiirustuksiin. 

Kun luottomiehen kanssa on päädytty toteuttamistapaan, ts. tehdäänkö hanke täysin 

omatoimisesti, omajohtoisesti rakennuttamalla, osa- tai kokonaisurakoinnilla, paikalla 

rakentaen vaiko talopakettihankinnalla, on syytä sopia hänen jatkotoimeksiannostaan. 

Mikäli on päädytty omatoimirakentamiseen, luottomies toimii ns. vastaavana 

mestarina, jolloin hänellä on paitsi toimeksiantajaansa nähden myös viranomaisiin 

nähden velvollisuuksia, eikä vähiten myös työturvallisuusvelvollisuuksia. 

Siksi hänen on saatava rakennusvalvontaviranomaisten hyväksyntä toimilleen. Hänellä 

on todella vastuuta, josta voi joutua viranomaisten syytettäväksi. Kukapa tällaista 

vastuuta ottaisi kaljakorimaksusta? 

Mikäli taas on päädytty omajohtoiseen rakennuttamiseen, luottomies toimii ns. 

valvojana, ja urakoitsijalla tulee yleensä olla viranomaisille vastuussa oleva vastaava 

rakennusmestari, joka varsinaisesti johtaa työtä. 

Hyvin useinhan nykyisin päädytään ns. omahankintaiseen talopakettirakentamiseen. 

Talopakettejahan on toimitussisällöltään hyvin erilaisia, rakennusmateriaalitai 

rakennusosatoimituksesta varsin pitkälle vietyyn valmiusasteeseen saatettuna. Luottomies 

voi tällöin toimia joko vastaavana mestarina tai valvojana, mutta aina toimeksiantajansa 

luottomiehenä. Tärkeintä on talopakettikaupassa vaatia toimitukselle, 

riippumatta sen laajuudesta, asiantuntevaa johtoa paikan päällä ts. rakennusasiantuntevaa 

johtoa. Ei riitä, että kaupallinen myyjä “seuraa“ toimituksen toteuttamista. 

Talopakettitoimittajaa valittaessa on jo syytä selvittää minkä tason asiantuntemusta 

edustajalla on ja valittava toimittajaehdokkaat vain rakennusasiantuntemusta 

omaavien joukosta. 

Onpa luottomies sitten joko vastaavana mestarina tai valvojana, on tärkeää, että hän 

hoitaa koko toteuttamisvaiheen säännöllisesti ja aikaa käyttäen, jolloin hän hyvinkin 

“säästää“ palkkionsa. Virheitä saattaa syntyä milloin vain, ja niiden korjaaminen myöhemmin 

on varsin kallista, puhumattakaan jos ne jäävät vaikuttamaan asumiskustannuksiin. 

Kokonaisuuden hallinta onkin tärkein luottomiehen ominaisuus. 

Omakotirakentaja voi näin oikein hankkeeseensa asennoitumalla muuttaa painajaisen 

mukavaksi yhteistyökokemukseksi omalla rakennustyömaallaan. 

HENRY HASSEL, rakennusmestari 

34

JÄTTEIDEN KÄSITTELY 

Ab Ekorosk Oy on kunnallinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat, 

Pietarsaari, Kokkola, Kaustinen, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersöre, Oravainen, 

Veteli, Kälviä, Alahärmä, Lohtaja, Kruunupyy, Evijärvi ja Kortesjärvi. 

Jätelain mukaan jokaisen asuinkiinteistön tulee olla liitettynä järjestettyyn jätteenkäsittelyyn 

ja -kuljetukseen. Tämä merkitsee sitä, että jokaisella asuinkiinteistöllä 

tulee olla kotitalousjätteitä varten tarkoitettu astia. Naapurit voivat käyttää yhteistä 

astiaa. Astioita voi ostaa tai vuokrata jätteenkuljetusliikkeeltä. 

Jäteastia on sijoitettava helposti saavutettavaan paikkaan siten, että jätteenkuljettaja 

voi esteittä sen tyhjentää. Jäteastiaan saa laittaa ainoastaan muovipussiin pakattua 

kotitalousjätettä, muu jäte on kuljetettava ekopisteeseen tai hyötykäyttöasemalle. 

Ekopisteet 

Pienet määrät keräyspaperia, metallia, lasia ja paristoja, nk. viikkojätettä voidaan 

toimittaa lähimpään ekopisteeseen. Nämä ekopisteet on tarkoitettu ainoastaan yksityishenkilöiden 

käyttöön. 

Tietoja ekopisteiden sijainnista saa Ekoroskilta. 

Jos kiinteistössä on enemmän kuin 5 asuntoa on talossa oltava oma paperi ja pahvinkeräysastia. 

Hyötykäyttöasemat 

Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi hyötykäyttöasema, suuremmissa kunnissa 

asemia voi olla useampiakin. Hyötykäyttöasemalle voi toimittaa suurempia jätemääriä. 

Asema vastaanottaa mm. ongelmajätettä, puutarhajätettä. elektroniikkaromua, metallia, 

lasia, paperia ja pahvia, huonekaluja, tekstiilejä, muovia, puuta jne. 

Rakennusjätteen lajittelu 

Lajittele rakennusjäte eri aineosien mukaan ennen kuin toimitat sen hyötykäyttöasemalle. 

Siten säästät sekä aikaa että vaivaa ja aseman henkilöstö ehtii palvella useampia 

asiakkaita samanaikaisesti. 

35

Lajittele seuraavasti: 

* Pelleteiksi kelpaava jäte (muovipussit, muovikalvot, muoviastiat jotka ovat tilavuudeltaan 

20 l tai pienempiä, muovilaminoitu paperi tai pahvi, muovisäkit, styroksi, 

paperisäkit, muoviesineet). Pelleteiksi kelpaavasta jätteestä Ewapower Ab 

Oy valmistaa polttoainepellettejä. 

* Puujäte (lankut, rimat, kuormalavat, lastulevyt) 

* Metallijäte (metalliromu) 

* Ongelmajäte (liima, lakka, liuotinaineet, maalit, suihkepullot, loisteputket, akut, 

paristot jne.). Älä koskaan sekoita ongelmajätteitä keskenään, vaan säilytä ne mieluummin 

alkuperäisissä pakkauksissaan. 

* Kyllästetty puujäte luokitellaan nykyään ongelmajätteeksi. Kyllästetty puujäte toimitetaan 

jälleenmyyjälle tai hyötykäyttöasemalle 

* Loppujäte (tiilet, kipsilevyt, lasivilla, keraaminen jäte, betoni, PVC-muovi, kattohuopa, 

pressut, tekstiilit ja muut hyötykäyttöön kelpaamattomat aineet, joita ei 

edellä mainittu) 

Soita mikäli sinulla on kysyttävää Ekoroskista, jätteiden käsittelystä tai lajittelusta. 

Puhelinnumero on 781 4540 / tiedottajat. 

HYÖTYKÄYTTÖASEMAT 

Ekorosk, Pirilö 

Luoto 

Avoinna 

Avoinna 

Arkisin klo 8-18 Torstaisin klo 14-18 

Lauantaisin klo 9-13 kk:n I lauant. klo 10-13 

AB EKOROSK OY 

36

LVI 

OHJEITA RAKENTAJALLE LVI-TÖIDEN TOTEUTUKSEEN 

JA SUUNNITTELUUN 

Yleistä 

Seuraavat ohjeistukset ovat luonteeltaan yleisiä ja ajateltu palvelemaan ensisijaisesti 

“Matti Meikäläistä” rakennushankkeen lämpö-, vesi-, viemäri ja ilmanvaihtolaitteiden 

suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Suunnittelu 

Valitse hyvissä ajoin ennen hanketta riittävän pätevä ja luotettava asiantuntija suunnittelemaan 

rakennuksen LVI-laitosta ja auttamaan sinua valinnoissa lämmityksen, 

ilmanvaihdon sekä vesi- ja viemärijärjestelmän suhteen. Sovi suunnittelun laajuus 

ja kustannukset. 

Yleisesti laaditaan mitoitetut pohjapiirustukset, asema-piirustukset, tarvittavat erikoispiirustukset 

ja LVI-työselostus kaluste- ja laiteluetteloineen. 

Harkitse yhdessä asiantuntijan kanssa hankkeeseen parhaiten soveltuva lämmitysenergiamuoto. 

Käytettävissä olevia vaihtoehtoja ovat kevytöljy, puu, hake, lämpöpumpulla 

tuotettu lämpöenergia, suorasähkö sekä yhdistelmämuodot, kaukolämpö 

alueilla, jossa kaukolämpöverkko on rakennettu. Jo ennen tontin lopullista hankintaa 

selvitä vesi-, viemäri- ja sadevesiverkostoihin liittämismahdollisuus. Ellei sellaista 

ole, miten asiat voidaan ratkaista ja mikä vaikutus niillä on asumisen kustannuksiin. 

Ilmanvaihtoratkaisut ovat tärkeitä viihtyvyyden ja energiankulutuksen kannalta, 

myös jos on allergiaoireita. 

Kodinhoito- ja saniteettitiloihin kannattaa suunnitteluvaiheessa kiinnittää erityistä 

huomiota ja niihin myös panostaa. Varmistetaan viranomaisten hyväksyntä. 

Töiden toteuttajan valinta 

Valitse kohteeseesi sopiva, riittävän ammattitaitoinen ja luotettava työt suorittava 

37

yritys/yrittäjä (viranomaisten edellyttämä pätevyystaso otettava huomioon). Pyydä 

tarjous tai tarjoukset ja valitse hankkeeseen sopivin urakoitsija. Selvitä jo ennen tarjousten 

pyytämistä, että ao. yrityksellä on riittävä ammattitaito ja taloudellinen asema 

suorittaa työ luotettavasti. Pyydä referenssitietoja ja selvitä miten asiat on aiemmin 

hoidettu. Laadi töistä selkeä sopimus (esim. RT-kortin mukainen pienurakkasopimus), 

jossa määritellään ainakin hinta, mitä urakkaan sisältyy, maksuerät ja 

-ajat, aikataulu, valmistumisaika ja takuuehdot, mahdolliset vakuudet työn suorittamisesta 

ja takuuajalle. Mikäli olet epävarma sopimuksen teossa ja tarjouspyyntöasioissa 

pyydä suunnittelijalta apua ko. vaiheessa. 

