jänkäviesti - MTK
18.10.2014 • Views
Share Embed Flag

jänkäviesti - MTK

jänkäviesti - MTK

jänkäviesti - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mtk.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

MAATALOUSTUOTTAJAIN LAPIN LIITON JÄRJESTÖLEHTI 2010<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Vaalit 2011 s. 6<br />

Poromäärä<br />

puhuttaa s. 8<br />

Maatalousyrittäjä<br />

on orjapiiskuri s. 11<br />

Muista vakuuttaa<br />

myös itsesi! s. 14<br />

Lähiruoka<br />

matkailussa s. 20

2 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

3<br />

Pääkirjoitus<br />

Suomalaista vaalirahaa<br />

Taas lähestyy se aika, jolloin<br />

moni näkyvä maakunnan<br />

vaikuttaja haluaa<br />

olla kaveri. En pane sitä<br />

pahakseni, kavereita tarvitaan<br />

paljon, jos mielii<br />

kansanedustajaksi. Mikä<br />

siihen houkuttelee? Pitkä<br />

kunnallispoliittinen ura,<br />

halu vaikuttaa oman maakunnan<br />

asioihin vai oma<br />

kunnianhimo? Asettaa<br />

itsensä kaiken kansan arvioitavaksi,<br />

tietäen että kaapit<br />

pengotaan. Takana on se<br />

aika, jolloin yksityiselämä<br />

oli omaa. Amerikkalainen<br />

malli, jossa vaalikamppailua<br />

käy koko suku, eikä<br />

sekään vielä riitä, vaan<br />

mukana on myös entisten<br />

tyttöystävien suvut. ”Melkein<br />

vävy” on paras ehdokas<br />

tai sitten ”munapää.”<br />

Varmasti kokemus kunnan<br />

ja maakunnan päätöksenteossa<br />

avaa näkymiä myös<br />

valtakunnan politiikkaan.<br />

Ja monella olisi vielä paljon<br />

annettavaa. Yhteisten<br />

asioiden hoitaminen on<br />

joillekin kunnia-asia ja<br />

velvollisuus. Se on hienoa,<br />

heitä tarvitaan.<br />

Juhani Lampela<br />

Vaaliteemat ovat vuosien<br />

aikana muuttuneet<br />

huomattavasti. En kaipaa<br />

aikaa, jolloin syyllistettiin<br />

yksi elinkeino ruuan<br />

hinnasta. Television vaaliväittelyissä<br />

päädyttiin<br />

aina samaan lopputulokseen,<br />

”tapa talonpoika päivässä.”<br />

Liittyminen Euroopan<br />

Unioniin 1995 lopetti<br />

syyllistämisen ruuan kalleudesta.<br />

Eurooppalainen<br />

maatalouspolitiikka on niin<br />

monimutkaista, ettei siitä<br />

ole kotimaisen vaalipolitiikan<br />

syömähampaaksi.<br />

Tämän päivän vaaliteemat<br />

keskittyvät talouspolitiikkaan<br />

ja siihen onko tulipalo<br />

(lama) sammutettu oikein.<br />

Kuntien yhdistämiset ja<br />

peruspalvelujen järjestäminen<br />

isommissa yksiköissä<br />

nousevat varmasti vaaliväittelyjen<br />

ykkösaiheiksi.<br />

Viime vaalien muistoksi<br />

jäivät vaalirahasotkut, joiden<br />

selvittely puolueesta<br />

riippumatta on vielä kesken<br />

ja kauan. Selvää on vain<br />

se, että epäillyt on tuomittu<br />

median toimesta. Kuinka<br />

sitten nämä vaalikilvoittelut<br />

voidaan rahoittaa?<br />

Parin entisen idän traktorin<br />

suuruinen vaalibudjetti<br />

ammottaa tyhjyyttään, jos<br />

perämetsissä humisee vain<br />

muutamat siemenpuut.<br />

Kaikilla ehdokkailla ei ole<br />

myytävää omaisuutta, eikä<br />

rikkaita setiä tai perittäviä<br />

tätejä. Nykyinen asetelma<br />

ei ole lainkaan tasapuolinen<br />

uuden ja vanhan ehdokkaan<br />

välillä. Kuinka on<br />

mahdollista saada kasvot<br />

tutuksi suurelle väelle, kun<br />

vaalirahoitus on romahdutettu?<br />

Vai pitääkö kaikkien<br />

uusien ehdokkaiden olla<br />

urheilijoita, missejä tai tvvisailujen<br />

voittajia?<br />

Olisiko meillä Suomessa<br />

aika muuttaa valintamenetelmiä?<br />

Ruotsissa<br />

valta on puolueilla ja puolue<br />

tekee listat alueittain.<br />

Ehdokkaan tehtäväksi jää<br />

kilvoitella listan yläpäähän.<br />

Valtaosan vaalityöstä<br />

tekee puolue, ehdokkaan<br />

oma taloudellinen panos<br />

jää vähäiseksi. Sopisiko<br />

meille suomalaisille se, että<br />

kansanedustajat olisivat<br />

tarkoin puolueen valitsemia<br />

ja juuri puolueelle sopivia<br />

henkilöitä? Vaalirahat ovat<br />

siis puolueiden hallussa.<br />

Muita esimerkkejä erilaisista<br />

vaalijärjestelmistä<br />

löytyy entisen Neuvostoliiton<br />

takamailta, missä vaalien<br />

lopputulos on selvä jo<br />

viikkoja ennen äänestystä.<br />

Ainoa jännitys on siinä,<br />

mikä on äänestys %, yli<br />

sadan vai alle? Näennäistä<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

demokratiaa löytyy Persianlahden<br />

ympäriltä. Lahjonta<br />

on siellä rikoksista<br />

pienimpiä. Lopputuloksen<br />

on sovittava vallassa olevalle<br />

hallinnolle.<br />

Suomalaisen demokratian<br />

suurin uhka on<br />

välinpitämättömyys. Onko<br />

kansanvalta todellista, jos<br />

äänestysprosentti on alle<br />

50? Arvostus suomalaista<br />

parlamentarismia kohtaan<br />

on heikentynyt, mutta vain<br />

suomalaisten silmissä! Jo<br />

viime vuosisadan alussa<br />

luotu järjestelmä on esimerkkinä<br />

monille uusille<br />

valtioille, missä hallintoa<br />

vasta luodaan. Meneekö<br />

meillä Suomessa kuitenkin<br />

niin hyvin, että emme koe<br />

äänestämistä ehdottoman<br />

tärkeäksi? Onko meille<br />

aivan sama, ettei Eduskunnassa<br />

ole maaseudun<br />

puolestapuhujia?<br />

Kohdistankin loppusanat<br />

kansanedustajaehdokkaille<br />

Sanan voimalla tupailtoihin<br />

itse leivottujen pullien<br />

kera! – siinä eväät<br />

Arkadianmäelle!<br />

Juhani Lampela<br />

puheenjohtaja<br />

Tuottajayhdistys on <strong>MTK</strong>:n selkäranka<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Kaija Kinnunen<br />

Suurelle yleisölle <strong>MTK</strong><br />

näyttäytyy Helsingissä<br />

toimivana etujärjestönä,<br />

joka edistää jäsentensä<br />

taloudellista ja sosiaalista<br />

hyvinvointia. Järjestölle<br />

kasvot antaa puheenjohtaja<br />

Juha Marttila ja silloin<br />

tällöin esiin nousee<br />

myös muita keskusliiton<br />

toimihenkilöitä. Tässä on<br />

kuitenkin totuudesta vain<br />

toinen puoli, jos sitäkään.<br />

Keskusliiton toimintaa<br />

yhtään väheksymättä voi<br />

todeta, että koko toimintamme<br />

pohjautuu aktiivisiin,<br />

paikallisesti toimiviin<br />

tuottajayhdistyksiin.<br />

P e r u s a j a t u k s e n s a<br />

mukaisesti <strong>MTK</strong> tarjoaa<br />

jäsenilleen edunvalvontaa,<br />

jäsenetuja ja yhteisöllistä<br />

toimintaa. Järjestön kolmen<br />

eri toimijatason – keskusliiton,<br />

tuottajaliittojen<br />

ja tuottajayhdistysten –<br />

kesken työnjako on selvä,<br />

jokainen hoitakoon oman<br />

osuutensa. Keskusliitto<br />

vastaa valtakunnallisesta ja<br />

kansainvälisestä kentästä,<br />

tuottajaliitto maakunnallisesta<br />

ja tuottajayhdistys<br />

paikallisesta.<br />

Kuinkahan moni jäsen<br />

todella tiedostaa tuottajayhdistyksen<br />

edunvalvontakentän<br />

laajuuden?<br />

Seuraahan tuottajayhdistys<br />

omalla alueellaan ainakin<br />

maankäyttöä ja kaavoitusta,<br />

ympäristömääräyksiä,<br />

suojeluasioita, rakentamisohjeita,<br />

lomitusta,<br />

työterveyshuoltoa, kunnan<br />

elinkeinopolitiikkaa sekä<br />

palvelurakenteeseen, liikenteeseen<br />

ja infrastruktuuriin<br />

liittyviä kysymyksiä. Ja<br />

kun vastaan tulee asioita,<br />

jotka selvästi vaikuttavat<br />

jäsenistön etuihin, niihin<br />

myös puututaan ja vaikutetaan.<br />

Tämän lisäksi panoksia<br />

pannaan tiedottamiseen<br />

ja kuluttajatyöhön.<br />

Tuon hengästyttävän<br />

edunvalvontalistan lisäksi<br />

tuottajayhdistys tarjoaa<br />

jäsenilleen myös yhteisöllistä<br />

toimintaa. Kahdesti<br />

vuodessa pidettävien sääntömääräisten<br />

kokousten<br />

lisäksi yhdistykset järjestävät<br />

erilaisia tapahtumia,<br />

tempauksia ja retkiä. Osa<br />

näistä tähtää ammattitaidon<br />

kehittämiseen, osassa<br />

tavoitteena on puhtaasti<br />

mielen virkistäminen.<br />

Viime vuonna tehdyn<br />

jäsentutkimuksen mukaan<br />

kaksi kolmesta viljelijäjäsenestä<br />

oli viimeisen<br />

vuoden aikana osallistunut<br />

johonkin tuottajayhdistyksen<br />

tai -liiton järjestämään<br />

tilaisuuteen. Aktiivisesti<br />

toimintaan osallistuneet olivat<br />

myös selvästi tyytyväisempiä<br />

<strong>MTK</strong>:n toimintaan<br />

kuin passiivijäsenet. Osallistuminen<br />

siis kannattaa!<br />

Tuottaja- ja metsäpuolen<br />

yhdistyksille ja liitoille<br />

tehdyn kyselyn tulosten<br />

mukaan merkittävimmät<br />

toimintamme tulevaisuuden<br />

haasteet liittyvät<br />

jäsenpohjaan, talouteen ja<br />

jäsenten tyytyväisyyteen<br />

toimintaamme kohtaan.<br />

Erityisesti esiin nousi huoli<br />

nuorten kiinnostuksesta<br />

järjestötoimintaan sekä<br />

pula aktiivisista luottamushenkilöistä.<br />

Jäsenmäärän<br />

vähentymisen myötä myös<br />

yhdistyksen taloudelliset<br />

resurssit rajoittavat yhdistysten<br />

toimintaa.<br />

Kannustan kaikkia<br />

mukaan oman tuottajayhdistyksen<br />

toimintaan. Työ<br />

on monipuolista ja palkitsevaa.<br />

Kun toimijoita<br />

on mukana riittävästi, ei<br />

työmäärä henkeä kohden<br />

muodostu kohtuuttomaksi.<br />

Toiminnan muodot ja kanavat<br />

voidaan rakentaa sellaisiksi,<br />

että ne aidosti kiinnostavat<br />

jäsenistöä, vain<br />

mielikuvitus on rajana!<br />

Älä unohda hyödyntää<br />

jäsenetuja!<br />

Edunvalvonnan ja järjestötoiminnan<br />

lisäksi <strong>MTK</strong><br />

tarjoaa jäsenilleen laajan<br />

valikoiman jäsenetuja.<br />

Lista eduista on luettavissa<br />

kevään <strong>MTK</strong>-Viestin<br />

jäsennumerosta tai <strong>MTK</strong>:n<br />

nettisivuilta www.mtk.fi/<br />

jasenedut. Jäsenetulista täydentyy<br />

pitkin vuotta, joten<br />

sitä kannattaa seurata, sillä<br />

näillä voi vuoden aikana<br />

säästää pitkän pennin!<br />

Uutuutena tämän talven<br />

aikana on tulossa Ekokemiltä<br />

kaikkien muovijätteiden<br />

noutopalvelua ympäri<br />

vuoden jäsenetuhintaan.<br />

Tavataan tuottajayhdistysten<br />

syyskokouksissa!<br />

Kaija Kinnunen<br />

toiminnanjohtaja<br />

<strong>MTK</strong>:n ja SLC:n jäsenille<br />

SÄHKÖNHANKINTA SUUROSTAJAN EDUILLA!<br />

SÄHKÖN YHTEISHANKINTA ON JÄRKIVALINTA<br />

• Edullinen sähkönhinta<br />

• Suurostajan edut<br />

• Sähkönhankinta alan suurimman<br />

asiantuntijan hoidossa<br />

• Mukana jo satoja maatalousyrittäjiä<br />

Tee sopimus ja säästä sähkökuluissa!<br />

Liity osoitteessa www.skapatenergia.fi/mtk tai<br />

www.skapatenergia.fi/slc tai soita asiakaspalveluumme 020 7414 110.<br />

Skapat Energia on puolueeton ja luotettava sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden<br />

ammattilainen, joka toimii maatalouden, teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina<br />

energia-asioissa. Vuodesta 1998 toiminut Skapat Energia on suurin suomalainen<br />

sähkönhankinnan asiantuntijayritys.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Säästökohde<br />

Säästökohde<br />

Tarjoukset<br />

Tarjoukset<br />

puunostajilta<br />

puunostajilta<br />

Puunkorjuu<br />

Puunkorjuu<br />

”Metsässä on magiaa!”<br />

Minna Kauppi<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi Jänkäviesti<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin järjestölehti<br />

Painosmäärä: 2000 kpl<br />

Paperi: Galerie Volume 100 g<br />

(PEFC-sertifioitu)<br />

Julkaisija<br />

Maataloustuottajain<br />

Lapin Liitto <strong>MTK</strong>-Lappi ry<br />

Ukkoherrantie 15 A 2<br />

96100 Rovaniemi<br />

Päätoimittaja<br />

Kaija Kinnunen<br />

puh. 0400 397 336<br />

lappi@mtk.fi<br />

Toimitus ja taitto<br />

Focus Flow Oy, Rovaniemi<br />

asiakaspalvelu@focus.fi<br />

Painopaikka<br />

Painotalo Suomenmaa, Oulu<br />

Korjuunvalvonta<br />

Korjuunvalvonta<br />

Ennakkoraivaus<br />

Ennakkoraivaus<br />

Suunnittele puukauppa<br />

Suunnista metsänhoitoyhdistykseen<br />

Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suunnittelet<br />

puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja<br />

valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys<br />

metsänhoitoyhdistys<br />

Käänny palvelee kaikissa metsänhoitoyhdistyksen käyttöön, hoitoon ja suojeluun puoleen, kun suunnittelet<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja<br />

valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys<br />

palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA<br />

Case IH ja New Holland -traktorit<br />

www.lappitraktori.fi<br />

Rovaniemi<br />

Paljetie 3<br />

96300 Rovaniemi<br />

Konemyynti 0400-287163<br />

Varaosat 0400-368364<br />

Fax. 016-317722<br />

LappiTraktori<br />

Keminmaa<br />

Teollisuuskylänraitti 27<br />

94450 Keminmaa<br />

Konemyynti 040-7708461<br />

Varaosat 040-8096088<br />

Fax. 016-280033

4 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

5<br />

Juha Marttila on pienten puolella<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Kukkia ja kurkkuja<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Juha Marttilan mielestä pieniä tuottajia ei saa unohtaa<br />

