Henkilöstölehti 2-2007.indd - Jakobstad

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

Intressanta tider 

Normalt brukar det vara relativt lugnt 

när man kommer tillbalka från semestern 

i början av augusti. Men i år var 

allting annorlunda. KSSR-processen 

skulle få en lösning före den sista augusti, 

vilket borgade för en intressant 

och intensiv augusti månad. Nejdens 

kommuner satte klutarna till och ett 

ramavtal om samarbete inom socialoch 

hälsovården såg dagens ljus. Det 

var ett historiskt beslut och definitivt 

det viktigaste beslut som fullmäktigena 

i regionen tar under denna fullmäktigeperiod. 

I detta ramavtal kommer kommunerna, 

i detta fall Jakobstad, Pedersöre, 

Nykarleby och Larsmo- överens om 

att Staden Jakobstad kommer att fungera 

som värdkommun för socialoch 

hälsovården i regionen från början av 

2010. (I skrivande stund är Kronobys 

inriktning ännu oklar men när du läser 

denna ledare vet vi redan svaret.) 

Att Jakobstad skall bli värdkommun innebär att MHSO upplöses 

och att huvudprincipen är att personalen från MHSO och 

grannkommunerna inom socialoch hälsovården samt miljöhälsovården 

och den specialsjukvård som idag finns inom MHSO 

överförs i Staden Jakobstads tjänst som gamla arbetstagare. Det 

innebär att Staden Jakobstad kommer att få ett stort antal nya 

anställda inom några år. Ur personalens synvinkel betyder detta 

nya spännande möjligheter till arbetsrotation och, för den som så 

vill, kompetensutveckling och nya uppgifter. 

På annan plats i denna tidning kan du läsa om mina och kollegernas 

tankar inför det nya. 

Vi har intressanta tider och ett stort arbete framför oss. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: Ulla Linder 

Därför skall vi alla ladda batterierna under julhelgen och jag vill 

tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer en riktigt 

god jul och ett gott nytt år! 

Mielenkiintoisia aikoja 

Yleensä elokuun alku lomien jälkeen 

on varsin rauhallista aikaa. Tänä 

vuonna kaikki oli toisin. PARASprosessin 

oli määrä saada ratkaisunsa 

elokuun loppuun mennessä, mikä 

takasi mielenkiintoisen ja työntäyteisen 

kuukauden. Seudun kunnat löivät 

viisaat päänsä yhteen ja sosiaali- ja 

terveydenhuollon yhteistyötä koskeva 

puitelaki näki päivänvalon. Se oli 

historiallinen päätös ja ehdottomasti 

tärkein seudun valtuustojen tekemä 

päätös tällä valtuustokaudella. 

Puitesopimuksella Pietarsaari, Pedersören 

kunta, Uusikaarlepyy ja 

Luoto sopivat siitä, että Pietarsaaren 

kaupunki toimii seudun sosiaali- ja 

terveydenhuollon isäntäkuntana vuoden 

2010 alusta. (Kirjoitushetkellä 

Kruunupyyn kanta ei ole vielä selvillä, 

mutta tätä pääkirjoitusta lukiessasi 

tiedämme vastauksen.) 

Pietarsaaren ryhtyessä isäntäkunnaksi MTHA puretaan ja periaatteena 

on, että MTHA:n ja naapurikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 

ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöt sekä 

MTHA:n nykyisen erikoissairaanhoidon henkilöstö siirtyvät 

Pietarsaaren kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. 

Pietarsaaren kaupunki saa siis paljon uusia työntekijöitä muutaman 

vuoden kuluttua. Henkilöstölle tarjoutuu jännittäviä mahdollisuuksia 

työkiertoon ja oman osaamisen kehittämiseen sekä 

uusiin tehtäviin. 

Voit lukea minun ja kollegoideni mielipiteitä uudistuksesta toisaalta 

tästä lehdestä. 

Edessämme on mielenkiintoisia aikoja ja paljon työtä. 

Niinpä meidän kaikkien onkin syytä ladata akkujamme joulunpyhien 

aikana. Toivotan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille 

perheineen oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 

Mikael Jakobsson 

stadsdirektör 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI Nr 2/2007 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ralph Rönnqvist 

Foto/Kuvat: Ben Griep, Pirjo Salonen, Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Lena Sandberg 

- 2 -

Pietarsaaressa ei ryhdytä tekomaaseutujen 

rakentamiseen 

Asuntopoliittisen houkuttelevuuden kannalta omakotitalotontit 

pitää olla palvelujen lähellä. Siksi Pietarsaaressa täydennetään jo 

olemassaolevia asuinalueita uusilla tonteilla. Rakennusprojekteja 

on käynnissä mm. Oinaansaaressa, Kilisaaressa, Pohjois-Itälässä, 

Lapinnevanojan varrella ja pian myös Skutnäsin pohjoisosissa. 

Tälle on asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinosen mukaan kolme 

perustetta. 

- Yhdyskuntarakenne pysyy koossa, ympäristö on pääosiltaan 

valmista ja palvelut ovat jo olemassa, hän sanoo. 

Keskimäärin uusia omakoteja rakennetaan vuosittain 50 kappaletta. 

Tonttipulaa Pietarsaaressa ei ole eikä Heinosen mukaan 

tulekaan. 

Vaikka uudet tontit menevät saman tien, kun niitä tarjotaan, 

tonttikysyntää hillitsee väestön ikärakenne, ja siitä johtuva kaupungin 

sisällä tapahtuva muutto. Vuosittain keskustan liepeille 

rakennetaan noin 30 kerrostaloasuntoa senioriasunnoiksi. Näihin 

hakeutuvilta vapautuu käytettyjä omakotitaloja, jotka siirtyvät 

nuoremmille. 

- Tällainen kiertoilmiö on mahdollista vain kaupunkimaisessa 

yhteiskunnassa, Heinonen huomauttaa. 

Pietarsaaren asuntofilosofiaan ei kuulu uusien asuinalueiden perustaminen. 

”Tekomaaseutujen” rakentamiselle ei ole perusteita 

muun muassa väestön vanhenemisen takia. 

- Kauas keskustasta avatut asuinalueet lisäävät kustannuksia jo 

pelkästään väestön vanhenemisen takia. Kokkolassa ja Vaasassa 

tällaisia kaukaisia asumislähiöitä on, meillä se ei ole viisasta. 

Rantarakentaminen on utopistinen ajatus 

Kukapa ei haluaisi taloaan meren ääreen, rannalle, jossa on 

uintimahdollisuus ja oma laituri. Tämä on kuitenkin Heinosen 

mukaan utopistinen ajatus laajemmassa mittakaavassa. Pietarsaaressa 

ei ensinnäkään riitä tarpeeksi kaupungin omistamaa 

rantaviivaa ja toisekseen rantatontit eivät ole pelastus kaupungille. 

- Rantatontit ovat kalliita ja jos niitä on tarjolla, ne menevät jo 

valmiiksi kaupungissa asuville. Rantatontilla ei saada houkuteltua 

sisäänmuuttajia. Monissa tutkimuksissa on jo todettu, että 

tärkein syy muuttaa paikkakuntaa on työ, ja työn perässä muuttavat 

hakeutuvat edullisempiin asuntoihin. 

Jos rantarakentaminen olisi mahdollista, se tarkoittaisi, että vuosittain 

rantaviivaa tarvittaisiin 1,5 kilometriä. Kymmenessä vuodessa 

rantoja peittäisi 15 kilometrin pituinen omakotitalorivistö. 

- Se on ihan utopistinen ajatus, Heinonen toteaa. 

Hän muistuttaa, että vaikka omakotitalo- tai muu kiinteistörakentaminen 

ei rannoille mahdollistu, valtaosa kaupunkilaisista 

asuu veden läheisyydessä. Itälä, Skata, Kilisaari, Kråkholma: kaikista 

on kävelymatka rantaan. 

- Kun mitataan sitä, mistä ihmiset haluavat asuntonsa, päällimmäiseksi 

nousee mm Skata, joka on lähellä rantaa ja Länsinummi, 

jossa vettä vuorostaan ei ihan lähellä ole. Molempien houkuttelevuus 

on palvelujen läheisyys, ei rantaviiva, hän muistuttaa. 

Marjo Luokkala 

I Jakobstad byggs inte låtsaslandsbygd. 

För att få bostadspolitiskt lockande lösningar bör egnahemshustomterna 

vara nära servicen. Därför kompletteras Jakobstads 

redan befintliga bostadsområden med nya tomter. Byggnadsprojekt 

pågår i Baggholmen, Killingholmen, Norra Östanpå, Lappfjärdsvägen 

och snart också i Skutnäs norra delar. 

Detta har enligt stadsplanarkitekt Ilmari Heinonen tre skäl. 

- Samhällsstrukturen hålls ihop, omgivningen är i huvudsak färdig 

och servicen befintlig, säger han. 

I medeltal byggs det årligen 50 stycken nya egnahemshus. I Jakobstad 

är det inte brist på tomter och kommer enligt Heinonen 

inte heller att bli. 

Även om nya tomter går åt i samma takt som de erbjuds, dämpas 

efterfrågan av befolkningens åldersstruktur, och den därav uppkomna 

flyttningsrörelsen inom staden. 

Årligen byggs i närheten av centrum ett 30-tal seniorlägenheter i 

höghus. När dessa fylls blir egnahemshus lediga som i sin tur fylls 

av yngre invånare. 

- Ett sånt här cirkulationsfenomen är bara möjligt i en stadsmiljö, 

påpekar Heinonen. 

Det hör inte till Jakobstads bostadsfilosofi att grunda nya bostadsområden. 

Förutsättningar finns inte att bygga förorter bla. 

på grund av den åldrande befolkningen. 

- Att öppna nya bostadsområden långt från centrum ökar kostnaderna. 

I Karleby och Vasa finns avlägsna bostadsområden, för 

oss vore det inte förnuftigt. 

Strandbyggande är en utopistisk tanke 

Vem skulle inte vilja ha ett hus vid havet, med strand var man 

kan simma och ha egen brygga. Detta är dock i större skala en 

utopistisk tanke, enligt Heinonen. I Jakobstad räcker för det första 

inte den strandlinje som staden äger till och för det andra är 

strandtomter inte en räddning för staden. 

- Strandtomter är dyra och om de bjuds ut, går de till invånare 

som redan bor i staden. Med strandtomter kan man inte locka inflyttare, 

I många undersökningar har redan konstaterats att den 

viktigaste orsaken till att man byter bostadsort är arbete och de 

som flyttar efter arbete söker sig till förmånligare boende. 

Om strandbyggande vore möjligt, skulle det betyda att det årligen 

behövdes 1,5 km strandlinje. På tio år skulle stränderna täckas av 

en 15 kilometer lång egnahemshus rad. 

- Det är en helt utopistisk tanke, konstaterar Heinonen. 

Han påminner att även om egnahemshus- och övrigt fastighetsbyggande 

inte möjliggörs på stränderna, bor majoriteten av 

stadsborna i närheten av vatten. Östanpå, Skata, Killingholmen, 

Kråkholmen är på gångavstånd till stranden. 

- Vid undersökningar som gjorts, gällande var människorna vill 

bo, kommer bla. Skata som är nära stranden och Västermalm, 

som inte är i omedelbar närhet till vatten på första plats. 

Det som lockar i båda fallen är närheten till service, inte strandlinjen, 

påpekar Heinonen. 


- 3 -

Servicestrukturreform i startgroparna 

KSSR, Kommun- och servicestrukturreformen i Finland, har 

lett till ett nytt regionalt samarbete, med arbetsnamnet Malmska 

samarbetsområdet, inom socialoch hälsovården i Jakobstad, 

Nykarleby, Pedersöre, Larsmo och eventuellt Kronoby. 

- KSSR var ett påbud uppifrån till alla, men här i nejden är samarbete 

inget nytt, påpekar Jakobstads stadsdirektör Mikael Jakobsson 

och tillägger: 

- Världen förändras, det är inte bara KSSR som orsakar det - men 

tillsammans är vi starka. 

- KSSR handlar om hur vi möter framtidens utmaningar med 

åldrande befolkning och tillgång till arbetskraft. Men vi ska 

komma ihåg att vi ingalunda är sämst här i regionen. Vi har god 

ålderstruktur och relativt god tillgång till vårdpersonal, konstaterar 

Gösta Willman, stadsdirektör i Nykarleby. 

Sedan januari har många möten ägt rum och utredningar angående 

KSSR gjorts. Grannkommunerna till Jakobstad kom snabbt 

fram till att de kvarstår som självständiga. Men samtidigt började 

modeller för regionalt samarbete inom socialoch hälsovården i 

regionen att arbetas fram, bland annat genom att utse en arbetsgrupp 

bestående av representanter från alla berörda parter. 

- Det har varit många kockar med och kokat ”soppan”. Vi har 

också haft två förtjänstfulla utredningar. Larsmo kommundirektör 

Gun Kaptens utredde för cirka två år sedan bland annat befolkningsutvecklingen, 

säger Mikael Jakobsson. 

- Pehr Löv har gjort grovjobbet med att skissa upp olika modeller. 

Med sin bakgrund har han lyckats förankra processen relativt 

djupt bland vårdpersonalen, anser Gösta Willman. I höst godkändes 

ett förslag till ett ramavtal, som sedan sändes till statsrådet. 

- Ramavtalet innehåller mycket substans, konstaterar Gösta Willman. 

- Det handlar om fem jämlika kommuner. Alla invånare ska ha 

samma goda tillgång till service, oberoende av var man bor, säger 

Mikael Sandås, kommundirektör i Pedersöre. 

Jakobstad värdkommun 

Helt praktiskt kommer förändringen inom socialoch hälsovården 

för de anställda att främst synas i lönebeskedet. Det kommer 

att prydas med Jakobstads heraldiska lejon, eftersom personalen 

överförs till värdkommunen, det vill säga Jakobstad, från och 

med 1.1.2010. 

