Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki

More documents

Recommendations

Info

18 TAMPERE Sijaisvanhemmuus antaa paljon myös aikuiselle. Haastavat tilanteet kannustavat oppimaan uutta ja onnistuminen palkitsee, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. ARI JÄRVELÄ – Lapsen kanssa jokainen päivä on erilainen. Muutoksen näkeminen lapsessa palkitsee jo sinänsä, sanoo sijaisperheen isä ja Pirkanmaan sijaiskotiyhdistyksen puheenjohtaja Ari Salin. Ari Salin on ollut sijaisvanhempana 14 vuoden ajan. Tällä hetkellä ammatillisena sijaisperheenä toimivassa Salinin perheessä on sijoitettuna seitsemän 3– 17-vuotiasta lasta. Lisäksi perheessä on kolme biologista lasta, joista kaksi on aikuisia. – Sijaisvanhemmuus on elämäntapa. Se on myös yhteiskunnallisesti hyvin arvokasta työtä, Ari Salin toteaa. Ver taistukea sijaisvanhemmat löytävät halutessaan sijaisvanhempien omista järjestöistä ja keskinäisistä verkostoistaan. Työssä voi kehittyä esimerkiksi lukemalla kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta, Ari Salin kannustaa. Sijaisperheen arki kasvattaa vanhempaakin Joka lapsella omat tarpeensa Ylöjärveläisille Sari ja Tommi Kivirannalle sijaisperheen arki on vielä uusi asia. Kivirannat ovat olleet kolmen alle kouluikäisen tytön sijaisvanhempina viime keväästä saakka. Perheessä on myös kolme biologista lasta: 14- ja 16-vuotiaat tyttäret sekä 6-vuotias poika. – Vanhemmuus on saanut uusia ulottuvuuksia. Samoin kuin perheeseen syntyy uusi vauva, myös sijaislapsi ’syntyy’ perheeseen. Yhdessä sitten haetaan tapoja toimia ihmetellen ja hämmäs tellen, kuvailevat vanhemmat kokemuksiaan ensimmäisen kuukausien varrelta. Lastensuojelutyö on ollut pitkään lähellä pariskunnan sydäntä. Ajatus sijais perheeksi ryhtymisestä alkoi itää jo, kun biologiset tyttäret olivat pieniä. Lasten ja nuorten parissa tehty työ valmensi paria yhteiseen päätökseen, samoin tutuilta sijaisperheiltä saatu kannustus ja näiden kokemukset sijaisperheen arjesta. Asiaan valmistauduttiin tukima teri aalien avulla huolellisesti ja aiheesta keskusteltiin paljon perheen biologisten lasten kanssa. Kun aikaa oli runsaasti, nämä sopeutuivat muutoksiin ja uusien perheenjäsenien tulemiseen hyvin. Myös perheeseen sijoitetut lapset ovat kotiutuneet nopeasti. – Tärkeää on, että jokainen perheessä oleva lapsi on tasavertainen toisiinsa nähden. Kun lapsi jakaa vanhempansa ja kotinsa uusien perheenjäsenten kanssa, täytyy vanhempien huolehtia, että kaikki lapset saavat oman tilansa tässä kokonaisuudessa. Perheen jokaisella lapsella on omat tarpeensa, Kivirannat toteavat. Kaikkeen ei ole vastauksia Kolmen pienen lapsen tulo perheeseen tiesi Kivirantojen tapauksessa suurta elämänmuutosta, johon kuului muutto isompaan kotiin uudelle paikkakunnalle. Perheen äiti jatkaa työtään lastentarhanopettajana ja musiikkiterapeuttina, mutta isä irrottautui omasta päivätyöstään ja jäi kotiin lasten kanssa. Kivirannat halusivat lapsille arjen, jossa aikuinen on läsnä mahdollisimman paljon. Perheessä on todettu, että säännöllinen ja ennakoitava arki luo lapselle tasapainoisen kasvuympäristön. – Kysymyksiä satelee paljon, kaikkeen meillä ei ole vastauksia. Välillä itketään, välillä taas nauretaan. Syliä kulutetaan ja rajoja mittaillaan, vanhemmat sanovat. Sari ja Tommi Kiviranta korostavat, että vaikka ammattikasvattajan taustasta on ollut usean perheeseen sijoitetun lapsen kanssa heille hyötyä, sijaisvanhemmaksi voi hyvin ryhtyä myös ilman sitä. Teksti: Johanna Toivanen ARI JÄRVELÄ Tampere etsii uusia sijaisperheitä Tampereen seudun kunnissa tarvitaan kipeästi uusia sijaisperheitä. Sijaisperhetyötä koordinoiva Tampereen kaupungin