Juha Marttilalla on takanaan<br />

ensimmäinen vuosi <strong>MTK</strong>:n<br />

puheenjohtajana. Kiirettä<br />

on pitänyt, mutta Marttila<br />

on ehtinyt viettää aikaansa<br />

myös kotitilallaan Simossa.<br />

<strong>MTK</strong> on ollut vuoden aikana<br />

taas monessa mukana ja tällä<br />

hetkellä puheenjohtajaa mietityttää<br />

muun muassa tuleva<br />

Euroopan unionin maatalouspolitiikan<br />

uudistus.<br />

<strong>MTK</strong>:ssa on menty nyt<br />

vuosi uuden strategian<br />

mukaan ja samaan aikaan<br />

on avattu keskustelu järjestön<br />

rakenteesta. Tarkoituksena<br />

on pohtia, millainen<br />

järjestön rakenteen<br />

tulisi olla tulevaisuudessa<br />

sekä millä tavalla saataisiin<br />

lisää mahdollisuuksia<br />

toimintaan paikallistasolla.<br />

Maaseudun elinkeinot<br />

kun ovat tänä päivänä<br />

paljon monimuotoisempia<br />

kuin esimerkiksi<br />

1980-luvulla. “Ennen on<br />

voinut puhua tyypillisistä<br />

suomalaisista maatiloista.<br />

Nykyään maaseudulla on<br />

paljon uusia elinkeinoja<br />

perinteisten maito- ja<br />

lihatuotannon lisäksi. On<br />

matkailua, ruoanjalostusta,<br />

koneyrittäjyyttä ja<br />

hoivayrittäjyyttä” Marttila<br />

luettelee.<br />

Maaseutuyrittämiseen<br />

liittyvien haasteiden lisäksi<br />

pohditaan myös metsäpuolen<br />

edunvalvontaa. “Metsänomistajat<br />

ovat usein<br />

kaupunkilaisia, eikä heillä<br />

ole linkkiä maatalouteen”<br />

Marttila selittää. Mietinnön<br />

olisi tarkoitus valmistua<br />

KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ<br />

vuoden 2012 liittokokoukseen<br />

mennessä.<br />

EU:n maatalouspolitiikan<br />

uudistus<br />

mietityttää<br />

<strong>MTK</strong>:n väen ajatuksissa on<br />

tällä hetkellä useitakin tärkeitä<br />

asioita. Yksi niistä on<br />

tuleva Euroopan unionin<br />

maatalouspolitiikan uudistus.<br />

“Vuoden 2014 uudistus<br />

tulee olemaan todella suuri,<br />

mutta EU:n tulevaisuus<br />

laajemminkin ja EU:n suhtautuminen<br />

metsätalouteen<br />

mietityttävät myös” Marttila<br />

pohtii.<br />

Esimerkiksi kiintiöiden<br />

poistot tulevat varmasti vaikuttamaan<br />

Pohjois-Suomen<br />

maidontuotantoon. “Se tulee<br />

olemaan iso haaste” Marttila<br />

myöntää. “Kun suuremmat<br />

ja tehokkaammat maat<br />

alkavat tuottaa markkinoille<br />

lisää maitoa, paineet kohdistuvat<br />

varmasti hintaan”<br />

Marttila toteaa. Toisaalta<br />

hän näkee asiassa positiivisiakin<br />

puolia: “Maitosektori<br />

on siitä hyvä, että Euroopan<br />

päässä on paljon mahdollisuuksia<br />

kasvattaa maitotuotteiden<br />

kulutusta. Se<br />

vaatii tietysti uusia ja laadukkaita<br />

tuotteita. Esimerkiksi<br />

laktoosittomat tuotteet<br />

ovat avanneet täysin uuden<br />

maailman niille, jotka ovat<br />

jo luulleet joutuvansa luopumaan<br />

maitotuotteiden<br />

käytöstä” hän sanoo. Marttilan<br />

mielestä vientimahdollisuuksia<br />

on kiitettävästi.<br />

“Joskushan voidaan vielä<br />

olla sellaisessa tilanteessa,<br />

että maitotuotteet viedään<br />

käsistä ulkomaille” hän<br />

pohdiskelee.<br />

EU:n maatalouspolitiikan<br />

uudistuksen ohella<br />

toinen suuri teema tällä<br />

hetkellä on seuraavat<br />

eduskuntavaalit. Eduskuntavaaleihin<br />

kulminoituu<br />

keskeiset kotimaan politiikan<br />

kysymykset, kuten<br />

julkisen talouden tilanne.<br />

Juha Marttila miettii, mistä<br />

löydettäisiin kasvun eväät<br />

Suomelle tulevaisuudessa.<br />

“Rohkea asennoituminen<br />

biotalouden ja vihreän<br />

kasvun kanssa on tärkeää,<br />

sillä juuri niistä voisi löytyä<br />

tulevaisuuden avaimia”<br />

hän sanoo.<br />

Myös pienet tuotantoyksiköt<br />

tärkeitä<br />

Yksi isoista kysymyksistä<br />

on jatkuvaan maatilojen<br />

harvenemiseen liittyvät<br />

haasteet. Useimmilta<br />

tiloilta on pitkät matkat<br />

lähimpiinkiin jalostuslaitoksiin.<br />

Näihin asioihin<br />

liittyvät ongelmat ovat<br />

tuttuja varsinkin lappilaisille<br />

tuottajille. Tuottajia<br />

varmasti mietityttää, voisiko<br />

byrokratian keinoin<br />

helpottaa ja kannustaa<br />

pieniäkin tuottajia jatkojalostukseen.<br />

Juha Marttilan<br />

mielestä esimerkiksi pienimuotoisen<br />

teurastuksen<br />

lihantarkastuksiin liittyvät<br />

vaatimukset ovatkin<br />

kohtuuttomia. “Porojen<br />

teurastaminen voi vielä<br />

toimia, mutta lampaiden<br />

kanssa on jo vaikeampaa”<br />

Marttila sanoo.<br />

“Byrokratian vaatimukset<br />

liittyvät usein kansallisiin<br />

tulkintoihin elintarviketurvallisuudesta<br />

ja<br />

hygieniasta. Euroopassa<br />

liha- ja maitotuotteiden<br />

pienimuotoinen jalostus<br />

todella toimii. Suomalaiset<br />

elintarvikeviranomaiset<br />

eivät antaisi tuotattaa<br />

kaikissa niissä olosuhteissa<br />

ruokaa, missä niitä<br />

tuolla ympäri Eurooppaa<br />

tuotetaan” Marttila selittää.<br />

Hän toivoisikin, että<br />

juuri pienten yksiköiden<br />

jatkojalostuksessa käytettäisiin<br />

maalaisjärkeä, jotta<br />

sivukulut eivät nousisi<br />

suhteessa liian suuriksi.<br />

“Vaikka suurten yksiköiden<br />

ja voiman tarve on<br />

aivan ehdoton, myös pienet<br />

yritykset ovat tärkeitä”<br />

Marttila muistuttaa.<br />

Marttilan mukaan pienillä<br />

yksiköillä pitäisi<br />

Joskushan voidaan vielä<br />

olla sellaisessa tilanteessa,<br />

että maitotuotteet viedään<br />

käsistä ulkomaille<br />

olla mahdollisuus tuottaa<br />

omia erikoisuuksia, joista<br />

saisi myös hyvän hinnan.<br />

“Lappi on siitä poikkeuksellinen<br />

maakunta,<br />

että siellä käy niin paljon<br />

matkailijoita. Myös matkailijoille<br />

olisi hyvä olla<br />

tarjolla näitä omia pieniä<br />

erikoisuuksia” hän sanoo.<br />

Marttila uskoo myös, että<br />

politiikka suurkeittiöiden<br />

hankinnoissakin on muuttumassa,<br />

ja että siinä voisi<br />

olla yksi pelastus pienille<br />

tuotantoyksiköille. “Valtiolla<br />

on kyllä olemassa<br />

suositukset, että tarjolla<br />

pitäisi olla lähiruokaa ja<br />

sesonkituotteita” Marttila<br />

sanoo. Hänen mielestään<br />

erityisesti vanhuksille<br />

ja lapsille tarjottavan<br />

ruoan pitäisi olla hyvää ja<br />

laadukasta.<br />

Marttila tietää ihmisten<br />

arvostavan puhdasta ruokaa,<br />

josta tietää missä ja<br />

miten se on valmistettu.<br />

“Suomessa ei esimerkiksi<br />

käytetä eläinten rehuissa<br />

antibiootteja ennaltaehkäisevässä<br />

tarkoituksessa,<br />

vaan niitä annetaan vain<br />

sairaille eläimille” hän<br />

sanoo.<br />

Vaikka suurten<br />

yksiköiden<br />

ja voiman<br />

tarve<br />

on aivan ehdoton,<br />

myös<br />

pienet yritykset<br />

ovat tärkeitä<br />

Suunta on ylöspäin –<br />

tarkkana saa olla<br />

Jänkäviesti haastatteli Juha<br />

Marttilaa myös vuosi sitten.<br />

Silloin tiedettiin, että<br />

tuleva vuosi tulee olemaan<br />

vaikea. Lihamarkkinat olivat<br />

levottomia ja viljan<br />

hintakin oli pohjamudissa.<br />

“Lapin perustuotteita maitoa<br />

ja lihaa kun ajattelee,<br />

niin kyllä tämä markkinoiden<br />

syvin aallonpohja on<br />

nyt ohitettu ja suunta on<br />

ylöspäin” Marttila sanoo.<br />

“Mutta kustannuspuolella<br />

on taas penninvenyttämisen<br />

paikka. Nyt täytyy mennä<br />

tarkalla kustannuskurilla<br />

eteenpäin ja miettiä kaikki<br />

hankinnat ja kilpailutukset<br />

tarkkaan” hän painottaa.<br />

“Ettei kävisi niin kuin<br />

muutama vuosi sitten, kun<br />

tuotteiden hinnat paranivat<br />

mutta tuottajien tuloissa ei<br />

siltikään tapahtunut minkäänlaista<br />

kehitystä” Marttila<br />

jatkaa.<br />

Hankintoja täytyy joka<br />

tapauksessa tehdä, joten<br />

huomio kohdistuukin nyt<br />

kilpailuttamiseen ja valinnanvaraan.<br />

“Me <strong>MTK</strong>:n<br />

päässä teemme kyllä kaikkemme,<br />

että markkinoilla<br />

olisi kilpailua ja viljelijä<br />

voisi kilpailuttaa ja tehdä<br />

valintoja” Marttila lupaa.<br />

Hän jatkaa, että vakaata<br />

tulevaisuuttahan ei voi<br />

kukaan viljelijälle luvata,<br />

sillä politiikkaan ja markkinoihin<br />

tulee aina muutoksia.<br />

“Muutoksia on ollut<br />

aina, mutta me olemme sinnikkäitä!”<br />

Marttila toteaa<br />

painokkaasti.<br />

Mika Ollila ja Outi Kilpi ovat tyytyväisiä kurkun kysyntään<br />

Yksi Suomen pohjoisimmista<br />

kaupallisista kurkkutarhoista<br />

sijaitsee Marraskoskella,<br />

aivan Kittiläntien varressa.<br />

Ollilan puutarha on kasvattanut<br />

kesäkukkia ja kurkkuja jo<br />

30 vuoden ajan.<br />

Pihaan saapuvaa vierasta<br />

tervehtivät ensimmäisenä<br />

vapaana kuljeskelevat<br />

vahtieläimet. Kanoja, kukkoja,<br />

pari koiraa… missä<br />

kaikki ihmiset ovat? Toimittajan<br />

mielessä kävi jo<br />

Orwellin klassikkokirja<br />

Eläinten vallankumous,<br />

mutta sikoja ei onneksi näy<br />

missään ja asuinrakennuksen<br />

ikkunasta näkyy valo,<br />

joten isäntäväkikin näyttää<br />

olevan kotona.<br />

Puutarhasta vuodesta<br />

2003 asti huolehtineet<br />

Mika Ollila ja Outi Kilpi<br />

ovat kaikesta päätellen varsin<br />

eläinrakkaita ihmisiä.<br />

Eteisessä huomion kerää<br />

iso akvaario, ja kertoopa<br />

Outi vielä omistavansa<br />

muutaman hevosenkin,<br />

joille vanhasta navetasta on<br />

tarkoitus kunnostaa pihatto.<br />

Ollilan puutarhalla käykin<br />

paljon asiakkaita ihastelemassa<br />

kukkien lisäksi myös<br />

eläimiä, vaikkei kyseessä<br />

varsinainen kotieläinpiha<br />

olekaan.<br />

Ryhmäkasveja (eli kansankielellä<br />

kesäkukkia) ja<br />

kurkkuja tuottava puutarha<br />

Jänkäviestin<br />

reseptinurkka<br />

Missä kurkku on parhaimmillaan?<br />

Kurkkufarmarit paljastavat suosikkireseptinsä.<br />

1. Leikkaa kurkusta paksuja siivuja.<br />

Varo sormia!<br />

2. Voitele leipä.<br />

3. Asettele kurkkusiivut leivälle.<br />

4. Lisää hieman sitruunapippuria,<br />

jos siltä tuntuu.<br />

5. Nauti.<br />

pitää kesäkaudella kiireisenä,<br />

mutta talvitauolla<br />

tekemistä on vähemmän.<br />

Niinpä Mika työskenteleekin<br />

talvisin sukulaismiehen<br />

ilmastointifirmassa ja Outi<br />

huolehtii puutarhan paperirutiineista<br />

ja tekee tarvittavia<br />

kunnossapitotöitä,<br />

kunnes kasvukausi taas<br />

kevättalvella lähestyy.<br />

– Talvikaudella viljely<br />

olisi mahdollista, mutta<br />

pitäisi olla erityyppiset<br />

huoneet ja lämmöntuotanto,<br />

että se olisi kannattavaa.<br />

Tällä hetkellä meillä<br />

ei ole sellaista tuotantoa,<br />

että se olisi järkevää, Outi<br />

kertoo.<br />

Kotimaiselle kurkulle<br />

on kysyntää<br />

Mika Ollilan mukaan jopa<br />

95 % puutarhan liikevaihdosta<br />

tulee kesäkukista,<br />

joista suurin osa menee<br />

tukkureiden kautta ympäri<br />

Lappia ja noin kolmannes<br />

suoraan tarhalla käyville<br />

yksityisasiakkaille. Kesäkukissa<br />

kilpailu on kovaa:<br />

jo Rovaniemen alueella on<br />

toistakymmentä puutarhaa,<br />

joiden lisäksi etelästä<br />

tuodaan halpatuotantoa<br />

joihinkin myymälöihin.<br />

Hinnalla etelän tuontia<br />

vastaan ei pystytä kilpailemaan,<br />

joten pohjoisen<br />

puutarhoilla on pakko<br />

panostaa laatuun.<br />

Kurkkujen osalta tilanne<br />

onkin lähes päinvastainen:<br />

kysyntää olisi enemmän<br />

kuin tuotantoa. Ollilan<br />

säilyvyydestään kuuluisat<br />

”löysäpussiset” kurkut<br />

menevät myyntiin jokivarren<br />

pikkukauppoihin sekä<br />

Rovaniemelle Eteläkeskuksen<br />

Supermarkettiin.<br />

Vaikka kotimaisen kurkun<br />

kysyntä on hyvää, on<br />

kurkku vain jatkotuote<br />

puutarhalle.<br />

– Kurkunkasvatus on<br />

myös palvelua. Se on<br />

tosi kysyttyä, Outi Kilpi<br />

kertoo.<br />

– Tässä on kaukaisissa<br />

suunnitelmissa, että<br />

alamme laskemaan kannattaisiko<br />

laittaa isompi huone<br />

kurkuille. Silloin kurkkua<br />

voisi kasvattaa enemmän<br />

ja pidempään, Mika Ollila<br />

visioi.<br />

Lähiruokaa saa<br />

pyytämällä<br />

Lähiruoan suosimisesta<br />

puhutaan paljon, mutta<br />

moni kuluttaja valittelee<br />

sen huonoa saatavuutta.<br />

Ongelman lääke olisi kuitenkin<br />

helppo: paras keino<br />

saada lisää lähiruokaa<br />

oman kaupan hyllyille on<br />

pyytää sitä kauppiaalta.<br />

– Silloin pitää tietysti<br />

olla valmis myös maksamaan<br />

vähän enemmän,<br />

koska lähiruoka on aina<br />

vähän kalliimpaa, Mika<br />

Ollila huomauttaa.<br />

Suurin ongelma taitaakin<br />

siis olla kuluttajissa itsessään,<br />

jotka yleensä ostavat<br />

mieluiten halvimman vaihtoehdon.<br />

Outi Kilpi kertookin<br />

kuulleensa kauppiailta,<br />

että lähituotteita kyllä pyydetään<br />

ja halutaan, mutta<br />

sitten ne jäävät hyllyyn<br />

pitkäksi aikaa ja pilaantuvat.<br />

Koska tuoretuotteiden<br />

varastointiaika on lyhyt,<br />

ne pitää saada kiertämään<br />

melko nopeasti.<br />

– Syömällä ja kuluttamalla<br />

paikallisia tuotteita<br />

tukee paikallista tuotantoa,<br />

ja sitä kautta tuotteita voidaan<br />

tuottaa joskus vähän<br />

edullisemmin. Samalla<br />

luodaan työpaikkoja, Mika<br />

Ollila summaa asiaa.<br />

ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT<br />

Kaikki kohteemme netissä, osoitteessa:<br />

metsatilat.fi<br />

kattavin markkinapaikka<br />

Lapin Metsämarkkinat Oy LKV<br />

Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI<br />

Ulla Käkelä, Metsätalousinsinööri, LKV<br />

Puh. 020 413 2854, GSM 040 735 1360<br />

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

6 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

7<br />

Vaalit 2011<br />

Jänkäviesti arpoi kevään 2011 eduskuntavaalien jo varmistettujen kansanedustajaehdokkaiden<br />

joukosta viisi ehdokasta vastaamaan <strong>MTK</strong>:n vaaliohjelmaan liittyviin kysymyksiin.<br />

Kuinkahan vaaleissa käy?<br />

Ehdokkaille esitettiin seuraavat kysymykset:<br />

1. Oletko tutustunut aiemmin <strong>MTK</strong>:n vaaliohjelmaan?<br />

2. Mitä maatalouden kansallisille tukijärjestelmille pitäisi<br />

mielestäsi tehdä?<br />

3. Tarvitseeko Suomi kansallista ruokastrategiaa?<br />

4. Millaisena näet suomalaisen maatalousyrittäjän aseman tänään?<br />

5. Minkälaisilla energiaratkaisuilla Suomen tavoitteet sähköntuotannon<br />

omavaraisuudesta ja EU:n ilmastovelvoitteiden<br />

täyttämisestä mielestäsi ratkaistaan?<br />

Mika Simoska (Kesk.)<br />

• 44v, kunnanjohtaja<br />

• Tervola<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Lapsena Vesaisissa ja opiskeluaikana<br />