- Chefer och experter kan bereda sig på förflyttning, men på 

”verkstadsgolvet” kan man fortsätta tämligen orubbat. Det är 

med andra ord inte frågan om ett personalsaneringsprojekt. 

Enligt lagen är alla arbetsplatser tryggade fem år framåt och vi 

räknar inte med uppsägningar efter det heller, poängterar Mikael 

Jakobsson och tillägger: 

- Kommuninvånarna ska inte märka så mycket av förändringen, 

förutom att valfriheten kommer att öka när kommungränserna 

inte är så fasta. 

Specialsjukvården och barndagvården ingår inte i avtalet. 

- I Jakobstad hör barndagvården redan till skolväsendet - så blir 

det troligen också på de andra orterna, tror Mikael Sandås. 

Diskussionen om Kronoby är med eller ej, har överdramatiserats, 

anser direktörerna. 

- Patienterna i vår region får redan välja om de vill få vård i Vasa, 

Karleby eller Seinäjoki, de valmöjligheterna kommer att kvarstå, 

påpekar Mikael Jakobsson. 

- Förhoppningsvis skulle samarbetet fungerar lika bra på alla 

plan som mellan oss nu. Det skulle alla ha nytta av, konstaterar 

Stig Östdahl, kommundirektör i Kronoby. 

Stig Östdahl, Gösta Willman, Mikael Jakobsson & Mikael Sandås, 

Foto/Kuva: Ulla Linder 

Jakobstad fungerar också som förvaltningsenhet för bastrygghetsnämnden 

- det gemensamma organet för Malmska samarbetsområdet. 

Demokratiskt valda representanter för varje 

avtalskommun kommer att utses till nämnden, baserat på invånarantalet. 

- Representanterna kommer till största delen att utgöras av fullmäktige 

ledamöter, av tunga politiker, förklarar Gösta Willman. 

För Jakobstads del handlar det just nu om sex representanter, för 

Pedersöre om fyra och för de övriga om två eller tre. Ordförandeskapet 

och viceordförandeskapet i nämnden skall cirkulera mellan 

avtalskommunerna, men värdkommunen skall alltid inneha 

antingen eller. 

- Ingen enskild kommun kan köras över, utan fördelningen gör 

att man måste söka konsensus, påpekar Mikael Jakobsson. 

I ramavtalet specificeras att ”bastrygghetsnämndens verksamhet 

i samarbetsområdet utvecklas utgående från befintliga servicepunkter 

och deras vårdnivå med beaktande av servicebehovet 

och befolkningsutvecklingen.” Målet är att serviceproduktionen 

ska utgöra en helhet och ledas på ett effektivt och ändamålsenligt 

sätt. 

- Jag vill understryka att det handlar om en demokratiskt driven 

process som är politikerstyrd. Vi bereder och hjälper till, påpekar 

Mikael Jakobsson. 

- Vi vet inte slutresultatet, men såhär långt är vi nöjda, säger Gösta 

Willman. 

- Vi ser detta också som en möjlighet för alla. I framtiden ger 

samarbetet dessutom goda möjligheter till arbetsrotation och 

kompetensutveckling, tillägger Mikael Jakobsson. 

- Vi har nätt och jämt börjat, nu konkretiseras planerna, konstaterar 

Mikael Sandås. 

Näst i tidtabellen är valet av en styrgrupp för att leda processen 

och nästa år skall en föredragande tjänsteman anställas. Då börjar 

också de mera konkreta åtgärderna, som ska leda till den första 

budgeten och verksamhetsplanen år 2009. 

- Vi är överens om att vara överens. Vissa grundprinciper ska 

ännu fyllas ut - det handlar om en process på två år, säger Mikael 

Jakobsson. 

- 4 - 

Ulla Linder

Palvelurakenneuudistus lähtökuopissa 

Työntekijöille sosiaali- ja terveydenhuollon muutos tulee näkymään 

käytännössä lähinnä palkkalaskelmassa. Sitä koristaa tulevaisuudessa 

Pietarsaaren vaakunan leijona, koska henkilöstö 

siirtyy isäntäkunta Pietarsaaren palvelukseen 1.1.2010. 

- Päälliköt ja asiantuntijat saavat varautua siirtoihin, mutta ”sorvin 

ääressä” työ jatkuu jokseenkin entisellään. Kyseessä ei siis 

ole henkilöstösaneeraushanke. Lain mukaan kaikki työpaikat on 

turvattu viideksi vuodeksi eikä irtisanomisia ole odotettavissa 

sen jälkeenkään, tähdentää Mikael Jakobsson ja lisää: 

- Kuntalaiset eivät juurikaan huomaa muutosta lukuun ottamatta 

sitä, että valintamahdollisuudet lisääntyvät, kun kuntarajat eivät 

enää ole yhtä kiinteitä kuin ennen. 

Suomen kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS on johtanut 

uuteen seudulliseen yhteistoimintaan, jonka työnimenä 

on Malmin yhteistoiminta-alue. Yhteistoimintaan osallistuvat 

Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Pedersören kunnan, Luodon ja 

mahdollisesti Kruunupyyn sosiaali- ja terveydenhuoltosektorit. 

- PARAS on tullut kunnille määräyksenä ylemmiltä tahoilta, 

mutta tällä seudulla yhteistyön tekeminen on tuttua jo ennestään, 

huomauttaa Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson 

ja lisää: 

- Maailma muuttuu, eikä se johdu pelkästään PARAS-hankkeesta 

– mutta yhdessä olemme vahvoja. 

- PARAS-hankkeessa on kyse siitä, miten kohtaamme väestön 

ikääntymisen ja työvoiman saatavuuden asettamat tulevaisuuden 

haasteet. Täytyy kuitenkin muistaa, että seutumme ei suinkaan 

sijoitu häntäpäähän. Väestön ikärakenne on suotuisa ja hoitohenkilöstön 

saatavuus on melko hyvä, toteaa Uudenkaarlepyyn 

kaupunginjohtaja Gösta Willman. 

Tammikuusta alkaen on pidetty useita kokouksia ja tehty PA- 

RAS-hankkeeseen liittyviä selvityksiä. Pietarsaaren naapurikunnat 

tulivat nopeasti siihen tulokseen, että ne pysyvät itsenäisinä. 

Samalla alettiin kuitenkin laatia sosiaali- ja terveydenhuollon 

seudullisen yhteistyön malleja muun muassa valitsemalla työryhmä, 

johon kuuluu kaikkien osapuolten edustajia. 

- Monta kokkia on ollut ”soppaa” hämmentämässä. Lisäksi on 

tehty kaksi ansiokasta selvitystä. Luodon kunnanjohtaja Gun 

Kaptens selvitti noin kaksi vuotta sitten muun muassa väestönkehitystä, 

kertoo Mikael Jakobsson. 

- Pehr Löv on tehnyt pohjatyön ja luonnostellut eri malleja. 

Oman taustansa ansiosta hän on onnistunut juurruttamaan prosessin 

varsin syvälle hoitohenkilöstöön, katsoo Gösta Willman. 

Tänä syksynä hyväksyttiin puitelakiehdotus, joka lähetettiin valtioneuvostolle. 

- Puitelaissa on paljon asiasisältöä, toteaa Gösta Willman. 

- Kyseessä on viisi tasavertaista kuntaa. Kaikilla asukkailla on oltava 

yhtä hyvä palvelujen saatavuus asuinpaikasta riippumatta, 

toteaa Pedersören kunnanjohtaja Mikael Sandås. 

Pietarsaaresta isäntäkunta 

Erikoissairaanhoito ja lasten päivähoito eivät sisälly sopimukseen. 

- Pietarsaaressa lasten päivähoito kuuluu jo koulutoimeen – niin 

tulee luultavasti käymään myös muilla paikkakunnilla, uskoo 


Johtajien mielestä keskustelua Kruunupyyn mukanaolosta on 

dramatisoitu liikaa. 

- Potilaat saavat jo nykyäänkin valita, haluavatko hoitoa Vaasassa, 

Kokkolassa vai Seinäjoella ja tuo valintamahdollisuus tulee 

säilymään, huomauttaa Mikael Jakobsson. 

- Toivottavasti yhteistyö toimii kaikilla osa-alueilla yhtä hyvin 

kuin nyt meidän kesken. Siitä olisi hyötyä kaikille, toteaa Kruunupyyn 

kunnanjohtaja Stig Östdahl. 

Pietarsaari toimii hallintoyksikkönä myös perusturvalautakunnalle, 

joka on Malmin yhteistoiminta-alueen yhteinen toimielin. 

Kustakin sopijakunnasta valitaan demokraattisesti edustajat lautakuntaan 

kunnan väkiluvun perusteella. 

- Edustajat tulevat olemaan enimmäkseen valtuustojäseniä, raskaan 

sarjan poliitikkoja, Gösta Willman selittää. 

- Pietarsaari on saamassa nykyisellään kuusi edustajaa, Pedersören 

kunta neljä ja muut kunnat kaksi tai kolme edustajaa. Lautakunnan 

puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät sopijakuntien 

kesken, mutta jompikumpi on aina isäntäkunnalla. 

- Mitään yksittäistä kuntaa ei voida jyrätä, vaan jakauman vuoksi 

on pyrittävä yhteisymmärrykseen, huomauttaa Mikael Jakobsson. 

Puitesopimuksessa on määritelty, että ”perusturvalautakunnan 

toimintaa yhteistoiminta-alueella kehitetään nykyisten palvelupisteiden 

ja niiden hoitotason pohjalta huomioon ottaen palvelutarpeen 

ja väestönkehityksen.” Tavoitteena on, että palvelutuotanto 

muodostaa kokonaisuuden ja sitä johdetaan tehokkaasti ja 

tarkoituksenmukaisesti. 

- Haluan korostaa, että kyseessä on poliitikkojen ohjaama demokraattinen 

prosessi. Me valmistelemme ja avustamme, huomauttaa 

Mikael Jakobsson. 

- Lopputulosta emme tiedä, mutta tähän saakka olemme olleet 

tyytyväisiä, sanoo Gösta Willman. 

- Näemme tämän mahdollisuutena kaikille. Tulevaisuudessa yhteistoiminta 

tarjoaa lisäksi hyvät mahdollisuudet työkiertoon ja 

osaamisen kehittämiseen, lisää Mikael Jakobsson. 

- Olemme vasta alussa, nyt aletaan toteuttaa suunnitelmia, toteaa 


Seuraavaksi on vuorossa ohjausryhmän valitseminen prosessin 

johtoon ja ensi vuonna palkataan esittelevä virkamies. Silloin alkavat 

myös konkreettiset toimenpiteet, jotka johtavat ensimmäiseen 

talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan vuonna 2009. 

- Olemme yksimielisiä siitä, että olemme yksimielisiä. Eräitä 

periaatteita on vielä täydennettävä. Kyseessä on kahden vuoden 

prosessi, toteaa Mikael Jakobsson. 

Ulla Linder 

- 5 -

Räätälöityjä ratkaisuja Introssa 

Työvoiman palvelukeskus Intro on uusi yhteistyömuoto, jonka 

tarkoituksena on työnhakuprosessin yksinkertaistaminen ja helpottaminen. 

Palvelukeskus tarjoaa ilmaista apua työttömille ja 

työttömyysuhan alaisille. 

- Suurin osa asiakkaistamme tulee työvoimatoimiston tai sosiaalitoimiston 

kautta, kertoo Ulla Aho. Hän on ollut mukana vuodesta 

2005, lähes hankkeen alusta alkaen. 

Skräddarsydda lösningar på Intro 

Servicecentret för arbetskraft, Intro, är en ny samarbetsform ämnad 

att förenkla och underlätta arbetssökningsprocessen. För att 

få gratis hjälp via servicecentret måste man vara arbetslös eller 

hotas av arbetslöshet. 

- Största delen av våra kunder kommer via arbetskraftsbyrån eller 

socialen, berättar Ulla Aho, som varit med sedan 2005, snart efter 

att projektet startades. 

Ulla Aho & Piia Saari. Foto/Kuva: Marjo Luokkala 

Introssa työntekijät työskentelevät eri tavalla kuin mihin työnhakijat 

ovat tottuneet muissa toimistoissa asioidessaan. 

- Asiakkaan oikeanlainen kohtelu on erittäin tärkeää. Työskentelemme 

pareittain ja aloitamme keskustelemalla asiakkaan kanssa. 

Asiakkaan on saatava parempi itsetunto ja luottamus. Monet ovat 

epäonnistuneet niin monessa paikassa ja menettäneet uskonsa, 

sanoo Ulla. 

- Tarkoituksena on lisäksi, että asiakas saa yksilöllisesti räätälöityä 

palvelua, huomauttaa Pia Saari, joka aloitti Introssa vuonna 

2006. 

Hanketyöntekijät Ulla ja Pia työskentelevät kumpikin valtion 

palveluksessa olevien työvoimaneuvojien parina. 

- Panostamme asiakkaan henkilökohtaiseen suunnitelmaan ja 

pitkäaikaisiin ratkaisuihin. Yleensä asiakas hakee työtä, mutta kyseeseen 

saattaa tulla myös kuntoutus, eläke tai koulutus. Tuemme 

ja autamme koko matkan työn alkuun saakka. Voimme esimerkiksi 

tulla mukaan töihin ensimmäisenä työpäivänä, ja vaikka 

asiakas saisi harjoittelupaikan, hän on edelleen asiakkaamme. 

Prosessin alkajaisiksi 80 prosenttia asiakkaista käy terveydenhoitajalla. 

- Niillä joilla ei ole ollut työpaikkaa, ei ole ollut mahdollisuutta 

ilmaiseen terveydenhoitoon ja usein he eivät ole tulleet itse varanneeksi 

aikaa terveystarkastukseen. Käynti saattaa paljastaa yllättäviä 

asioita. Asiakkaalla saattaa esimerkiksi olla huono näkö, 

minkä vuoksi hänellä on ollut vaikeuksia suoriutua työelämässä, 

kertoo Ulla. Hän huomauttaa, että työttömyyden syyt voivat olla 

På Intro jobbar de anställda på ett annat sätt än vad de arbetssökande 

är vana vid från andra byråer. 