Toteutusvaihe 

Kun olet valinnut luotettavan ja riittävän ammattitaitoisen LVI-töiden toteuttajan, 

on toteutusvaiheessa helpompaa. 

Varmista riittävä tiedonkulku rakennusprojektiin osallistuvien kesken, ja mahdolliset 

suunnitelmien muutokset on saatettava ajoissa kaikkien tietoon, ja niistä sovittava. 

LVI-töiden osalla on erityisen tärkeää ne työvaiheet putkien ja laitteiden osalta, jotka 

jäävät rakenteisiin tai maahan. Niitä on hyvin vaikeaa korjata tai muuttaa jälkikäteen. 

Jos olet epävarma, pystytkö arvioimaan ko. vaiheiden laadun, voit käyttää 

apuna ammattivalvojaa esim. suunnittelijaa. 

Huolehdi, että paineelliset putkistot on koepainettu ennen peittämistä ja valuja ja 

kokeista on laadittu pöytäkirja. 

Mieti hyvissä ajoin ennen kalustamisvaihetta lopulliset ratkaisut kalusteiden suhteen 

ja tiedota mahdollisista muutoksista osapuolille ja sovi mahdollinen vaikutus 

urakkaan. Asennusten valmistuttua huolehdi, että säädöt suoritetaan mahdollisimman 

nopeasti, säädöistä tehdään pöytäkirjat (ilmamäärät, vesimäärät, lämpötilat). 

Töiden valmistuttua pidä luovutustarkastus (RT-Kortti antaa mallin), jossa tarkistetaan 

suorituksen sopimuksenmukaisuus. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, jossa 

todetaan ainakin mahdolliset puutteet ja niiden korjaaminen, viran-omaistarkastusten 

tilanne, jääkö osapuolten kesken jotain erityisvelvoitteita, taloudelliset asiat 

ja todetaan takuuaika, joka on määritelty jo sopimuksessa milloin se katsotaan alkavaksi. 

Vastaanottotarkastuksessa on hyvä käyttää apuna esim. suunnittelijaa, mikäli 

se tuntuu tarpeelliselta. 

Huolehdi, että saat myös laitteiden takuuehdot ja käyttöohjeet sekä riittävän opastuksen 

LVI-laitoksen käytöstä. 

Talon käyttöönottovaiheessa rakennekosteudet ja niiden poistuminen on hyvä huomioida 

oikealla lämmityksellä ja ilmanvaihdolla, vaikka hiukan energiakuluissa “hä- 

38

viääkin”. Oikealla “sisäänajolla” vältetään haju- ja kosteushaittoja sekä muita haittoja 

viihtyvyyden ja rakenteiden keston kannalta. 

Kun olet suunnittelu- ja hankevaiheessa tehnyt oikeita valintoja, käyttänyt suunnitteluun 

ja toteutukseen ammattitaitoista ja luotettavaa tekijää, voit odottaa, että saat 

nauttia valmiin rakennuksen viihtyisyydestä, toimivuudesta, turvallisuudesta ja, mikä 

tärkeää, hallituista asumiskustannuksista. 

Muista huolehtia myös LVI-teknisten laitteiden huollosta vuosittain kuten huolehdit 

esim. autosi kunnosta. Säännöllisellä huollolla varmistat pitemmän käyttöiän 

ja paremman toimintavarmuuden. 

YIT 

39

ESIM. MÄRKÄTILOJEN ERISTÄMISESTÄ 

Rakentamismääräyskokoelman osan C2 mukaan laatoituksen alle tulee tehdä 

vedeneristys märkätilan kaikille seinä- ja lattiapinnoille. (Lähde: Suomen Rakentamismääräyskokoelma 

C2, Ympäristöministeriö, 1998) 

Märkätilaohje MAPEI-tuotteilla 

Seinien käsittely 

Kipsilevypinta 

1. Primerointi sivellintä tai telaa käyttäen Primer S:llä (laimennettuna 1:1 . 2 osaa 

vettä). Käsittele huolellisesti myös seinän alareunan ja lattian liitos. 

2. Primerin kuivuttua vähintään 20 - 30 minuuttia, liimaa Heso-flex-saumanauhat 

ja -mansetit Mapegum Wp:llä. 

3. Kun nauhat ovat tarttuneet, ylilevitys Mapegum Wp:llä vähintään 0,8 kg/m 2 siveltimellä, 

telalla tai pienihampaisella lastalla (hammastus 1 mm). Anna kuivua 

noin 2 tuntia. 

4. Toinen levitys Mapegum Wp:llä ristiin vähintään 0,8 kg/m 2 siveltimellä, telalla 

tai sileällä lastalla. Anna kuivua 5 tuntia. 

5. Laatoitus kuivalle Mapegum Wp -pinnalle Laatta-Flex-saneerauslaastilla. Anna 

kuivua vuorokausi. 

6. Saumaus tehdään Ultracolor- tai Keracolor-sauma-aineella. Elastiset saumat tehdään 

Mapesil Ac -saniteettisilikonilla. 

Kiviainespinta 

1. Betoni- ja tiilipintojen oikaisut tai tasoitukset tehdään kostutetuille puhtaille pohjille 

Nivoplan-tasoitteella. Tasoitteen annetaan kuivua vähintään 1 vuorokausi. 

Käytettäessä Nivorapid-pikatasoitetta tasoitteen annetaan kuivua vähintään 3 - 

6 tuntia. 

2. Primerointi sivellintä tai telaa käyttäen Primer S:llä (laimennettuna 1:4 vettä). 

Primerin kuivuttua vähintään 20 - 30 minuuttia, Hesoflex-saumanauhat ja -mansetit 

liimataan Mapegum Wp:llä. 

3. Kun nauhat ovat tarttuneet, tehdään ylilevitys Mapegum Wp:llä vähintään 0,8 

kg/m2 käyttäen sivellintä, telaa tai pienihampaista lastaa (hammastus 1 mm). 

Anna kuivua noin 2 tuntia. 

4. Toinen levitys Mapegum Wp:llä ristiin vähintään 0,8 kg/m2 siveltimellä, telalla 


40

5. Laatoitus kuivalle Mapegum Wp -pinnalle Laatta-Flex-saneerauslaastilla. Anna 

kuivua vuorokausi. 



7. Betoniseinille suositellaan tehtäväksi silikonivaakasauma seinän puoliväliin Mapesil 

Ac:llä. 

Betonilattioiden käsittely 

1. Epäpuhtaudet (sementtiliima, öljy, vaha jne.) poistetaan. Alusta lakaistaan ja imuroidaan. 

2. Primerointi Primer S:llä (laimennettuna 1:4 vettä). Käsittele huolellisesti myös 

levyjen alareunan ja lattian liitos. 

3. Täytä lattian ja seinälevyjen välinen sauma Mapeflex Gb1 -saumamassalla. 

4. Tasoitus tai kallistus tehdään Nivorapid-pikatasoitteella. Anna kuivua vähintään 

3 - 6 tuntia. 

5. Primerointi sivellintä tai telaa käyttäen Primer S:llä (laimennettuna 1:4 vettä). 

6. Primerin kuivuttua vähintään 20 - 30 minuuttia, liimaa Heso-flex-saumanauhat 

ja -mansetit Mapegum Wp:llä. Mansetin lattiakaivoliittymä liimataan Mapeflex 

Gb1 .massalla (esim. 2 vanaa massaa kaivon reunaan, johon mansetti hierotaan 

kiinni. Kiristysrengas asennetaan seuraavaksi. Ylimääräisen massan tulee 

pursuta ulos mansetin helman alta). 

7. Kun nauhat ovat tarttuneet, tehdään ylilevitys Mapegum Wp:llä vähintään 0,8 

kg/m2 siveltimellä, telalla tai pienihampaisella lastalla (hammastus 1 mm). Anna 

kuivua 2 tuntia. 

8. Toinen levitys Mapegum Wp:llä ristiin vähintään 0,8 kg/m 2 siveltimellä, telalla 


9. Uusille (alle 8 kk vanhoille) betonilattioille tehdään kolmas levitys Mapegum 

Wp:llä ristiin kuivalle alustalle vähintään 0,5 kg / m 2 siveltimellä, telalla tai sileällä 

lastalla. Anna kuivua 5 tuntia. 

10. Laatoitus kuivalle Mapegum Wp -pinnalle Laatta-Flex-saneerauslaastilla. Varmistu 

kiinnityslaastin 100-prosenttisesta peitosta. Anna kuivua vähintään 2 vuorokautta. 



Lattialämmitysjärjestelmät soveltuvat käytettäviksi em. Rakenteiden yhteydessä ohjeidensa 

mukaisesti asennettuina. Lattian oikaisut ja kallistukset tulee asentaa vedeneristeen 

alapuolelle. 

41

Menekkitaulukko 1. 

Primerit noin 100 g / m 2 

Vedeneristeet noin 1,6 kg / m 2 seinä- ja lattiapinnoilla, 

noin 2,0 kg alle 8 kk:n ikäisillä betonialustoilla. 

Tasoitteet noin 15 kg / m 2 / paksuussenttimetri 

Kiinnityslaastit 2 - 4 kg / m 2 

Saumauslaasti 0,3 - 1,0 kg / m 2 

Silikoni noin 12,5 jm / patruuna sauman koon ollessa 5 x 5 mm 

Menekit ovat keskiarvoja riippuen alustasta ja laattojen ja saumojen koosta. 

Huom! Betonialustan tulee olla laatoituskelpoinen, eli riittävän kuiva ja stabiili. Jäämäkosteuden 

tulee olla alle 2 . 2,5 % todellista kosteutta ja tähän päästään suotuisissa 

olosuhteissa normaaleilla valumassoilla aikaisintaan yhdessä kuukaudessa. Kuivatusaika 

voidaan lyhentää vuorokauteen tekemällä lattia Mapecem-valuna. 

Yllä oleva työselitys perustuu parhaaseen tietämykseemme tuotteesta ja sen pitkäaikaisesta 

käytöstä. Kuitenkin se tulee ymmärtää suuntaa-antavana. Käyttäjän on myös 

huomioitava tuotteiden teknisten tuotekorttien antamat ohjeet. Jatkuvasta tuotekehittelystä 

johtuen valmistaja pidättää oikeuden muuttaa suosituksiaan. 