Opiskelevien Keskustanuorten<br />

toiminnassa, sittemmin keskittynyt<br />

perheeseen ja työntekoon.<br />

1. Olen.<br />

2. Tukijärjestelmää tulee jatkaa ja<br />

tukijärjestelmällä turvata suomalaisen<br />

maataloustuotannon jatkuvuus<br />

maan eri osissa. Tukijärjestelmää<br />

tulisi kuitenkin yksinkertaistaa ja<br />

selkeyttää, kansallisella tuella tulee<br />

”paikata” EU-tukien reiät.<br />

3. Kyllä.<br />

Esa Lindholm (PS)<br />

• 49v, pienyrittäjä<br />

• Inari<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Paikallisosaston Inarin ja Ylä-Lapin Perussuomalaisten<br />

puheenjohtaja<br />

1. Juu.<br />

2. Vähintäänkin tukijärjestelmiä on entisestään<br />

demokratisoitava ja periferiset alueet ja niiden luonnonolosuhteiden<br />

vaatimukset olisi saatava entistä<br />

paremmin esille.<br />

3. Jokainen itsenäinen kansakunta ja valtio tarvitsee<br />

toimivan ja erityisesti omissa luonnonolosuhteissaan<br />

4. Suomalainen maatalousyrittäjä<br />

taistelee monien haasteiden kanssa,<br />

kannattavuus, ympäristön paineet,<br />

tukipolitiikka, henkinen jaksaminen.<br />

Suuruuden ihannoinnin sijasta<br />

tulisi antaa ”kaikkien kukkien kukkia”,<br />

pienikin yksikkö voi olla laadukas<br />

ja tehokas.<br />

5. Monipuolisilla vaihtoehtoisilla<br />

ratkaisuilla, bioenergia ml. pelto- ja<br />

metsä- sekä kotieläinperäiset raakaaineet,<br />

tuuli- ja vesivoima. Ydinvoima<br />

on vain väliaikaisratkaisu,<br />

jolla ei voida pitkällä tähtäimellä<br />

ratkaista energiantuotantotarpeita.<br />

Jaakko Portti (Vas.)<br />

• 56v, ravintolatyöntekijä<br />

• Rovaniemi<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• SKDL:n Lapin piirisihteeri 1980-luvulla,<br />

sittemmin 13 vuotta poissa<br />

politiikasta. Nyt toinen kausi Rovaniemen<br />

kaupunginvaltuutettuna.<br />

1. Ohjelmaan en ole aiemmin<br />

tutustunut, joten kiitti vinkistä. Kiusaus<br />

olisi tietysti lukea vaaliohjelma<br />

ja antaa halutut vastaukset. Tai sitten<br />

tarkistaa, mitä Vasemmistoliitto on<br />

ohjelmissaan linjannut. Nyt kuitenkin<br />

linjaan omasta päästäni.<br />

2. Tukijärjestelmät ovat tarpeellisia.<br />

Niiden kansallisella kohdentamisella<br />

suomalaisen maatalouden vahvuuksia<br />

ja kulttuurille ominaisia piirteitä voidaan<br />

vahvistaa. En pidä järkevänä, että<br />

suomalaista maataloutta kehitetään<br />

suuryksiköiden ja teollisuusmaisen<br />

tuotannon suuntaan. Perhemuotoisen<br />

maatalouden harjoittamiseen täytyisi<br />

tukea osoittaa tarveharkintaisesti<br />

enemmän, ja vähentää tukien automaatiota.<br />

Kansallisilla tuilla täytyisi<br />

myös tehokkaammin kyetä tasaamaan<br />

eri maatalouden harjoittamismuotojen<br />

eriarvoistumiskehitystä. Maaseudun<br />

elinvoimaisuus on Suomessa keskeisesti<br />

riippuvainen maatalouden harjoittamisedellytysten<br />

turvaamisesta.<br />

3. Kyllä tarvitsee, ja keskeinen osa<br />

ruokahuollosta ja -varmuudesta on<br />

pidettävä omassa päätösvallassa. En<br />

pidä oikeana kehitystä, jossa maataloustuotanto<br />

Suomessa supistuu ja<br />

lakkaa, koska tuotteiden jalostus on<br />

siirtynyt ulkomaiseen omistukseen<br />

(sokeri). Ei pelkästään tuotanto, vaan<br />

myös jalostusketju on oleellinen osa<br />

ruokahuoltoa. Esim. Tornion Lapin<br />

Kullan tehtaan sulkeminen johti<br />

”Arpelan Mansikin” rehunsaantivaikeuksiin.<br />

Jouduttiin korvaamaan<br />

kalliimmalla.<br />

toimivan ruokastrategian. Jo itse sana ”ruoka” kertoo<br />

sen tarpeellisuuden.<br />

4. Kovaa ja raskasta työtä tekevät maatalousyrittäjät<br />

ovat tämän päivän nimettömiä sankareita, tuntemattomia<br />

sotilaita jotka nauttivat aliarvostusta ja lähes haistattelua<br />

suurkaupunkiemme massaihmisten mielissä.<br />

He kun eivät enää ymmärrä, miten heidän hyvinvointinsa<br />

ja elämänhelppous saadaan aikaan…<br />

5. Perussuomalaisten yleinen linjaus ydinvoimasta<br />

on sen lisärakentamista vastaan. Kuitenkin erityisesti<br />

Ylä-Lapin matkailu- ja luontaiselinkeinorakenteen<br />

perusasioita on luonnon säilyminen vapaana ja villinä.<br />

Siksi sellaisen energian tuotanto/hankinta jota ei tuoteta<br />

Lapin metsistä, soista ja vesistöistä on varsinkin<br />

Ylä-Lapin alueella suotavaa. Itse itsenäisen valtion<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

4. Maatalousyrittäjän aseman näkee<br />

ja kokee selvästi vain suomalainen<br />

maatalousyrittäjä itse. Minä voin vain<br />

kuvitella sen. Oletan maatalousyrittäjien<br />

odottavan pitkäjänteisempää<br />

maatalouspolitiikkaa, joka vakaudessaan<br />

ja jatkuvuudessaan muodostaisi<br />

hyvän pohjan, jolla yksittäinen<br />

maatalousyrittäjä tekee omia yrityskohtaisia<br />

investointejaan, suuntautumisvalintoja<br />

ja muita ratkaisuja. Nyt<br />

näen, että näin ei ole. Maatalouteen<br />

tehtävät investoinnit suuruudeltaan ja<br />

kestoltaan edellyttävät kestävämpää<br />

luottamusta jatkuvuuteen.<br />

5. Energiantuotannossa Suomessa<br />

tehtiin perustavanlaatuinen valinta<br />

päätettäessä kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta.<br />

Simoa sijoituspaikkana<br />

pidän Lapin kannalta hyvänä.<br />

Ydinvoimaan liittyvät kuitenkin<br />

ongelmansa ja riskinsä. Sen kilpailukyky<br />

tulee heikkenemään tulevaisuudessa<br />

uusien energian tuotantomuotojen<br />

vallatessa alaa. Vesivoimassa<br />

on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia,<br />

myös Lapissa. Uusiutuvien<br />

energian tuotantomuotojen lisäämiseen<br />

panostaminen on ilmastotavoitteiden<br />

kannalta järkevää. Tuulibio-<br />

yms. ratkaisut ovat tänä päivänä<br />

marginaalisia, mutta tulevaisuudessa<br />

merkittäviä, johon olisi panostettava.<br />

Energiaratkaisut eivät kuitenkaan ole<br />

vain tuottamiskysymyksiä, vaan toinen<br />

puoli on tehokkuus ja säästämiskysymyksiä.<br />

Tekniikan kehittyminen<br />

mahdollistaa ”energiasyöppöjen”,<br />

korvaamisen energiaa säästävillä<br />

tavoilla tuotannossa, asumisessa, liikkumisessa<br />

yms.<br />

tarvitsema energia on ilman muuta pyrittävä tuottamaan,<br />

itsenäisesti ilman ulkovaltoihin sitoutumista.<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Hilkka Halonen (SDP)<br />

• 50v, sosiaalityöntekijä, toimitusjohtaja<br />

• Kemi<br />

• 2. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Erilaisia luottamustehtäviä n. 20<br />

vuotta<br />

1. Ei ollut tuttu aiemmin, ja selasin<br />

haastattelua varten nopeasti <strong>MTK</strong>:n<br />

vaaliohjelman.<br />

Doris Tuohimaa<br />

(Vihreät)<br />

• 24v, catering-alan<br />

palveluvastaava<br />

• Kemi<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Ehdolla kunnallisvaaleissa<br />

2008, Kemin nuorisoasiain<br />

neuvottelukunnan jäsen<br />

1. En.<br />

2. Kansalliset tukijärjestelmät<br />

eivät varmasti ole ihan oikealla<br />

tolalla, koska Nalle Wahlroosin<br />

kaltaista maatalousyrittäjää tuetaan<br />

usealla sadalla tuhannella eurolla<br />

vuosittain. Kysymys kuuluu myös,<br />

että onko maatalous kannattavaa<br />

koko maassa? Tai siis onhan se, jos<br />

tarpeeksi tuetaan. Mutta onko siihen<br />

varaa tulevaisuudessa? Ei minulla<br />

tähän suoraa vastausta ole, mutta<br />

elinkelpoisen maatalouden haluan<br />

maassa säilyvän. Millaista maataloutta<br />

ja missä päin maata mitäkin<br />

maatalouden osaa on kannattavaa<br />

tukea meidän kaikkien veroeuroilla?<br />

Ilmastonmuutos tosin saattaa<br />

pitkällä aikavälillä tuoda tähänkin<br />

muutosta. Tilastokeskuksen<br />

mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden<br />

käytettävissä oleva verojen jälkeinen<br />

mediaanitulo on n. 50 000 e<br />

vuodessa. <strong>MTK</strong> on etujärjestö,<br />

joka varmaan ilmoittaa maatalousyrittäjän<br />

tuloksi jotain muuta kuin<br />

Tilastokeskuksen tai itse suoraan<br />

maataloustuesta ja maatilojen lukumäärästä<br />

laskemani.<br />

3. Kansallinen ruokastrategia –<br />

idea ihan hyvä. Mutta kyllä Suomi<br />

ihan ensimmäisenä tarvitsee sellaisen<br />

talous- ja työllisyysohjelman,<br />

jolla työllisyysaste saadaan 75<br />

%:iin, ja hyvinvointipalveluiden<br />

rahoitus turvattua. Lähiruokaahan<br />

kaikki rakastavat, vaikka kaikilla<br />

ei siihen ole varaa. Tässä mielessä<br />

kaikkien pienituloisempien lapsiperheiden,<br />

ja muidenkin, ostovoiman<br />

parantaminen on kai tärkeä<br />

ruokastrategiassa, heillä kun kaikki<br />

tulonlisä siirtyy lähes automaattisesti<br />

elintarvikkeisiin.<br />

4. Näen maatalousyrittäjän aseman<br />

ihan kohtuullisena, sukulaisillakin<br />

keskisessä Suomessa menee<br />

maatilallaan ihan hyvin. <strong>MTK</strong>:n<br />

vaaliohjelmassa oli erittäin hyviä<br />

osio palveluinnovaatioista, monialayrittämisestä.<br />

Tässä varmasti on<br />

tie jota kannattaa kulkea, niin maatalousyrittäjyys<br />

on kannattavaa ja<br />

työllistää itse yrittäjän lisäksi jonkun<br />

muunkin.<br />

5. Energiaratkaisuthan on jo tehty<br />

– ydinvoimapäätökset siis. Todellinen<br />

ekoteko, ja varmaan kommentistani<br />

ymmärtää, etten pitänyt<br />

päätöksestä. Mutta uusiutuviin<br />

panostamista tarvitaan jatkossakin.<br />

Itse olen vesivoiman lisärakentamisen<br />

kannattaja, tuuli, bioenergia<br />

jne. Kysyä voi aina, että kuinkahan<br />

paljon maamme energiantarve<br />

oikeasti tulee kasvamaan. Kuinka<br />

paljon maassamme on tuotantovaltaista<br />

teollisuutta 20 vuoden päästä,<br />

ja mikä on tuolloin esim. vientiteollisuutemme<br />

kivijalkojen puun ja<br />

metallin jalostusarvo ja energiantarve?<br />

Itse kuulun niihin, jotka aina<br />

näitä kysymyksiä esittävät, ja olen<br />

skeptinen esitettyihin kasvukäyriin<br />

nähden. Kun on toisenlaisiakin<br />

käyriä!<br />

2. Tukijärjestelmät tulee sitoa<br />

eettisiin ja ympäristöystävällisyyttä<br />

painottaviin tavoitteisiin,<br />

joiden toteutuminen olisi<br />

tukien saamisen peruste. Toisaalta<br />

eläinten oloja ja ympäristöystävällisyyttä<br />

parantavat<br />

teot tulee palkita.<br />

3. Kyllä.<br />

4. –<br />

Satu-Sirpa Niemelä (kok)<br />

• 49v, sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu<br />

• Rovaniemi<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Tehy-aktiivi, ei aiempaa poliittista<br />

kokemusta.<br />

1. En ole tutustunut aiemmin.<br />

Ehdokkuuteni on minulle vielä niin<br />

uusi asia, että perehtyminen vaatii<br />

aikaa.<br />

2. On huolehdittava, että maatalouden<br />

kansalliset ja kansainväliset<br />

tuki- ja korvausjärjestelmät turvaavat<br />

maatalouden harjoittamisedellytykset<br />

koko EU:n alueella – myös<br />

Suomen. Tukijärjestelmät eivät kuitenkaan<br />

saa asettaa tuottajia ja sitä<br />

kautta myös kuluttajia keskenään<br />

alueellisesti tai taloudellisesti eriarvoiseen<br />

asemaan. Meidän jokaisen<br />

jokapäiväiset kulutusvalinnat viitoittavat<br />

osaltaan maaseudun tulevaisuutta,<br />

koska niiden perusteella<br />

muotoutuvat myös maaseutuyrittäjien<br />

tarjoamat tuotteet ja palvelut.<br />

3. Tarvitsee. Strategian, joka<br />

suhteuttaisi suomalaisen maatalouspolitiikan<br />

muuhun eurooppalaiseen<br />

maatalouden todellisuuteen,<br />

samalla tukien heikompia<br />

maatalousalueita ja turvaten sekä<br />

yrittäjyyteen pohjautuvan maataloustuotannon<br />

että kansallisen<br />

huoltovarmuuden.<br />

4. Suomalainen maatalousyrittäjä<br />

selviää sisukkaasti yrittäen ja uskaltaen<br />

investoida tulevaisuutta varten.<br />

Olen ymmärtänyt, että EU:n tukiviidakko<br />

työllistää heitä suuresti, mutta<br />

siitäkin voi selvitä käyttämällä mm.<br />

tietotekniikkaa avukseen. Oli hienoa<br />

katsoa uutista viime viikolla<br />

Nuorgamista, jossa paikallinen<br />

maitotilan isäntä ja emäntä eivät<br />

valittaneet pitkiä etäisyyksiä, eikä<br />

työn määrää. He uskoivat tulevaisuuteen<br />

omalla paikkakunnallaan.<br />

5. Energiatehokkuutta lisäämällä,<br />

monipuolisesti uusiutuvia<br />

energiamuotoja hyödyntämällä<br />

ja niihin satsaten.<br />

Energian kulutusta vähennetään<br />

peruskorjaamalla ja<br />

rakentamalla passiivitaloja tai<br />

muuttamalla talojen lämmitysmuoto<br />

ensisijaisesti maalämmöllä<br />

toimivaksi, myös<br />

ilmalämpöpumppuja voidaan<br />

hyödyntää suorasähkölämmityksestä<br />

poistumiseksi.<br />

Sähkönkulutusta vähennetään<br />

myös suosimalla A-energialuokkaa<br />

olevia kodinkoneita ja<br />

laitteita sekä sammuttamalla<br />

turhia laitteita kotitalouksissa<br />

ja julkisissa rakennuksissa.<br />

Ydinvoimaa ei tarvita enää<br />

enempää.<br />

Suomessa on toisenlaisiakin tiloja,<br />

joiden tulevaisuus on uhattuna: ei<br />

haluta tehdä isoja investointeja tai<br />

jatkajaa ei löydy, jolloin toiminta<br />

loppuu. Kaikki uudet ennakkoluulottomat<br />

ideat ja toimintamallit<br />

ovat tervetulleita kotimaisen<br />

maataloustuotannon turvaamiseksi<br />

kuten esim. maaseutuyrittäjien<br />

uudenlaiset yhteenliittymät, hankinta-<br />

ja osakeyhtiöt. Jokainen yrittäjä<br />

tänä päivänä joutuu miettimään<br />

varmasti paljon erilaisia mahdollisuuksia<br />

miten saada tila kannattamaan<br />

ja tuottamaan. Yhteiskunnan<br />

tehtävänä katsoisin olevan tuohon<br />

toivoon vastaaminen tukemalla ja<br />

kannustamalla.<br />

5. Tuulivoiman ja aurinkoenergian<br />

käyttö on edelleen maassamme<br />

vähäistä, samoin kuin bioenergiankin.<br />

Ydin- ja vesivoimaenergian<br />

lisärakentamisen avulla voimme<br />

noudattaa Kioton sopimusta päästöjen<br />

osalta ja mahdollistaa Suomelle<br />

omavaraisen energiastrategian.<br />

Lisäksi jokainen meistä voi omilla<br />

vastuullisilla valinnoillaan vaikuttaa<br />

energian riittävyyteen.<br />

Haastattelut toteutettiin sähköpostitse syyskuun puolivälissä. Haastatelluilla ei ole<br />

ollut mahdollisuutta tutustua toistensa vastauksiin etukäteen. Osaa vastauksista on<br />

lyhennetty.