- Bemötandet av kunden är jätteviktigt. Vi jobbar i par och börjar 

med att sätta oss ner med kunden och diskutera. Det gäller att 

bygga upp självkänslan och tilliten hos kunden, många har misslyckats 

på så många ställen och tappat förtroendet, säger Ulla. 

- Meningen är också att kunden ska få personligt skräddarsydd 

service, påpekar Pia Saari, som började på Intro 2006. 

Projektarbetarna Ulla och Pia jobbar båda i par med arbetskraftsvägledare, 

anställda av staten. 

- Vi satsar på att göra en personlig plan för kunden och hitta långvariga 

lösningar. Oftast handlar det om att hitta arbete, men det 

kan också vara frågan om rehabilitering, pension eller utbildning. 

Vi stöder och hjälper hela vägen till ett arbete, till exempel kan 

vi komma med den första arbetsdagen och även om kunden till 

exempel får en praktikplats, är han/hon fortfarande vår kund. 

Kundprocessen börjar med ett besök hos hälsovårdare för 80 

procent av kunderna. 

- De som inte haft en arbetsplats har inte heller haft möjlighet till 

gratis hälsovård och har ofta inte själv kommit sig för att ringa 

och boka en tid till hälsokontroll. Besöket har kunnat avslöja 

överraskande saker, som att kunden till exempel har svag syn och 

därför har haft svårigheter att klara sig i arbetslivet, berättar Ulla 

och påpekar att orsaker till arbetslöshet kan vara av alla de slag 

- psykiska, fysiska och sociala. Kunder finns dessutom från alla 

socialgrupper. 

- 6 -

moninaisia – psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia. Lisäksi asiakkaita 

on kaikista sosiaaliryhmistä. 

Palvelu- ja asiantuntijaverkosto 

Hanketyöntekijät tarjoavat asiakkaalle työvoimahallinnon, sosiaalityön, 

terveydenhuollon ja Kelan palveluja. Forum-talon 

kolmannessa kerroksessa sijaitseva Pietarsaaren toimipiste on 

hallinnollisesti Kokkolan palvelukeskuksen alainen, mutta toimii 

omana itsenäisenä yksikkönään. Asiakkaat tulevat Pietarsaaresta, 

Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä, Kruunupyystä ja Luodosta. 

Paikkakunnat kuuluvat myös Intron palveluja asiantuntijaverkostoon 

yhdessä työvoimatoimiston, Kelan, eri yhteistyökumppaneiden 

ja palveluntuottajien kanssa. 

Uudessakaarlepyyssä ja maalaiskunnissa työllisyystilanne on 

hyvä. Työttömyysaste on alle neljä prosenttia, mikä luetaan täydeksi 

työllisyydeksi. Pietarsaaressa on prosentuaalisesti kaksinkertainen 

määrä työttömiä. 

- Monet 90-luvun alussa työttöminä olleet ovat edelleenkin ilman 

töitä. Viranomaisilla ei ole ollut keinoja heidän auttamisekseen. 

Pyrimme löytämään ratkaisuja tiiviin verkoston ja henkilökohtaisen 

palvelun avulla, sanoo Pia Saari. 

- Työelämään paluu saattaa olla pitkällinen prosessi. Se voi kestää 

esimerkiksi kaksi vuotta, joiden aikana työnhakija on työharjoittelussa, 

käy kursseja ja saa ehkä myös kuntoutusta. Kaikkia ei 

voida auttaa. Ellemme me onnistu, asiakas palaa takaisin entiseen 

järjestelmään, huomauttaa Ulla Aho. 

Service- och sakkunnignät 

Projektarbetarna erbjuder kunden tjänster av arbetsförvaltningen, 

socialarbetet, hälsovården och Fpa. Jakobstads verksamhetsställe 

i tredje våningen av Forumhuset lyder administrativt under 

Karleby servicecenter, men fungerar självständigt som en egen 

enhet. Kunderna kommer från Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre, 

Kronoby och Larsmo – orterna hör också till Intros service- och 

sakkunnignätverk tillsammans med arbetskraftsbyrån, Fpa, olika 

samarbetspartners och tjänsteproducenter. 

Situationen är god i Nykarleby och landskommunerna - arbetslösheten 

ligger under fyra procent, vilket räknas som full sysselsättning. 

Procentuellt sett är de arbetslösa ungefär dubbelt mera 

i Jakobstad. 

- Många som var arbetslösa i början av 90-talet går ännu utan 

jobb. Myndigheterna har inte haft medlen att hjälpa. Genom ett 

tätt nätverk och personlig service försöker vi hitta lösningarna, 

säger Pia Saari. 

- Att komma tillbaka in i arbetslivet kan vara en lång process, till 

exempel två år under vilka den arbetssökande gör arbetspraktik, 

går kurser och kanske också får rehabilitering. Alla kan inte heller 

hjälpas. Om vi inte lyckas, går kunden tillbaka till det gamla 

systemet, påpekar Ulla Aho. 

Ulla Linder 

Ulla Linder 

AKTUELLT 

Mobilisering 2010 

Jakobstad deltar som en bland fyra kommuner i ett treårigt projekt angående personalstrategi. Kommunförbundet leder 

projektet. Från och med hösten 2007 deltar som observatörer även Mhso och de fyra grannkommunerna i vår region med 

tanke på den kommande övergången till värdkommun-modellen för hälso- och socialvård från år 2010. 

Målsättningen med projektet är att de deltagande kommunerna utvecklar sin personalpolitik. Projektet ger samtidigt kommunerna 

en möjlighet att aktivt påverka personalfrågorna i samband med kommun- och servicestrukturreformen. 

Projektets övriga deltagande kommuner är Dragsfjärd, Pargas och Kristinestad. De deltagande kommunerna samverkar i 

detta nätverksprojekt och har möjlighet att genom benchlearning lära sig av varandra. (RW) 

Tykyplanen 2008 

Tyky-planen 2008 ”MÅ BRA – i alla åldrar” innehåller en del förslag till nya verksamhetsformer, t.ex.: 

1. gratis simning för 60 år fyllda anställda 

2. ryggskolor för ca 100 anställda 

3. anvisningarna ”Tillsammans stöder vi arbetsförmågan” 

För simningens del kommer närmare anvisningar i Tyky-info 01/08 som delas ut till arbetsplatserna vid årsskiftet. (BB) 

Ny fortbildning planeras inom dagvården 

Inom dagvården i Jakobstad och i grannkommunerna planeras ett gemensamt projekt inom personalutbildningen. Kommunerna 

har tillsammans med Institutionen för barnpedagogik i Jakobstad kommit överens om att planera en utbildning 

av all dagvårdspersonal. Utbildningen kommer att genomföras under en längre tid. Målsättningen är en direkt kompetenshöjning 

bland dagvårdspersonalen. De första utbildningsmodulerna planeras starta under hösten 2008. (TE) 

- 7 -

Pirkko on laulava erityislastentarhanopettaja 

Pirkko - den sjungande specialbarnträdgårdsläraren 

kesällä hän sai SM-hopeaa. Saman aikaisesti hän osallistui Suupohjan 

Kymppi -kilpailuun, josta otti voitin. Valtakunnan Mestarit 

kisailussa pietarsaarelaiselle erityislastentarhaopettajalle tuli 

hopeamitali. Tämä lehden ilmestymisajankohtana tiedetään, miten 

hän menestyi iskelmä-karaoken semifinaalissa, joka järjestettiin 

lokakuun lopulla. 

I Edsevö vid Polaris karaoke-bar har fredagskvällen just börjat. 

Klockan är lite efter åtta och ute blåser en kylig höstvind. 

Pirkko Niku-Parttimaa. Foto/Kuva: Marjo Luokkala 

Edsevössä Polariksen karaokebaarissa on perjantai-ilta vasta 

alkamassa. Kello on ripauksen yli kahdeksan ja ulkona vihmoo 

jäätävä syystuuli. 

Sisällä on lämmintä ja hämyisässä tunnelmassa soi Tarja Lunnaksen 

Rannalla. Estraadilla vanhaa suosikki-iskelmää laulaa 

Pirkko Niku-Parttimaa. Yleisöä ei vielä ole, mutta sävelet kantavat 

kauas. 

- Ihmisille tulee karaokesta usein väärä käsitys. Luullaan, että se 

on humalaisten ärjyntää kaljanhajuisissa kuppiloissa, vaikka todellisuudessa 

karaoke on paljon muutakin, laulaja sanoo. 

Karaoke on yksi tapa toteuttaa esiintymisviettiä. Se on myös oivallinen 

keino esittää yleisölle lahjaa, joka on syntyessä saatu. 

- Minä olen halunnut aina laulaa. Haaveeni nuorena olikin ryhtyä 

laulajaksi. Mutta työnantajalle tiedoksi, en enää suunnittele 

ammatinvaihtoa, Pirkko nauraa. 

Pirkko Niku-Parttimaa työskentelee erityislastentarhanopettajana 

Pietarsaaressa. Työkenttänä ovat lastentarhat, vanhemmat ja 

avustajat, jotka tarvitsevan tukea ja konsultaatiota erityistä hoitoa 

tarvitseville lapsille. 

- Pietarsaaressa ei ole mahdollistaa perustaa omaa yksiköä erityishoitoa 

tarvitseville lapsille, koska heitä on niin vähän. Yleensä 

päivähoito tapahtuukin integroidusti tavallisessa päivähoidossa. 

Tämä on havaittu hyväksi, hän sanoo. 

Voimia antava harrastus 

Karaoke on hyvä keino irtaantua työarjesta. Se antaa voimaa, kun 

työviikon jälkeen jäseniin hiipii väsymys. 

- Minulla on vahva esiintymisvietti. Jotenkin kummasti työviikon 

lopussa jalat vetävät karaokeen, hän nauraa. 

Pirkko on sitä mieltä, että syntymälahjaksi saatua lahjaa ei pidä 

piilotella. Olipa lahjakkuuden muoto mikä tahansa, sitä kannattaa 

vaalia ja esitellä muillekin, jos mahdollista on. 

- Harrastuksena tämä on mukavaa myös siksi, että siihen osallistuu 

koko perhe. Lasten kanssa laulamme kotona ja mies tulee 

mukanani aina silloin tällöin tänne. 

Pirkolle läheisimpiä lauluja ovat suomalaiset iskelmät. Varsinkin 

naisartistien kappaleet ovat syvällä sydämessä. 

- Lapsena kotonamme kuunneltiin paljon musiikkia. Ehkä sieltä 

olen saanut kimokkeen kotimaisiin iskelmiin. Lastenlaulut opin 

vasta työn parissa. 

Menestystä areenoilla 

Pirkolla on myös vahva kilpailuvietti. Sen hän sai huomata vuoden 

alussa, kun osallistui elämänsä ensimmäiseen karaokekilpailuun. 

Top-viihteen järjestämässä Karaoke Legenda -loppukisassa 

Inne är det dock varmt och i den dunkla belysningen hör man 

Tarja Lunnas “Rannalla” . På Estraden sjunger Pirkko Niku-Parttimaa 

den gamla schlagern. Nån publik finna där ännu inte, men 

tonerna fyller hela lokalen. 

Människor har ofta fel uppfattning om karaoke. Man tror, att det 

är fulla människor som vrålar på pubar, fast karaoke i verkligheten 

är så mycket mera, säger sångerskan. 

Karaoke är ett sätt att förverkliga önskan om att uppträda. Det 

är också ett utmärkt sätt att framföra till publiken den gåva, som 

man fått vid födseln. 

Jag har alltid velat sjunga. Min dröm som liten var att bli sångerska. 

Nu planerar jag inte längre att byta arbete, arbetsgivaren 

tillkännedom, skrattar Pirkko. 

Pirkko Niku-Parttimaa jobbar som specialbarnträdgårdslärare i 

Jakobstad. Arbetsfälten är daghemmen, föräldrar och assistenter 

som behöver stöd och konsultation vid vård av barn med speciella 

behov. 

I Jakobstad är det inte möjligt att grunda en egen enhet för vård 

av barn med speciella behov, barnen är för få. Dagvården för dessa 

barn sker nu integrerad i vanliga daghem. Detta har fungerat 

bra, säger hon. 

En hobby som ger kraft 

Karaoke är ett bra sätt att koppla loss från vardagen. Den ger 

kraft, när tröttheten kommer smygande efter arbetsveckan. 

Jag tycker väldigt mycket om att uppträda. Efter arbetsveckans 

slut dras jag till karaoke. 

Pirkko är av den åsikten att den gåva man fått, ska inte gömmas. 

Må det vara vilken begåvning som helst, den bör odlas och visas 

för andra. 

Detta är en rolig hobby också därför att hela familjen deltar. 

Hemma sjunger vi tillsammans med barnen och min man kommer 

nu och då med mig hit. Finska schlagers är favoriter för 

Pirkko, speciellt de kvinnliga artisternas låtar ligger nära hjärtat. 

Som barn lyssnade vi mycket på musik hemma. Kanske är det 

därifrån jag fått smak för finska schlagers. Barnsånger har jag lärt 

mig först via arbetet. 

Framgång på arenorna 

Pirkko trivs också med att tävla. Det insåg hon i början på året, 

när hon deltog i sitt livs första karaoketävling. I Karakoke-Legenda 

sluttävlingen, arrangerad av Top 5 fick hon i somras FMsilver. 

Samtidigt deltog hon i Suupohjan Kymppi- tävlingen, där 

hon vann. I Valtakunnan Mestarit tävingen fick specialbarnträdgårdsläraren 

i Jakobstad silver. När den här tidningen utkommer 

vet vi hur det gick i schlager-karaoke semifinalen, som arrangerades 

i slutet av oktober. 


- 8 -

JHL 30 - 70 år 

Den 20 oktober firade Jakobstadsavdelningen JHL 30 sin 70-årsdag 

med mottagning i Jugendsalen på dagen och kvällsfest på 

stadshotellet. Samtidigt blev fem aktiva medlemmar hedersmedlemmar: 

Ole Jakobsson, Bo-Erik Skytte, Per-Erik Solin, Kim 

Kronholm och Kari Parkkinen. 