Heikki Haru Oy 

42

PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET 

RAKENTEELLISTA PALOTURVALLISUUTTA 

KOSKEVAT SÄÄDÖKSET 

Rakenteellista paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita annetaan pääasiassa 

rakennus-, palo- ja pelastustoimen lainsäädännön pohjalta. Näitä määräyksiä ja 

ohjeita on mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa E ja F, Sisäasiainministeriön 

pelastusosaston julkaisuissa, Standardoimisliiton SFS-standardeissa , palavia 

nesteitä, nestekaasua ja räjähdystarvikkeita koskevissa säädöksissä ja Ympäristöministeriön 

ohjeissa ja suosituksissa. 

Yleistä omakotirakennuksien paloturvallisuudesta 

Palotekniseltä luokitukseltaan pientalot ovat yleensä P3-luokan rakennuksia. P3-luokan 

rakennus saa olla enintään 9 m korkea. 

Poistuminen 

Rakennuksesta on yleensä oltava kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Omakotitalossa 

toinen uloskäytävä voidaan korvata varatiellä. Tämä merkitsee ensimmäisen 

kerroksen osalta kiintopainikkeilla avattavaa ikkunaa ja toisen kerroksen osalta 

avattavan ikkunan tai parvekkeen oven lisäksi pelastustikkaita, jos ikkunan tai parvekkeen 

alareuna on yli 3,5 m maanpinnasta. 

Palovaroitin ei omakotitaloissa ole pakollinen, mutta tulisi kuitenkin asentaa jokaiseen 

asuinrakennukseen. Saatavissa on myös ryhmään kytkettäviä palovaroittimia 

sekä palovaroitinjärjestelmiä. 

Huom! Palovaroitin tuli pakolliseksi 1.9.2000. 

Palo-osastointi 

Omakotirakennuksessa palo-osastoidaan yleensä seuraavat tilat: 

• asuinhuoneisto 

• kellari 

• autosuoja 

• kattilahuone 

• polttoainevarasto 

43

Vesikatto; kate 

Palavan alusrakenteen päälle tulevan katteen on yleensä oltava K1-luokkaa. Mikäli 

palon leviämisen vaara on vähäinen, saa kate olla luokkaa K2. Palon leviämisen 

vaaraa vähentää mm. rakennuksen sijainti erillään toisistaan, kuten avointa rakennustapaa 

noudattaen rakennetuilla alueilla. Palamattomalle alustalle tai tähän erikseen 

hyväksytylle alustalle kiinnitettävä kate saa olla luokkaa K2. 

Vesikatto; pääsy vesikatolle ja ullakolle 

Vesikatolle pääsy järjestetään talotikkaita pitkin. Liikkuminen katolla turvataan tarvittaessa 

kattotikkailla ja -silloilla. Pääsy ullakolle järjestetään joko sisä- tai ulkokautta. 

44

Autosuojat; vaatimuksia, jos pinta-ala on alle 60 m 2 

Rakennuksen yhteydessä ja alle 4 m etäisyydellä muusta rakennuksesta oleva autosuoja 

osastoidaan EI30-rakennusosin. Autosuoja, jonka seinistä vähintään 30 % 

on ulkoilmaan avointa ja aukkojen pinta-ala vähintään 10 % lattia-alasta, lasketaan 

avoimeksi suojaksi, jota ei tarvitse osastoida oman tontin muista rakennuksista. 

Autosuojat; pintakerrosvaatimukset 

Sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee, erillisessä P3-luokan rakennuksessa, olla vähintään 

syttymisherkkyysluokkaa 2 (2/-). 

Jos autosuoja on kellarikerroksessa, asetetaan pintakerroksille vähintään syttymisherkkyysluokkaa 

1 ja palonlevittämisluokkaa I vaatimus (1/I). Pintamateriaalia 

valittaessa huomioidaan, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin rakenteiden palo-osastoivuudesta. 

Lattian pintakerroksen on oltava palamatonta. Maanvaraisessa lattiassa 

voidaan käyttää asfalttibetonia, ei kuitenkaan kellarikerroksessa. 

46

Autosuojat; yhteys muihin tiloihin 

Autosuojasta voi olla yhteys rakennuksen muihin tiloihin. Yhteys muun tilan uloskäytävään, 

tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä, sallitaan vain sellaisin 

järjestelyin että myrkyllisten ja palavien kaasujen leviäminen on tehokkaasti 

estetty. Tällaiseksi järjestelyksi hyväksytään esim. ovin rajoitettu tila, jonka läpi kuljettaessa 

molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan. Jos ovi tehdään palo-osastoivaan 

seinään, tulee oven palonkestoaika olla puolet seinän palonkestoajasta. 

Kattilahuoneet; osastointi 

P3-luokan rakennuksen yhteydessä olevan, enintään 25 kW:n kattilalla varustetun 

kattilahuoneen osastointivaatimus on EI30, kellarikerroksessa osastointivaatimus on 

(EI30) (käytettävä palamattomia rakennustarvikkeita). Jos kattilan teho on yli 25 

kW, on osastointivaatimus (EI60). Osastointivaatimus koskee myös ulkoseinää, joskaan 

ulkoseinässä olevan oven ei tarvitse olla osastoiva. EI30-luokkaisessa ulkoseinässä 

voi ilman osastointivaatimusta olla yksittäisiä, enintään 0.2 m 2 ikkunoita 

enintään 1 m 2 verran. Ilman osastointivaatimusta saa asuintiloihin sijoittaa, tähän 

erikseen suunnitellun ja hyväksytyn, enintään 25 kW:n tehoisen lämmityskattilan. 

Kattilahuoneet; kattilahuoneessa oleva polttoaine 

Osastoidussa kattilahuoneessa saa olla enintään 3 m 3 polttoöljyä palamattomassa säiliössä. 

Säiliö voi olla palavista rakennustarvikkeista valmistettu, jos se sijoitetaan 

palamattomaan, säiliön yläreunaan ulottuvaan suoja-altaaseen. Säiliön etäisyys kattilasta 

tulee olla KTM:n öljylämmityslaitoksista annetun päätöksen 314/85 mukainen 

(yleensä 1 m). Mikäli kyseessä on kiinteätä polttoainetta käyttävä kattila, saa 

kattilahuoneessa olla rajatussa tilassa enintään 0,5 m 3 halkoja, tai erillisessä tiiviskantisessa 

ja palamattomassa varastosäiliössä enintään 0,5 m 3 muuta kiinteätä polttoainetta. 

Kattilahuoneet; pintakerrokset 

Osastoidun kattilahuoneen sisäpuolisten seinä- ja kattopintojen tulee täyttää syttymisherkkyysluokan 

1 ja palonleviämisluokan I vaatimukset (1/I). Jos kattilahuoneen 

laitteita, esim. putkistoja ja varaajaa, eristetään palavilla eristeillä on eriste pinnoitettava 

1/I pintakerrosvaatimuksen täyttävällä pinnoitteella. Kattilahuoneen lattian 

tulee olla palamaton ja tiivis. 

Polttoainevarastot 

Jos polttoainetta on kattilahuoneessa yli sallitun määrän, tulee se sijoittaa erikseen 

47

osastoituun tilaan. Öljysäiliötila ja muun polttoaineen varasto rajataan kumpikin omaksi 

palotekniseksi osastokseen. 

P3-luokan rakennuksen yhteydessä oleva polttoainevarasto tulee osastoida EI30- 

luokkaiseksi silloin, kun polttoainevarasto sijaitsee kerroksessa tai pääasiallisesti 

maanpinnan yläpuolella olevassa kellarikerroksessa. Mikäli polttoainevarasto sijaitsee 

kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella olevassa kellarikerroksessa, on 

osastointivaatimus (EI30) . 

Polttoainevarastot; pintakerrokset 

Polttoainevaraston sisäpuolisten seinä- ja kattopintojen on oltava öljysäiliötilassa vähintään 

syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I (1/I), sekä kiinteän 

polttoaineen varastossa syttymisherkkyysluokkaa 2 (2/-). Öljysäiliöllisen polttoainevaraston 

lattian on oltava palamaton ja tiivis. Lattian tiiviyden varmistamiseksi 

voidaan käyttää hitsattua L-luokkaista muovimattoa palamattomalla alustalla. 

Rakennuksien välinen etäisyys 

Rakennettaessa erillisiä P3-luokan rakennuksia lähelle toisiaan on otettava huomioon 

määräys, jonka mukaan toisiaan kahdeksan metriä lähempänä oleville seinille 

asetetaan, etäisyydestä riippuen EI30 tai EI-M60 palonkestovaatimus. Jos rakennetaan 

esim. useampia omakotitalotyyppisiä rakennuksia samalle tontille, voidaan soveltaa 

lievempää noudattaen yleensä seuraavia periaatteita: 

Jos etäisyys rakennusten (rakennusoikeuksien) välillä on yli 4 m mutta alle 8 m, 

tulee vastakkaiset olla luokka EI30. Seinissä saa olla yksittäisiä, enintään 0,2 m 2 suuruisia 

ikkunoita yhteensä 1 m 2 . Etäisyys mitataan yleensä rakennusten seinistä, jolloin 

räystäs saa olla korkeintaan 0,6 m leveä. 

Jos etäisyys rakennusten välillä on alle 4 m, tulee vastakkaiset seinät yleensä olla 

luokkaa EI-M60. Aukkoja seinissä ei yleensä sallita, ellei niiden palonkestoaika 

ole seinältä vaaditun suuruinen. 

Savuhormit; savupiipun korkeus 

Savupiippu ulotetaan vesikaton yläpuolelle tai muutoin rakennukseen nähden niin 

korkealle, että saavutetaan riittävä paloturvallisuus ja veto. 