8 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

9<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Onko sopivasti enemmän vai vähemmän?<br />

Maa- ja metsätalousministeriö<br />

teki hiljattain päätöksen<br />

pitää suurin sallittu poromäärä<br />

toistaiseksi ennallaan,<br />

kunnes asiaa tutkimaan asetettu<br />

työryhmä saa työnsä<br />

valmiiksi. Suuria tunteita<br />

herättävässä kysymyksessä<br />

on monia puolia, joten Jänkäviesti<br />

pyysi kommentteja<br />

asian kanssa tekemisissä olevilta<br />

henkilöiltä.<br />

Aluekohtainen<br />

tarkastelu tarpeen<br />

Posiolaisen maanviljelijä<br />

Heikki Lehtiniemen<br />

mielestä maanomistajan<br />

asema on heikko suhteessa<br />

porotalouteen.<br />

– Nykyisen lainsäädännön<br />

puitteissahan porot<br />

saavat jokamiehenoikeudella<br />

laiduntaa vapaasti<br />

maanomistusolosuhteista<br />

riippumatta. Ja tämä koskee<br />

kaikkia EU-kansalaisia, eli<br />

periaatteessa kuka tahansa<br />

voi ottaa merkin ja ryhtyä<br />

pitämään poroja.<br />

– Nykyistä lakia ei<br />

kaikkialla noudateta, joten<br />

poronhoitolain rikkomisesta<br />

tulisi seurata tuntuvat<br />

rangaistukset. Myös porojen<br />

aiheuttamien vahinkojen<br />

arviointiin tarvittaisiin<br />

esimerkiksi maaseutuviranomaisten<br />

toimesta suoritettava<br />

menettely, joka<br />

turvaisi vahingonkärsijän<br />

aseman nykyistä<br />

paremmin.<br />

Pelkät lakimuutokset<br />

eivät riitä tilanteen<br />

korjaamiseen<br />

Lehtiniemen mielestä<br />

koko poronhoitoalueen<br />

suurimman sallitun poromäärän<br />

rajoittaminen<br />

ei välttämättä ole oikea<br />

ratkaisu, vaan tilannetta<br />

pitäisi pohtia aluekohtaisesti.<br />

Lehtiniemi ei kuitenkaan<br />

halua lopettaa porotaloutta<br />

kokonaan, kuten<br />

kaikkein kovasanaisimmat<br />

maanomistajat.<br />

Poroluku puhuttaa lappilaisia<br />

– Mikäs siinä kun porotaloutta<br />

harjoitetaan lain<br />

mukaan, mutta nykytilanteessa<br />

kun lakia ei noudateta,<br />

niin sitä taustaa vasten<br />

poromäärät eteläisellä<br />

poronhoitoalueella ovat<br />

kestämättömällä tasolla.<br />

Poromiehet syntipukkeina<br />

Rovaniemeläinen poromies<br />

Janne Kangas arvelee<br />

yhdeksi syyksi poroelinkeinon<br />

vastustukselle<br />

sen, että porojen ja poromiesten<br />

kontolle sälyte-<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

tään myös muiden luonnossa<br />

liikkujien tekemiä<br />

vahinkoja.<br />

– Syvän lumen aikana<br />

kelkkaillessa joku taimi<br />

voi katketa, en sitä kiellä,<br />

mutta kyllä villisti ajavat<br />

mönkijäharrastajat ovat<br />

paljon pahempia. Omat<br />

laitumethan me pilataan<br />

jos vasiten tehdään tuhoja,<br />

kuka sitä omaa oksaansa<br />

haluaisi sahata?<br />

Kangas epäileekin, että<br />

laitumien kunnosta huolehdittaessa<br />

haukutaan väärää<br />

puuta.<br />

– Tutkimuksissa on<br />

todettu, että talvilaitumet<br />

ovat huonontuneet, mutta<br />

ainakin tällä (Rovaniemen)<br />

alueella 75 % poroista on<br />

talvella tarhassa. Maastoruokintahan<br />

on tullut<br />

jo 15 vuotta sitten, mutta<br />

jos puhtaasti luonnonlaitumilla<br />

pidettäisiin poroja<br />

hengissä, niin silloin poromäärä<br />

kyllä olisi liian<br />

suuri.<br />

On yksisilmäistä<br />

ajatella,<br />

että<br />

ainoastaan<br />

poro rasittaa<br />

laidunmaita<br />

– Ylä- ja alapalkisilla<br />

tilanne on erilainen, siellä<br />

poroja pidetään luonnonlaitumilla.<br />

Jos määriä ei<br />

pudoteta, niin ne putoavat<br />

itsestään, Kangas toteaa.<br />

Jäkälät vai<br />

toimeentulo?<br />

Poroelinkeinon edunvalvojayhdistyksen<br />

uusi<br />

toiminnanjohtaja Anne<br />

Ollila välttää maanomistajien<br />

ja poromiesten vastakkainasettelua<br />

asiassa. Hän<br />

haluaakin huomauttaa,<br />

että porojen määrä sinänsä<br />

ei ole ainoa tekijä, joka<br />

vaikuttaa laidunmaiden<br />

rasitukseen.<br />

– On ehkä vähän yksisilmäinen<br />

näkökulma ajatella,<br />

että ainoastaan poro<br />

rasittaa laidunmaita. Tutkimuksissa<br />

huomioidaan<br />

nykyään jo ilmansaasteiden<br />

kaukokulkeumat ja<br />

muut jäkälän menestymiseen<br />

vaikuttavat tekijät,<br />

mutta lehtien mielipidepalstoilla<br />

on helppo vetää<br />

mutkat suoriksi.<br />

Ollila kertoo esimerkkinä,<br />

että paliskunnan alueelle<br />

perustettu kaivos jo<br />

sinällään lohkaisee ison<br />

siivun alueen laidunmaista,<br />

mutta samalla kaivoshanke<br />

voi estää vielä nimellisalaansa<br />

paljon suuremman<br />

alueen laidunkäytön vaikeuttamalla<br />

kulkemista<br />

seudulla. Tällainen laidunmaiden<br />

kutistuminen aiheuttaa<br />

luonnollisesti sen, että<br />

vaikka poromäärä ei muutu,<br />

kohdistuu sen aiheuttama<br />

rasitus entistä pienemmälle<br />

alueelle.<br />

Ympäristöarvojen lisäksi<br />

Ollila haluaa nostaa porojen<br />

taloudellisen merkityksen<br />

keskusteluun.<br />

– Jos poromääriä lähdetään<br />

leikkaamaan, niin se<br />

on suoraan ihmisten tilistä<br />

pois, Ollila tähdentää.<br />

Tulevaisuus<br />

päätetään pian<br />

Vanha totuushan on, että<br />

maata ei enää valmisteta.<br />

Laidunmaat siis eivät tule<br />

enää lisääntymään tulevaisuudessa,<br />

vaan pikemminkin<br />

päinvastoin.<br />

Miten ongelma sitten<br />

ratkaistaan - vähennetäänkö<br />

poromäärää, lisätäänkö<br />

tarha- ja maastoruokintaa,<br />

vai onko olemassa<br />

jokin kolmas keino mitä<br />

Anne Ollila otti hirvasta sarvista<br />

kukaan ei ole vielä tullut<br />

ajatelleeksi?<br />

Niin tai näin, asiaa pohtimaan<br />

on perustettu työryhmä<br />

joka toivottavasti<br />

päätyy kaikkien osapuolten<br />

kannalta mahdollisimman<br />

hyvään päätökseen.<br />

Jäämme odottelemaan<br />

työryhmän päätöstä seuraavan<br />

vuosikymmenen<br />

poroluvusta.<br />

taloutta läheltä pitkään,<br />

ja nyt tuli tilaisuus, jossa<br />

pystyy käyttämään omaa<br />

osaamistaan ja taustaansa<br />

poroelinkeinon hyväksi,<br />

Ollila vastaa hetken<br />

mietittyään.<br />

Vaimon lisäksi löysin<br />

internetistä myös Melan<br />

sähköiset asiointipalvelut!<br />

Mela-turva netissä<br />

• Päivitä MYEL-työtulosi<br />

• Hae Mela-sairauspäivärahaa<br />

• Tulosta todistuksia<br />

• Tarkista turvasi taso<br />

• Katso vakuutustietojasi<br />

• Tutustu työeläkeotteeseesi<br />

• Muista lomitusnetti<br />

Valitse sähköinen Vaihtoehto!<br />

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen uusi pomo<br />

”Eipä tuo oppiarvo yksin<br />

tehtävään pätevöitä, mutta<br />

kun siihen lisätään 18 vuotta<br />

poromiehen vaimona, niin<br />

kokonaisuus on kunnossa!”<br />

Tähän tapaan taisi Paliskuntain<br />

yhdistyksen hallitus tuumailla<br />

kesäkuussa valitessaan<br />

uutta toiminnanjohtajaansa,<br />

kun Anne Ollila sai paikan.<br />

Elokuussa Paliskuntain<br />

yhdistyksen toiminnanjohtajana<br />

aloittanut Anne<br />

Ollila on ensimmäinen<br />

tähän tehtävään valittu<br />

nainen. Haastatteluhetkellä<br />

kolmatta työviikkoaan<br />

Paliskuntaintalolla<br />

aloitteleva Ollila myöntää<br />

harkinneensa pitkään,<br />

ennen kuin lopulta teki<br />

päätöksen hakea. Vauhti<br />

on ollut kovaa alkumetreiltä<br />

lähtien, mutta se ei<br />

naista haittaa.<br />

– Työ on vastannut odotuksia<br />

ja uutta asiaa tulee<br />

koko ajan valtavasti, mutta<br />

omaksumiskyky ei ole<br />

vielä ylittynyt, hän kuvailee<br />

tunnelmiaan.<br />

Aiemmin yliopistomaailmassa<br />

tutkijana uraa<br />

luonut yhteiskuntatieteiden<br />

tohtori tuntuu hieman<br />

yllättävältä valinnalta<br />

perinteisesti miesvaltaisen<br />

poroelinkeinon pomoksi.<br />

Ollila ei kuitenkaan ole<br />

kohdannut negatiivisia<br />

ennakkoasenteita.<br />

– Vastaanotto on ollut<br />

äärimmäisen myönteinen,<br />

ainakaan minun korviini ei<br />

ole kuulunut soraääniä.<br />

Niinpä – miksi suotta<br />

rutisemaan, kun kyseessä<br />

on asiansa osaava ihminen.<br />

Ollila arveleekin<br />

hänen taustallaan porotalouden<br />

parissa olevan suuri<br />

merkitys.<br />

– Tuskin olisin tullut<br />

valituksi pelkän tutkinnon<br />

perusteella, hän naurahtaa.<br />

Paliskuntain yhdistykselle<br />

tullessaan Ollila<br />

jätti erikoistutkijan paikan<br />

Lapin yliopistolla. Omien<br />

sanojensa mukaan hän<br />

viihtyi yliopistolle hyvin,<br />

joten mikä sai alun perin<br />

hakemaan tätä paikkaa?<br />

– Olen seurannut poro-<br />

Petoasiat teettävät<br />

työtä<br />

Nykypäivänä poroista ei voi<br />

edes puhua mainitsematta<br />

petoja samassa yhteydessä.<br />

Parikymmentä vuotta<br />

poronhoitoa läheltä seuranneen<br />

Ollilan oma kanta<br />

petoasiaan on selkeä.<br />

– Totta kai petoja pitää<br />

olla, mutta jokainen pystyy<br />

maalaisjärjellä ymmärtämään,<br />

että jos niitä suojellaan<br />

tarpeeksi, niin kannat<br />

kasvavat niin suuriksi, ettei<br />

niiden kanssa pärjää.<br />

Yleisesti ottaen poroelinkeinon<br />

tilanne vaihtelee<br />

voimakkaasti paliskunnittain.<br />

Ollilan mukaan<br />

joissakin paliskunnissa<br />

poronhoidolla pärjää,<br />

mutta varsinkin itärajan<br />

paliskunnissa pedot ovat<br />

kasvamassa jo sietämättömäksi<br />

ongelmaksi.<br />

Uusi toiminnanjohtaja<br />

on määrittänyt tärkeimmäksi<br />

tavoitteekseen petojen<br />

aiheuttaman tilanteen<br />

korjaamisen. Pelkän petomäärän<br />

lisäksi ongelmia<br />

aiheuttavat pitkät viiveet<br />

korvausten maksussa; korvauksen<br />

saaminen pedon<br />

tappamasta porosta voi<br />

kestää jopa vuoden.

10 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

11<br />

Ideat ja osaaminen jakoon<br />

Ryhmä valmistautuu tutustumaan navettaan<br />

Yhteistyöllä kilpailukykyä<br />

- h a n k e k o k o n a i s u u d e s s a<br />

toteutettava Maatilojen yrittäjyysohjelma<br />

on syksyn tullen<br />

jälleen käynnistynyt. Sodankylän<br />

alueen maitotilallisista<br />

koostuva koulutusryhmä<br />

on ollut liikkeellä keväästä<br />

2010. Jänkäviesti kävi tilavierailulla<br />

katsomassa, mistä<br />

hyvää palautetta saaneessa<br />

koulutuksessa oikein on kyse.<br />

Tapio Tapanisen ja Helena<br />

Mustosen maitotilalle<br />

Riipiin on heti aamusta<br />

ehtinyt puolenkymmentä<br />

kurssilaista, muutama on<br />

vielä tulossa myöhemmin<br />

päivällä. Poissaoloista tai<br />

myöhästymisistä ei kuitenkaan<br />

tällä kurssilla<br />

joudu laiskanläksylle, vaan<br />

yrittäjän kiireille löytyy<br />

ymmärrystä.<br />

Koulutuksia<br />

tehdään<br />

osallistujien<br />

ehdoilla<br />

Ammattiryhmä huomioiden<br />

on ymmärrettävää,<br />

etteivät kaikki pääse paikalle<br />

heti aamusta, projektipäällikkö<br />

Jari Juusola<br />

toteaa.<br />

Tämänkertainen kaksipäiväinen<br />

koulutusrupeama<br />

polkaistaan käyntiin<br />

Helena-emännän leipomien<br />

kampanisujen avustuksella.<br />

Kahvia menee parikin pannullista<br />

päivän aiheista (ja<br />

vähän aiheen vierestäkin)<br />

rupateltaessa, ennen kuin<br />

ryhmä siirtyy varsinaiseen<br />

asiaan.<br />

Vastauksia aitoihin<br />

kysymyksiin<br />

ProAgria Lapin hallinnoimassa<br />

hankkeessa tavoitteena<br />

on tilakohtaisten toimintamallien<br />

kehittäminen<br />

ja varautuminen tulevaisuuteen.<br />

Kouluttajana toimiva<br />

yritysneuvoja Keijo<br />

Siitonen kertoo, että koulutuksessa<br />

ei pyöritellä hienoja<br />

teorioita, vaan tavoitteena<br />

on saada suoraan<br />

käytäntöön sovellettavia<br />

ratkaisuja osallistujatilojen<br />

toiminnan kehittämiseksi.<br />

Koulutus on intensiivisyydessään<br />

haasteellinen<br />

sekä osallistujille että kouluttajille.<br />

Käytännössä<br />

koulutusryhmän maksimikoko<br />

onkin kymmenkunta<br />

osallistujaa.<br />

– Koulutuksen aikana<br />

YHTEISTYÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ<br />

- HANKEKOKONAISUUS<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

vieraillaan jokaisen osallistujan<br />

tilalla ja käsitellään<br />

ryhmätöinä kunkin<br />

tilan haasteita ja kehitysmahdollisuuksia<br />

kahden<br />

päivän ajan, Siitonen<br />

kertoo.<br />

Kukin koulutusrupeama<br />

aloitetaan aina tutustumisella<br />

yritykseen paikan<br />

päällä. Tapion ja Helenankin<br />

tilalla tutustuminen<br />

aloitetaan navetasta, jossa<br />

lehmät vähän ihmettelevät<br />

vieraiden suurta joukkoa<br />

– harvemmin sinne kymmentä<br />

ihmistä pölähtää<br />

yhtä aikaa.<br />

Tilan tuotantorakenteisiin<br />

tutustumisen jälkeen<br />

siirrytään katon alle pohtimaan<br />

yrityksen nykytilannetta<br />

ja tulevaisuutta. Tällä<br />

kertaa koulutus toteutetaan<br />

iltapäivään asti Tapion ja<br />

Helenan luona.<br />

– Puitteet ovat huippuluokkaa,<br />

toteavat osallistujat<br />

yhteen ääneen Helenan<br />

loihtiman lihakeiton<br />

äärestä.<br />

Illan ja seuraavan päivän<br />

osalta koulutus jatkuu<br />

vanhalla uittokämpällä.<br />

Puitavaa riittää, sillä käytössä<br />

on kattava tilanneanalyysi<br />

kehittämisen<br />

kohteena olevasta yrityksestä<br />

– kouluttajat ovat<br />

käyneet ennakkovalmisteluna<br />

kartoittamassa tilan<br />

nykytilanteen, resurssit,<br />

toiminnan, talouden sekä<br />

jatkosuunnitelmat.<br />

Tieto löytyy<br />

tämän porukan<br />

sisältä<br />

Keskinäinen avoimuus<br />

kannattaisi<br />

– Ainahan pitää jotakin<br />

uutta oppia! Joka asia, jonka<br />

osaa, alkaa maistumaan<br />

työlle, mutta tämä pysyy<br />

mielekkäänä kun aina voi<br />

oppia jotakin uutta, Pentti<br />

Neitola pohtii kysyttäessä<br />

motiiveja koulutukseen<br />

osallistumiselle.<br />

Sodankylän ryhmän<br />

ensimmäisenä yrityskohteena<br />

oli juuri Neitolan<br />

tila, viime keväänä. Isäntä<br />

itse kokee kahden päivän<br />

positiivisen ”myllytyksen”<br />

ennakkovalmisteluineen ja<br />

jälkitoimineen olleen erittäin<br />

hyödyllinen ja anta-<br />

ProAgria Lapin maito- ja lammastilojen kehittämistoiminta<br />

Toiminta ja talous tasapainossa, toimintaympäristön<br />

muutosherkkyys hallinnassa.<br />

Maitotilayrittäjyyteen, tilan kokonaisuuden hallintaan<br />

liittyvää koulutusta:<br />

- Menestyvän maatilayrityksen lähtökohdat (5 pv)<br />

- Maatilayrityksen kasvuohjelma (5-10 pv),<br />

- Yrityskohtaista valmennusta<br />

Resursseja Lapin perustuotannon yhteistyöpohjaiseen<br />

kehittämiseen<br />

Lammastalousyrittäjille tarjotaan menestyvän<br />

yrittämisen valmiuksia kehittävää sekä<br />

tuotannollista perusosaamista vahvistavaa<br />

ryhmäkoulutusta sekä tilakohtaista koulutusta.<br />

Yleisen kehittämishankkeen tavoitteena on<br />

lampaan kokonaistaloudellinen hyödyntäminen<br />

ja verkostoyhteistyön kehittäminen.<br />

Seuraa www.lappimaatalous.fi - nettisivuja !<br />

Sivuilta löydät tietoa Lapin maatilayrittäjille suunnatusta, TE- keskuksen<br />

osarahoittamasta hanketoiminnasta. Koulutuskalenterista löydät tietoa<br />

tarjolla olevista koulutuksista ja tapahtumista.<br />

Ota yhteyttä!<br />

Projektipäällikkö Jari Juusola, puh. 040 5361187, jari.juusola@proagria.fi.<br />