- Först var engagemanget en aning påtvingat men sedan har jag 

varit med av intresse, konstaterar Kari Parkkinen, i dag arbetsskyddsfullmäktige 

och aktiv sedan 1983. 

- Det är viktigt med erfarenhet - vi försöker flytta skåpet och Kari 

säger var det ska stå, säger huvudförtroendeman Kari Viinikka 

och skrattar. 

Fackföreningsengagemang sker till stor del på frivillig basis. Möten 

- cirka tio gånger i året – sker kvällstid. 

- Man får en bättre insikt i hur arbetslivet fungerar, konstaterar 

Carl-Johan Källman, ordförande för JHL 30 sedan ett år tillbaka, 

som en av orsakerna till att man aktiverar sig fackligt. 

Under årens lopp har fackföreningsarbetet förändrats, inte minst 

med EU som inneburit att papperskriget också ökat för fackförbundsaktiva. 

Men riktigt stora tvistefrågor kan de tre styrelsemedlemmarna 

inte påminna sig om. 

- Riktigt ärligt talat tycker jag det har varit bra, men det var mera 

folk med förr, säger Kari Parkkinen. 

Medlemsantalet har minskat med cirka hundra på 25 år till 260 

idag. 

- Folk är nöjdare nu och ekonomiskt går det bra för landet, påpekar 

Carl-Johan Källman. 

Förutom i lönefrågor vänder sig medlemmar ofta till facket när 

det gäller att reda ut misstag, till exempel i fråga om ersättningar. 

Andra orsaker kan vara att någon känner sig orättvist behandlad 

eller det uppstår någon konflikt mellan arbetare. Men JHL 30 

ser också till det sociala - resor ordnas för medlemmarna, ofta 

tillsammans med JHL 50 och 619, och gratis teater bjuder föreningen 

också på en gång om året. 

Överlag anser styrelsemedlemmarna att förhållandet till staden 

som arbetsgivare fungerar bra - den nye stadsdirektören får dessutom 

beröm för öppenhet. Men trots att det är lugnt på fackföreningsfronten 

för JHL 30 för tillfället, behövs föreningen. 

- Alla skulle springa till arbetsgivaren annars, det skulle bli rena 

rama vilda västern. Nu finns ett system att följa om det blir problem. 

Principerna har blivit klarare och förhandlingarna följer 

en egen rytm, det är helt enkelt bättre organiserat nu, förklarar 

Carl-Johan. 

JHL 30 är ganska mansdominerat, vilket också syns i styrelsen, 

där det för tillfället endast sitter med en kvinna bland 

tretton män. 

- Aktiva damer behövs. Tidigare var hälften av styrelsemedlemmarna 

kvinnor, konstaterar Carl-Johan. 

Ulla Linder 

JHL 30 - 70 vuotta 

JHL 30:n Pietarsaaren osasto vietti 70-vuotispäiväänsä 20. lokakuuta. 

Päivällä järjestettiin vastaanotto Jugendsalissa ja iltajuhla 

pidettiin kaupunginhotellissa. Samalla nimitettiin viisi aktiivista 

jäsentä kunniajäseniksi: Ole Jakobsson, Bo-Erik Skytte, Per-Erik 

Solin, Kim Kronholm ja Kari Parkkinen. 

- Aluksi osallistuminen oli väkinäistä, mutta sittemmin olen ollut 

mukana mielenkiinnosta, toteaa Kari Parkkinen, nykyinen työsuojeluvaltuutettu 

ja aktiivijäsen vuodesta 1983. 

- Kokemus on tärkeää – me yritämme siirtää kaappia ja Kari 

määrää sen paikan, nauraa pääluottamusmies Kari Viinikka. 

Ammattiyhdistystoiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen. 

Kokoukset, joita on kymmenkunta vuodessa, pidetään 

iltaisin. 

- Tässä saa paremman käsityksen siitä, miten työelämä toimii, 

toteaa JHL 30:n puheenjohtajana vuoden päivät toiminut Carl- 

Johan Källman erääksi syyksi ammattiyhdistystoimintaan osallistumiselle. 

Ammattiyhdistystyö on muuttunut vuosien saatossa etenkin 

EU:n vuoksi, joka on lisännyt paperisotaa myös ammattiyhdistyksissä. 

Kovin suuria kiistakysymyksiä ei kolmen hallituksen 

jäsenen mieleen kuitenkaan tule. 

- Aivan rehellisesti sanottuna yhdistyksellä on mennyt mielestäni 

hyvin, mutta väkeä oli ennen enemmän, sanoo Kari Parkkinen. 

Jäsenmäärä on vähentynyt noin sadalla 25 vuodessa ja nykyään 

jäseniä on 260. 

- Nykyään väki on tyytyväisempää ja maallamme menee taloudellisesti 

hyvin, huomauttaa Carl-Johan Källman. 

Palkka-asioiden lisäksi jäsenet kääntyvät usein ammattiyhdistyksen 

puoleen, kun kyseessä on virheiden selvittäminen esim. korvausasioissa. 

Muita syitä voivat olla se, että joku tuntee tulleensa 

epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tai että työntekijöiden välille 

syntyy kiistaa. JHL 30 huolehtii myös sosiaalisesta puolesta. 

Jäsenille järjestetään matkoja, usein yhdessä JHL 50:n ja 619:n 

kanssa. Lisäksi yhdistys tarjoaa ilmaisen teatterikäynnin kerran 

vuodessa. 

Hallituksen jäsenet ovat poikkeuksetta sitä mieltä, että suhde 

kaupunkiin työnantajana toimii hyvin. Lisäksi uusi kaupunginjohtaja 

saa kehuja avoimuudesta. Vaikka JHL 30:n ammattiyhdistysrintamalla 

onkin nykyään rauhallista, on yhdistys 

kuitenkin tarpeellinen. 

- Muuten kaikki juoksisivat työnantajan luona, se 

olisi yhtä villin lännen touhua. Nyt on järjestelmä, 

jota noudatetaan ongelmien ilmetessä. Periaatteet 

ovat selkiytyneet ja neuvottelut noudattavat omaa 

rytmiään. Nykyään toiminta on kaiken kaikkiaan 

paremmin järjestäytynyttä, Carl-Johan selittää. 

JHL 30 on varsin miesvaltainen, mikä näkyy 

myös hallituksessa. Kolmentoista miehen 

joukossa on tätä nykyä vain yksi 

nainen. 

- Aktiivisia naisia tarvitaan. Aikaisemmin 

puolet hallituksen jäsenistä 

oli naisia, toteaa Carl-Johan. 

Penninggåvorna till 70-åringen JHL 

30 går oavkortat till barnavdelningen 

på Malmska sjukhuset. 

Kari Viinikka. 

Ulla Linder 

70 vuotta täyttäneelle JHL 30:lle 

tehdyt rahalahjoitukset menevät 

lyhentämättöminä Malmin terveydenhuoltoalueen 

sairaalan lastenosastolle. 

- 9 -

Gymnasiets nya 

teknik 

- Teknik, teknik, teknik, suckar Andreas Käld, fastighetsskötare 

på gymnasiet. Första halvåret med den nya tekniken har varit 

aningen kaotisk. 

- Tekniken var lite försenad och det blev klart först en vecka före 

skolan startade. Det har varit mycket spring med montörer och 

andra, men det får man räkna med när det gäller ett sådant här 

projekt. 

Ett som är klart är att servicearbetet numera är något helt annat 

för Andreas än under de föregående fem åren på gymnasiet. Förutom 

vanliga gårdskarlsarbeten ingår nu underhållning av tekniken, 

byte av filter, kvittering av nycklar till förvaringsboxar för 

eleverna, hjälp för användare som hyr utrymmen och inte minst 

arbete med datorer. 

- Det handlar om programmering av dörrstyrningar, belysning, 

värme, ventilation samt brand- och inbrottsalarm - detta ska göras 

kontinuerligt på grund av arbiskurser, uthyrningar kvällstid 

och extra tillställningar på veckoslut. 

Nya övervakningskameror har installerats utomhus, där också 

belysningen blivit bättre. Ventilationen är också något helt annat 

än förr, när det närmast handlade om att öppna fönstret för att 

få in frisk luft. Numera finns tre ventilationssystem: ett massivt 

på vinden på nya sidan, på gamla sidan ett mindre i källaren och 

ett på vinden. 

- Det finns 13 aggregat plus ett kylaggregat på nya sidan. Jag är 

rädd för att ett kylaggregat prutades bort där det behövdes bäst, 

nämligen på gamla sidan. När det var varmt i höst klagades det 

- å andra sidan är det förståeligt att det blir varmt inomhus när 

det är närmare plus 30 grader utomhus, påpekar Andreas, som 

fick vara med och säga sin åsikt i planeringsskedet av gymnasierenoveringen. 

- Vissa saker kunde jag påverka, vissa ej, men det har i alla fall 

underlättat arbetet nu - också det att jag kunde följa med renoveringsarbetena. 

Men det mesta har ännu ”barnsjukdomar”, det 

tar tid att få allt inkört. 

Själv har Andreas haft en viss hjälp av fastighetsskötaren på 

stadshuset, som jobbat med samma typ av dataprogram och fastighetsteknik 

redan i några år. 

- Men jag är rädd för att jag främst får lära mig via försök och 

misstag, säger Andreas, som i detta skede verkar aningen utmattad. 

- Jag vill se vad som händer under de fyra årstiderna, först då kan 

jag säga om den nya tekniken är på gott eller ont. Men systemet 

verkar sårbart. Om något större problem inträffar finns servicepersonal 

främst i större städer, som i Helsingfors och Uleåborg 

- de kommer inte hit med en timmes varsel, som våra egna servicemän. 

Det kan dessutom bli problem med att få tag på reservdelar 

till exempel, eftersom det mesta handlar om ”hightech” - men 

som man bäddar får man ligga. 

Eftersom mycket är beroende av datorerna, kan man lätt föreställa 

sig att ett litet elavbrott kunde ställa till med ett ordentligt 

kaos för fastighetsskötare Andreas Käld. Men kanske han då får 

tröst av en text som finns på anslagstavlan i vaktmästarrummet: 

”…och ur kaoset talade en röst till mig och sade: 

- Le och var glad, ty det kunde vara värre. 

Och jag log och var glad och det blev värre.” 

Ulla Linder 

- 10 -

Uutta tekniikkaa 

- Tekniikka, tekniikka, tekniikka, huokaisee ruotsinkielisen lukion 

kiinteistönhoitaja Andreas Käld. Ensimmäinen puoli vuotta 

uuden tekniikan parissa on ollut hieman kaoottista aikaa. 

- Tekniikka oli vähän myöhässä ja saatiin kuntoon vasta viikkoa 

ennen koulun alkua. Paljon on saanut juosta asentajien ja muiden 

kanssa, mutta se kuuluu asiaan tällaisissa hankkeissa. 

Selvää on kuitenkin se, että Andreaksen huoltotyöt lukiossa ovat 

nykyään aivan toisenlaisia kuin viimeksi kuluneen viiden vuoden 

aikana. Tavallisten talonmiehen tehtävien lisäksi työhön kuuluu 

nyt tekniikan huoltaminen, suodattimien vaihto, avainten kuittaus 

oppilaiden säilytyslokeroja varten, tilojen vuokraajien auttaminen 

sekä etenkin tietokoneisiin liittyvä työ. 

- On ohjelmoitava ovenhallintalaitteita, valaistusta, lämpöä, ilmanvaihtoa 

sekä palo- ja murtohälyttimiä – sitä on tehtävä jatkuvasti 

työväenopiston kurssien, ilta-aikaisen tilojen vuokrauksen 

ja viikonloppuisin järjestettävien tilaisuuksien vuoksi. 

Pihamaalle on asennettu uudet valvontakamerat ja ulkovalaistustakin 

on parannettu. Myös ilmanvaihto on aivan toista kuin 

ennen, jolloin raitista ilmaa sai etupäässä avattujen ikkunoiden 

kautta. Nykyään on kolme ilmanvaihtojärjestelmää: yksi järeä 

uuden puolen ullakolla ja vanhalla puolella yksi pienempi kellarissa 

ja yksi ullakolla. 

- Käytössä on 13 laitetta ja lisäksi yksi jäähdytyslaite uudella puolella. 

Pelkään pahoin, että yhdestä jäähdytyslaitteesta tingittiin 

siellä, missä sitä olisi eniten tarvittu, nimittäin vanhalla puolella. 

Syksyn lämpimillä säillä kuului valituksia. Toisaalta on ymmärrettävää, 

että sisällä on lämmintä, kun ulkona on lähes 30 lämpöastetta, 

huomauttaa Andreas. Hän sai olla mukana kertomassa 

mielipiteensä lukion kunnostuksen suunnitteluvaiheessa. 

- Joihinkin asioihin pystyin vaikuttamaan, joihinkin en. Suunnitteluun 

osallistuminen on kuitenkin helpottanut nykyistä työtä 

samoin kuin se, että pystyin seuraamaan kunnostustöitä. Vielä 

on kuitenkin paljon ”lastentauteja”, vie aikansa ennen kuin kaikki 

on sisäänajettu. 

Andreas itse on saanut apua kaupungintalon kiinteistönhoitajalta, 

joka on työskennellyt samantyyppisen tietotekniikkaohjelmiston 

ja kiinteistötekniikan parissa jo muutamia vuosia. 

- Mutta pelkäänpä, että enimmäkseen joudun kuitenkin opettelemaan 

asiat yrityksen ja erehdyksen kautta, sanoo Andreas, joka 

vaikuttaa tässä vaiheessa hieman voipuneelta. 