Savuhormit; suojaetäisyydet 

Rakennuksen sisäpuolella sijaitsevan savuhormin vapaan ulkopinnan lämpötila saa 

olla enintään +80 oC hormiin yhdistetyn tulisijan jatkuvalla maksimiteholla. Korkeampia 

hormin ulkolämpötiloja sallitaan vain saunan löylyhuoneessa. Palavatar- 

48

vikkeiset rakennusosat sijoitetaan niin kauas savuhormin ulkopinnasta, ettei niiden 

lämpötila pääsee nousemaan yli + 80 oC. Mikäli ei laskelmin tai muuten osoiteta, 

tulee palavatarvikkeiset rakennusosat sijoittaa oheisen kuvan mukaiselle etäisyydelle 

savuhormista. Lisäksi on muistettava, että hormien ulkopinnat tulee rapata katteen 

tasoon asti. Asuin ja työhuoneissa voi olla puhtaaksimuuraus. 

Savuhormit; taloustulisijojen rakenne 

Ns. taloustulisijoissa, joiden teho on ale 60 kW, riittää yleensä, että hormin seinämän 

paksuus on 110 mm (1/2 tiili). Hormit tehdään yleensä 1/2-kiven kokoisiksi, 

takoissa ja kookkaissa uuneissa 1-kiven kokoisiksi. Lisäksi on muistettava, että tiilet 

on asennettava limittäin niin, ettei pystysauma tule kahta lapekivikerrosta korkeammaksi. 

Savupiipun korkeus 

49

Savuhormin suojaetäisyydet 

Savuhormit; keskuslämmityskattilan savuhormin rakenne 

Keskuslämmityskattilan savuhormi tulisi yleensä tehdä kerroksellisena rakenteena 

siten, että sisäkuori kestää savukaasujen syövyttävää vaikutusta. Tällöin sisäkuori 

voidaan tehdä tulitiilestä tai teräksestä. 

Muuratut tulisijat 

Tulisijalle tulee varata tilaa siten, että se on riittävän kaukana syttyvistä rakenteista, 

ja että tilaa on riittävästi tulisijan käyttöä varten. Lämmön siirtyminen tulisijasta 

muihin rakenteisiin estetään sijoittamalla tulisija irti muista rakenteista. Tulisija 

tai sen osa ei saa toimia rakennuksen kantavana osana. Tulisijaan saa tukea vain enintään 

4 m korkea piipun. 

50

Keittiökalusteen liittyminen leivinuuniin 

51

Saunan kiukaat 

Sähkökiukaiden ja muiden tehdasvalmisteisten kiukaiden suojaetäisyydet palavatarvikkeisiin 

rakennusosiin selviävät mukana tulevista asennusohjeista. 

Öljylämmityslaitokset 

Jos rakennukseen asennetaan öljylämmityslaitos, on seuraavat asiat huomioitava: 

1) Asennustyön saa suorittaa vain tähän valtuutettu asennusliike 

2) Asennustyön suorittaneen liikkeen on annettava kirjallinen vakuutus siitä, 

että asennustyö on tehty määräysten mukaisesti. 

3) Öljylämmityslaitteistosta on tehtävä ilmoitus paloviranomaiselle, 

joka tarkastaa laitteiston 3 kk:n kuluessa. 

52 

Puulämmitteisen kiukaan suojaetäisyyksiä

4) Tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava 

valtuutetun tarkastusliikkeen toimesta 10 vuoden kuluttua asennuksesta. 

Paloviranomaiset pitävät luetteloa tärkeistä pohjavesialueista. 

5) Rakennuksen sisällä oleva öljysäiliötila on tehtävä alaosastaan tiiviiksi valumaaltaaksi 

niin, että altaan vapaa tilavuus on vähintään 1/5 säiliön tilavuudesta. Jos 

säiliö sijoitetaan kattilahuoneeseen on kattilahuone tehtävä em. suoja-altaaksi, 

sekä kattilahuoneen mahdollinen lattiakaivo on varustettu normaalikäytön aikana 

suljettuna pidettävällä sulkulaitteella tai muulla laitteella, joka estää öljyn pääsyn 

viemäriin. Öljysäiliötila on varustettava tulo- ja poistohormeilla tai aukoilla, 

joiden vapaa poikkipinta-ala on 5 cm 2 öljysäiliötilan jokaista lattianeliömetriä 

kohden tai vähintään 100 cm 2 . Hormit tehdään esim. pellistä ja paloeristetään, 

jos ne kulkevat toisen palo-osaston kautta. Kattilahuoneeseen voidaan sijoittaa 

korkeintaan 3 m 3 :n öljysäiliö. On kuitenkin huomioitava, mitä edellä on 

sanottu valuma-altaasta, sekä kattilan ja öljysäiliön välisestä etäisyydestä. 

Käsitteitä 

Luokkaan K1 kuuluvat katteet, jotka eivät syty ja suojaavat alustaansa syttymiseltä. 

Esim. kattotiili, kuitusementtilevy, pelti ja suojakivetyksellä päällystetty bitumikerni. 

Luokkaan K2 kuuluvat katteet, jotka syttyvät, mutta eivät myötävaikuta palon leviämiseen 

ja osittain suojaavat alustaansa syttymiseltä. Esim. useat bitumikernikatteet. 

REI-30 rakennusosiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan seuraavilla merkinnöillä: 

R = kantavuus, E = tiiviys, I = eristävyys. Merkintöjen R, REI, RE, EI, E jälkeen 

ilmoitetaan palonkestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 

60, 90, 120, 180 ja 240. Luukkumerkintää esim. M-tunnuksella, joka tarkoittaa iskunkestävyyttä 

palotilanteessa. ( ) - merkinnällä vaaditaan rakenteissa palamattomia 

rakennustarvikkeita. 

Syttymisherkkyysluokka 2 (2/-) täyttäviä pintamateriaaleja ovat esimerkiksi lastulevy, 

kova- ja puolikova puukuitulevy, vaneri ja puu sekä tietysti pintakerrosominaisuuksiltaan 

paremmat materiaalit. 

Syttymisherkkyysluokkaan 1 ja palonlevittämisluokkaan I (1/I) on hyväksytty mm. 

kartonkipintainen kipsilevy, sementtiselluloosalevy, puukipsilevy, sementtilastulevy 

sekä tietysti palamattomat rakennustarvikkeet kuten betoni, tiili jne. 

PIETARSAAREN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS 

53

TELE- JA ANTENNIVERKOT 

TELE- JA ANTENNIKAAPELEIDEN ASENNUSOHJE 

Kun talo liitetään Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:n (PSP) tele- ja kaapeli-tv-verkkoon, 

seuraavat ohjeet ja säännöt ovat voimassa. Huomatkaa, että tietyillä alueilla 

liittäminen voi tapahtua muuhun kuin PSP:n verkkoon. 

Kaapelioja 

Kaapeliojan kaivaminen tontin alueella kuuluu rakennuttajalle. Tele- ja antennikaapelit 

tuodaan rakennukseen samanaikaisesti sähkökaapelin kanssa. Energialaitos ja puhelinyhtiö 

suorittavat yleensä yhdessä kaivuutyön, ja kumpikin osapuoli laskuttaa 

kaivuutyöstä erikseen hinnastonsa mukaisen maksun. 

Talokaapeli ja putki 

Rakentaja tai kiinteistönomistaja vastaa kaivuusta, sisääntuloputken hankinnasta ja 

asennuksen kustannuksista omalla tontillaan, sekä liittymärasian asennuksen hankinnasta 

ja kustannuksista. 

Taloliittymäputket sekä tarvittavat kaaret voidaan ostaa puhelinlaitoksen varastosta 

Pietarsaaressa, Ristikarintie 23 (puh. 7868 150). 

Muoviputki, jonka pitää olla vähintään 50 mm halkaisijaltaan (esim. TEL B50), 

kaivetaan talon liittymärasiasta kadun tai tien vierellä olevalle tontinrajalle tai pylvääseen, 

johon ilmakaapeli päättyy. 

Putki varustetaan käyttötarkoitukseen tarkoitetuilla taivutetuilla kaarilla, niin että 

kaapeli voidaan vetää aina liittymärasiaan saakka. Putken päät tiivistetään niin, 

että putki pysyy kuivana ja puhtaana. Putki asennetaan mahdollisimman suoraksi 

noin 40-70 cm:n syvyyteen ja peitetään hienohiekalla, minkä jälkeen kaapelioja voidaan 

täyttää. 

Talokaapelin asentaminen voidaan näin ollen tehdä, vaikka oja olisi jo täytetty. 

Puhelinyhtiö asentaa maksutta talokaapelin liittymärasiaan puhelimen - tai antenniasennuksen 

yhteydessä. 

Lisätietoja 

Lisätietoja saa puhelimitse nro:sta 786 8326. 

54

Sisäverkko 

Puhelinyhtiö omistaa tele- ja antennikaapelin talojakamoon saakka ja vastaa myös 

niiden kunnossapidosta talojakamoon asti. Talojakamo ja siihen liittyvät rakenteet 

omistaa rakennuttaja, samoin kuin talojakamosta lähtevän sisäverkonkin. 

Sisäverkkosuunnitelman laatii yleensä sähkösuunnittelija tai valtuutettu sähköurakoitsija, 

joka myös suorittaa putkitus, johdotus- ja kytkentätyön. Talojakamoon 

ja myös tele- ja antennikytkentärasioiden yhteyteen on rakennettava sähköpistorasiat 

päätelaitteiden virransaantia varten. 

Uuden tiedonsiirron myötä myös sisäverkon rakenteeseen tulee kiinnittää erityistä 

huomiota. Rakennuttajan tulisi varmistaa sisäverkkosuunnittelijansa kanssa, että sisäverkkojen 

uudet rakennesuositukset on huomioitu suunnitelmassa. 

Oheinen kuva esittää periaatekuvan sisäverkosta. 

Muuta tärkeää 

Aina kaivaustyötä suunnitellessasi varmista tele- ja antennikaapeleiden sijainti. Tietoja 

PSP:n tele- ja antennikaapeleista saa soittamalla numeroon puh. 786 8323. 

Kaapelivaurion sattuessa ilmoita korjauspalveluumme puh. 10019. 

PIETARSAAREN SEUDUN PUHELIN OY 

55

RAKENNUKSEN SISÄILMASTO JA 

ILMANVAIHTO 

Katso tiedot! www.finlex.fi/pdf/normit/1921-D2s.pdf 

ILMANVAIHTO 

3.1. Ilmanvaihtojärjestelmät 

3.1.1. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava 

ja rakennettava rakennuksen suunnitellun 

käyttötarkoituksen ja käytön 

perustella siten, että se luo omalta osaltaan 

edellytykset tavanomaisissa sääoloissa 

ja käyttötilanteissa terveelliselle, 

turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle. 