asiakasohjausyksikkö Luotsi etsii parhaillaan perheitä erityisesti pitkäaikaiseen sijoitukseen yli 4- vuotiaille, sisaruksille tai erityistä hoitoa tarvitseville lapsille. Lähes 300 lasta tarvitsee vuosittain sijaishuoltopaikan Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Uusia sijaisperheitä etsitäänkin Tampereen seudulla jatkuvasti. Sijaisperheeksi voivat ryhtyä perheet, joiden omat asiat ja ihmissuhteet ovat kunnossa. Sijaisvanhemmilta edellytetään sitoutumista, halua ja kiinnostusta hoitaa ja kasvattaa perheeseen sijoitettua lasta. – Etsimme tavallisia perheitä: yhteistyökykyisiä, lapsirakkaita ja turvallisia koteja, kertoo vs. asiakasohjauksen päällikkö Hanna Harju-Virtanen Luotsista. – Sijaisperheitä on monenlaisia. Joissakin perheissä biologiset lapset ovat jo isoja tai lentäneet pesästä, joissakin perheissä biologiset lapset ovat vielä melko pieniä. Toisissa perheissä joko toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, toisissa taas sijaisvanhemmat jatkavat työssäkäyntiä lapsen sopeuduttua perheenjäseneksi, Hanna Harju- Virtanen kertoo. Sijaisperheenä voi toimia monella tavalla Sijaisperheitä tarvitaan erilaisiin tilanteisiin. Osa lapsista tulee perhehoitoon suunnitelmallisesti, osa kriisitilanteesta joko lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Osa lapsista käy sijaisperheessään tietyin välein, esimerkiksi viikonloppuina. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsi asuu sijaisperheessä tietyn ajanjakson. Pitkäaikaisessa sijoituksessa lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen toistaiseksi, jopa aikuisikään saakka. Osa sijaisperheistä toimii päi vystävänä sijaisperhee nä, joka on valmis ottamaan lapsen hoitoon kriisitilanteessa nopeasti ja jossa ainakin toinen vanhemmista on kotona. Ammatilli sissa sijaisperheis sä ainakin toisella vanhemmista on alalle soveltuva pohjakoulutus tai pitkäaikainen koke mus lasten kanssa tehdystä työstä. Ammatillisissa perheissä sijaishoidossa olevia lapsia voi olla enemmän ja heillä saattaa olla erityistä osaamista vaativia tarpeita. Perheestä sijaishuoltopaikan saavalla lapsella on oma sosiaalityöntekijä, joka seuraa hänen asioitaan ja tukee sijaisperhettä omalla asiantuntemuksellaan. Lapsella on myös oikeus tavata sukulaisiaan ja muita läheisiä ihmisiään. Sijaisperheet saavat valmennuksen tehtävään. Perheille järjestetään tarvittaessa myös työnohjausta ja jatkokoulutusta. Perheet saavat työstään palkkion ja kulukorvauksen. Tampereen kaupungin asiakasohjausyksikkö Luotsi tuottaa perhehoidon palveluita Tampereen lisäksi myös 11 lähiseudun kunnalle. Luotsin tehtävänä on muun muassa hankkia keskitetysti lastensuojelun alueellaan tarvitsemat sijaishuoltopaikat. Suurin osa sijaisperheistä on Pirkanmaan alueelta, mutta tehtävään voi hakeutua kauempaakin. Tavallisia perheitä etsitään Kivirannan perheessä luotetaan arjen perusasioihin. Perheen isä Tommi Kiviranta toteaa, että lasten kanssa tarvitaan ennen kaikkea yhteisiä ruokahetkiä, iltasatuja, syliä ja leikkimistä. Eräs kotia kaipaava pikkupoika ilmoitti sosiaalityöntekijän haas tat telussa toivovansa kotiin, jossa on ainakin “kirahvi ja leijona”. Sijaisperheiksi ei kuitenkaan etsi tä mitään erikoista, vaan normaa leja yhteistyökykyisiä, lapsiystävällisiä ja turvallisia koteja. Lähes 300 lasta tarvitsee vuo sit tain sijaishuoltopaikan Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Oletko kiinnostunut sijais vanhemmaksi ryhtymisestä? Ota yhteyttä Luotsiin joko puhelimitse (03) 5657 5403 tai sähköpostitse osoitteella luotsi@tampere.fi. Lisätietoja sijaisperheeksi hakeutumisesta löydät myös internet-sivuilta osoitteesta www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/sijaishuolto/perhehoito/rekrytointi