Lammasasioissa hankevastaava Anne Närhilä, puh. 040-5922164, anne.narhila @proagria.fi<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Tuomo Sahakari tuli koulutukseen hakemaan uusia ideoita<br />

Maatalousyrittäjä on<br />

armoton orjapiiskuri<br />

…itselleen. Tekemistä riittää<br />

vaikka kellon ympäri, joten<br />

ohut raja ahkeruuden ja loppuun<br />

palamisen välillä on<br />

helppo ylittää. Tilanteen helpottamiseksi<br />

on käynnistetty<br />

Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke,<br />

joka tarjoaa<br />

yrittäjille välineitä työstressin<br />

hallintaan ja elämänlaadun<br />

parantamiseen.<br />

Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke<br />

-nimellä<br />

kulkeva kokonaisuus on<br />

osa ProAgrian vuosien<br />

2007–2013 perustuotannon<br />

kehittämistoimintaa. Hanketta<br />

hallinnoi ja organisoi<br />

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun<br />

sosiaali- ja<br />

terveysalan yksikkö ja sen<br />

tavoitteena on antaa maaseutuyrittäjille<br />

ja heidän<br />

lomittajilleen valmiuksia<br />

oman hyvinvointinsa parantamiseen,<br />

ja sitä kautta<br />

myös maaseudun elinvoimaisuuden<br />

säilyttämiseen.<br />

Huhtikuussa 2011 päättyvä<br />

hanke pyörii Euroopan sosiaalirahaston<br />

tuella. Merkittävä<br />

osa rahoituksesta tulee<br />

siis EU:lta ja osallistujien<br />

maksettavaksi jää vain pienet,<br />

koulutuskohtaiset osallistumismaksut.<br />

Osallistumistilaisuuksiin<br />

on tartuttu<br />

varsin hyvin.<br />

– Ensimmäisten kahden<br />

neen hyvän sysäyksen tilan<br />

jatkokehittämiseen.<br />

– Tämmöinen porukka<br />

kun on, niin kyllä se tieto<br />

löytyy tämän porukan<br />

sisältä. Täällä me toinen<br />

toisiltamme opimme kouluttajien<br />

avustuksella, vaikea<br />

sitä tietoa olisi ulkopuolisen<br />

tuoda meille.<br />

Neitolan mielestä koulutuksessa<br />

käsiteltyjen<br />

asioiden lisäksi tärkeää<br />

on myös viljelijöiden<br />

oppiminen keskinäiseen<br />

avoimuuteen.<br />

– Tällaisen ammattiryhmän<br />

ainoa tapa pärjätä<br />

vuoden aikana mukana on<br />

ollut yhteensä 384 maaseutuyrittäjää<br />

ja 286 maatalouslomittajaa<br />

tai muuta<br />

maataloutta tukevaa työntekijää,<br />

hankepäällikkö<br />

Riitta Kettunen kertoo.<br />

Kettusen mukaan lomittajien<br />

koulutuksissa on<br />

ollut väkeä tungokseen<br />

asti, mutta maaseutuyrittäjien<br />

ryhmiin olisi mahtunut<br />

enemmänkin mukaan.<br />

Koulutuksista on lähdetty<br />

kotiin tyytyväisinä ja jatkoa<br />

on toivottu.<br />

Koulutuksista<br />

on lähdetty<br />

kotiin<br />

tyytyväisinä<br />

ja jatkoa on<br />

toivottu<br />

– Maaseutuyrittäjien<br />

palautteen mukaan pieni<br />

ryhmä antaa mahdollisuuksia<br />

kehittävään keskusteluun<br />

ja oman hyvinvoinnin<br />

lisäämiseen. Lomittajien<br />

puolella ryhmät ovat olleet<br />

jopa ylisuuria, joten tämäntyyppiselle<br />

lomittajien koulutukselle<br />

on kysyntää, hän<br />

puntaroi.<br />

isoille toimijoille on pitää<br />

toisiinsa yhteyttä ja oppia<br />

toisiltamme.<br />

Myös Tuomo Sahakari<br />

pitää kokemusten<br />

jakamista hyvänä asiana.<br />

Hänen mielestään omasta<br />

ammatista keskusteleminen<br />

antaa hyödyllisiä<br />

näkökulmia tilan toiminnan<br />

kehittämisen.<br />

– Ei meillä mitään<br />

isompia laajennusjuttuja<br />

ole mielessä, mutta oman<br />

toiminnan kehittäminen<br />

kiinnostaa. Täällä pääsee<br />

vaihtamaan ajatuksia ja saa<br />

uusia ideoita, hän kertoo.<br />

Terveysherätys<br />

kurssilta<br />

53-vuotias Seppo Peura<br />

Marraskoskelta on yksi<br />

hyvinvointihankkeeseen<br />

osallistuneista yrittäjistä.<br />

Hän on ollut mukana jo<br />

neljässä koulutuksessa,<br />

joten tulosten pitäisi näkyä.<br />

Kuinka siis voit, Seppo<br />

Peura?<br />

– Kyllä mie voin rehellisesti<br />

sanottuna hyvin!<br />

Omasta terveydestä huolehtiminen<br />

muun muassa<br />

lenkkeilemällä on Peuralle<br />

sydämen asia. Hän kertoo<br />

kiertävänsä tietyn kävelyreitin<br />

nykyään lähes päivittäin,<br />

ainoastaan rehunteon<br />

aikaan alkusyksystä jää<br />

liikuntaharrastus vähemmälle,<br />

kun liikuntaa riittää<br />

työnkin puolesta.<br />

– Nyt kun alkaa töiden<br />

puolesta jo helpottaa, niin<br />

tuntuu että pitää liikkua.<br />

Lenkillä virkistyy pääkin,<br />

Peura kertoo.<br />

O m i e n s a n o j e n s a<br />

mukaan mies ei ole aina<br />

ollut yhtä valveutunut<br />

hyvinvoinnistaan, vaan<br />

kokee saaneensa melkoisen<br />

terveysherätyksen osallistuttuaan<br />

koulutuksiin.<br />

Koulutukset ovat avanneet<br />

silmiä ”päänsisäisen orjapiiskurin”<br />

ymmärtämiseksi,<br />

minkä ansiosta nykyään<br />

Henkinen pääoma – oikeat ratkaisut<br />

– nuoret ajoissa mukaan<br />

Jari Juusolan mielestä kehityksessä mukana olevat maatilayrittäjät ymmärtävät<br />

yrityksen johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvän osaamisen<br />

merkityksen.<br />

– Investointi yrityksen henkiseen pääomaan nähdään menestymisen kannalta<br />

oleellisena. Todennäköisesti myös yrityksen tuotannon pyörittäminen<br />

ja siihen liittyvät investoinnit osuvat paremmin oikean tiedon varassa<br />

tehtyinä.<br />

– Lapissakin erityistä huomioita tulisi kiinnittää yrityksen jatkuvuuteen jo<br />

hyvissä ajoin ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta, Jari Juusola toteaa.<br />

– Nykyisellä mallilla toimien sukupolvenvaihdokset tahtovat ajoittua tilanteeseen,<br />

jossa vanha tuotantorakennus on tiensä päässä, investointikuopassa.<br />

Tilannetta voi kuvailla yrityksen jatkuvuuden kannalta hyvin haasteellisena.<br />

Juusolan mukaan yrityksen pitkäjänteinen kehittäminen (ja liian ison<br />

investointikuopan välttäminen) on helpompaa, mikäli nuoret saadaan mukaan<br />

yrityksen toimintaan hyvissä ajoin.<br />

– Nuoret ovat fiksuja ja pohtivat jatkamisen kannattavuutta suhteessa työn<br />

vaativuuteen ja pääomariskiin. Yrityksen pitkäjänteisellä kehittämisellä näihin<br />

asioihin voidaan vaikuttaa.<br />

Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke pyörii vuoteen 2013 asti<br />

osaa jo löysätä puristusta<br />

ja ottaa rennommin.<br />

Stressi hiipii hitaasti<br />

Pitkittynyt stressi ja liika<br />

pingottaminen tuntuvat<br />

helposti fyysisenä oireiluna.<br />

Paikkoja alkaa kolottaa,<br />

ja kohta voi olla niin<br />

rikki, ettei pysty enää tekemään<br />

töitä. Elimistö järjestää<br />

lepotauon itselleen, jos<br />

sitä ei muuten sille suoda<br />

– siksipä itsestään huolehtiminen<br />

on tehokkuudenkin<br />

kannalta tärkeää.<br />

Seppo Peuran mielestä<br />

maanviljelijän stressitekijöitä<br />

ovat usein arjen pienet<br />

asiat, joista yhdessä kertyy<br />

iso taakka.<br />

– Stressi tulee monesta<br />

asiasta, ja pahinta on, että<br />

se tulee hiippailemalla! Sitä<br />

ei helposti hoksaakaan, että<br />

on stressaantunut, hän kertoo<br />

kokemuksistaan.<br />

Maanviljelijän<br />

stressitekijöitä<br />

ovat<br />

usein arjen<br />

pienet asiat<br />

Peuran mukaan vauhtia<br />

pitäisikin oppia hidastamaan<br />

itse ennen kuin se<br />

kiihtyy liian kovaksi.<br />

– Vielä mie kerkiän<br />

tuon tehä, ja tuon ja tuon…<br />

siitä se lähtee rullaamaan –<br />

mukavaa työtä on vaikka<br />

kuinka paljon, eikä se tekemällä<br />

lopu.<br />

Työssä jaksamista ja<br />

työn stressitilanteita käsittelevät<br />

koulutukset ovat<br />

olleet aiheiltaan monipuolisia,<br />

ja Peura suositteleekin<br />

vielä empiviä yrittäjiä lähtemään<br />

rohkeasti mukaan<br />

ja tutustumaan toimintaan.<br />

– Avoimin mielin liikkeelle!<br />

Jos sitä omaa mökkiä<br />

kovin kauan kiertää niin<br />

senhän tietää mitä tulee,<br />

hän kehottaa.<br />

Lisätietoja hankekoulutuksista<br />

Riitta Kettunen<br />

040 8650705<br />

riitta.kettunen@tokem.fi<br />

tai www.lappimaatalous.fi

12 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

13<br />

Hallittu sukupolvenvaihdos<br />

Ammattiopisto Lappian hallinnoima<br />

Sukupolvenvaihdos<br />

maaseudulla -hanke on toiminut<br />

jo vuodesta 2004 lähtien.<br />

Hankkeen puitteissa on tähän<br />

mennessä tehty tai ollaan juuri<br />

tekemässä yli 50 sukupolvenvaihdosta<br />

eri puolilla Lappia<br />

sijaitsevilla tiloilla. Ylitorniolainen<br />

Metsävainion tila on<br />

yksi näistä.<br />

ONKO SUKUPOLVEN- TAI<br />

OMISTAJANVAIHDOS TILALLA<br />

AJANKOHTAINEN?<br />

● Ammattiopisto Lappian SPV-hanke auttaa<br />

● Koulutusta, asiantuntijapalveluja, yritys- ja<br />

tilakohtaista neuvontaa<br />

● Toimialueena koko Lapin lääni<br />

● Kannattaa teettää esiselvitys asiantuntijalla<br />

Yhteydenotot:<br />

Ammattiopisto Lappia, maaseutuala<br />

Kehittämisasiantuntija/proj.vast. Tauno Lauri<br />

Kätkävaarantie 69<br />

95340 Loue<br />

tauno.lauri@lappia.fi<br />

gsm 044 7492716<br />

Mikko Metsävainio ja<br />

Hanna Isometsä ottivat<br />

Metsävainion maitotilan<br />

vetovastuun Mikon vanhemmilta,<br />

Jussi ja Hilkka<br />

Metsävainiolta, vuoden<br />

2009 alussa. Sukupolvenvaihdos<br />

toteutettiin ammattiopisto<br />

Lappian hallinnoiman<br />

Sukupolvenvaihdos<br />

maaseudulla -hankkeen<br />

puitteissa.<br />

Metsävainion tila tuli<br />

mukaan hankkeeseen<br />

syksyllä 2007 ja sukupolvenvaihdos<br />

saatiin siis<br />

virallisesti päätökseen<br />

tammikuussa 2009. Mikko<br />

irtisanoutui vanhasta työpaikastaan<br />

jo elokuussa<br />

2008 jääden isä-Jussin<br />

avuksi tilan töihin. Sukupolvenvaihdosprosessille<br />

ja käytännön asioiden opettelemiselle<br />

oli siis varattu<br />

todella mukavasti aikaa, ja<br />

sukupolvenvaihdos onnistuikin<br />

uusien yrittäjien<br />

mielestä sujuvasti.<br />

Nykyisen<br />

hankkeen<br />

raameissa<br />

tilaa on vielä<br />

kymmenelle<br />

uudelle tilalle<br />

Hankeryhmään<br />

mahtuu vielä<br />

Sukupolvenvaihdos maaseudulla<br />

-hankkeen puitteissa<br />

uusille maatalousyrittäjille<br />

järjestetään ryhmä- ja<br />

tilakohtaiset koulutukset,<br />

joissa mm. laaditaan rahoitus-<br />

ja verotusasioita varten<br />

tarvittavat paperit. Tämän<br />

lisäksi yrittäjät läpikäyvät<br />

ammatillisena koulutuksena<br />

EU:n vaatimat,<br />

yhteensä 20 opintoviikon<br />

Jimille (oik.) sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen, mutta kenties joskus tulevaisuudessa?<br />