Selostus 

Rakentamismääräyskokoelman osassa 

A2 esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen 

suunnitelijoista ja suunnitelmista. 

3.1.2. 

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava 

ja rakenettava siten, että se oikein käytettynä, 

huollettuna ja kunnossapidettynä 

kestää toimintakuntoisena suunnitellun 

käyttöiän. 

Selostus 

Rakentamismääräyskokoelma osassa A4 

esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen 

ja rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeen 

laatimisesta. 

3.1.3. 

Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on 

voitava ohjata ja valvoa. 

Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava 

ja asennettava mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus 

tärkeimpien toimintaarvojen 

mittaamista ja toimintojen valvontaa 

varten. 

3.1.3.1. 

Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-, 

säätö- ja valvontalaitteilla, joiden 

avulla järjestelmän toimintaa voidaan ohjata 

ja seurata. 

3.1.3.2. 

Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone 

varustetaan yleensä tarkastusluukuilla 

ja -ikkunoilla. 

3.1.3.3. 

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan 

kiinteillä ilmavirran mittausantureilla 

ja -laitteilla rakennuksen ulko- 

ja jäteilmavirran mittaamista varten. 

Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan 

kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville 

laitteille sopivilla mittausyhteillä. 

3.1.3.4. 

Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden 

lämmöntalteenottolaitteiden 

tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan 

lämpömittarit ja ilmansuodattimille paine-eromittarit. 

Jos ilmavirta on alle 0,5 

m3/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita 

korvata siirrettäville laitteille sopivilla 

mittausyhteillä. 

3.1.3.5. 

Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen 

tai kanavan osaan tehdään mit- 

58

tausyhde kosteuden mittausta varten. 

3.1.3.6. 

Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä 

ne ovat helposti luettavissa ja mihin on 

esteetön pääsy helposti kuljettavia kulkureittejä 

käyttäen. 

3.1.4 


ja rakennettava siten, että sen koneissa ja 

laitteissa on suoja- ja varolaitteet huoltoa 

ja kunnossapitoa varten. 

3.1.5 


ja rakennettava siten, että sen toiminta 

voidaan hälytystilanteessa kokonaisuudessaan 

pysäyttää selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. 

Pysäytyskytkimen tulee 

olla helposti saavutettavassa paikassa. 

3.2 Ilmavirrat 

3.2.1. 

Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, 

jolla käyttöaikana taataan terveellinen, 

turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu. 

3.2.1.1 

Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdon 

mitoittamiseen esietään liitteissä 

1 ja 2. 

3.2.2 

Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava 

terveellisen, turvallisen ja viihtyisän 

sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta. 

3.2.2.1 

Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään 

ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, 

joita esitetään liitteessä 1. Ulkoilmavirta 

määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen 

muakan. Jos henkilökuormituksen 

mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle 

ei ole riittäviä perusteita, käytetään pinta-alaan 

perustuvaa mitoitusta. 

Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin 

johdetaan ulkoilmavirta, joka 

on vähintään 6 dm3/s henkilöä kohti, 

jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle 

on riittävät perusteet. 

Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla 

vähintään 0,35 (dm3/m2, joka vastaa 

ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, 

jonka vapaa korkeus on 2,5 m. 

3.2.3 

Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on 

voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun 

mukaan käytötilannetta vastaavasti. 

3.2.3.1 

Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus 

suunnitellaan ja rakennetaan niin, että 

asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta 

on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan 

ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus 

toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun 

tehostetulla ilmavirralla liitteen 1 ohjearvojen 

mukaisesti. 

3.2.3.2 

Jos ilmanvaihto on asuntokohtaisesti ohjattavissa, 

voidaan ilmanvaihtojärjestelmä 

suunnitella ja rakentaa siten, että ilmavirtoja 

voidaan ohjata myös käyttöajan 

ilmavirtoja pienemmiksi. 

3.2.3.3 

Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto 

suunnitellaan ja rakennetaan siten, 

59

että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen 

ulkoilmavirta on vähintään 0,15 

(dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 

0,2 l/h huoneessa, jonka vapaa korkeus 

on 2,5 m. 

Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto 

toteuttaa pitämällä hygieniatilojen 

ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon 

jaksottaisella käytöllä. 

3.3 Tuloilman suodatus 

3.3.1 

Tuloilman suodatustaso määräyty sisäilman 

laadulle asetetujen vaatimusten 

ja ulkoilman laadun perusteella. 

Oleskelutilojen tuloilma on yleensä suodatettava. 

3.3.1.1 

Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä 

siten, etä ilmansuodattimien erotusaste 

on vähintään 80 % 1,0 µm:n hiukkasilla 

suodattimen käyttöiän aikana. Tätä 

vastaava ilmansuodattimen luokka on F7. 

3.3.1.2 

Taajama- ja teollisuusalueiden ulkopuolella 

sijaitsevien rakennusten tuloilman 

suodatus suunnitellaan yleensä siten, että 

ilmansuodattimena on vähintään karkeasuodatin. 

Tätä vastaava ilmansuodattimen 

luokka on G4. 

3.4 Ulko- ja jäteilmalaitteiden sijoittaminen 

3.4.1 

Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että 

rakennukseen tuleva ulkoilma on 

mahdollisimman puhdasta. 

Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän 

rakenteen tai rakennusosan 

kautta. 

3.4.1.1 

Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja 

kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt 

arvot ovat yleensä vähimmäisetäisyyksiä. 

3.4.1.2 

Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4 

esitetyt vähimmäisetäisyydet alittaa, lukuunottamatta 

etäisyyttä kiinteää polttoainetta 

käyttävien lämmityskattiloiden savuhormeista 

sekä ulkoilmalaitteen etäisyyttä 

kattopinnasta. 

3.4.1.3 

Piha- ta katutasossa sijaitsevien tilojen 

huone- tai huoneryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet 

voivat olla alempana kuin 2 m 

maanpinnasta, samoin kuin tilapäiseen 

oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilmalaitteet. 

Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan 

sijoiteta piha- tai katutason alapuolella 

oleviin syvennyksiin. 

3.4.1.4 

Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä 

vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa, 

rakennuksen ulkoilmalaitteet sijoitetaan 

mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen 

liikenneväylän vastakkaiselle 

puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi 

ainakin silloin, kun 

keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa 

vuorokaudessa. 

3.4.1.5 

Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen 

parvekelasituksen ulkopuolelle. 

60

SAUNAN ILMANVAIHTO 

Ympäröivää lämpötilaa kylmempi ilmamassa pyrkii aina siirtymään alaspäin. Saunassa 

on saunomistilanteessa jo normaalilämpöinen huonilma ”kylmää ilmaa” , joka 

valuu alas saunan lattialle, ellei sitä saada sekoittumaan saunan sisällä kiertävään 

ilmamassaan. Talvella, pakkasella ilmiö on vielä voimakkaampi, mikäli tuloilma ei 

ole esilämmitetty. Jotta saunan alaosaan ei muodostuisi kylmää ilmavyöhykettä on 

tuloilma parasta johtaa kiukaan yläpuolelle, josta se sekoittuu välittömästi saunan 

kiertoilmaan. 

Ilman lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä jalkalauteen korkeudella ovat tuloilmanaukon 

sijainti ja tuloilman lämpötila sekä ilmanvaihdon suuruus. Tasaisin lämpötilajakauma 

pystysuunnassa saavutetaan, kun tuloilma on kiukaan yläpuolella ja poisto 

lattianrajassa. 

Tuloilmaventtiilin MINIMI korkeus on 500 mm kiukaan yläpuolella. Raittiin tuloilmakanavan 

tulisi sijaita kiukaan ulkopinnan pystytasojen sisäpuolella ja erittäin 

hyvä vaihtoehto sijainnille on katto, edellä mainituin ehdoin. 

Saunan poistoilma voidaan huoneistosaunoissa johtaa oven alta pesuhuoneen poistokanavaan. 

Suuremmissa saunoissa osa ilmasta poistetaan suoraan saunasta ja osa pesuhuoneen 

kautta. Saunan poisto sijaitsee tällöin jalkatason alapuolella seinän alaosassa, 

hyvä korkeus on 300 mm lattiasta ja koko esim. 45x120 mm. Hyvä on myös muistaa, 

että saunan oven on oltava ehdottomasti tiivisteillä. 

Oikein toteutettu ilmanvaihto luo miellyttävät kylpyolosuhteet ja säästää näin energiaa. 

3-5 kertaa tunnissa vaihtuva ilma luo pehmeiden löylyjen kanssa nautinnolliset 

kylpyolosuhteet. Saunan koosta riippuen ilmakanavien halkaisija vaihtelee 60- 

100 mm. Poistokanavan koko on suurempi kuin tulokanava. 

Tässä periaatekuva saunan oikeasta ilmanvaihdosta. 

Lähde Viki Sauna Oy 

61

RAKENNUKSEN LÄMMÖNERISTYS 

www.finlex.fi/pdf/normit/1919-C3s.pdf 

Rakennuksen vaipan lämmöneristys 

3.1. Lämmöneristysvaatimusten täyttämistavat 

3.1.1 

Lämmöneristysvaatimukset voidaan täyttää joko käyttämällä suoraan kohdan 3.2 mukaisia 

rakennusosien lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvoja tai osoittamalla kohdan 

3.3 mukaisin laskelmin, että rakennuksen vaipan lämpöhäviöt eivät ylitä kohdan 

3.2 arvojen avulla esitettyä vertailutasoa. 

Jos vaippa ei täytä kohtien 3.2 tai 3.3 mukaisia vaatimuksia, on osoitettava kohdan 

3.4 mukaisin laskelmin, että rakennuksen lämmityksen lämpöenergiantarve ei ylitä 

vaipaltaan kohdan 3.2 mukaisen ja rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisella 

jäteilman lämmöntalteenotolla varustetun rakennuksen laskettua vertailutasoa. 