- Haluan nähdä, miten eri vuodenaikoina käy. Vasta sitten osaan 

sanoa, onko uusi tekniikka hyvästä vai pahasta. Järjestelmä 

vaikuttaa kuitenkin haavoittuvalta. Suurten ongelmien korjaamiseen 

tarvittavaa huoltohenkilöstöä on lähinnä suurimmissa 

kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Oulussa – eivät he tule tänne 

tunnin varoitusajalla kuten omat huoltomiehemme. Lisäksi saattaa 

olla vaikeaa saada esimerkiksi varaosia, koska laitteet edustavat 

enimmäkseen ”hightechiä” – mutta niin makaa kuin petaa. 

Koska moni asia on riippuvainen tietokoneista, on helppo kuvitella, 

että pieni sähkökatkos saattaisi aiheuttaa kiinteistönhoitaja 

Andreas Käldille aikamoisen kaaoksen. Ehkä hän saa kuitenkin 

lohtua vahtimestarin huoneen ilmoitustaululla olevasta tekstistä: 

AJANKOHTAISTA 

lukiossa Liikkeelle 2010 

Pietarsaari osallistuu yhtenä neljästä kunnasta kolmivuotiseen 

henkilöstöstrategiahankkeeseen. Kuntaliiton johtama hanke alkoi 

keväällä 2007 ja jatkuu kevääseen 2010. Syksystä 2007 alkaen 

myös Mtha ja neljä naapurikuntaamme osallistuvat hankkeeseen 

tarkkailijoina valmistautuen siten sosiaali- ja terveydenhuollon 

isäntäkuntamalliin siirtymiseen vuonna 2010. 

Hankkeen tavoitteena on henkilöstöpolitiikan kehittäminen 

hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Lisäksi hanke tarjoaa kunnille 

mahdollisuuden vaikuttaa aktiivisesti henkilöstöasioihin 

kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. 

Muut hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Dragsfjärd, Parainen 

ja Kristiinankaupunki. Verkostohankkeeseen osallistuvat kunnat 

oppivat toisiltaan benchlearningin kautta. (RW) 

Tyky-suunnitelma 2008 

Tyky-suunnitelma 2008, VOI HYVIN – kaikenikäisenä, sisältää 

ehdotuksia uusiksi toimintamuodoiksi, esim. 

1. ilmaiset uimahallikäynnit 60 vuotta 

täyttäneille työntekijöille 

2. selkäkoulu n. 100 työntekijälle 

3. Tuetaan työkykyä yhdessä -ohjeet 

Uimahallikäynneistä annetaan tarkemmat ohjeet Tyky-infossa 

01/08, joka jaetaan työpaikoille vuodenvaihteessa. (BB) 

Uusi päivähoidon täydennyskoulutus 

suunnitteilla 

Pietarsaaren ja naapurikuntien päivähoitotoimet suunnittelevat 

yhteistä henkilöstökoulutushanketta. Kunnat ja lastentarhanopettajien 

koulutuslaitos ovat sopineet koko päivähoitohenkilöstölle 

tarkoitetun koulutuksen suunnittelusta. Koulutus toteutetaan 

pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on päivähoitohenkilöstön 

pätevyyden kohottaminen. Ensimmäiset koulutusmoduulit 

suunnitellaan aloitettavan syksyllä 2008. (TE) 

Förlagsverksamheten - Aloitetoiminta 

Kimmo Lehtimäki har erhållit 170€ i belöning för förslag i anknytning 

till personalsäkerheten 

(su. ”… ja kaaoksen keskeltä kuului ääni joka sanoi: 

- Hymyile ja ole onnellinen, sillä asiat voisivat olla vielä huonomminkin. 

Hymyilin ja olin onnellinen ja asiat muuttuivat vielä huonommiksi.”) 

Ulla Linder 

Kimmo Lehtimäki on saanut 170€ henkilöturvallisuutta koskevasta 

aloitteestaan 

- 11 -

Pietari Saaren perhe 

Onnellisen kaupungin lähettyvillä asuvan perheen on vaikeaa 

saada rahat riittämään. Isä tahtoo yhtä ja muu perhe toista. Naapuri 

haluaa rakentaa veneen. Niinpä Pietari-isä lainaa pankista 

rahaa, ettei naapurin tarvitse lainata itse. Naapuri on luvannut 

maksaa takaisin ensi tilassa. Isällä on muutakin asiaa pankkiin, 

sillä hän aikoo rakentaa uuden laiturin omalle veneelleen. Hän 

uskoo, että se kannattaa. 

Isänisä on luvannut, että jos isä maksaa puolet, niin isänisä maksaa 

uuden tien talolle. Oikeastaan tie pitäisi rakentaa kokonaan 

toiseen paikkaan, mutta silloin vaari ei kustanna mitään. On siis 

tehtävä niin kuin vaari sanoo, vaikka tuleekin kalliiksi maksaa 

puolet. 

Äidinäiti on vanha ja sairas samoin kuin äidinisäkin. Se käy varsin 

kalliiksi. Lisäksi on pidettävä huolta naapurien isoisästä. Hän 

on nimittäin muuttanut ullakolle. Kaikki kolme ovat sairaita. 

Niin on muuten isosiskokin. Toinen isosisko haluaa lisää viikkorahaa, 

sillä hän hoitaa vanhuksia ja pienempiä sisaruksia lähes 

ilmaiseksi. Ebba-äiti haluaisi kyllä korottaa viikkorahaa, mutta 

sehän tulee niin kalliiksi. 

Vaikka perheellä on niukkaa, haluaa urheileva isoveli uuden vihreän 

maton suureen huoneeseensa, jonka hän sai muutama vuosi 

sitten. Koska pyytäjänä on isän suosikki, niin luultavasti hän saa 

mattonsa. Pikku Poju ja kolmoset, joiden pienessä huoneessa ei 

ole tuuletusta, saavat edelleenkin kärsiä huonosta ilmasta. Isällä 

ei ole varaa tuulettimeen. Se on niin kallis. 

Isommat sisarukset leikkivät mielellään koulua. He ovat saaneet 

viimeinkin uuden, hienon huoneen koululeikkejä varten jankutettuaan 

asiasta lapsuudestaan saakka. Pienemmät sisarukset 

leikkivät koulua komerossa. Toisinaan leikitään vessassa, koska 

komero on niin pieni. Vessa toimii huonosti, koska putket ovat 

vanhoja. Ne pitäisi vaihtaa, mutta se tulee kalliiksi. Korjataan sitten 

kun hajoavat, Pietari sanoo. 

Rahan säästämiseksi täytyy nuorimpien ja vanhimpien vähentää 

ruoankulutusta. Kaikki saavat samaa ruokaa. Saattaa olla, että 

ruokaa aletaan ostaa naapurista. Se tulee ehkä halvemmaksi. 

Äidinisän vanha piippu tarvitsisi uuden säilytyslaatikon, mutta 

liian kalliiksi tulee sekin. 

Perheen talo kaipaa kunnostusta, mutta se on kyllä liian kallista. 

Isän työhuone nyt kuitenkin on kunnostettu. Se tuli hieman kalliimmaksi 

kuin oli aikomus. Niin tulee lähes kaikki muukin tässä 

perheessä. Perheellä on hieman suunnitteluvaikeuksia. 

Isä haluaa matkustaa Italiaan. 

Familjen Jakob S Stad 

I familjen, som bor rätt nära den lyckliga staden, har man svårt 

att få pengarna att räcka till. Pappan vill en sak och de andra i 

familjen vill annat. Eftersom grannen vill bygga en båt så lånar 

pappa Jakob pengar från banken så att grannen inte skall behöva 

låna. Grannen har lovat att betala tillbaka så snart han kan. Pappa 

måste annars också till banken för han skall bygga en ny brygga 

åt sin båt. Det tror han att lönar sig. 

Farfar har sagt att om pappa betalar hälften så då betalar farfar en 

ny väg till huset. Egentligen borde vägen byggas på ett helt annat 

ställe, men då betalar inte farfar något så det blir nog som farfar 

sagt, fast det blir dyrt att betala hälften. 

Mormor är gammal och sjuk. Det är morfar också. Det är rätt 

dyrt. Dessutom har man grannarnas morfar att ta hand om. Han 

har nämligen flyttat in på vinden. Sjuka är de alla tre. Det är förresten 

storasyster också. Den andra storasystern vill ha högre 

veckopeng för hon jobbar nästan gratis med att sköta åldringar 

och plåstra om småsyskon. Mamma Ebba vill nog höja veckopengen 

men det blir ju så dyrt. 

Trots att familjen har rätt knapert så vill en av storabröderna, han 

som sportar, ha en ny grön matta i sitt stora rum som han fick för 

ett par år sedan. Eftersom det är pappas favorit som frågar så får 

han troligen det. Lille Plutt och trillingarna som är utan ventilation 

i sitt lilla rum får fortsätta att ha dålig luft. Pappa har inte råd 

med en fläkt. Det är så dyrt. 

Storasyskonen tycker om att leka skola. De har, efter ha tjatat 

ända sedan de var små, äntligen fått ett nytt, fint rum att leka 

skola i. Småsyskonen leker skola i skrubben. Eftersom den är så 

liten så leker man ibland på toaletten. Toaletten fungerar dåligt 

för rören är gamla. De borde bytas ut. Men det blir dyrt. Vi lappar 

när de går sönder, säger Jakob. 

För att spara pengar måste de yngsta och äldsta dra in på maten. 

Alla får samma mat. Det kan vara att man börjar köpa mat från 

grannen. Det blir kanske billigare. 

Moffas gamla pipa borde få en ny förvaringslåda men det är nog 

också för dyrt. 

Huset de bor i borde renoveras, men det är nog för dyrt. Pappas 

arbetsrum är i alla fall renoverat. Det blev litet dyrare än vad det 

var tänkt. Det blir det mesta i denhär familjen. De har litet svårt 

att planera. 

Pappa vill åka till Italien. 

Boa Berg 

Boa Berg 

- 12 -

Nya ramar för samarbete 

Yhteistoiminnan uudet kehykset 

Från och med september gäller en ny lag om samarbete mellan 

kommunala arbetsgivare och arbetstagare (449/2007). Samarbetet 

har hittills baserat sig på det allmänna avtalet om samarbetsförfarande. 

Staden Jakobstad kompletterade med ett eget lokalt 

avtal. Stadens samarbetsavtal har tillämpats under drygt tio år 

och har också förnyats ett par gånger. 

Då den nya lagen trätt i kraft har staden sett det som mest ändamålsenligt 

att se över samarbetsförfarandet. Avtalet ersätts med 

en överenskommelse om samarbetsförfarande på staden Jakobstads 

arbetsplatser. Avsikten är att koordinera stadens samarbetssystem, 

arbetsplatsdemokratin och arbetarskyddet på basen av 

samarbetslagen. 

Stadsdirektören har tagit ett lovvärt initiativ för att befrämja samverkan. 

Exempel på detta är regelbundna träffar med huvudförtroendemännen 

och personalrepresentation i stadens ledningsgrupp. 

Också den nya överenskommelsen innehåller en liknande 

nyhet. Personalen ges möjlighet att välja en personalrepresentant 

till varje förvaltningsenhets/affärsverks ledningsgrupp. Tekniska 

verket har praktiserat detta rätt länge medan det på andra håll är 

helt nytt. 

Andra frågor som samarbetsförfarandet numera omfattar är exempelvis: 

- betydande förändringar i organiseringen, kommunens servicestruktur 

och kommunalt samarbete 

- principer och planer som hänför sig till personalen, personalutveckling 

och likvärdigt bemötande 

- principer för omorganisering av tjänsterna, så som anlitandet 

av utomstående arbetskraft 

Som tidigare gäller att alla arbetsenheter håller regelbundna arbetsplatsmöten, 

att även andra anställda än arbetsplatsens förman 

kan ta initiativ och att man eftersträvar en smidig informationsgång. 

”Informationsskyldigheten i frågor som omfattas 

av samarbetsförfarandet bör fullgöras så, att personalens påverkningsmöjligheter 

tryggas.” (§6) 

Samarbetet behöver ständigt uppdateras i synnerhet med tanke 

på den kommande service- och strukturreformen (KSSR). Ramarna 

är visserligen viktiga, men det mest angelägna i samarbetet 

är att detta får goda ”strukturer” i praktiken. Att vi aktivt arbetar 

för en ännu bättre samverkan såväl mellan olika arbetstagare 

som mellan arbetsgivare och arbetstagare. 

Ralph Rönnqvist 

huvudförtroendeman 

Kuntatyönantajan ja kuntien työntekijöiden välistä yhteistoimintaa 

koskeva uusi laki (449/2007) tuli voimaan syyskuussa. Tähän 

saakka yhteistoiminta on perustunut yhteistoimintamenettelyä 

koskevaan yleiseen sopimukseen, jota Pietarsaaren kaupunki 

täydensi omalla paikallisella sopimuksella. Kaupungin yhteistoimintasopimusta 

on noudatettu yli kymmenen vuoden ajan ja 

sopimus on uusittu muutaman kerran. 

Uuden lain tultua voimaan on kaupunki katsonut tarkoituksenmukaisimmaksi 

tarkastaa yhteistoimintamenettelyn. Entinen sopimus 

korvataan sopimuksella yhteistoimintamenettelystä Pietarsaaren 

kaupungin työpaikoilla. Tarkoituksena on koordinoida 

kaupungin yhteistoimintajärjestelmää, työpaikkademokratiaa ja 

työsuojelua yhteistoimintalain pohjalta. 

Kaupunginjohtaja on tehnyt kiitettävän aloitteen yhteistoiminnan 

edistämiseksi. Siitä esimerkkinä ovat säännölliset tapaamiset 

pääluottamusmiesten kanssa sekä henkilöstön edustus kaupungin 

johtoryhmässä. Myös uuteen sopimukseen sisältyy vastaava 

uudistus. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus valita henkilöstön 

edustaja kunkin hallintokunnan/liikelaitoksen johtoryhmään. 

Tekninen virasto on noudattanut käytäntöä melko pitkän 

aikaa, mutta muualla se on täysin uutta. 