laajuiset koulutukset maataloudesta.<br />

Lappian projektipäällikkö<br />

Tauno Lauri<br />

toteaakin uusien yrittäjien<br />

käyvän melkoiset pikakurssit<br />

maatilan pitämiseen,<br />

joten he eivät joudu aivan<br />

kylmiltään tositoimiin.<br />

Hankkeeseen on osallistunut<br />

kymmeniä maatiloja<br />

tai maaseutuyrityksiä<br />

ympäri Lappia. Nykyisen<br />

hankkeen raameissa tilaa on<br />

vielä kymmenelle uudelle<br />

tilalle, ja aiemmin jo kahteen<br />

otteeseen jatkettu<br />

hanke saa todennäköisesti<br />

vielä tulevaisuudessakin<br />

lisävuosia.<br />

– ELY-keskus antoi<br />

juuri päätöksen, että<br />

saamme jatkaa vielä ainakin<br />

vuoden 2011 loppuun.<br />

Todennäköisesti jatkoa<br />

tulee vielä senkin jälkeen,<br />

Lauri kertoo.<br />

Yrittäjä kaipaa ELY:ltä<br />

joustoa<br />

Metsävainion tilalla tehtiin<br />

sukupolvenvaihdoksen<br />

kanssa osaksi samaan aikaan<br />

merkittäviä investointeja<br />

mm. navettaremontin ja<br />

-laajennuksen muodossa.<br />

Tukiasioista päättävän<br />

ELY-keskuksen merkitys<br />

tilan investoinneissa on<br />

suuri, ja muutamien epäselvyyksien<br />

vuoksi ELY:n<br />

vaatimat paperit aiheuttivatkin<br />

tuskastumiseen asti<br />

päänvaivaa.<br />

Kokemustensa vuoksi<br />

Hilkka Metsävainio peräänkuuluttaa<br />

ELY-keskukselta<br />

joustavuuden lisäämistä<br />

ja tarkempia ohjeistuksia<br />

asioiden hoitamiseen. Ei<br />

voida olettaa, että sukupolvenvaihdostilalla<br />

tiedetään<br />

kaikki pykälät<br />

entuudestaan.<br />

– Sukupolvenvaihdosta<br />

tekemässä olevilla vanhemmilla<br />

on kaikki tieto hakemisessa,<br />

ja vielä uunompia<br />

ovat nämä nuoret jotka ovat<br />

alkamassa!<br />

Tauno Lauri arvelee<br />

merkittävän syyn Metsävainioiden<br />

kokemille<br />

ongelmille olleen EU:n<br />

ohjelmakauden vaihtuminen<br />

laajennusprojektin<br />

aikana.<br />

– Siinä tuli samaan<br />

aikaan uusia ohjeita niin<br />

EU:lta, ministeriöltä kuin<br />

ELY-keskukseltakin, joten<br />

tieto ei aina kulkenut, kuten<br />

piti. Ongelmista tullaan<br />

keskustelemaan, jotta vastaavalta<br />

vältytään jatkossa.<br />

Valoisa tulevaisuus<br />

Eläkkeelle väistyneet<br />

Jussi ja Hilkka muuttivat<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

ennen sukupolvenvaihdosta<br />

samalle tilalle 2009<br />

rakennettuun uuteen<br />

taloon, jonka jälkeen<br />

tilan nykyinen isäntäväki<br />

muutti remontoimalleen<br />

”vanhalle puolelle”. Sukupolvien<br />

läheisyys helpottaa<br />

monia käytännön<br />

asioita: Jussin on helppo<br />

tarvittaessa käydä auttelemassa<br />

ja lomittamassa,<br />

kun taas Hilkka on tärkeä<br />

apu 1-vuotiaan Jimi-pojan<br />

hoidossa.<br />

Tuoreet eläkeläiset<br />

näkevät sukutilan tulevaisuuden<br />

valoisana. Nuoret<br />

yrittäjät ovat silminnähden<br />

tyytyväisiä elämäänsä, eikä<br />

vanhoillakaan ole mitään<br />

valittamisen aihetta. Elämä<br />

on mallillaan.<br />

– Kyllä nyt on hyvä mieli<br />

kun näkee, että homma<br />

pyörii ja kaikki alkaa olla<br />

valmista, Jussi myhäilee<br />

kiikkustuolissa.<br />

Sukupolvenvaihdos maaseudulla<br />

• Koulutusta sekä yritys-/tilakohtaista neuvontaa<br />

• Tavoitteena hallittu ja ohjattu sukupolven- tai omistajanvaihdos<br />

• Hanke jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun<br />

• Mukaan mahtuu vielä 10 uutta tilaa<br />

• Lisätietoja: Ammattiopisto Lappia, Tauno Lauri:<br />

044 749 2716<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

RAMK panostaa luonnonvara-alaan<br />

Noora Raasakka ja Jukka Jokimäki<br />

Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />

on käynnistänyt kuluvana<br />

syksynä uuden Alueiden<br />

käytön suunnittelun koulutusohjelman.<br />

Koulutuksesta<br />

valmistutaan ylempään AMKtutkintoon,<br />

mikä vastaa yliopistopuolella<br />

maisterin tai<br />

lisensiaatin papereita.<br />

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa<br />

Alueiden<br />

käytön suunnittelun (kavereiden<br />

kesken ”AKSin”)<br />

koulutusohjelman yliopettajana<br />

toimiva Jukka<br />

Jokimäki on silminnähden<br />

innoissaan uudesta<br />

lapsestaan.<br />

– Jos minä saisin tällaisen<br />

tutkinnon, niin esittäisin<br />

heti, että minulle pitää<br />

korottaa palkkaa!<br />

Koulutusohjelmaan<br />

valituista opiskelijoista<br />

valtaosa tulee työelämästä,<br />

joten opiskelun lähestymistapa<br />

on hyvin käytännönläheinen<br />

ja koko koulutus<br />

on suunniteltu siten, että<br />

se parantaa osallistujiensa<br />

valmiuksia hoitaa entistä<br />

vaativampia tehtäviä. Esimerkiksi<br />

opinnäytetyö,<br />

joka on hyvin suuri osa<br />

koulutusohjelmaa, pyritään<br />

rakentamaan opiskelijan<br />

nykyisten työtehtävien<br />

pohjalta sellaiseksi, että se<br />

auttaa jonkin käytännön<br />

haasteen ratkaisussa.<br />

Opiskelijat ovat metsätalousinsinöörejä,<br />

agrologeja<br />

sekä maanmittausinsinöörejä<br />

eri puolilta<br />

Pohjois-Suomea. Kaukaisimmat<br />

tulijat ovat Ylivieskasta<br />

ja Ivalosta, joten<br />

motivaation täytyy olla<br />

kohdallaan: lähiopetusta on<br />

jopa 32 tuntia kuukaudessa<br />

ja sen päälle vielä virtuaaliluentoja<br />

verkossa sekä<br />

omatoimista opiskelua. Ei<br />

ihan helppo nakki työssäkäyvälle,<br />

monesti perheelliselle<br />

aikuisopiskelijalle.<br />

Lisävauhtia työuralle<br />

Eräs AKSin opiskelijoista<br />

on Noora Raasakka,<br />

32-vuotias rovaniemeläinen.<br />

Etelä-Pohjanmaalta<br />

kotoisin oleva metsätalousinsinööri<br />

ehti olla melkein<br />

10 vuotta työelämässä,<br />

kun veri veti takaisin kouluun<br />

syventämään omaa<br />

osaamista.<br />

Raasakka kertoo kuulleensa<br />

koulutuksesta viime<br />

keväänä puolisoltaan, joka<br />

oli kiinnostunut hakemaan,<br />

muttei täyttänyt hakukriteerejä.<br />

Noora täytti, haki<br />

ja pääsi sisään – eikä ole<br />

katunut hetkeäkään.<br />

– Tämä on ajallisesti<br />

niin tiivis koulutus, että<br />

vaikka työn ohessa on<br />

perhe ja harrastuksetkin,<br />

niin tähän pystyy keskittymään<br />

110-prosenttisesti.<br />

Alusta asti on vain vahvistunut<br />

tunne, että tästä on<br />

hyötyä työssä.<br />

ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä<br />

työskentelevä<br />

Raasakka on jo<br />

hyvää vauhtia valmistelemassa<br />

työhönsä liittyvää<br />

opinnäytettä, vaikka haastatteluhetkellä<br />

on takana<br />

vasta kaksi lähipäivää ja<br />

yksi virtuaaliluento. Ja<br />

sehän on opettajan mieleen<br />

– aikuisopiskelijalta<br />

odotetaankin paljon omaa<br />

aktiivisuutta, jotta opinnot<br />

saadaan valmiiksi säädyllisessä<br />

ajassa. Jukka Jokimäki<br />

kertoo, että monesti<br />

juuri opinnäytetyö jää roikkumaan<br />

muiden opintojen<br />

jälkeen.<br />

Suunniteltu työelämän<br />

tarpeisiin<br />

Jokimäen mukaan AKS on<br />

tällä hetkellä hyvin kysyttyä<br />

osaamista. Esimerkiksi<br />

raja-alueilla toteutettavissa<br />

hankkeissa tarvitaan jatkuvasti<br />

alan osaamista,<br />

jotta asianmukaiset luvat ja<br />

muut pakolliset kuviot tulevat<br />

hoidettua oikein.<br />

– Koulutus vastaa tarpeeseen.<br />

Esimerkiksi<br />

monien suurten hankkeiden<br />

vetäjillä on ollut ongelma<br />

selvittää, miten tiettyjä asioita<br />

pitää huomioida, Jokimäki<br />

kertoo.<br />

Koulutus rakentuu neljän<br />

pääteeman ympärille,<br />

Alueiden käytön suunnittelun koulutusohjelma<br />

• Ylempi AMK-tutkinto, vastaa maisterin/ lisensiaatin tutkintoa<br />

• Järjestää Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />

jotka on valittu laajojen<br />

sidosryhmähaastatteluiden<br />

perusteella opetussuunnitelman<br />

tekovaiheessa. Teemoja<br />

ovat ympäristöpolitiikka<br />

ja päätöksenteko,<br />

yhteisöllisten suunnitteluprosessien<br />

johtaminen,<br />

elinympäristöalueiden<br />

kokonaisvaltainen suunnittelu<br />

sekä tutkiva ja<br />

kehittävä alueiden käytön<br />

suunnittelu. Lisäksi opiskelijat<br />

valitsivat vapaavalintaiseksi<br />

opinnoikseen<br />

hankkeiden taloudellisia,<br />

sosiaalisia, ekologisia ja<br />

sosiaalisia vaikutuksia<br />

käsittelevän opintojakson.<br />

Jokimäen mukaan<br />

koulutusohjelman pyrkimyksenä<br />

on rakentaa<br />

opiskelijoiden osaamista<br />

laaja-alaisesti valittujen<br />

teemojen ympärillä, ja tätä<br />

kautta antaa mahdollisuus<br />

syventää ja päivittää omaa<br />

tietotaitoaan.<br />

– Olen aivan varma,<br />

että kun opiskelijat saavat<br />

paperit käteensä, niin sillä<br />

todistuksella tulee olemaan<br />

merkitystä. Ainakin jos<br />

minä olisin rekrytoimassa<br />

väkeä, niin se todistus<br />

painaisi paljon, Jokimäki<br />

painottaa.<br />

• Hakuvaatimuksena maanmittaus- tai metsätalousinsinöörin tai agrologin AMKtutkinto<br />

• Seuraava haku keväällä 2011 (vain maanmittausinsinöörit)<br />

• Lisätietoja www.ramk.fi

14 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

15<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Vakuuttava suoritus<br />

oida, ja tilan sekä asukkaiden<br />

vakuutusturva<br />

käydään läpi sujuvasti<br />

kahvikupin ääressä. Viime<br />

kesän erikoisten säiden<br />

jälkeen varsinkin metsävakuutukset<br />

puhuttavat:<br />

Ranuallakin metsää on<br />

kaatunut, mutta suuremmilta<br />

tuhoilta on onneksi<br />

vältytty. Kylmäniemi vitsaileekin,<br />

että myyntimies<br />

Myrsky on vakuutusedustajan<br />

paras kaveri – metsävakuutusten<br />

kysyntä<br />

nousee voimakkaasti aina<br />

isojen myrskytuhouutisointien<br />

jälkeen.<br />

Tilakohtaisia eroja<br />

paljon<br />

Tyypillisellä tilakäynnillä<br />

vakuutusturvan tarkistaminen<br />

aloitetaan käymällä<br />

läpi tilan asukkaiden tapaturma-<br />

ja sairausvakuutukset.<br />

Samalla katsotaan,<br />

ovatko vakuutusyhtiön tiedot<br />

rakennuksista, koneista<br />

ja eläimistä ajan tasalla ja<br />

onko tilan toiminta sikäli<br />

ennallaan, että olemassa<br />

oleva vakuutusturva vastaa<br />

tarpeita. Kylmäniemen<br />

mukaan tyypillinen epäkohta<br />

vakuutusturvassa on<br />

jokin liitännäiselinkeino,<br />

joka on aloitettu ilman,<br />

että vakuutusturvaa on<br />

laajennettu kattamaan sen<br />

riskit.<br />

Heikoimmin<br />

yrittäjät<br />

vakuuttavat<br />

yleensä<br />

itsensä<br />

Va k u u t u s m a k s u j e n<br />

määräytymisperusteena<br />

toimiva tilakohtainen<br />

turvallisuuskartoitus tehdään<br />

vakioidun lomakkeen<br />

avulla, josta käydään<br />

kohta kohdalta läpi miten<br />

mikäkin asia on tilalla<br />

hoidettu. Erityishuomiota<br />

kartoituksessa kiinnitetään<br />

sähkö- ja paloturvallisuuteen;<br />

maatilojen isot<br />

tulipalot ovat lisääntyneet<br />

voimakkaasti ja tilastojen<br />

mukaan jopa 50 % näistä<br />

tulipaloista syttyy sähkövian<br />

seurauksena.<br />

Yleisesti ottaen lappilaisten<br />

maatilojen vakuutusten<br />

laajuus vaihtelee<br />

paljon. Kylmäniemen<br />

mukaan osa yrittäjistä<br />

haluaa vakuuttaa kaiken,<br />

kun joku toinen taas ottaa<br />

hyvinkin suuria riskejä<br />

kannettavakseen. Jotkut<br />

ovat jopa sitä mieltä, etteivät<br />

tarvitse vakuutuksia<br />

lainkaan.<br />

– Heikoimmin yrittäjät<br />

vakuuttavat yleensä<br />

itsensä, ja sen vuoksi<br />

olemmekin Tapiolassa<br />

käynnistäneet Maatilayrittäjän<br />

Omaturva -paketin<br />

kampanjoinnin. Jos yrittäjä<br />

vaikka sairastuu tai<br />

loukkaa itsensä, nousee<br />

vakuutusturva elintärkeään<br />

rooliin, Kylmäniemi<br />

kertoo.<br />

Monella maatilalla eläimet ovat paremmin vakuutettuja, kuin yrittäjät itse<br />

Jänkäviesti lähti vakuutusedustajan<br />

mukana asiakaskäynnille<br />

Ranualle. Mitä maatilakäynnillä<br />

oikein katsotaan,<br />

ja miksi aikaa vieviä käyntejä<br />

yleensä tehdään kun nykyaikana<br />

lähes kaiken voi hoitaa<br />

netissä?<br />

Tapiolan vakuutusedustaja<br />

Arto Kylmäniemi<br />

valmistui agrologiksi<br />

vuonna 2002, mutta ei<br />

ryhtynytkään maatalousyrittäjäksi<br />

kuten useimmat<br />

opiskelutoverit. Maatilan<br />

poika alkoikin myydä<br />

vakuutuksia.<br />

– Kotitilalla käyneet<br />

Tapiolan edustajat houkuttelivat<br />

jo lukioaikana<br />

minua vakuutusalalle.<br />

Sieltä se idea tuli, mutta<br />

lopullinen päätös syntyi<br />

vasta aivan valmistumisvaiheessa,<br />

Kylmäniemi<br />

muistelee.<br />

Itsenäisen vakuutusedustajan<br />

työ on hyvin<br />

vapaata, mutta vaatii<br />

tekijältään vahvaa sitoutumista.<br />

Edustaja saa itse<br />

tehdä omat aikataulunsa ja<br />

palkka on suoraan sidonnainen<br />

tehtyihin kauppoihin,<br />

mutta kääntöpuolella<br />

on myös iso vastuu. Ei<br />

ole aivan harvinaista, että<br />

puhelin soi iltaisin ja viikonloppuisin,<br />

kun asiakas<br />

tarvitsee neuvoja vahingon<br />

tapahduttua.<br />

– Eihän minulle siitä<br />

palkkaa makseta kun autan<br />

jonkin vahinkotapauksen<br />

selvittelyssä, mutta se on<br />

sitä asiakaspalvelua ja<br />

asiakassuhteen hoitoa, Kylmäniemi<br />

pohtii ammattinsa<br />

puolia.<br />

Periaatteessa vakuutusedustajan<br />

ei vaadita olevan<br />

kaikkien alojen asiantuntija<br />

voidakseen tehdä työtään<br />

eri asiakkaiden kanssa,<br />

mutta on hyvin tavallista,<br />

Edustajan on tärkeää<br />

pystyä puhumaan samaa<br />

kieltä asiakkaiden kanssa<br />

että toiset edustajat soittavat<br />

maatalousasiakkaisiin<br />

erikoistuneelta Kylmäniemeltä<br />

neuvoa kun vastaan<br />

tulee erikoisempia tilanteita.<br />

Kylmäniemi toteaakin,<br />

että edustajan on<br />

tärkeää pystyä puhumaan<br />

samaa kieltä asiakkaiden<br />

kanssa – se herättää<br />

luottamuksen ja helpottaa<br />

asioita.<br />

Yrittäjä arvostaa<br />

vakuuttamisen<br />

vaivattomuutta<br />

Tänään vieraillaan ranualaisella<br />

Uusinarkauksen<br />

maitotilalla. Laila<br />

Uusinarkaus otti sukutilan<br />

vastuulleen syksyllä<br />

2006 yhdessä puolisonsa<br />

Raimo Sääskilahden<br />

kanssa. Nuorempaa polvea<br />

on kotona kasvamassa<br />

kolmen lapsen verran ja<br />

neljäs, vanhin tytär on jo<br />

maailmalla. Tilan tulevaisuus<br />

vaikuttaa hyvin<br />

turvatulta, sillä kotosalla<br />

touhuava kuopus Eero on<br />

erittäin innokas traktorimies<br />

ja omillaan jo asuva<br />

Marika on hiljattain valmistunut<br />

maatilayrittäjän<br />

oppisopimuksella.<br />

Myyntimies<br />

Myrsky on<br />

vakuutusedustajan<br />

paras kaveri<br />

Monenlaisia töitä ennen<br />

maatalousyrittäjäksi ryhtymistään<br />

tehnyt Laila on<br />

valintaansa tyytyväinen:<br />

nyt maatilan emäntänä<br />

ei ainakaan tarvitse olla<br />

toimettomana.<br />

– Välillä on töitä enemmän<br />

kuin laki salli, hän<br />

naurahtaa.<br />

Pitkän linjan maanrakennusmies<br />

Raimo käy<br />

talvisin töissä tilan ulkopuolella,<br />

mutta kesät<br />

menevät hänelläkin kokonaan<br />

tilalla. Haastattelua<br />

tehtäessä rehunteko on<br />

juuri päättymässä ja kaikkein<br />

kovin kiire hetkeksi<br />

helpottamassa, mutta toimettomaksi<br />

ei ole tarkoitus<br />

ryhtyä: suunnitelmissa on<br />

kodin remontointia.<br />

Maataloustoimintansa<br />

alusta asti Kylmäniemen<br />

asiakkaina olleet Raimo<br />

ja Laila ovat tyytyväisiä<br />

saamaansa palveluun.<br />

Yrittäjälle on tärkeää, että<br />

prosessi lähtee vakuutusyhtiössä<br />

etenemään heti<br />

vahinkoilmoituksen jälkeen<br />

eikä asian selvittelyyn tarvitse<br />

kuluttaa ylimääräistä<br />

aikaa ja vaivaa.<br />

Tyytyväisten asiakkaiden<br />

kanssa on helppo asi-<br />

Arto Kylmäniemi on vakuuttava agrologi<br />

Riskit haltuun pienillä teoilla<br />

Suuret maatilojen tulipalot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.<br />

Arto Kylmäniemen mukaan paloturvallisuuden parantaminen ja tulipaloriskien<br />

pienentäminen on mahdollista hyvinkin pienillä ennalta ehkäisevillä<br />

toimenpiteillä, kun asioista vain tiedetään. Tätä aukkoa Tapiola<br />

paikkaa jakamalla asiakkailleen erityistä maatilan turvallisuusopasta,<br />

jossa käsitellään käytännön esimerkkien kautta turvallisuutta parantavia<br />

toimenpiteitä.<br />

– Esimerkiksi koneiden ja autojen sijoittamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.<br />