3.2 Vaatimukset rakennusosakohtaisille lämmönläpäisykertoimille ja rakennuksen 

ikkunapinta-alalle 

3.2.1 

Lämpimän tai erityisen lämpimän tilan rajoittuessa ulkoilmaan, lämmitämättömään 

tilaan tai maahan rakennusosien lämmönläpäisykertoimet U eivät saa ylittää seuraavia 

arvoja: 

seinä 

0,25 W/m 2 K 

yläpohja, ulkoilmaan 

rajoittuva alapohja 

0,16 W/m 2 K 

ryömintätilaan rajoittuva 

alapohja (tuuletusaukkojen 

määrä enintään 8 promillea 

alapohjan pinta-alasta) 0,20 W/m 2 K 

maata vastaan oleva 

rakennusosa 

0,25 W/m 2 K 

ikkuna, ovi 

1,4 W/m 2 K 

kattoikkuna 

1,5 W/m 2 K 

3.2.2 

Puolilämpimän tilan rajoittuessa ulkoilmaan, lämmittämättömään tilaan, ryömintätilaan 

tai maahan rakennusosakohtainen lämmönläpäisykerroin U ei saa ylittää seuraavia 

arvoja: 

63

seinä 

0,40 W/m 2 K 

yläpohja, alapohja 

0,30 W/m 2 K 

maata vastaan oleva 

rakennusosa 

0,36 W/m 2 K 

ikkuna, ovi 

1,8 W/m 2 K 

3.2.3 

Lämpimän tilan rajoittuessa puolilämpimään tilaan rakennusosakohtainen lämmönläpäisykerroin 

U ei saa ylittää seuraavia arvoja: 

seinä 

0,45 W/m 2 K 

välipohja 

0,45 W/m 2 K 

ikkuna, ovi 

2,8 W/m 2 K 

3.2.4 

Jäähdytetyn kylmän tilan ja lämpimän tilan välisten rakennusosien lämmönläpäisykertoimet 

eivät saa ylittää kohdan 3.2.1 mukaisia arvoja. 

3.2.5 

Kohtien 3.2.1 ja 3.2.2 mukaisia arvoja käytettäessä rakennuksen yhteenlaskettu ikkunapinta-ala 

saa olla enintään 15 % rakennuksen kerrosalasta. Ikkunapinta-alan osuus 

ei kuitenkaan saa ylittää 50 % rakennuksen ulkoseinien yhteenlasketusta pinta-alasta. 

Ikkunan pinta-ala lasketaan kehän ulkomittojen mukaan. Ikkunan ja oven lämmöneristysvaatimukset 

koskevat koko rakennusosaa karmi- ja puiterakenteineen. 

Selostus: 

Asuinhuoneen luonnonvalon saannista sekä ikkunan valoaukon vähimmäiskoosta 

on säännökset rakentamismääräyskokoelman osassa. G1. 

3.2.6 

Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa 

3.2.1 ja 3.2.2 on esitetty, mikäli tämä on tarpeellista lujuus- tai muista erityisistä 

syistä. Rakennusosan pienen osan poikkeaminen vaatimuksista (kylmäsilta) ei saa 

aiheuttaa kosteuden tiivistymistä tai liian korkeaa suhteellista kosteutta rakenteen 

pinnassa tai rakenteessa rakennusta normaalisti käytettäessä. 

3.2.7 

Alapohjan lämmöneristys pitää suunnitella yhdessä routaeristyksen kanssa ja toteuttaa 

siten, että vältytään routavaurioilta. 

3.3 Vaatimukset vaipan lämpöhäviöille 

3.3.1 

Rakennuksen yksittäisen rakennusosan lämmönläpäisykerrointa ja ikunapinta-alaa 

64

voidaan suurentaa, jos rakennuksen vaipan lämpöhäviöt ovat enintään yhtä suuret 

kuin laskemalla rakenteet kohtien 3.2.1., 3.2.2 ja 3.2.5 mukaisilla arvoilla. 

3.3.2 

Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan ja alapohjan lämmönläpäisykerroin 

saa kuitenkin olla enintään 0,6 W/m 2 K. Lämmintä tilaa rajoittavan ikkunan 

lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m 2 K ja puolilämmintä tilaa rajoittavan 

ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 2,8 W/m 2 K. 

3.3.3 

Rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä laskettaessa ei maanvastaisen matalaperusteisen 

alapohjan lämmönläpäisykertoimen arvona saa käyttää lämpimissä tiloissa pienempää 

arvoa kuin 0,15 W/m 2 K ja puolilämpimissä tiloissa pienempää arvoa kuin 

0,25 W/m 2 K. Käytettäessä maanvastaisen alapohjan lämmönläpäisykertoimena kohtien 

3.2.1 ja 3.2.2 arvoja pienempiä arvoja on kiinnitettävä erityistä huomiota asianmukaisen 

routaeristyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

3.4 Vaatimukset rakennuksen lämmityksen lämpöenergiantarpeelle 

3.4.1 

Jos rakennusosien lämmönläpäisykertoimet eivät täytä kohdan 3.2 mukaisia vaatimuksia 

tai vaipan lämpöhäviöt kohdan 3.3 mukaisia vaatimuksia, voidaan rakennuksen 

lämmöneristysvaatimukset täyttää parantamalla jäteilman lämmöntalteenottoa 

rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitetystä vaatimustasosta siten, että toteuttavan 

rakennuksen lämmityksen lämpöenergiatarve on enintään yhtä suuri kuin 

kohdan 3.2 mukaisesti lämmöneristetyn ja rakentamismääräyskokoelman osan D2 

vaatimusten mukaisella jäteilman lämmöntalteenotolla varustetun vertailurakennuksen 

lämpöenergiantarve (vertailutaso). 

3.4.2 

Rakennuksen lämmityksen lämpöenergiantarpeen vertailutaso lasketaan käyttäen rakennukselle 

kohtien 3.2.1, 3.2.2 ja 3.2.5 mukaisesti lämmöneristettyjä rakenteita ja 

rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitettyjen vaatimusten mukaista ilmanvaihtoratkaisua. 

Laskelmissa käytetään lämmöntalteenottolaitteen vuosihyötysuhteena lämmönsiirtimen 

tuloilman lämpötilahyötysuhdetta kerrottuna 0,6:lla, jollei selvityksin toisin 

osoiteta. Rakennuksen vaipan lämpöhäviöt eivät kuitenkaan saa olla yli 10 prosenttia 

suuremmat kuin kohdan 3.2 mukaisen rakennuksen vaipan lämpöhäviöt. 

3.4.3 

Laskelmat tehdään soveltaen rakentamismääräyskokoelman osissa C4 ja D5 esitettyjä 

menetelmiä tai muilla vastaavilla yleisesti hyväksyttävillä lämmönläpäisyker- 

65

toimen sekä lämpöenergiantarpeen laskenta-menetelmillä. Mitoittavana sisälämpötilana 

käytetään 21°C, jollei rakennuksen käyttötarkoituksesta tai muusta vastaavasta 

syystä johtuen ole perusteltua käyttää muuta arvoa. 

Vertailutason määrittämisessä ja toteutettavan suunnitteluratkaisun laskelmissa on 

käytettävä samaa laskentamenetelmää ja samoja laskentatietoja, kuten säätietoja ja 

sisäisiä lämmönlähteitä sekä samoja geometriatietoja, kuten rakennuksen ulottuvuutta 

koskevia mittoja ja rakennusosien pinta-alatietoja. 

Vuonna 2002 annetut tyyppihyväksyntäpäätökset 

www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=1759 

66

BETONIRAKENTEET 

BETONI KANTAVISSA RAKENTEISSA 

Teksti käsittelee asioita, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon hankkiessaan betonia 

kantaviin rakenteisiin. Se ei ole missään nimessä täysin kattava, vaan tarvittaessa 

lisätietoja saa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Betonirakenteiden suunnittelua 

ja valmistamista ohjaavat normit muuttuvat joulukuussa 2003, kun uusi eurooppalainen 

betonistandardi (SFS-EN 206-1) tulee voimaan. Uusi standardi tuo 

muutoksia mm. suunnittelu-, materiaali-, työnsuoritus-, kelpoisuudentoteamis- ja säilyvyysvaatimuksiin. 

Teksti on kirjoitettu uusien normien pohjalta. Normimuutos tulee 

voimaan vasta ympäristöministeriön päätöksellä, joka vielä tekstiä kirjoittaessa 

puuttui (syyskuussa 2003). 

Yleistä 

Rakentamismääräysten mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava 

siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten 

ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluvat 

rakennustyön valvonta, työn tarkastaminen ja todentaminen samoin kuin käytettävien 

rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä 

tulee olla käytettävissä pätevät suunnittelijat, joista pääsuunnittelijalla on suunnittelun 

kokonaisvastuu. Lisäksi kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin on nimettävä 

pätevä vastaava työnjohtaja. 

Betonin lujuusluokka, rakenneluokka ja rasitusluokka 

Rakennesuunnittelija määrittää betonirakenteen suunnittelukäyttöiän, rasitusluokan, 

rakenneluokan, lujuusluokan sekä muut rakenteen että betonin kannalta 

oleelliset tekijät. Kyseiset asiat esitetään rakennuspiirustuksissa. 

Suunnittelukäyttöikä on rakennukselle tai rakenteelle asetettu käyttöiänvaatimus, 

jonka rakennuksen omistaja valitsee yhdessä suunnittelijan kanssa. Rasitusluokan 

suunnittelija valitsee betonin ympäristöolosuhteiden perusteella. Valittu rasitusluokka 

asettaa vaatimuksia mm. käytettävän betonin koostumukselle. Vaatimukset 

ovat siten erilaiset esimerkiksi kuivissa sisätiloissa olevalle betonirakenteelle 

(rasitusluokka X0) kuin ulkona olevalle betonirakenteelle, joka voi jäätyä märkänä 

67

(rasitusluokka esim. XF1). 

Betonirakenteet jaetaan kolmeen rakenneluokkaan; joita nimitetään 1-, 2- ja 3- 

luokiksi. Rakennesuunnittelijalla ja betonityönjohtajalla tulee olla käytettävän rakenneluokan 

mukainen pätevyys. Rakenneluokka ilmaistaan lujuusluokan jälkeen 

tehtävällä merkinnällä, esimerkiksi K30-2 tai C25/30-2. 