Muita yhteistoimintamenettelyn piiriin nykyisin kuuluvia asioita 

ovat esimerkiksi: 

- merkittävät muutokset työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa 

ja kuntien välisessä yhteistyössä 

- henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen 

kohteluun liittyvät periaatteet ja suunnitelmat 

- palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, kuten ulkopuolisen 

työvoiman käyttö. 

Jo ennestään on noudatettu käytäntöä, että kaikki yksiköt pitävät 

säännöllisiä työpaikkakokouksia, että muutkin työntekijät kuin 

työpaikan esimies voivat tehdä aloitteita ja että pyritään joustavaan 

tiedonkulkuun. ”Tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintamenettelyn 

piiriin kuuluvissa asioissa tulee toteuttaa siten, että henkilöstön 

vaikuttamismahdollisuudet turvataan.” (6 §) 

Yhteistoimintaa on päivitettävä jatkuvasti etenkin tulevan palvelurakenneuudistuksen 

(PARAS) vuoksi. Kehykset ovat toki tärkeät, 

mutta tärkeintä on, että yhteistoiminnalla on hyvät käytännön 

”rakenteet” ja että työskentelemme tarmokkaasti parantaaksemme 

entisestään sekä työntekijöiden keskinäistä että työnantajan 

ja työntekijän välistä yhteistyötä. 

Ralph Rönnqvist 

pääluottamusmies 

- 13 -

Niclas Dahl. Foto/Kuva: Marjo Luokkala 

Niclas Dahl tror på 

Jakobstads framtid 

Niclas Dahl uskoo 

Pietarsaaren tulevaisuuteen 

Niclas Dahl, som började som verkställande direktör på Concordia 

i april, tror på Jakobstads framtid. Eftersom medelåldern 

är hög, uppkommer nya arbetsplatser automatiskt i och med att 

människor går i pension. Samtidigt är nativiteten rätt hög i en 

stad av den här storleken, så en minskning av invånarantalet torde 

inte vara inom synhåll. 

De finskspråkiga borde man ändå försöka få att återvända till staden. 

De har inte de samma släkttraditionerna i de här områdena 

som finlandssvenskarna, att locka dem till staden är en stor utmaning, 

som man borde satsa på, funderar han. 

Dahl kunde själv beskrivas som återinflyttare, även om födelseorten 

är Ekenäs. 

- min far är hemma härifrån och min farmor tillbringar sina åldersdagar 

också här i Jakobstad. 

Niclas Dahl strävar efter att i sitt nya uppdrag delvis tillämpa erfarenheten 

från föregående arbetsplats. Den Amerikanska företagskulturen 

är en egen värld, där man satsar på människorna 

och ställer även krav. 

Utvecklingssamtal är väldigt vanliga i amerikanska företag. Det 

menar jag på lämpligt sätt förverkliga även här. I januari är avsikten 

att hålla det första. Där får varje arbetstagare sätta upp sina 

egna mål, som man strävar till att uppnå under året. Om man är 

långt från målen ännu under hösten hålls en andra utvecklingsdiskussion 

där man allvarligt funderar över varför och vad man 

kan göra åt saken, planerar Dahl. 

Concordian toimitusjohtajana viime huhtikuussa aloittanut 

Niclas Dahl uskoo Pietarsaaren tulevaisuuteen. Ikärakenne on 

korkea, joten uusia työpaikkoja syntyy jo automaattisesti eläköitymisen 

myötä. Samoin syntyvyys on kaupungin kokoon verrattuna 

melko suurta, joten väkimäärän romahdusta ei pitäisi olla 

näköpiirissä. 

- Suomenkielisiä pitäisi kuitenkin saada palaamaan kaupunkiin. 

Heillä ei ole sitä samaa sukuperinnettä tällä alueella kuin suomenruotsalaisilla, 

joten heidän houkutteleminen kaupunkiin on 

yksi suuri haaste, johon kannattaisi panostaa, hän miettii. 

Dahlia voisi itseäänkin kuvailla paluumuuttajaksi, vaikka syntymäkunta 

onkin Tammisaari. 

-Isä on kotoisin täältä ja isoäitini viettää vanhuuspäiviään Pietarsaaressa. 

Niclas Dahl pyrkii soveltamaan uudessa pestissään osia edellisestä 

työpaikastaan. Amerikkalainen yrityskulttuuri on aivan oma 

maailmansa, jossa ihmiseen panostetaan ja jossa ihmiseltä myös 

vaaditaan. 

- Kehityskeskustelut ovat hyvin tyypillisiä amerikkalaisissa firmoissa. 

Sitä aion soveltaen toteuttaa täälläkin. Tammikuussa olisi 

tarkoitus pitää ensimmäinen. Sinä kukin työntekijä saa asettaa 

itselleensä tavoitteet, jotka pyrkii toteuttamaan vuoden aikana. 

Mikäli tavoitteet ovat kaukana syksyllä pidettävässä toisessa kehityskeskustelussa, 

pohditaan vakavasti miksi ja mitä asialle voi 

tehdä, hän suunnittelee. 

- 14 -

Motivation genom ändringar i arbetsuppgifterna 

Om Niclas Dahl skulle ha befogenheter, skulle han ta itu med 

kommunernas interna organisation eller då speciellt den interna 

synen på karriärutveckling. 

- Man borde satsa mer på utbildning. Människorna borde ges 

bättre möjligheter att utbildas internt. Jag avser inte endast en 

karriärutveckling där man ständigt lyfts ett steg uppåt, utan en 

skolning som ger färdigheter för helt andra arbetsuppgifter. 

Niclas Dahl menar att efter 4-5 år gör det folk gott med förändring. 

Nya arbetsuppgifter ger tilläggsmotivation och skärpa. 

Man bör komma ihåg att lönen inte är den enda motivationsfaktorn, 

påpekar han. 

Concordia är ett aktiebolag ägt av fem kommuner, Jakobstad, 

Larsmo, Kronoby, Pedersöre och Nykarleby som har till uppgift 

att skapa goda förutsättningar för företagsverksamhet och nejdens 

utveckling. 

Aktuella stora projekt är utvecklingen av flygfältet, “Tänne Päin” 

-projektet med vilket man söker återflyttare, företagskuvös för 

att stöda mikroföretag och mentorsverksamhet som ger råd och 

uppmuntran till nejdens företag. 


Työtehtävien muutoksella motivaatiota 

Jos Niclas Dahlilla olisi valtuudet, hän puuttuisi kuntien sisäiseen 

organisaatioon tai varsinkin sisäiseen näkemykseen urakehityksestä. 

- Koulutukseen pitäisi satsata enemmän. Ihmisille pitäisi antaa 

paremmat mahdollisuudet kouluttautua sisäisesti. En tarkoita 

pelkästään urakehitystä, jossa noustaan jatkuvasti porrasta ylemmäs, 

vaan koulutusta, joka antaisi valmiudet aivan erilaisiin työtehtäviin. 

Niclas dahl uskoo, että 4-5 työvuoden jälkeen ihmiselle tekee hyvää 

usiutua. Uudet työtehtävät antavat lisämotivaatiota ja pitävät 

virkeänä. 

- Kannattaa muistaa sekin, että palkka ei ole ainoa motivoiva tekijä, 

hän huomauttaa. 

Concordia on viiden kunnan, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn, 

Pedersören ja Uusikaarlepyyn omistama osakeyhtiö, jonka 

tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja seutukunnan 

kehitykselle. 

Tämän hetken suuria hankkeita ovat muun muassa lentokentän 

kehittäminen, Tänne Päin -projekti, jolla haetaan paluumuuttajia, 

yrityshautomo, jolla kannustetan mikroyrityksiä sekä mentorointi, 

joka antaa neuvoja ja kannustusta seudun yrityksille. 


Pirjo Salonen 

! Klipp här / Leikkaa tästä 

Presentkort / Lahjakortti värde / arvo 10€ 

Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande i sådan konditionsbefrämjande 

verksamhet som Tyky-gruppen inte annars subventionerar, t.ex arbis, työväenopisto, JKG, ridning, 

vinterbad, deltagaravgift i motionsjippon mm liknande. 

Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa kohottavaan toimintaan, 

jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, JKG, ratsastus, avantouinti, liikuntatapahtumien 

osallistumismaksut yms. 

Namn / Nimi: 

Arbetsplats / Työpaikka: 

Gäller / Voimassa 1.1. -30.6.2008 

Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för Staden Jakobstads personal. Den köpta verksamheten 

kan med bifogat presentkort faktureras personalbyrån. Ev. förfrågningar tel. 785 1329 

eller785 1285. 

Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee ainoastaan Pietarsaaren kaupungin henkilöstöä. Ostetusta 

toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut 

puh. 785 1329 tai 785 1285. 

STADEN JAKOBSTAD 

PIETARSAAREN KAUPUNKI 

Personalbyrån/TYKY 

Henkilöstötoimisto/TYKY 

PB 41 PL 

68601 JAKOBSTAD / PIETARSAARI 

- 15 -

Stadens utbildningsstöd 

möjliggör arbetskarriär 

Maarit Enlund skulle aldrig bli bokförare. Under skoltiden hade 

hon nog skrattat om någon skulle ha föreslagit en karriär där 

man jobbar med siffror. 

- Matematik var verkligen inte mitt område. Jag hade nog själv 

inriktat mig på den konstnärliga banan, ett jobb som dekoratör 

lockade. Alla tester arbetsvägledningen gjorde visade att jag inte 

passar för kontorsarbete, utan mer någonting serviceinriktat, eftersom 

jag är så social, skrattar hon. 

Annat blev det. På 70-talet siktade många på arbete direkt efter 

grundskolan, för då krävdes inte skolning på samma sätt som 

idag. Maarit kom till staden som vikarie för stafetten år 1993. 

- Då jobbade jag också med fakturering och i telefonväxeln. Den 

tiden var en god grund för det arbete jag gör idag, då lärde jag 

känna systemen, människorna, platserna och hur det fungerar 

inom staden. 

Maarit Enlund berättar att hon inte kunde ges fastanställning, 

eftersom hon saknade utbildning. Så då sökte hon sig först till 

merkantstudier, vilka då stöddes av staten. Efter det skaffade hon 

sig en merkonomexamen och blev färdig 1997. Däremellan sökte 

staden internt en kanslist till tekniska verket, en tjänst som Maarit 

då valdes till. När hon studerat till merkonom behövde staden 

en bokförare, en plats som Maarit fick och som sedermera blev 

ordinarie. 

Kaupungin avustus koulutukseen 

mahdollistaa 

urakehityksen 

Maarit Enlundista ei pitänyt koskaan tulla kirjanpitäjää. Kouluaikoina 

hän olisi nauranut päin naamaa, jos joku olisi ehdottanut 

uraa numeroiden parissa. 

- Matematiikka ei todellakaan ollut alaani. Taiteelliselle alalle 

olisin itse suuntautunut, somistajan ammatti kiehtoi. Kaikki 

testit opinto-ohjauksessakin kertoivat, että konttorialalle en 

sovellu,vaan ennemmin palvelualalle, koska olen niin sosiaalinen, 

hän nauraa. 

Arbete motiverar till studier 

Utbildningen möjliggjordes med arbetsgivarens stöd. Maarit 

Enlund berättar att utbildningen i sig själv var avgiftsfri, men 

kostnader uppkom i och med resor till Karleby handelsinstitut, 

senare också till Karleby yrkeshögskola samt i anskaffandet av litteratur. 

- Arbetet motiverar till fortsatta studier och nu senast studerade 

jag till tradenom med inriktning på ekonomi och finansiering. 

Tillsammans studerade jag 6,5 år på kvällarna vid sidan om arbetet, 

men det lönade sig, kunskapen tynger inte sen man väl har 

den, säger hon. 

- Hemma hade vi tre barn, men min man har alltid varit ett stöd 

och uppmuntrat mig, så det fungerade också. Även semestrarna 

gick åt till pluggandet. 

Nog var det en tung tid. Tre kvällar i veckan på skolbänken sen 

läxor och tenter därtill, berättar hon. 

Även om studietiden var tung, så gav den också hemskt mycket. 

Motivationen var hög och studiekamraterna sporrade varandra. 

- Vi var 20 stycken som påbörjade tradenomstudierna, totalt 10 

stycken orkade till slutet. 

Maarit Enlund skriver inte under det att studier skulle vara lättare 

som ung. Tvärtom. När man har arbetserfarenhet har man 

en annan känsla för studierna. Man vet att studierna har ett mål 

och det har en verklig betydelse. Studierna hjälpte också i vardagen 

på arbetet. Det inspirerade och gav nya idéer. Det gav de 

olika arbetsuppgifterna en djupare innebörd. Hon märkte också 

att hon hade nytta av arbetet i studierna. 

- Jag har alltid ifrågasatt, varför någonting är som det är och varför 

man gör som man gör. Man borde överlag ifrågasätta mera. 

Det för in tankarna på nya banor och vidgar vyerna, säger hon. 

Inom alla branscher stöder inte arbetsgivaren studier. 

- Av mina studiekamrater var det få som hade samma möjligheter 

som jag, Jag var stolt när jag fick säga att arbetsgivaren stöder, 

säger hon. 

Maarit Enlund. Foto/Kuva: Marjo Luokkala 

Staden Jakobstad ger, efter prövning, stöd till individuell skolning 

som ökar kompetensen i det egna arbetet och är till gagn för 

organisationen. Stödet ersätter de verkliga kostnaderna som uppkommit 

i samband med studierna, mot uppvisande av kvitto. 

Reseersättning ersätts enligt billigaste fortskaffningsmedlet. Understödet 

ersätter kostnader under 350 euro i sin helhet. Är kostnaderna 

mellan 350 - 700 euro, är understödet högst 350 euro. 

Ifall kostnaderna stiger till över 700 euro, kan ersättningen bli 50 

%. Ansökningstiden är i november och maj månad. 


- 16 -

Toisin kävi. 70-luvulla useat peruskoulunsa päättävät suuntasivat 

suoraan töihin, koska tuolloin töitä oli eikä koulutusta kaivattu 

samalla tavalla kuin nykyään. Maaritin tie vei kaupungin hommiin 

lähetin sijaiseksi vuonna 1993. 