TAMPERE 19 Rulla on Tampereella toimiva Lastenkulttuurikeskus Rulla muutti vuoden vaihteessa uusiin tiloihin. Rulla sijaitsee nyt Finlaysonin alueella Kuusvooninkinenrakennuksen siipiosassa. Koska uudet tilat ovat katutasolla, Rullaan on entistä helpompi tulla myös lastenrattaiden ja pyörätuolien kanssa. Rullan vaihtuvissa näyttelyissä on esillä lasten omia töitä tai ammattilaisten lapsille tekemiä teoksia. Näyttelytoiminnan lisäksi Rullassa on työpajoja ja muuta ohjelmaa. Rulla on myös Taidekaari-hankkeen näyttely- sekä toimintapaikka. Lapset voivat saada ensimmäisen kosketuksen kuvataiteeseen, nukketeatteriin, musiikkiin ja muihin taiteenlajeihin turvallisesti Rullassa, jossa oma tekeminen on tärkeä osa toimintaa. Puiseva Puu kasvaa Rullassa kutsuen lapsia tekemään uusia asukkaita oksilleen. Loistava Lohikäärme puolestaan komistuu lasten tekemistä uusista suomuista. Nukketeatterinuket kurkistelevat kävijöitä korkeuksistaan. Rullasta löytyy myös erityisesti vauvoille ja taaperoille rakennettu Vedenalainen valtakunta, jossa elää monenlaisia olioita ja merenpohjan mönkijöitä. Äänimaailma johdattaa salaperäiseen merenalaiseen maailmaan, ja esineisiinkin saa koskea. lasten oma taidepaikka Rullan näyttelyt pyritään toteuttamaan siten, että niistä voi nauttia monella aistilla. Ohjaaja on apuna johdattelemassa näyttelyn teemoihin ja työpajan toimintoihin. Toiminta on pääosin maksutonta, ja maksullisessakin toiminnassa lippuhinnat pyritään pitämään matalina. Maaliskuussa Rullaan rantautuu ranskalainen sarjakuvasankari Asterix ystävineen. Silloin on luvassa monenlaista tekemistä ja kokemista. Kevään näyttelysarjan päättää Näpsä Käsityökoulun näyttely. Rulla on toiminut vuodesta 2005 lähtien ja sen toiminnasta vastaa Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Rulla on osa lasten ja nuorten palveluita, jotka on tarkoitettu kaikille tamperelaisille. Rullaan ovat tervetulleita lapsiperheet, kummit, mummot ja vaarit sekä päiväkoti-, koulu- ja harrasteryhmät. Rulla on avoinna tiistaista perjantaihin klo 9–14 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–16. TEEMU KESKINEN Galleri Emil Vanha kirjastotalo, Keskustori 4 Näyttelyt: –27.2. PARA-ryhmä,Tartto Viron parhaat surrealistit: Ilmar Malin, Leonhard Lapin, Vello Vinn, Enn Tegova 6.3.–22.3. Ranskalaisen kulttuuriviikon valokuvanäyttely 27.3.–19.4. GANGARTEN go your gait! part6_exchange Linz in the rhythmic mirror of its Partner and Friendship Cities katrinem 24.4.–10.5. Elwa Molinin valokuvanäyttely – Yli puolivuosisataa tanssin lumoissa, Sisä-Suomen Tanssin aluekeskus Vapriikissa hieno näyttelyvuosi Vapriikki tarjoaa tänä vuonna monia mielenkiintoisia näyttelyitä. Helmikuun alussa avattiin perheille suunnattu Aika leikkiä -näyttely, huhtikuussa hemmotellaan jääkiekon ystäviä uudistuneella Jääkiekkomuseolla ja syksyllä saadaan uusi Tampereen historiaa valottava näyttely. Kesäkuussa Vapriikissa avautuu laaja Pohjois-Amerikan intiaaneista kertova näyttely Sitting Bull. Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita -näyttely tuo esille Nukkemuseon pitkään piilossa olleet esineet. MARIKA TAMMINEN / VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Näyttely on suunnattu perheille ja lapsille ja sen esineistö pohjautuu pääasiassa Haiharan museosäätiön leikkikalukokoelmaan. Näyttelyssä sijansa saavat sekä ulko- että kotimaiset, vanhat ja uudet leikkikalut, joilla suomalaislapset ovat vuosikymmenien saatossa leikkineet. Mukana on myös Rakkaat lelut -osio, jossa koviakin kokeneet lelut saavat mahdollisuuden kertoa koskettavat tarinansa. Ja näyttelyssä