Toimintakertomus 2008 [pdf, 5,7 mt] - MTK

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Kolmivuotinen TEHO-hanke käynnistyi alkuvuoden
aikana, kun koordinaattori ja suunnittelijat aloittivat
tehtävissään. Hanketta markkinoitiin aktiivisesti tiloille,
ja vuoden lopussa mukana oli 113 tilaa. TEHO tiedotti
ja osallistui erilaisiin tilaisuuksiin aktiivisesti sekä aloitti
yhteistyön useiden eri tahojen kanssa. Hankkeen toteutuksesta
vastaavat MTK-Varsinais-Suomi, MTK-Satakunta
ja Lounais-Suomen ympäristökeskus. Hankkeen
rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä
ympäristöministeriö.
Henkilöstö ja ohjausryhmät
Hankkeen koordinaattorina toimii Airi Kulmala ja
suunnittelijoina Anu Lillunen, Kimmo Rasa ja Sami Talola.
Erkki Mäkelä toimi suunnittelijana kuukauden ajan
touko-kesäkuussa. Eriika Lundström toimi suunnittelijana
loppuvuonna kahden kuukauden ajan. MTK-Satakunta
palkkasi suunnittelija Anne Sopan töihin 1.9. TE-
HO-hanke ostaa MTK-Satakunnalta Sopan työpanosta
erityisesti ravinnetaselaskentaan. Pyhäjärvi-instituutilta
ostettiin suunnittelijatyötä tilakäynteihin Pyhäjoen
alueella.
Hankkeen valtakunnallinen ohjausryhmä piti kolme
ja alueellinen ohjausryhmä neljä kokousta. Lisäksi
kohdealueryhmät (Aurajoki, Eurajoki, Vakka-Suomi ja
Kaakkois-Satakunta) kokoontuivat yhteensä kuusi kertaa.
Hankkeen tilat, kokeilutoiminta ja
veden laadun seuranta
Hankkeessa oli mukana vuoden 2008 lopussa 113
tilaa, joista 63 % oli Varsinais-Suomesta ja 37 % Satakunnasta.
Ensimmäinen kartoittava tilakäynti tehtiin
53 tilalle.
tilalla. Lisäksi hanke testasi kolmea erilasta liukoisen
typen pikamääritysmenetelmää.
Tiloille aloitettiin suojavyöhykesuunnitelmien laadinta
sekä avustettiin kosteikoiden suunnittelussa. Lohkokohtaisten
ravinnetaseiden laskenta käynnistyi loppuvuonna
2008. TEHO seurasi hetkellistä veden laatua
seitsemällä kosteikolla sekä muutamissa salaojaja
säätösalaojavesissä.
Tiedotus ja tapahtumat
TEHO järjesti tiedotustilaisuuden 2.10. Liedossa ja
Kiukaisissa Peltomaan laatutestin merkeissä. TEHOhanke
kirjoitti itse 20 artikkelia, joista kolme ilmestyi jo
loppuvuodesta 2007. Lisäksi lehdistö kirjoitti TEHO:sta
useita artikkeleita, ja hankkeesta kerrottiin sähköisissä
tiedotusvälineissä. TEHO:n on omat internetsivut
(www.ymparisto.fi/teho) avattiin toukokuussa. Hankkeen
tiedotteita jaettiin viljelijöille erilaisissa tilaisuuksissa.
Lisäksi esimerkiksi kuntien maaseutuasiamiehet
välittivät aktiivisesti tietoa hankkeesta. TEHO-tiloille lähetettiin
yksi viljelijäkirje.
TEHO-hanke järjesti maaliskuussa 2008 kolme erityisympäristötukikoulutustilaisuutta
(Laitila, Säkylä,
Pöytyä). Syyskuussa järjestettiin Tarmokas-hankkeen
kanssa Laitilassa kolmeen uuteen erityisympäristötukimuotoon
keskittyvä koulutustilaisuus. Lokakuussa järjestettiin
Tehoa luomuun, huomisen luomuviljely -koulutuspäivä
Yläneellä.
Hankkeessa kokeiltiin yhdellä tilalla Kemiran lannan
separointi- ja käsittely-yksikköä. Eräällä tilalla testattiin
raakalantaa ja biokaasuprosessin läpikäynyttä lantaa
sekä niiden erilaisia levitystekniikoita ohralohkolla. Lisäksi
käynnistettiin täsmäviljelykokeilu ja ravinnekuormituksen
tehostettu vähentäminen -erityisympäristötukitoimenpiteen
vaikutuksen seuranta. Yhteistyössä Yara
Suomi Oy:n kanssa perustettiin kokeilulohkoja, joilla
selvitetään kipsin käyttöä liukoisen fosforin pidättäjänä.
Myös jaloittelutarhan valumavesien käsittelyyn
sopivan menetelmän etsintä aloitettiin. Lisäksi TEHO
avusti MTT:n tutkijoita perustamaan kokeen, jossa seurataan
kasvunsääteiden ja fungisidien vaikutusta olkien
hajoamiseen suorakylvöä käytettäessä
Hanke otti maanäytteitä mm. suorakylvöpelloilta
sekä suojavyöhykkeiltä, joissa on tutkimuksissa havaittu
erityisesti fosforin kertymistä maan pintaosiin, jolloin
fosforin huuhtoutumisriski kasvaa. Hanke teetti lanta-analyysit
kokeiluista, joissa käytettiin lantaa. Lisäksi
TEHO tarjosi hankkeessa mukana oleville kotieläintiloille
yhden maksuttoman peruslanta-analyysin täydennettynä
vesiliukoisen fosforin määrityksellä. Maan
rakennetta selvittäviä Peltomaan laatutestejä tehtiin 8
27