- Olin sittemmin myös laskuttajana ja puhelinvaihteessa. Tuo 

aika oli hyvää pohjaa nykyisyydelle, sillä opin järjestelmät, ihmiset, 

paikat ja yleensäkin kaiken, mitä kaupungin sisäisissä töissä 

tapahtuu. 

Maarit Enlund kertoo, että häntä ei voitu vakinaistaa, sillä koulutus 

puuttui. Niinpä hän ensin hakeutui merkanttiopintoihin, 

johon sai siihen aikaan tukea valtiolta. Sen jälkeen hän hankki taloushallinnon 

opistomerkonomin paperit josta valmistui v 1997. 

Siinä välissä kaupunki haki sisäisesti kanslistia tekniseen virastoon, 

jonne Maarit valittiin. Kouluttauduttuaan merkonomiksi 

kaupunki tarvitsi kirjanpitäjän sijaista ja Maarit sai paikan joka 

sittemmin vakinaistettiin. 

Työ motivoi opiskelemaan 

Koulutus mahdollistui työnantajan kannustuksella. Maarit Enlund 

kertoo, että koulutus itsessään oli maksutonta, mutta kuluja 

kertyi matkoista Kokkolan kauppaopistoon ja sittemmin Kokkolan 

ammattikorkeakouluun sekä oppikirjojen hankinnasta. 

- Työ motivoi jatkamaan opiskelua ja nyt viimeksi opiskelin Taloushallinnon 

ja rahoituksen Tradenomiksi. Kaiken kaikkiaan 

opiskelin 6,5 vuotta iltaisin työn ohessa, mutta se kannatti, koska 

tieto ei paina sen jälkeen kun sen on hankkinut, hän sanoo. 

- Ja kotona oli kolme lasta, mutta mieheni on aina ollut tukena ja 

kannustanut minua, joten homma toimi. Kesälomatkin menivät 

päntätessä. Kyllä se rankkaa aikaa oli. Kolme iltaa viikossa koulussa. 

Läksyt ja tentit siihen päälle, hän lisää. 

Vaikka opiskeluaika oli raskasta, se myös antoi paljon. Motivaatio 

oli korkealla ja opiskelukaverit tsemppasivat toisiaan. 

- Tradenomiopinnoissa meitä aloitti runsas 20. Kymmenen kuitenkin 

jaksoi loppuun. 

Maarit Enlund ei allekirjoita sitä, että opiskelu nuorena olisi helpompaa. 

Päinvastoin. Kun takana on työelämää, on opiskelussa 

aivan eri tuntu. Tietää, että opiskelulla ihan oikeasti tavoittaa jotain 

ja sillä on selkeä tarkoitus. Opiskelu myös auttoi työarkea. 

Se antoi innostusta ja uusia ideoita. Sitä syventyi työtehtäviin eri 

tavalla. Hän huomasi myös, että työstä oli hyötyä koulutuksessa. 

- Minä olen aina kysynyt, miksi jokin asia on niinkuin on ja miksi 

tehdään niinkuin tehdään. Kyseenalaistamista saisi muutenkin 

harrastaa enemmän. Se avaa ajattelua uusille urille ja avartaa katsantoja, 

hän sanoo. 

MORGONSTUND I ADVENT 

Personer som har pension på grund av tidigare 

anställning i staden Jakobstad inbjudes vänligen 

till samling i församlingscentret fredagen 

den 14 december 2007 kl. 8.30. Vi träffas i morgonstunden 

till sång, musik och vackra ord. Jakobstads 

lucia deltar. 

Efteråt bjuds på kaffe. 

Staden Jakobstads 

personalbyrå 

ADVENTTIAAMU 

Pietarsaaren kaupungin palveluksesta eläkkeelle 

jääneet kutsutaan ystävällisesti seurakuntakeskuksessa 

pidettävään adventtiajan tilaisuuteen 

perjantaina 14. joulukuuta 2007 klo 8.30. Aamuhetkessä 

kuullaan laulua, soittoa ja kaunista 

sanomaa, mukana on myös Pietarsaaren Lucia. 

Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimisto 

Kaikilla aloilla työnantaja ei avusta koulutuksessa. 

- Opiskelukavereista vain harvalla oli sama mahdollisuus kuin 

minulla. Olin ylpeä, kun sain sanoa, että työnantaja tukee, hän 

sanoo. 

Pietarsaaren kaupunki antaa harkinnanvaraista avustusta yksilölliseen 

koulutukseen, joka lisää pätevyyttä omassa työssä ja on 

hyödyksi organisaatiolle. Avustuksella korvataan koulutuksesta 

aiheutuneet todelliset kulut kuittien perusteella. Matkakorvauksen 

saa halvimman ajoneuvon mukaan. Avbustus kattaa kulut 

kokonaan alle 350 euron kustannuksista. Jos kustannukset ovat 

350-700 euroa, avustusmäärä on korkeintaan 350 euroa. Mikäli 

kulut nousevat yli 700 euron, avustusta voi saada 50 prosentin 

osuudelta. Hakuaika on marraskuun ja toukukuun aikana. 


- 17 -

Katujemme kuningattaret 

huolehtivat ympäristöstämme 

Muistatteko, kun vuosia sitten tv-mainoksessa pieni miehenalku 

haaveili lakaisukoneenkuljettajan ammatista. Tuskin tiedämme, 

pääsikö pieni poika haaveammattiinsa, mutta tiedämme, että 

moni muu sitä työtä tänäkin päivänä tekee. Kaupungin kadunsiivoojat 

Raija Helander, Hannu Autio ja torisiivoukseen hälytetty 

nykyinen sisäsiivooja Anne Pohjoisaho eivät kuitenkaan käytä 

siivoukseen konetta, vaan ruumiin voimaa sekä harjaa ja lapiota. 

- Kuntosalilla ei todellakaan ole tarvis käydä. Aika rankkaa tämä 

työ on. Varsinkin Jaakon Päivien aikaan ja markkinoiden päätteeksi 

työn tuntee kehossaan, he sanovat. 

Tänä vuonna syysmarkkinoiden päätöspäivänä tori oli siistimpi 

kuin vuosiin. 

- Useat torimyyjät ovat oppineet siivoamaan jälkensä, Raija Helander 

iloitsee. 

Moni kauppias jättää kuitenkin vieläkin laatikot ja roskapussinsa 

jököttämään vuokratun tilansa keskelle. 

- Minä ainakin siivoan jälkeni, huudahtaa eräs torikauppias kuulleessaan 

keskustelumme. 

- Tiedän, että moni jättää roskansa, koska katsoo, että toripaikan 

hinta on niin kallis, ettei samaan hintaan rupea itse siivoamaan, 

hän lisää. 

Vaaratilanteitakin on 

Markkinasiivous on vain yksi osa kadunsiivoojien työtä. Arkipäivisin 

heidät näkee lakaisemassa kadun varsia, nyppimässä rikkaruohoja 

kivetyksiltä ja pyöräilemässä heijastinasuineen paikasta 

toiseen. Vaikka he tekevät työtään ympäristön ja kaupunkilaisten 

hyväksi, joutuvat he kuuntelemaan ihmisten herjaa. 

- Mitä siinä pölyytät, on oikeastaan typerintä, mitä voi kuulla, 

Raija Helander sanoo. 

- Kannattaisi miettiä, minkälainen ympäristö olisi ilman työpanostamme. 

Kaksikymmentä vuotta katuja siivonnut Anne Pohjoisaho muistelee 

työtään ilolla. 

- Olen viihtynyt joka päivä, vaikka vaarallisiakin tilanteita on ollut. 

Pahinta taisi olla kun eräs autoilija ajoi lähes jalkoihin. Oli 

milleistä kiinni, etteivät jalkani olisi jääneet renkaiden alle. Sen 

vastapainoksi ihmiset ovat kiitelleet. Ruusujakin olen saanut, hän 

nauraa. 

Sosiaalitiloja tarvitaan heti 

Raija Helander kokee työnsä paitsi raskaaksi, myös palkitsevaksi. 

Työn jäljet näkyvät heti ja parasta on luonnollisesti se, että ohikulkijatkin 

sen huomaavat. 

- Vaarallisin paikka lienee Framin risteys, jossa autoja kulkee aivan 

tolkuton määrä. Siinä kun olet keskellä risteystä rautatiekiskoilla 

autoilijoiden hiekkoja putsaamassa, turvallisuus on kaukana. 

Raijaa kismittää roskiaan luontoon viskaavat kaupunkilaiset. 

- Kerran keräsin Lidlin ja Permontien risteyksen väliltä 1200 

litraa ihmisten sotkuja. Tuuli oli viskannut niitä muun muassa 

Mäkkärin lähettyviltä. Voisi vähän miettiä, mihin roskansa laittaa, 

hän sanoo. 

Kadunsiivoojilla on kaupungin päättäjille terveisiä. Työ itsessään 

on heistä mukavaa, mutta hikistä, likaista ja kuumakin tulee. Sosiaalitilat 

saavatkin heiltä runsaasti miinuksia. 

- Vessa on mikä on, ja sekin Raatihuoneen kellarissa. Suihkua 

tai pukuhuoneita ei lainkaan. No, onhan Karvikinhallissa naisten 

suihku, mutta se on täynnä rojua ja kaiken lisäksi rikki, Raija 

moittii. 


- 18 -

Gatornas drottningar sörjer 

för omgivningen 

Minns ni då det för några år sen i tv var reklam om en liten pojke 

som drömde om att bli sopmaskinsförare. Vi vet nog inte, om den 

lilla pojken fick sitt drömjobb, men vi vet att många nuförtiden 

gör det jobbet. Stadens gatustädare, Raija Helander, Hannu Autio 

och städerskan Anne Pohjoisaho som för dagen ryckt ut för 

torgstädning använder inga maskiner i sitt arbete, utan kroppslig 

styrka samt borste och skyffel. 

- Nåt gym behöver vi inte besöka. Det här arbetet är rätt tungt, 

speciellt under Jakobs dagarna och efter marknaderna känns arbetet 

i hela kroppen, säger de. 

- Det här året var torget sista dagen efter höstmarknaden mindre 

nerskräpat än på många år tidigare. 

- Flera torgförsäljare har lärt sig att städa upp efter sig, glädjs 

Raija Helander. 

Många försäljare lämnar dock ännu lådor och skräppåsar efter 

sig mitt på den hyrda rutan. 

- Jag åtminstone städar efter mig, ropar en torgförsäljare som hör 

vår diskussion. 

Men, jag vet att många lämnar skräp efter sig, då de anser att 

priset för torgplatserna är så höga att man inte ids städa själv, 

tillägger hon sen. 

Farliga situationer 

Marknadsstädningen är bara en del av gatustädarnas arbete. På 

vardagarna ser man dem sopa gatorna, rensa ogräs från stenpartier, 

cyklande omkring i sina reflex-dräkter från en plats till en 

annan. Trots att de gör jobb för omgivningens och stadsbornas 

bästa, blir det ofta så att de får höra en del gliringar från olika 

människor. 

- Vad du dammar!, är det dummaste man kan höra, säger Raija 

Helander. 

- Det skulle verkligen löna sig att tänka efter hurudan omgivningen 

vore utan vår arbetsinsats. 

Anne Pohjoisaho minns sina tjugo år som gatustädare med glädje. 

- Jag har trivts varje dag på jobbet, trots att det ibland uppstått 

farliga situationer. Det värsta var när en bilist nästan körde över 

mina fötter. Det var fråga om millimeter, att inte mina fötter kom 

under hjulen. Å andra sidan har folk också tackat för arbetet, till 

och med rosor har jag fått, skrattar hon. 

Sociala utrymmen behövs 

Raija Helander tycker att jobbet förutom att det är tungt, även 

är belönande. Spår av det man gjort syns direkt och det bästa är 

naturligtvis att de förbipasserande också märker det. 

- Den farligaste platsen torde vara Frams korsning, där ett måttlöst 

stort antal bilar ständigt passerar. När du står mitt i korsningen 

på järnvägsskenorna och putsar gruset, är nog säkerheten 

ganska långt borta. 

- Raija retar sig på de stadsbor som slänger skräp i naturen. 

En gång samlade jag ihop 1200 liter skräp mellan Lidl och Permovägen. 

Dit hade vinden fört skräpet från området runt Mc 

Donalds. Man kunde lite mer fundera över var man sätter skräpet, 

säger hon. 

Gatustädarna har en hälsning till stadens beslutsfattare. Arbetet i 

sig är enligt dem roligt, men svettigt, smutsigt och varmt blir det. 

De sociala utrymmena får av dem ett stort minus. 

- WC:n är vad den är, i Rådhusets källare. Dusch eller omklädningsrum 

saknas helt. Vid Karvikshallen finns en dusch för damer, 

men den är fylld med bråte och dessutom är den sönder, 

säger Raija. 