1-rakenneluokassa toteutetaan rakenteet, joiden suunnittelulta ja valmistukselta 

vaaditaan erityistä pätevyyttä ja huolellisuutta. 2-luokan rakenteen suunnittelussa 

voi käyttää korkeintaan lujuusluokkaa K40 ja 3-luokan työssä korkeintaan lujuusluokkaa 

K20. Betonin omatoiminen valmistaminen työmaalla lasketaan rakenneluokkaan 

3. 

Vaatimukset täyttävä betoni 

Uusien normien myötä 1- ja 2-luokan rakenteisiin tulee käyttää betonia, joka on valmistettu 

ulkopuolisen tarkastuksen alaisena ts. nk. tarkastetulla valmisbetoniasemalla 

(Tarkastuksen on tehnyt ympäristöministeriön hyväksymä tarkastuslaitos). Aikaisemmin 

vaatimus koski vain 1-rakenneluokan betonia. 

Tilauksen yhteydessä tilaajan tulee ilmoittaa valmistajalle kaikki suunnitelmissa 

betonille asetetut vaatimukset ja varmistaa, että valmisbetoniasema voi 

toimittaa kyseiset vaatimukset täyttävää betonia. Suunnitelman vaatimuksista ei 

saa poiketa ilman suunnittelijan hyväksyntää. 

Betonin ominaisuuksien sekä laadunvalvonnan tulee täyttää betonistandardissa 

SFS-EN 206-1, sen kansallisessa liitteessä sekä säilyvyysohjeessa asetetut vaatimukset. 

Betonin valmistaja vastaa siitä, että betonin ominaisuudet ja laadunvalvonta 

ovat vaatimusten mukaiset. (Kuormakirjassa tulee olla vaatimustenmukaisuusvakuutus, 

jossa on viittaus standardiin SFS-EN 206-1). 

1 ja 2-luokan rakenteiden betonin puristuslujuus arvostellaan normikokeiden ja 

rakennekokeiden avulla. Valmistaja jakaa betonit betonikoostumuksen mukaan arvostelueriin, 

joista otetaan näytteet testattaviksi standardin vaatimin väliajoin (esim. 

1 näyte/200 m 3 , vähintään 2 näytettä/ valmistusviikko). Kunkin arvosteluerän testitulosten 

tulee täyttää asetetut vaatimukset (SFS-EN 206-1, kohta 8). Betonin säilyvyystestit 

tehdään hyväksytyssä koestuslaitoksessa. Tarkastetussa valmistuksessa 

ulkopuolinen tarkastuslaitos tarkastaa betoniaseman ja sen laadunvalvonnan betonin 

valmistuksen alkaessa ja säännöllisesti sen jatkuessa. 

Mikäli suunnittelija vaatii tekemään enemmän laadunvalvontatestejä kuin betonistandardin 

vaatimustenmukaisuuden valvonnassa vaaditaan, on näistä sovittava val- 

68

mistajan kanssa etukäteen. 

3-luokan betoni 

Itse valmistetun betonin käyttö on rajoitettu kantavissa rakenteissa rakenneluokkaan 

3. Rakenneluokan 3 betonin osa-aineet voidaan mitata tilavuusosin ja lujuusluokka 

saa olla korkeintaan K20. Kun kyseistä betonia valmistetaan työmaalla, on sementtiä 

käytettävä 

lujuusluokassa K15 vähintään 250 kg/m 3 ja 

lujuusluokassa K20 vähintään 300 kg/m 3 . 

Kantavissa rakenteissa tulee käyttää CE-merkittyä sementtiä. 

3-luokan rakenteiden kelpoisuus voidaan arvostella ilman koekappaleita, jos käytettävissä 

olevien tietojen perusteella voidaan olettaa betonin täyttävän sille asetetut 

vaatimukset. 

Finnsementti Oy 

www.finlex.fi/pdf/normit/1926-b5.pdf 

5. Laadunvalvonta ja rakenteiden kelpoisuus 

5.1. Aineiden ja tarvikkeiden laadunvalvonta 

Aineiden ja tarvikkeiden laadunvalvonta käsittää kevytbetoniharkkojen, muurauslaastin 

ja niiden osa-aineiden sekä raudoitteiden ja muiden tarvikkeiden valmistajan 

ja käyttäjän laadunvalvonnan. 

Aineiden ja tarvikkeiden valmistaja valvoo tuotteiden laatua sovellettavan standardin, 

käyttöselosteen tai tuotelehtien mukaisesti tai ympäristöministeriön hyväksymän 

tarkastuksen suorittajan antamien ohjeiden mukaisesti. 

Rakennuspaikalla tarkastetaan silmämääräisesti, että rakennustarvikkeet vastaavat 

suunnitelmia ja että ne täyttävät kohdan 2 mukaiset edellytykset. Tuotteiden valmistusmerkinnät 

otetaan talteen. 

5.2. Rakenteiden valmistuksen valvonta 

Rakenteiden valmistusta tulee johtaa ja valvoa siten, että muuraustyö tehdään ammattitaitoisesti 

kohdassa 4 annettujen ohjeiden ja suunnittelijan antamien ohjeiden 

mukaisesti. 

69

5.3. Rakenteiden kelpoisuus 

Kevytbetoniharkkorakenteiden kelpoisuus osoitetaan aineista ja tarvikkeista, suunnittelusta 

ja rakenteiden valmistuksesta näissä ohjeissa edellytetyn aineiston perusteella. 

Aineiden ja tarvikkeiden kelpoisuus katsotaan yleensä hyväksyttäväksi, jos 

– niiden valmistus on tapahtunut hyväksytyn tarkastuksen suorittajan valvonnan 

alaisena, eikä ole ilmennyt aihetta epäillä niiden laatua, tai jos 

– niiltä vaadittavien ominaisuuksien on rakennuspaikalta otetuin näytteiden hyväksytyssä 

koetuslaitoksessa tehtyjen kokeiden perusteella osoitettu täyttävän vaatimukset. 

Näytteet otetaan ja kokeet tehdään sovellettavan standardin edellyttämällä 

tavalla. Harkkojen valmistuseränä pidetään tällöin kutakin alkavaa 2 000 

harkon erää. 

Harkkorakenteissa käytettävien siteiden osalta riittää yleensä silmämääräinen tarkastus. 

Harkkorakenteiden kelpoisuus voidaan todeta myös VTT:n kanssa tehdyn laadunvalvontasopimuksen 

perusteella. 

5.4. Toimenpiteet epätyydyttävän laadun johdosta 

Jos rakenteiden laatua ei kelpoisuuden toteamiseksi tehtyjen tarkastusten perusteella 

voida katsoa hyväksyttäväksi, on rakenteiden kelpoisuus erikseen selvitettävä. 

70

SADEVESIJÄRJESTELMÄ JA TIKKAAT 

KUNNON SADEVESIJÄRJESTELMÄ 

ON VUOSIKYMMENIEN KOSTEUSSUOJA 

Puutteellinen sadevesijärjestelmä on todettu yhdeksi merkittäväksi syyksi suomalaisten 

kotien homevaurioihin. Katto kerää sadeveden räystäälle ja siitä seinän viereen niin, 

että esim. 1 m vuotuinen sademäärä kertautuu seinän vieressä viideksi metriksi. 

Mikäli tämä vesipatsas päästettäisiin vapaasti valumaan räystäsrakenteisiin, seinille 

ja perustuksiin, seuraisi vakavia kosteusongelmia. 

Sadevesijärjestelmän tehtävänä onkin kerätä tämä vesi ja siirtää se turvallisesti 

pois rakennuksen läheisyydestä. 

Puutteellinen sadevesijärjestelmä puolestaan saattaa alkaa toimia jopa päinvastoin; 

pahimmassa tapauksessa virheelliset kaadot ja tulvivat kourut keskittävät sadeveden 

juuri sinne minne ei pitäisi, eli räystäs- ja seinärakenteisiin, tai yhteen paikkaan 

perustusten vieressä. 

Lumikuorma voi tuoda kourut alas jo ensimmäisenä talvena 

Sadevesijärjestelmä saattaa lakata toimimasta jo heti ensimmäisen talven jälkeen. 

Keskimääräisen suomalaisen omakotitalon katolla on vähälumisenakin talvena tuhansia 

kiloja lunta. Jollei lumiesteitä ole koko lappeen pituudelta, painaa räystäältä 

roikkuva lumi väistämättä joskus myös räystäskourua. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, 

että kouru on asennettu rakennusmääräysten mukaan kattolinjan alapuolelle. 

Kourun kannakkeet, profilointi ja materiaali ovat tässä kodin avainasemassa. Erityisesti 

kannakkeiden rakenteellinen lujuus vaihtelee paljon. 

Koska lopputulos voidaan lisäksi pilata mm. virheellisellä asennuksella, jää kuluttajan 

ainoaksi turvaksi käytännössä seuraavan talven yli ulottuva, luotettava takuu. 

Kuluttajalle merkitystä on nimenomaan asennustakuulla, pelkkä materiaalitakuu ei 

riitä. 

Myös materiaalivalinta oleellinen kestoiän kannalta 

Vielä tänäkin päivänä kuluttajalle tarjotaan valitettavan usein kattopellistä valmistettua 

sadevesijärjestelmää. Kattopellissä kourun ja syöksytorven sisäpinnalla, eli 

siellä missä vesi kulkee, on sinkityksen lisäksi ainoastaan varastopinnoite. Varastopinnoite 

on tarkoitettu alunperin lepäämään sateelta suojassa kattopellin alapintana, 

ei veden juoksutuspintana. 

71

Molemmin puolin muovipinnoitettu teräs onkin sitten jo huomattavasti pitkäikäisempi 

ratkaisu. Muovipintakaan ei kuitenkaan poista perusongelmaa: teräs ruostuu. 

Kourua asennettaessa tai vuosittain putsattaessa syntyvät naarmut ovat potentiaalisia 

korroosion alkupesäkkeitä. 

Polttomaalatulla alumiinilla ruostumisongelmaa ei ole: alumiini ei ruostu. 

Asennus yksi ratkaiseva tekijä 

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista sadevesijärjestelmistä toimitetaan asennettuna. 

Tämä johtuu juuri edellä kuvatuista epävarmuustekijöistä, jotka halutaan välttää 

ammattimiehen työllä. Valitettavasti ammattimiehiäkin on monenlaisia. 