Liian usein on käynyt niin, että kun tilalla jokin rakennus palaa, niin<br />

samalla menevät traktorit, autot ja kaikki muutkin koneet siinä samalla. Niin<br />

sanottua palokuormaa tulisikin jakaa tilalla eri paikkoihin, ettei vahingon<br />

sattuessa tuhoudu kaikki kalusto kerralla. Esimerkiksi ulkona säilytettävän<br />

traktorin jättäminen muutaman metrin päähän rakennuksesta pienentää merkittävästi<br />

riskiä, että jommankumman syttyessä myös toinen palaa.<br />

Vakuutusyhtiöt antavat nykyään myös taloudellisia kannusteita tilan turvallisuusasioiden<br />

kehittämiseen. Esimerkiksi Tapiolan Agro-vakuutusten<br />

hinnoittelu perustuu tiettyyn riskipisteytykseen, joka mahdollistaa edullisemmat<br />

vakuutusmaksut, kun vakuutettavien kohteiden turvallisuusasiat<br />

ovat kunnossa.<br />

– Asiakaskäynneillä muistutetaan aina hälytinlaitteiden ja alkusammutuskaluston<br />

tärkeydestä sekä mahdollisista toimenpiteistä turvallisuuden parantamiseksi.<br />

Vahinkojen ennaltaehkäisy on meille tärkeää, minkä vuoksi asiakkaillamme<br />

on mahdollisuus esimerkiksi hyvin edulliseen ”turvalainaan”,<br />

jolla voidaan rahoittaa maatilan turvallisuutta parantavia investointeja.<br />

Tilasi pysyy<br />

pystyssä vain,<br />

jos sinäkin pysyt.<br />

Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen<br />

avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi<br />

toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle<br />

sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. <strong>MTK</strong>:n jäsenenä saat<br />

lisäksi tuntuvat edut.<br />

Lue lisää: tapiola.f i /myomaturva tai<br />

kysäise maatiloihin erikoistuneilta<br />

edustajiltamme;<br />

Mikael Keinänen<br />

puh 0400 694 766<br />

Arto Kylmäniemi<br />

puh 040 721 6867<br />

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja<br />

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola

16 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

17<br />

Rapsuttelua,<br />

muistelua<br />

ja haaveilua<br />

Petronellan<br />

kotieläin-<br />

pihassa<br />

Tervolan Maaseudulta käsin<br />

-messujen karvaisin esittelyalue<br />

löytyi Petronellan kotieläinpiha<br />

-kylttejä seuraamalla.<br />

Ammattiopisto Lappian<br />

Petronellan kotieläinpiha on<br />

Tervolan-kävijöille tuttu juttu,<br />

mutta tässä laajuudessaan<br />

piha on avoinna ensimmäistä<br />

kertaa.<br />

Kotieläinpihan vastaava<br />

Hilkka Kallio kertoo pihan<br />

olleen menestys. Vierailijoita<br />

on riittänyt koko kesän<br />

ajan, ja messuväkikin on<br />

löytänyt karvaiset kaverit<br />

messualueen laitamilta.<br />

Messuviikonloppuna<br />

kotieläinpiha oli auki viimeistä<br />

kertaa tälle kesälle.<br />

Pihan asukkaina on lampaiden,<br />

vuohien ja possujen<br />

lisäksi myös kaneja ja<br />

marsuja sekä erilaisia lintuja.<br />

Kallio kertoo, että linnut<br />

ja marsut ovat lainassa<br />

mutta muut eläimet ovat<br />

koulun omia. Lainaeläimet<br />

ovat kotieläinpihalla kuin<br />

lapsenlapset mummolassa<br />

– ne palautetaan omistajilleen<br />

hyvin syötettyinä ja<br />

lellittyinä.<br />

Nimekkäitä asukkaita<br />

Kotieläinpihan ensimmäisessä<br />

häkissä tepastelee<br />

hämeenmustakanoja.<br />

Niitä tuli kotieläinpihalle<br />

alun perin seitsemän untuvikkoa,<br />

eikä niistä silloin<br />

vielä tiennyt sanoa, mitä<br />

sukupuolta ne olivat. Yllätykseksi<br />

huomattiin, että<br />

untuvikoista jopa viisi oli<br />

kukkoja. Kärhämien välttämiseksi<br />

neljästä kukosta<br />

piti luopua. Jäljelle jätettiin<br />

kukko nimeltä Antti<br />

Tuisku, jota muut kukot olivat<br />

alussa syrjineet. Antilla<br />

näyttää kuitenkin tällä<br />

hetkellä olevan onnenpäivät,<br />

sillä vieressä astelevat<br />

viehättävät kanat Britney ja<br />

Shakira.<br />

Petronellan kotieläinpihalla<br />

on eläinten hyvinvoinnin<br />

ja vierailijoiden<br />

viihtyvyyden lisäksi panostettu<br />

myös eläinten nimien<br />

keksimiseen. Helmikanat<br />

Eija, Annukka, Pauliina ja<br />

Ritva ovat saaneet nimensä<br />

koulun opettajien mukaan.<br />

Martti-pässi on tunnettu<br />

kovasta ruokahalustaan ja<br />

näyttävä myskisorsapari<br />

Martta ja Jussi ovat onnellisia<br />

yhdeksän untuvikon<br />

vanhempia. Hilkka Kallio<br />

kertookin, että muun<br />

muassa juuri eläinten<br />

nimeäminen tuo niitä jollakin<br />

tapaa lähemmäksi ja<br />

tutummaksi.<br />

Koko perheen<br />

ajanviete<br />

Petronellan kotieläinpihaan<br />

on helppo löytää, sillä<br />

paikka on aivan valtatien<br />

varressa viisitoista kilometriä<br />

Tervolan keskustasta<br />

pohjoiseen. Alueelle ei<br />

ole pääsymaksua, ainoastaan<br />

poniratsastus maksaa<br />

Eläimiä pääsee<br />

todellakin silittelemään<br />

ja rapsuttelemaan<br />

kaksi euroa. Hilkka Kallio<br />

vinkkaa, että alueella on<br />

mahdollisuus viettää rauhassa<br />

vaikka kokonainen<br />

kesäpäivä, sillä paikalla on<br />

muun muassa nuotiopaikka<br />

Miisa ja Ida tietävät, että Petronellan kotieläinpihan lampaat nauttivat rapsutuksista<br />

muurikkapannuineen.<br />

Kotieläinpihan asiakkaat<br />

ovatkin usein lapsiperheitä,<br />

jotka kiittelevät paikan olevan<br />

juuri sopivan kokoinen<br />

lapsille. Opiskelijat toimivat<br />

henkilökohtaisina<br />

oppaina kertoen eläimistä,<br />

niiden luonteista ja tapahtuneista<br />

sattumuksista. Pienenkin<br />

lapsen keskittymiskyky<br />

riittää hyvin kaikkien<br />

eläinten luona vierailemiseen,<br />

Kallio kertoo.<br />

Useimmat vierailijat<br />

tulevat kotieläinpihaan<br />

katsomaan ja rapsuttelemaan<br />

kotieläimiä, joita ei<br />

välttämättä enää nykypäivänä<br />

usein näe. Usein vanhemmat<br />

kotieläinpihan vierailijat<br />

alkavat muistella,<br />

kuinka kotona on aiemmin<br />

saattanut olla monenlaisia<br />

eläimiä. Isovanhemmat<br />

intoutuvat kertoilemaan<br />

lapsilleen ja lapsenlapsilleen<br />

omista eläimistään,<br />

ja nuoret parit haaveilevat<br />

hankkivansa muutaman<br />

lampaan tai kanan omalle<br />

kotipihalleen. Niin lapset<br />

kuin aikuisetkin ovat<br />

innoissaan, kun eläimiä<br />

pääsee todellakin silittelemään<br />

ja rapsuttelemaan.<br />

Pullolan perhe Tervolasta<br />

on tullut käymään<br />

messuilla ja kotieläinpihassa.<br />

Vaikka he asuvatkin<br />

lähellä, messut ei välttämättä<br />

ole jokakesäinen<br />

perinne. “Joskus on satuttu<br />

olemaan samaan aikaan<br />

reissussa, mutta nyt Frans<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

halusi tulla käymään täällä<br />

uudestaan” Harri-isä kertoo.<br />

Kotona on tällä hetkellä<br />

Saana-tyttären kahden<br />

kissan lisäksi myös karjalankarhukoira.<br />

Perhe olisi<br />

kiinnostunut myös vuohien<br />

tai kanojen hankkimisesta.<br />

Elina on yksi monista<br />

kotieläinpihan pienistä<br />

innokkaista vieraista. Hän<br />

on kyykistynyt myskisorsien<br />

aitauksen viereen.<br />

“Tuo isoin näyttää ihan<br />

niin kuin se olis melkein<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

kuningas!” Elina hihkaisee<br />

haltioituneena ja osoittaa<br />

sorsaperheen Jussi-isää.<br />

Opiskelijat<br />

ovat itse<br />

myös rakentaneet<br />

aitaukset<br />

ja suojat<br />

eläimille<br />

Työssäoppimista<br />

Idean kotieläinpihasta<br />

keksi alun perin Ammattiopisto<br />

Lappian pieneläintenhoidon<br />

opettaja. Ideaa<br />

kehiteltiin ja tänä vuonna<br />

kotieläinpiha toteutettiin<br />

ensimmäistä kertaa.<br />

Toisen vuosikurssin<br />

eläintenhoitajaopiskelijat<br />

ovat suunnitelleet kotieläinpihan<br />

alusta asti itse.<br />

Opiskelijat suorittavat<br />

viiden viikon mittaisen<br />

työssäoppimisjakson kotieläinpihan<br />

työntekijöinä.<br />

Hilkka Kallio kertoo, että<br />

opiskelijat eivät ole pelkkiä<br />

eläintenhoitajia, vaan<br />

että he ovat osallistuneet<br />

suunnitteluun kokonaisuudessaan.<br />

He ovat ottaneet<br />

selvää muun muassa kotieläinten<br />

pitoa koskevista<br />

laeista. Opiskelijat ovat itse<br />

myös rakentaneet aitaukset<br />

ja suojat eläimille. Kolmannen<br />

opiskeluvuotensa<br />

syksyllä aloittavan Giten<br />

mielestä työssäoppiminen<br />

on ollut mukavaa. Kotieläinpihaa<br />

on mukava<br />

pyörittää, kun on itse ollut<br />

mukana jo suunnittelussa ja<br />

rakentamisessa.<br />

Varastamattomien<br />

tavaroiden<br />

huutokaupassa<br />

Martti-pässi tietää olla ruoka-aikaan kotona<br />

Tervolan Maaseudulta käsin<br />

-messut järjestettiin jo neljännentoista<br />

kerran. Messupaikka<br />

oli Louella nyt<br />

seitsemättä kertaa. Messuhulinaa<br />

ja ohjelmaa riitti<br />

taas kahden kokonaisen<br />

päivän täydeltä. Yksi odotetuimmista<br />

tapauksista oli<br />

uudenkarhea ohjelmanumero<br />

– Varastamattomien<br />

tavaroiden huutokauppa.<br />

Sunnuntaina puoli kolmelta<br />

huutokauppapaikan<br />

ympärille kokoontuu uteliaita<br />

ihmisiä. Huutokaupan<br />

meklaripari <strong>MTK</strong>-Alakemijoen<br />

Juhani Lampela<br />

ja Janne Jurva kiipeävät<br />

auton lavalle, johon on<br />

lastattu pääpalkintona olevan<br />

mönkijän lisäksi myös<br />

kaikki muu huutokaupassa<br />

myytävä tavara. Meklareita<br />

on oltava ehdottomasti<br />

kaksi. ”Jotta ehditään varmasti<br />

nähdä, jos joku siellä<br />

raapii korvallistansa”, meklarit<br />

virnuilevat. Toinen syy<br />

kahteen meklariin kuullaan<br />

jo ensimmäisten päättyneiden<br />

huutojen jälkeen:<br />

”Kurkku kuivuu, Juhani jatkaa”<br />

Jurva ilmoittaa ja ojentaa<br />

mikrofonin Lampelalle.<br />

Nimi huutokaupalle keksittiin<br />

perinteisen, poliisien<br />

järjestämän varastetun tavaran<br />

huutokaupan mukaan.<br />

Tämän huutokaupan tavarat<br />

eivät kuitenkaan ole yhteen<br />

eikä kahteen kertaan varastettuja,<br />

vaan ostettu lappilaisilta<br />

yrittäjiltä puhtaalla<br />

rahalla tätä huutokauppaa<br />

varten. Idea huutokaupan<br />

pitämisestä messuilla syntyi,<br />

kun <strong>MTK</strong>-Lappi voitti<br />

<strong>MTK</strong>:n järjestämässä liittojen<br />

välisessä toimintakilpailussa<br />

mönkijän. Mönkijän<br />

myymistä pohdittaessa<br />

keksittiin järjestää Varastamattomien<br />

tavaroiden<br />

huutokauppa.<br />

Huutokaupattavana<br />

on pääpalkinnon lisäksi<br />

monenlaisia tarvekaluja:<br />

reikiä kaipaavalle kaupataan<br />

porakonetta ja kovan leivän<br />

syöjälle kaakelisirkkeliä.<br />

Ihmiset ovat pakkautuneet<br />

lava-auton ympärille, korotushuutoja<br />

kuuluu joka puolelta<br />

väkijoukkoa – välillä<br />

kovalla äänellä, välillä hieman<br />

hiljaisemmalla äänellä<br />

pienen pohdinnan jälkeen.<br />

Monitoimikoneet, mutterinvääntimet<br />

ja penkkihiomakoneet<br />

saavat uudet omistajat.<br />

Kulloinkin kyseessä<br />

olevaa huudettavaa vempelettä<br />

kopsaistaan sievästi<br />

kylkeen rakennusvasaralla,<br />

voittohuudon huutajaa onnitellaan,<br />

ja taas jatketaan.<br />

Pellon Sirkkakoskelta<br />

messuille saapunut Vilho<br />

Mustajärvi huusi itselleen<br />

painepesuriin kiinnitettävän<br />

katonpesurin. Pesurille<br />

tuntuukin olevan käyttöä,<br />

sillä Mustajärven tuttavapiiri<br />

alkaa heti miettiä,<br />

missä kaikkialla pyöreää<br />

pesupäätä voisi käyttää.<br />

Meklareilta saadaan vielä<br />

ilmainen vihje. ”Katonpesuria<br />

voi käyttää myös lattian<br />

pesemiseen – kunhan vain<br />

kääntää sen ylösalaisin”,<br />

Lampela veistelee. Pesurin<br />

kyljessä komeileva merkki<br />

herättää myös luottamusta.<br />

”Hyvä kampe se on”, tuttava<br />

vakuuttelee Mustajärvelle.<br />

Voittohuudon huutaja<br />

vaikuttaa tyytyväiseltä.<br />

Huutokauppaan osallistuvan<br />

on oltava tarkkana.<br />

Huutokaupan edetessä tahti<br />

kiihtyy, ja toisinaan huudettavana<br />

tuntuu olevan<br />

mitä ihmeellisimpiä tavaroita.<br />

Meklareiden vauhti<br />

kasvaa, äänet kovenevat ja<br />

lava-auto huojuu. Sonnintalutusnaru<br />

muuttuu äkkiä<br />

”miehenkuljetuskettingiksi”<br />

ja ”2020-luvun teknologia”<br />

muistuttaa kovasti<br />

akkuporakonetta.<br />

Miikka, Johannes, Tatu ja Samuli huutokaupan melskeissä

18 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

19<br />

60-vuotiaalla edessään loistava tulevaisuus<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Piippolan lääkäri palasi Lappiin<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

”Passaa olla vaikka 40 astetta pakkasta, niin pysyy tupa lämpimänä eivätkä ole lapset<br />

kylmissään”, Markku Hannula kehuu turvesuonsa tuotoksia<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylän perustamisesta<br />

tuli tänä vuonna kuluneeksi<br />

60 vuotta. Jänkäviesti<br />

tavoitti yhdistyksen nykyisen<br />

puheenjohtajan turpeennoston<br />

parista ja ryhtyi tenttaamaan:<br />

missä mennään ja<br />

mihin suuntaan, Sodankylän<br />

tuottajayhdistys?<br />

Markku Hannula toimii<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylän puheenjohtajana<br />

toiseen otteeseen.<br />

Sodankylän tuottajayhdistyksessä<br />

johtokunta ei ole<br />

jämähtänyt, vaan väki vaihtuu<br />

lähes joka vuosi. Hannula<br />

itse pitää tätä erittäin<br />

positiivisena asiana.<br />

– Se on hyvä, kun<br />

puheenjohtaja välillä<br />

vaihtuu, ei leipäännytä<br />

tekemiseen ja tulee uusia<br />

ajatuksia. Ainakin minun<br />

toivomus on se, että 1–2<br />

vuotta ja puheenjohtaja<br />

vaihtuu uuteen.<br />

<strong>MTK</strong>-toiminnassa vuodesta<br />

1992 mukana ollut<br />

maitotilallinen pitää 60-vuotiaan<br />

yhdistyksensä nykytilannetta<br />

melko hyvänä,<br />

vaikka parannettavaakin<br />

löytyy.<br />

Erityisen positiivista on<br />

jäsenistön aktiivisuus ja<br />

monipuolisuus; johtokunnastakin<br />

löytyy niin metsätalouden,<br />

maatalouden<br />

kuin muunkinlaisen maaseutuyrittäjyyden<br />

harjoittajia.<br />

Valitettava tosiasia<br />

kuitenkin on jäsenmäärän<br />

laskusuunta, mikä johtuu<br />

suurelta osin maatalouden<br />

yksikkökoon kasvusta –<br />

yksittäisen tilan koko ja<br />

tuotantomäärät kasvavat,<br />

mutta tuottajien lukumäärä<br />

pienenee.<br />

Hannulan mukaan viljelijät<br />

luottavat <strong>MTK</strong>:hon,<br />

vaikka yhdistysten roolin<br />

muuttuminen onkin<br />

hienoisesti vähentänyt<br />

kiinnostusta.<br />

– Ennenhän <strong>MTK</strong> vaikutti<br />

suoraan tulopolitiikkaan,<br />

mutta nykyään rooli<br />

on enemmän viestikapulana<br />

toimimista tuottajilta<br />

ylemmille tahoille. Ehkä<br />

toiminta on hiipumaan<br />

päin, mutta toivottavasti<br />

saataisiin hyviä ideoita jatkoon<br />

koska olisi tärkeää<br />

saada kehitys kulkemaan<br />

täällä syrjäseuduillakin.<br />

Tekniikka lyhentää<br />

välimatkoja<br />

Laajalle alueelle levittäytyvän<br />

jäsenistön yhteydenpidossa<br />

on omat<br />

haasteensa, mutta siitä huolimatta<br />

toiminta on säilynyt<br />

aktiivisena.<br />

– Meillä on vireä <strong>MTK</strong>,<br />

joka ottaa kantaa ja keskustelee<br />

asioista. Enemmänkin<br />

kokoontumisia saisi olla,<br />

mutta kyllä tänä päivänä<br />

viljelijän arki kuluu täällä<br />

työn merkeissä, Hannula<br />

pohtii yhdistyksen tilaa.<br />

Yhteiset kokoontumiset<br />

ovat harvassa, matkoihin<br />

kun menee paljon aikaa,<br />

mutta nykytekniikka on<br />

onneksi helpottanut tilannetta.<br />

Hannula kertookin<br />

olevansa ahkera sähköpostin<br />

käyttäjä.<br />

– Olen pyrkinyt sähköpostin<br />

avulla olemaan<br />

yhteydessä viljelijöihin,<br />

ja sitä kautta jäsenet saavat<br />

minullekin paremmin<br />

viestejä läpi. Se on<br />

kylmä tosiasia, että kun<br />

tilakoot kasvavat niin juttuvälit<br />

kasvotusten vain<br />

harvenevat.<br />

Sisu ja realismi<br />

tarpeen<br />

Minkälaisia terveisiä<br />

puheenjohtaja haluaa<br />

omilleen, sekä muillekin<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylä lukuina<br />