voi myös oikeasti leikkiä. Suomen Jääkiekkomuseo siirtyy uusiin ja laajempiin näyttelytiloihin museokeskus Vapriikin sisällä. Näyttely kertoo suomalaisen jääkiekon historian useiden lajin olemusta avaavien teemakokonaisuuksien kautta. Kesäkuussa avataan Varpiikin toistaiseksi suurin erikoisnäyttely Sitting Bull. Näyttelyssä esitellään preeriaintiaanien elämää vuodesta 1830 aina tähän päivään saakka. Lakota-sioux-heimon intiaanipäällikkö Istuva Härkä on aikansa tunnetuimpia intiaaneja. Noin 180 Yhdysvalloista ja eri puolilta Eurooppaa tuotua alkuperäisesinettä – joiden joukossa on myös Istuvan Härän henkilökohtaisia esineitä – kertovat elävästi päällikön henkilöhistoriasta sekä lakota-sioux-heimon menneisyydestä ja nykyisyydestä. Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelmisto Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureista ja laajemminkin Pohjois-Amerikan historiasta. Pohjois-Amerikka on teemana myös monissa muissa kulttuurilaitoksissa vuoden 2009 aikana. Loppuvuodesta Vapriikissa on luvassa Tampereen 230-vuotisjuhlavuoden näyttely: Tammerkoski. Museokeskus Vapriikki Avoinna ti, to–su kello 10–18, ke kello 11–20, ma suljettu Alaverstaanraitti 5, Tampere Tampellan alue www.tampere.fi/vapriikki 15.5.–5.6. Edvine Larssen, Kjersti Berg, Markus Lantto, Solveig Birna, Sigrid Laugsand, Vigdis Haugtrø, Maja Nilsen, Trondheim 12.6.–3.7. Valokuvanäyttely, Olomouc 7.7.–31.8. Unipointin kesänäyttelyt Avoinna: ma–pe kello 10–18 la–su kello 11–17 kesä–elokuussa viikonloppuisin suljettu Lisätietoja: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, puh. (03) 5656 6137, kulttuuri@tampere.fi, www.tampere.fi/kulttuuri Vuoden nuori taiteilija Tampereen taidemuseossa Vuoden 2009 nuori taitelija on Hannu Karjalainen, jonka näyttely on esillä Tampereen taidemuseossa 28.2.–5.4.2009. Hannu Karjalainen & Kuriositeetteja omasta kokoelmasta -näyttelyssä on esillä taiteilijan töitä muotokuvista videoteoksiin. Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, Tampere puhelin 5656 6577 Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18 www.tampere.fi/taidemuseo Vuoden nuori taiteilija 2009 Hannu Karjalainen Naisasiaa, Vietnamia ja kuohuvaa 60-lukua Tampereen elokuvajuhlia vietetään 4.–8.maaliskuuta 2009. Juhlien ohjelmistossa on naisasiaa, Vietnamia ja kuohuvaa 60-lukua. Naistekijät ovat vahvasti esillä, sillä Terra Femina sisältää 2000-luvulla valmistuneita elokuvia, jotka ovat feministisiä, humoristisia, kepeitä ja kipeitä puheenvuoroja naisten elämästä. Vietnam. Nyt. lähestyy Aasian heräävää tiikeriä elokuvamaana viiden näytöksen voimin. Luvassa on laaja kokonaisuus harvoin esillä olevia vietnamilaisia animaatioita, lyhytelokuvia ja dokumenttielokuvia aina 1960-luvulta tähän päivään. 60- lukuun palataan ohjelmistokokonaisuudessa MoMA. Siinä nähdään Andy Warholin elokuvia sekä harvinaisia amerikkalaisia lyhytelokuvia vuosilta 1905–1986. Muun muassa näitä on tarjolla tämän vuoden elokuvajuhlien monipuolisessa ohjelmistossa. Tampereen elokuvajuhlat Tullikamarin aukio 2, Tampere puh (03) 223 5681 arkisin kello 9–16 www.tamperefilmfestival.fi/
Page 1 and 2: Julkinen tiedote, jaetaan TAMPERE j
Page 3 and 4: TAMPERE 3 Kaupunkilaisten peruspalv
Page 5 and 6: TAMPERE 5 Aurinkovoimalla kulkevia
Page 7 and 8: TAMPERE 7 Euroopan nuoret kisaavat
Page 9 and 10: TAMPERE 9 Kaavoituskatsaus - ota ta
Page 11 and 12: TAMPERE 11 Kaavoituskatsaus 2009 10
Page 13 and 14: TAMPERE 13 ARI JÄRVELÄ Uudet opas
Page 15 and 16: Viheralueiden suunnittelu aloitetaa
Page 17: TAMPERE 17 80-vuotiaille tarjotaan

Tampere-lehti 1/2009 - Tampereen kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?