- 19 -

Anställda med jämna tjänsteår - Tasavuosia kaupungin palveluksessa 

40 år / vuotta 

Från vänster / vasemmalta: 

Konstnär / Taiteilija Leif Strengell 

Blomqvist Sten, Energiverket / Energialaitos Mikael Jakobsson, Stadsdirektör / Kaupunginjohtaja 

Kjellman Helena, Personalbyrån / Henkilöstötoimisto Allonen Aira, Ruusulehdon keittiö / kök 

Autio-Aho Pirjo, Permo daghem / päiväkoti 


Ahlvik May, Personalbyrån 

Backlund Tom, Räddningsverket 

Blomqvist Göran, Jakobstads Gymnasium 

Granlund Gunilla, Personalbyrån 

Ingerström Bernt, Tekniska verket 

Järn Håkan, Tekniska verket 

Kronholm Eija, Marjalan päiväkoti 

Kultalahti Tuula, Kaupunginkanslia 

Lundström-Björk Kristina, Jakobstads Museum 

Nylund Carola, Lågstadieskolorna 

Näntö Leena, Ruusulehdon koulu 

Parhiala Seija, Kaupunginkanslia 

Ridell Eino, Tekniska verket 

Sunngren Gerd, Tekniska verket 

Östman Marlen, Hemservice 


Aalinniemi Sinikka, Kotipalvelu 

Alanko Satu, Kirkkorannan päiväkoti 

Bäck Anneli, Kotipalvelu 

Enlund Johan, Tekniska verket 

Haakana Teuvo, Pietarsaaren Energialaitos 

Heikkinen Taina, Kirkkorannan päiväkoti 

Holmstedt-Lehtinen Maria, Hemservice 

Kantola Anitta, Permon päiväkoti 

Leino Merja, viktorian päiväkoti 

Pettersson Håkan, Räddningsverket 

Ranta-Fleen Maija-Liisa, Etelänummen koulu 

Saari Paula, Perhepäivähoito 

Salminen Pasi, Räddningsverket 

Sundholm Ann-Mari, Jakobstads Vatten 

Wikman Peter, Byggnadstillsynsbyrån 

Åkerblom Hilkka, Itälän koulu 

- 20 - 

Backlund Ann-Lis, Lagmans kök 

Björkskog Jarl-Olof, Jakobstads Energiverk 

Carlson Tarja, Marjalan päiväkoti 

Harju Alf, Räddningsverket 

Joki Aulikki, Perhepäivähoito 

Klemola Mauno, Tekniska verket 

Kronholm Kim, Jakobstads Energiverk 

Lindström Britt, Marjala daghem 

Nikula Heikki, Etelänummen koulu 

Nylund Seija, Ruusulehdon koulu 

Näntö Olavi, Ruusulehdon koulu 

Perhiö Lasse, Pietarsaaren lukio 

Rönning-Röyks Gunilla, Oxhamns skola 

Tiiro-Niskala Ritva, Etelänummen koulu 

Alanen Pirjo, Harjaantumiskoulu 

Björkgård Riitta, Harjaantumiskoulu 

Enbacka Tom, Dagvårdsavdelningen 

Eriksson Maj-Gun, Kyrkostrand/Jungmans skola 

Harjulin Maria, Oxhamns skola 

Hirvonen Reino, Tekniska verket 

Järn Isabella, Hemservicebyrån 

Kurula Conny, Räddningsverket 

Nyman Peter, Jakobstads Energiverk 

Pohjoisaho Anne, Tekniska verket 

Rönnbacka Katarina, Oxhamns skola 

Saarijärvi Soile, Perhepäivähoito 

Storbjörk Leif, Stadsbiblioteket 

Toiviainen Heimo, Tekninen virasto 

Virtanen Kaj-Peter, Räddningsverket

Tillsammans stöder vi arbetsförmågan 

Enligt stadens personalstrategi bör på stadens arbetsplatser 

iakttas respekt och värdesättning av människan. Arbetsgivaren 

skall bry sig om kvaliteten i arbetslivet, handla rättvist, sporra 

och motivera. 

Då sjukfrånvaron ändå visar en tendens att öka, i synnerhet 

den medellånga frånvaron, 11 – 60 dagar, är det skäl att vid försämring 

av en arbetstagares arbetsförmåga även följa upp arbetsförhållandena 

på arbetsplatsen. Arbetsförmåga omfattar ju inte 

endast individens hälsa och egenskaper, utan kan vara en fråga 

som gäller hela arbetsplatsen och organisationen. 

Även arbetarskyddslagen förutsätter att arbetsgivaren vidtar 

åtgärder för att minska sådan belastning i arbetet som äventyrar 

hälsan. 

Utöver utvecklingsdiskussionerna och övriga samarbetsformer 

ges personalen därför möjlighet att på ett konkret sätt föra 

fram sina synpunkter beträffande arbetsarrangemang, ergonomi 

mm. Genom att använda sig av bifogade blanketter, som även 

finns på intranet/personalbyrån/blanketter, hoppas vi att man på 

arbetsplatsen kan finna lösningar som främjar både arbetet och 

välbefinnandet. 

Diskussioner om arbetsförmågan behandlas självklart konfidentiellt. 

Tillsammans... 

Tuetaan työkykyä yhdessä 

Kaupungin henkilöstöstrategian mukaan kaupungin työpaikoilla 

on kunnioitettava ja arvostettava ihmistä. Työnantajan on 

välitettävä työelämän laadusta, toimittava oikeudenmukaisesti, 

kannustettava ja motivoitava. 

Koska sairauspoissaolot kuitenkin näyttävät lisääntyvän, niistä 

varsinkin keskimääräiset 11–60 päivää kestävät, on työntekijän 

työkyvyn huonontuessa syytä seurata myös työpaikan työoloja. 

Työkykyynhän eivät kuulu pelkästään yksilön terveys ja ominaisuudet, 

vaan kyseessä voi olla koko työpaikkaa ja organisaatiota 

koskeva asia. 

Myös työsuojelulaki edellyttää työnantajalta toimenpiteisiin 

ryhtymistä terveyttä vaarantavan työkuormituksen vähentämiseksi. 

Kehittämiskeskustelujen ja muiden yhteistoimintamuotojen 

lisäksi henkilöstölle tarjotaan sen vuoksi mahdollisuus esittää 

konkreettisesti mielipiteensä työjärjestelyistä, ergonomiasta jne. 

Toivomme, että oheisia lomakkeita hyödyntämällä voidaan työpaikalla 

löytää sekä työtä että hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. 

Lomakkeet löytyvät myös kaupungin intranet sivuilta/henkilöstötoimisto/lomakkeet. 

Keskustelut työkyvyn liittyvistä asioista käsitellään luonnollisesti 

luottamuksellisina. 

Yhdessä… 

För att stöda arbetshälsan och arbetsförmågan har personalsektionen 

18.9.2007 antagit en handlingsmodell ”Tillsammans stöder 

vi arbetsförmågan”. Handlingsmodellen respekterar individen 

och stöder arbetsgemenskapen och jag hoppas den kan vara till 

hjälp när någon av oss är i behov att mera stöd än normalt, t.ex. 

efter en sjukskrivning. Observera att blanketterna, som skickats 

till samtliga arbetsplatser och tillhandahålls av förmännen, även 

kan användas fastän man inte behövt vara borta från arbetet. 

Jag vill speciellt poängtera några saker: 

– Kom personligt överens om när ni vill diskutera 

– Förebered dig att diskutera fakta som grundar sig på egna 

observationer och som berör arbetet 

– Tyngdpunkten i diskussionen skall gälla arbetet. 

– Gör inga tolkningar eller slutsatser i förväg. 

– Ofta behövs en del åtgärder på arbetsplatsen för att stöda 

arbetsförmågan. 

– Ta vid behov hjälp av arbetshälsans sakkunskap 

– Diskussionerna är konfidentiella! 

När jag frågade personalen vid arbetshälsovården vilken nytta de 

ser med handlingsmodellen fick jag följande svar: 

Seppo Junkkila: 

”Mänskans arbetsförmåga påverkas förutom av sjukdom av många 

andra till arbetet relaterade faktorer. Därför har förmännen all anledning 

att fästa ännu större uppmärksamhet vid arbetsförhållandena, 

när en anställd kommer tillbaka till arbetet efter en längre 

sjukskrivning.” 

Benita Kronholm: 

”Ett bra verktyg för initiativ till samtal och diskussion. Kan ju användas 

av både förmän och anställda.” 

Kom ihåg att den som orkar idag kan vara i behov av stöd i morgon! 

Birgitta Blomqvist 

- 21 - 

Työterveyden ja työkyvyn tukemiseksi on henkilöstöjaosto hyväksynyt 

18.9.2007 toimintamallin nimeltä Tuetaan työkykyä 

yhdessä. Toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja tukee työyhteisöä. 

Toivon että siitä on apua, kun joku tarvitsee tavallista enemmän 

tukea esim. sairausloman jälkeen. Huomatkaa, että kaikille työpaikoille 

lähetettyjä ja esimiehiltä saatavia lomakkeita voi käyttää, 

vaikka ei olisikaan joutunut olemaan pois työstä. 

Haluan painottaa erityisesti seuraavia seikkoja: 

- Sovi keskustelun ajankohdasta henkilökohtaisesti. 

- Valmistaudu keskustelemaan omiin havaintoihin perustuvista 

ja työtä koskevista tosiasioista. 

- Keskustelun painopiste on työssä. 

- Älä tee tulkintoja tai johtopäätöksiä etukäteen. 

- Työkyvyn tukemiseen tarvitaan usein toimenpiteitä työpaikalla. 

- Ota tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntemus avuksesi. 

- Keskustelut ovat luottamuksellisia! 

Tiedustellessani työterveyshuollon henkilöstön mielipiteitä toimintamallin 

hyödyistä sain seuraavat vastaukset: 

Seppo Junkkila: 

”Ihmisen työkykyyn vaikuttavat sairauden lisäksi monet muut työhön 

liittyvät seikat. Tämän vuoksi on esimiesten syytä kiinnittää 

entistä enemmän huomiota työolosuhteisiin työntekijän palatessa 

pitkältä sairauslomalta.” 

Benita Kronholm: 

”Hyvä työkalu keskustelualoitteita varten. Tätähän voivat käyttää 

sekä esimiehet että alaiset”. 

Muista, että tämän päivän jaksaja voi olla huomispäivän avun 

tarvitsija! 

Birgitta Blomqvist

1 2 3 4 5 

6 7 8 9 10 

Motionskampanj • Kuntokampanja 

1.1. - 27.4.2008 

Motionskort 

vecka 

viikko 

må 

ma 

Kuntokortti 

ti 

ti 

on 

ke 

1 

2 

3 

4 

5 

6 

7 

8 

9 

10 

11 

12 

13 

14 

15 

16 

17 

Poängsumma / pisteet yhteensä: 

Namn / nimi 

Arb.plats / työpaikka 

Genom att promenera raskt, delta i jumpa, skida mm (minst 30 min. per gång=1 

p), kan du samla poäng och delta i utlottning av presentkort till Sportia Mattson 

samt valbart simhallskort, motionskort eller massage. Högst 2 poäng/dag, 20 p 

= 1 lott. 

Kävelemällä reippaasti, osallistumalla jumppaan, hiihtämällä ym.(väh.30 

min./kerta=1p) voit kerätä pisteitä ja osallistua Sportia Mattsonin lahjakortin 

arvontaan sekä valinnaisen uimahallinkortin, kuntokortin tai hieronnan 

arvontaan. Korkeintaan 2 pistettä/päivä, 20 p = yksi arpa. 

I utlottningen deltar motionskort som inlämnats till personalbyrån senast 

30.4. 

Arvontaan osallistuvat henkilöstötoimistoon viimeistään 30.4. palautetut 

kuntokortit. 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen / Onnittelemme edellisen 

kuntokampanjan voittajia: Helena Rintaniemi, 100 € köpkort/ostokortti, Tuija 

Heino, simhallskort / uimahallikortti (10ggr/kertaa) samt/sekä Mary Finnäs & 

Pirkko Yli-Hallila, massage/hieronta. 

to 

to 

fr 

pe 

lö 

la 

sö 

su 

Välkommen/Tervetuloa 

1. Tarja Ahonen, 1.11.2007 

kanslist/kanslisti 

Stadsbiblioteket/Kaupunginkirjasto 

2. Janina Häggblom-Östman, 1.9.2007 

barnatillsyningsman/lastenvalvoja, 

Socialcentralen/Sosiaalikeskus 

3. Mikael Ström, 4.6.2007 

byråarkitekt/toimistoarkkitehti 

Tekniska verket/Tekninen virasto 

4. Kjell Pada 25.8.2007 

kartläggare/kartoittaja 

Tekniska verkets mätningsavd./ 

Teknisen viraston mittausosasto 

5. Marjut Honkaniemi, 1.12.2007 

löneräknare/palkanlaskija 

Personalbyrån/Henkilöstötoimisto 

6. Karlsson Sören, 24.10.2007 

chaufför/kuljettaja 

Tekniska verket/Kom.tekn.avd./ 

Tekninen virasto/Kunnallistekn.osasto 

7. Lehtimäki Eija, 1.11.2007 

städare/siivooja 

Itälä skola och Viktoria daghem/ 

Itälän koulu ja Viktoria päiväkoti 

8. Jehkonen Minna, 1.11.2007 


Musikhuset/Musiikkitalo 

9. Haka Minna, 1.11.2007 


Ristikari skola/Ristikarin koulu 

10. Yvonne Edfelt-Granroth, 1.11.2007 


Gymnasiet / Lukio 

- 22 -

- 23 -

God Jul! 

Hyvää Joulua! 

en 

ell julgröt 

.12 

Traditionell julgröt 

21.12 

kl 10.30-13.30 

på Tobaksmagasinet 

30-13.30 

smagasinet 

Perinteinen joulupuuro 

21.12 

klo 10.30-13.30 

Tupakkamakasiinilla 

Pirjö Salonen 

Perinteinen joulupuur 

21.12 

klo 10.30-13.30 

Tupakkamakasiinilla 

Pirjö Salonen 

Frågetävlingen 1/2007 Kilpailu 1/2007 Frågetävlingen 1/2007 Kilpailu 1/2007 

”Känner Du Din Stad?” / ”Tunnetko kaupunkisi?” 

De rätta svaren är följande: / Oikeat vastaukset: 

1. Yrkesskolan Optima/Ammattikoulu Optima 

2. Storgatan/Isokatu 

3. Vestersundsby/Vestersundinkylä 

4. Pinnonäsgatan/Pinnonäsinkatu 

5. Styrmansgatan-Alholmsgatan/Perämiehenkatu/Alholmankatu 

Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: / Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita: 

Sundman Anna-Pia 

Harjula Margita 

Tamminen Maila 

100 € köpkort/lahjakortti 



Grattis! 

Onnittelut! 

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) 

osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. 

Toivomme että ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa 

virhe soittamalla numeroon 785 1285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens 

tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför 

önskar vi att ni meddelar ifall vi skickar Staden- 

Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom 

att ringa 785 1285 (Rita Forsbacka). 

- 24 -

Henkilöstölehti 2-2007.indd - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?