Kunnollinen sadevesijärjestelmä ei ole joukko räystäälle ripustettuja tavaroita, vaan 

pitkäikäinen ratkaisu talon suojaamiseksi sadevedeltä. 

Miten sitten erottaa ammattimiehen työn muista? Luonnollisesti työn ulkonainen 

jälki kertoo paljon, mutta todellinen testi järjestelmälle on jälleen vain ja ainoastaan 

aika. 

Sadevesijärjestelmän valintaan kannattaa perehtyä ajoissa 

Pienet investointikustannukset aikaansaavat sen, että alalle on helppo tulla. Rakentajalle 

tämä näkyy villinä tarjontana rakennustyömaalla; myyjä toisensa jälkeen tarjoaa 

halvempia ja halvempia ratkaisuja. 

Kun valinta lisäksi usein jätetään rakentamisen loppuvaiheeseen, ei rakentajan kärsivällisyys 

usein riitä todellisiin tosiseikkoihin perustuvaan laatuvertailuun. Tämän 

vuoksi valinta tehdään usein ainoastaan metrihinnan perusteella halvan hinnan taustoja 

riittävästi kyseenalaistamatta. 

Pelkkä hinta väärä valintaperuste 

Jos tuotteet ja asennustarvikkeet ovat laadukkaita, asennus tehdään kunnolla, ja lisäksi 

kokonaisuudelle annetaan takuu, josta vastataan, tämä ei voi olla nostamatta 

kustannuksia. Tästä seuraa, että ns. “halvan” hinnan takana on aina jokin syy. 

Valitettavasti lumen ja veden järjestämän kestotestin tulokset näkyvät aikaisintaan 

ensimmäisen runsaslumisen talven jälkeen. Lisäksi korroosion eteneminen näkyväksi 

ongelmaksi asti vie vuosia. 

Tämän vuoksi sadevesijärjestelmälle annettuun takuuseen eli toimittajaan on ehdottomasti 

voitava luottaa. 

Tulee myös muistaa, että erityisesti pimeää kauppaa tehtäessä saattaa tuote- ja asennustakuu 

häipyä maksun saaneen asentajan perävalojen mukana - tuskinpa vilpillisesti 

toimivan yrittäjän moraali reklamaatiotapauksissa on yhtään sen korkeammalla 

72

kuin kaupantekotilanteessakaan. 

Katon jokaiselle huoltokohteelle tulee olla turvallinen kulkutie 

Kattotikkaat ja -sillat ovat aina järkevä hankinta - myös silloin, kun laki ei niitä ehdottomasti 

määrää. Suojattu kulkutie estää kattomateriaalia lommoutumasta, naarmuuntumasta 

tai rikkoontumasta. Mikään kattomateriaali ei ole tässä suhteessa erilainen, 

jopa huopakatto voi kuumalla säällä vioittua sillä kuljettaessa. 

Lumieste vähentää onnettomuusriskejä 

Lumieste hankitaan yleensä sen vuoksi, ettei katolta putoava lumi tuki kulkuteitä 

tai aiheuta onnettomuusriskiä. Lisäksi lumieste on hätätilanteessa katolla liikkujan 

viimeinen liukueste. 

Tuhansien kilojen lumikuorma on huomioitava asennuksessa 

Katolla olevan lumen jäätyessä yhtenäiseksi, jopa tuhansien kilojen möhkäleeksi, 

ovat katolla oleviin ulokkeisiin kohdistuvat voimat erittäin suuret. Niinpä lumikuorman 

vaikutukset onkin osattava ottaa huomioon lumiesteiden lisäksi mm. kattosiltoja, lapetikkaita 

ja -askelmia mitoitettaessa ja asennettaessa. 

Turvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että tuotteet ovat riittävän lujat, 

mutta lopullisesti turvallisuuden takaa vasta luotettava kiinnitys. Eri seinä- ja kattomateriaaleilla 

ja eri runkorakenteilla luotettava kiinnitys edellyttää eri asioita, ja tämän 

vuoksi, mikäli riskit halutaan välttää, on asennus syytä jättää ammattilaiselle. 

Kokonaistakuulla suuri merkitys 

Antamalla asennus ammattilaiselle, saadaan takuu tuotteiden lisäksi myös asennukselle, 

millä on suuri merkitys. Yleensä takuu kattaa vain varsinaisen tuotteen uusimisen, 

jos sitäkään. Mikäli tuotteet tai virheellinen asennus vahingoittavat vesikattoa, 

jää tuotteiden hinta yleensä sivuseikaksi, kun kattoa joudutaan korjaamaan. 

Pulveripolttomaalaus on kaunis ja kestävä korroosiosuoja 

Tikkaat ja kattoturvallisuustuotteet ovat näkyvä osa talon julkisivua. Perinteisesti 

tuotteet ovat olleet sinkittyjä, mutta esisinkittyjen raaka-aineiden käytön myötä 

nykyisten tuotteiden sinkkikerros on usein ohuempi kuin “vanhan ajan” käsin tehdyissä 

tuotteissa. Tämä heikentää tuotteiden korroosionkestävyyttä. 

Pulveripolttomaalaus parantaa ruostesuojaa ja parantaa selvästi talon julkisivua. Harmaa 

sinkkipinta ei enää pistä katsojan silmään, kun tuotteet on sävytetty seinän ja 

katon väreihin sopivaksi. 

Nesco Oy 

73

RAKENTAJAN VAKUUTUKSET 

Oman kodin tai kesämökin rakentaminen on perheelle iso voimanponnistus. Kuten 

isoissa ja erilaisissa asioissa yleensä, siinä on riskinsä: rakennuksella voi syttyä tulipalo, 

rakennustarvikkeita voidaan varastaa, rakennuksella työskentelevä palkattu 

työntekijä tai oman perheen jäsen voi loukkaantua. Rakennus rahoitetaan yleensä 

ainakin osittain lainoilla, joiden takaisinmaksu perustuu perheenhuoltajien ansioihin. 

Vahinkoihin varaudutaan vakuutuksilla. Osa rakentajan tarvitsemista vakuutuksista 

on lakisääteisiä, osaa vaatii esimerkiksi lainoittaja ja osa on rakentajan itsensä 

harkittavissa. 

Vierasta työvoimaa varten on otettava lakisääteiset tapaturma- ja eläkevakuutukset. 

Rakenteilla olevan rakennuksen ja rakennus-tarvikkeiden vakuuttamista vaatii 

yleensä lainoittaja. Vaikka lainoja ei olisikaan, vakuutus varmistaa sen, että rakennustyö 

on varaa tehdä loppuun, vaikka sattuisikin jokin omaisuutta tuhoava vahinko. 

Oman perheen jäsenet tekevät usein rakennuksella itselleen vieraita töitä, joissa 

sattuu helposti tapaturmia. Tapaturmat ovat aina ikäviä, mutta vakuutus helpottaa 

niiden taloudellisia seurauksia. Perheen-huoltajien henkivakuutusten merkitys korostuu 

silloin, kun perhe ottaa lainoja ja kun perheen oma työpanos rakennuksen 

valmistumisessa on tärkeä. 

Rakennus ja rakennustarvikkeet 

Rakennus ja rakennustarvikkeet vakuutetaan ottamalla rakennukselle jo ennen rakennustyön 

alkamista vakuutus, joka vastaa valmiin talon vakuutusta. Vakuutukseksi 

valitaan yleensä Laaja Kotivakuutus tai tavallinen Kotivakuutus. Palovakuutuskin 

on mahdollinen: se on huokein ja korvauspiiriltään suppein vaihtoehto. 

Vieras työvoima 

Pienrakennuttaja on velvollinen ottamaan palkkaamilleen työntekijöille LEL-eläkevakuutuksen 

ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. 

LEL-vakuutuksesta ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta, vaan riittää, kun 

työnantaja täyttää pankeista ja posteista saatavan yhdistetyn maksu- ja työntekijätietolomakkeen 

ja maksaa vakuutusmaksun kuukausittain LEL-Työeläkekassalle. 

74

Lakisääteinen tapaturmavakuutus tehdään vakuutusyhtiössä, ja vakuutuksesta korvataan 

työntekijälle työssä ja työmatkoilla aiheutuneet tapaturmat ja työstä aiheutuneet 

ammattitaudit. 

Talkootyö on tuttavajoukon rakentajan auttamiseksi suorittamaa palkatonta työtä, 

ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata talkootyötä. Talkoita varten voi ottaa 

erityisen talkoovakuutuksen. 

Oman väen vakuutusturva 

Rakennustyöhön osallistuvan oman väen turva tapaturmien varalta voidaan järjestää 

liittämällä perheenjäsenet lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen tai hankkimalla 

yksityinen tapaturmavakuutus. 

Lisäksi sairaus- ja henkivakuutusten tarve on syytä miettiä ennen rakennustöiden 

alkua. 

Pohjola 

75

Hartman Rauta 

UPM 

Ab Påras Oy 

PohRi Ky 

Lukkopalvelu Oy 

Biskops 

Svarvars 

Nordea 

Laatta Leevi 

Pedersören Kunta 

Finnlamelli 

Uunisepät 

Väricity 

Esb Elektro 

Ab Mäenpää Oy 

Biskops

Taito taivuttaa puuta. 

UPM:n WISA ® -puutuotteet on 

kehitetty vaativaan rakentamiseen. 

Tutustu lujuuslajiteltuun 

WISA-Strong-sahatavaraan ja 

suojakäsiteltyyn, pohjamaalattuun 

WISA-Pro Facade + -ulkoverhouspaneeliin 

osoitteessa 

www.wisa.fi 

WE LEAD. 

WE LEARN.

Pohjoismaiden suurin kaakeliuunien valmistaja 20 vuoden kokemuksella 

Tehokkaat ja luotettavat 

Uuniseppien tulisijat 

ovat korkealaatuisia 

merkkituotteita. 

Myynti: 

Hyvinvarustetuista 

rautakaupoista. 

Vaasan uunistudio, Rauhankatu 15 A, Vaasa 

GSM 0500 550 854 

ove.holm@uunisepat.fi 

www.uunisepat.fi 

www.tunnelmauuni.com

rakentajanopas.pdf (2.6M) - Jakobstad

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?