• Tilastot vuodelta 2008, jos muuta ei mainita<br />

• Perustettu 1950<br />

• 305 jäsentä 121 tilalta (luvut kuluvalta vuodelta)<br />

• Sodankylän viljelijöistä 39 % kuuluu tuottajayhdistykseen<br />

• Yhdistyksen jäsenet omistavat 72 % alueen<br />

pelloista<br />

• Keskimääräinen peltokoko 16,31 ha<br />

• Maidonlähettäjien määrä 1964–2008 on pudonnut<br />

kymmenesosaan (440 => 40), mutta meijeriin<br />

toimitetun maidon kokonaismäärä on kasvanut<br />

lähes 50 %<br />

• Keskivertotilan maitotuotos 2008 oli 14-kertainen<br />

vuoden 1964 tasoon verrattuna<br />

• Maatalouden myyntitulojen jakauma: maito 87 %,<br />

naudanliha 11 %, muu liha 1 %, kasvikset 1 %<br />

Jänkäviestin lukijoille<br />

lähettää?<br />

– Olin tässä vähän<br />

aikaa sitten Enontekiöllä<br />

seuraamassa kummipojan<br />

sotilasvalaa, ja sotilaspastori<br />

puhui sisusta. Sotaaikanahan<br />

sitä sisua tarvittiin,<br />

mutta nyt sitä kyllä<br />

tarvitaan myös, että täällä<br />

jaksetaan pakertaa ja tehdä<br />

töitä.<br />

Kovan työnteon lisäksi<br />

Hannula kannustaa ottamaan<br />

välillä etäisyyttä<br />

Entäs<br />

työntekoon ja miettimään<br />

asioiden laitaa.<br />

– Ihmisten olisi tärkeää<br />

päästä myös lomalle<br />

välissä, että jaksetaan.<br />

Joissakin tilanteissa pitää<br />

myös tehdä kylmiä laskelmia,<br />

että jos kuvio ei ole<br />

sellainen että sillä pääsee<br />

inhimilliseen elämään, niin<br />

ei kannata hakata päätä<br />

seinään.<br />

seuraavat<br />

60 vuotta?<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylä on ehtinyt nähdä monenlaista<br />

kehitystä olemassaolonsa aikana. Katsotaanpa<br />

hetki kristallipalloon, minkälaisena<br />

nykyinen nokkamies näkee Sodankylän alueen<br />

maatalouden tilanteen seuraavien 60 vuoden<br />

päästä?<br />

– Jos ilmasto tosiaan lämpenee, niin voi<br />

olla että täällä meidän korkeudella on hyvinkin<br />

vireää toimintaa. Tutkimusten mukaanhan<br />

Välimeren maat ja Pohjois-Afrikka kuivuvat<br />

ja elintarviketuotanto siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi,<br />

joten jos nämä pellot eivät silloin<br />

heinää kasva niin ne kasvavat sitten jotakin<br />

muuta.<br />

Niinpä niin – toisen tappio on toisen onni.<br />

Monikaan meistä ei ole näkemässä, kun eteläeurooppalainen<br />

kuluttaja valitsee vihannestiskillä<br />

kalliimman kotimaisen ja halvan suomalaiskurkun<br />

välillä, mutta teoriassa sekin päivä<br />

voi tulla.<br />

Lappiin tuli keväällä uusi<br />

läänineläinlääkäri, kun avautuneeseen<br />

virkaan valittiin<br />

Piippolassa kunnaneläinlääkärinä<br />

toiminut Harri Rinne.<br />

Millainen mies on kyseessä ja<br />

millä tolalla eläinsuojeluasiat<br />

ovat Lapissa?<br />

1.3. lähtien läänineläinlääkärin<br />

virassa toiminut Harri<br />

Rinne on juuri saanut varmistuksen<br />

pestinsä jatkuvuudesta.<br />

Valtion virkoja<br />

koskeva puolen vuoden<br />

koeaika päättyi juuri eikä<br />

työpöytää ole pyydetty tyhjentämään,<br />

joten mies on<br />

selvästi jäämässä Lappiin.<br />

Maakunnan erikoisuudet<br />

eivät ole tuottaneet yllätyksiä<br />

neljännesvuosisadan<br />

Pohjanmaalla työskennelleelle<br />

nautapraktikolle.<br />

Eläintaudeille<br />

on syntynyt<br />

uusia<br />

leviämistapoja,<br />

joita<br />

kaikki eivät<br />

tiedosta.<br />

– Työ on vastannut odotuksia.<br />

Lappihan on minulle<br />

sillä tavalla tuttu, että olin<br />

heti valmistumisen jälkeen<br />

jonkin aikaa Muoniossa<br />

ja Enontekiöllä tekemässä<br />

sijaisuuksia, Rinne kertoo.<br />

55-vuotias eläinlääketieteen<br />

lisensiaatti on ennen<br />

nykyistä virkaansa toiminut<br />

26 vuotta Piippolassa kunnaneläinlääkärinä,<br />

missä<br />

myös hänen perheensä<br />

asuu tällä hetkellä. Perhe<br />

ei kuitenkaan aio muuttaa<br />

pohjoiseen ennen kuin<br />

Rinteen poika saa käytyä<br />

lukionsa loppuun, joten<br />

tällä hetkellä Harri Rinne<br />

elää matkalaukkuelämää:<br />

viikonloput Piippolassa ja<br />

viikot Rovaniemellä.<br />

Tietoisku: eläinten hävittäminen<br />

• Koko Lappi kuuluu alueeseen, jolta raatoja ei<br />

kerätä.<br />

• Eläin tulee haudata vähintään yhden metrin syvyyteen.<br />

• Eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle tai vedenottamon<br />

läheisyyteen.<br />

• Eläimen kuolemasta on ilmoitettava 7 päivän sisällä<br />

laskentakeskukseen.<br />

• Omistajan on pidettävä kirjaa hautaamistaan eläimistä<br />

(nauta, biisoni, lammas ja vuohi) ja muista<br />

sivutuotteista. Kirjanpitoa on säilytettävä 2 vuotta.<br />

• Hautauspaikka on ilmoitettava kirjallisesti kunnaneläinlääkärille.<br />

Läänineläinlääkäri Harri Rinne vastaa eläinsuojeluasioista Lapissa<br />

Matkailijan oltava<br />

varuillaan<br />

Rinne pitää Suomen tilannetta<br />

tarttuvien eläintautien<br />

osalta varsin hyvänä,<br />

vaikkakin aiempi lähes<br />

lintukotomainen aika on jo<br />

historiaa, kun eläimiä liikutellaan<br />

enemmän valtiosta<br />

toiseen. Nykyään esimerkiksi<br />

BSE:stä ei kuitenkaan<br />

juuri edes puhuta, joten<br />

mikä on tällä hetkellä ajankohtainen<br />

eläinlääkinnällinen<br />

uhkakuva Suomessa?<br />

– Suu- ja sorkkatautia<br />

on tälläkin hetkellä Euroopassa,<br />

Turkissa. Se on niin<br />

vakava tauti, että Suomessakin<br />

pidetään yllä jatkuvaa<br />

valmiutta suu- ja sorkkataudin<br />

varalta. Olemme<br />

varautuneet siihen, että<br />

jonakin päivänä taudinpurkaus<br />

tulee.<br />

Suu- ja sorkkatauti ei<br />

kuitenkaan ole todennäköisin<br />

ehdokas seuraavaksi<br />

riesaksi Suomessa, vaan<br />

Rinne nimeää pari muuta<br />

ehdokasta sen edelle.<br />

– Eläinlääkäripäivillä,<br />

joille hiljattain osallistuin,<br />

nostettiin afrikkalainen<br />

sikarutto esille. Sitä<br />

on tavattu melko lähellä<br />

Venäjän puolella. Myös<br />

Euroopassa pohjoista kohti<br />

leviävään sinikielitautiin<br />

meillä on varauduttu, Rinne<br />

kertoo.<br />

Rinteen mukaan tilalliset<br />

osaavat jo melko hyvin<br />

varoa tautiriskiä, jos ovat<br />

olleet kontaktissa ulkomaisiin<br />

eläimiin, mutta nykyään<br />

turismin myötä eläintaudeille<br />

on syntynyt uusia<br />

leviämistapoja, joita kaikki<br />

eivät tiedosta. Yksi riski<br />

ovat lomamatkoilta tuodut<br />

elintarvikkeet.<br />

– Esimerkiksi itselle<br />

tarkoitettuja lihatuotteita,<br />

jotka ovat vanhenemassa,<br />

syötetään sioille. Tämä on<br />

hyvin vaarallista, koska<br />

virukset voivat selvitä käsitellyssäkin<br />

lihassa pitkään,<br />

Rinne varoittaa.<br />

Valvontakäyntejä<br />

entistä enemmän<br />

Yksi läänineläinlääkärin<br />

tärkeimmistä tehtävistä on<br />

eläinsuojelullisten valvontakäyntien<br />

suorittaminen<br />

tiloilla. Aiemmin valvontakäyntejä<br />

on tehty lähes<br />

yksinomaan ilmiantojen<br />

tai epäilyjen perusteella,<br />

mutta sittemmin järjestelmää<br />

on kehitetty ennaltaehkäisyn<br />

suuntaan. Esimerkiksi<br />

pitkä hiljaisuus<br />

rekisterissä voi olla kutsu<br />

valvontakäynnille.<br />

– Tällaisen ”hiljaisen<br />

tilan” riskiarvio nousee kun<br />

siellä ei tapahdu mitään,<br />

joten herää kysymys miksi<br />

ei tapahdu mitään. Asiakkaiden<br />

ei siis tarvitse<br />

ihmetellä jos tullaan ykskaks<br />

yllättäen katsomaan,<br />

kuinka eläimet voivat.<br />

Läänineläinlääkärin<br />

vierailua<br />

ei tarvitse<br />

pelätä<br />

– jos ei sitten<br />

itse koe siihen<br />

aihetta.<br />

Rinteen mukaan on täysin<br />

mahdollista, että esimerkiksi<br />

lypsykarjatilalla<br />

eläimiä ei tarvitse uusia<br />

pitkään aikaan, jolloin<br />

tällainen rekisterihälytys<br />

osoittautuu aiheettomaksi.<br />

Hän rauhoitteleekin tilallisia,<br />

että läänineläinlääkärin<br />

vierailua ei tarvitse pelätä –<br />

jos ei sitten itse koe siihen<br />

aihetta.<br />

– Kaikkien jotka eläimiä<br />

omistavat pitäisi ymmärtää,<br />

että eläimiä pitää kohdella<br />

oikein. Siksihän valvontaa<br />

tehdään, että laiminlyöntejäkin<br />

on aina jonkun verran.<br />

Jos omistaja itse tietää että<br />

asiat ovat kunnossa, niin<br />

ei valvontakäyntiä tarvitse<br />

pelätä.<br />

Suuri osa eläinsuojelurikkomuksista<br />

onkin Rinteen<br />

mukaan hyvin pieniä,<br />

tietämättömyydestä johtuvia<br />

rikkeitä. Hän kannustaakin<br />

kysymään ja keskustelemaan,<br />

jos jokin asia<br />

tuntuu epävarmalta.<br />

– Jos jokin asia mietityttää,<br />

niin ottakaa yhteyttä<br />

– sitä vartenhan täällä<br />

ollaan. Yhteydenottoon ei<br />

pitäisi olla kynnystä, Rinne<br />

kehottaa.

20 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

21<br />

Omat eväät mukaan?<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Kuva: Hullu Poro<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Kuva: LeviMarket<br />

Hotel Levi Panorama ja Hotelli K5 Levi<br />

ravintolatoimenjohtaja Heikki Kunnari<br />

– Ravintola Klaanissa (K5) olemme käyttäneet jo vuosia paikallisten tuottajien<br />

tuotteita, mutta lähiruokaahan EU-direktiivien mukaan taitaa olla jopa Kirkkonummella<br />

kasvatettu yrtti, Kunnari vitsailee.<br />

– Käytämme mm. Maakerkelän leipäjuustoa, Luolamaan vuohenjuustoa,<br />

Jerisjärvestä pyydystettyä siikaa ja kiiskeä, Inarin järven taimenta ja siikaa,<br />

itse metsästettyä hirveä (tämä ei ole vitsi!), Lapissa kaadettua karhua, Pääkkölän<br />

Matin (ArctiFood) käsittelemää Kyrön palkisen poroa. Marjat hankimme<br />

naapuruston poimijoilta. Alkoholittomana aperitiivina ja kuohujuomana käytämme<br />

Korpihillan kuusenkerkkäjuomaa. jne. jne. Riekkoja tulee ympäri Pohjoiskalottia,<br />

samoin harjusta ja ahventa.<br />

– Lähiruoan osuuksia kokonaisuudesta on vaikea arvioida. Aamiaisella ja<br />

lounaalla volyymien suuruuden vuoksi turvaudumme tukkutuotteisiin, à la<br />

carte -ruoka taas koostuu pääasiassa lähi- ja pientuottajien tuotteista. Ruoan<br />

alkuperä kerrotaan asiakkaille listanimessä tai myynti- ja palveluhenkilöstön<br />

tuella. Joissakin tapauksissa alkuperä kerrotaan vasta ruokailun jälkeen – positiivisena<br />

yllätyksenä.<br />

Hotelli Levitunturi<br />

keittiöpäällikkö Pirjo Ylijurva<br />

– Poronlihaa ostamme 100 % lähiruokana, josta n. 90 % tulee Raattamasta, Arcti<br />

Food -nimisestä yrityksestä, sekä loput Utsjoelta, Porotuote Länsmanilta. Käytämme<br />

myös Inarinjärven siikaa sekä taimenta. Kesällä ostamme paikallisilta yrtit<br />

ja salaatit, Ylijurva luettelee.<br />

– Haluaisimme tarjota enemmänkin lähiruokaa, mutta ravintolat tarvitsevat<br />

pitkälle esivalmistettuja tuotteita: lihat paloiteltuina, ruhoista arvokkaammat osat,<br />

kalat fileenä, ja niin edelleen. Sesonkina joudumme käyttämään enemmän tukkuliikkeitä,<br />

koska menekki on kovaa emmekä voi tarjota ”ei oota”.<br />

Paikalliset raaka-aineet valmistuvat gourmet-herkuiksi tunturikeskusten ravintoloissa.<br />

Lähiruoka on tuoretta, turvallista<br />

ja lisäaineetonta. Se<br />

antaa paikallisille tuottajille<br />

työtä ja vähentää kuljetusten<br />

tarvetta, jolloin myös ympäristö<br />

ja paikkakunnan talous<br />

kiittävät. Lähiruoan etujen<br />

valossa voisi olettaa, että<br />

suuret toimijat kuten kaupat<br />

Sokos Hotel Levi<br />

ja ravintolat suosisivat paikallisesti<br />

tuotettuja raakaaineita,<br />

mutta meneekö taloudellinen<br />

tehokkuusajattelu<br />

kauniiden tavoitteiden edelle<br />

käytännössä?<br />

Jänkäviesti otti yhteyttä<br />

muutamiin Levin matkailukeskuksen<br />

toimijoihin ja<br />

kysyi, minkälainen rooli<br />

lähiruoalla on heidän yrityksessään<br />

– tarjotaanko<br />

matkailijoille paikallista<br />

vai edullista?<br />

Hullun Poron ravintolat<br />

keittiötoimenjohtaja Timo Nieminen<br />

– Ruoan alkuperä tuodaan ilmi asiakkaille esim. ruokalistoilla (”Somasjärven<br />

rautua ja...”) vain ja ainoastaan silloin, jos toimittajamme pystyy<br />

takaamaan saatavuuden ja me pystymme luottamaan siihen, Nieminen<br />

linjaa.<br />

– Monessa ravintolassa laitetaan hienoja paikannimiä ja henkilöitä ruokalistoille,<br />

mutta ruoka on silti toimitettu toisaalta. Lähiruoan osuus vaihtelee<br />

eri ravintoloissamme, esimerkiksi Kultaisen Poron kohdalla se on<br />

huomattavasti suurempi kuin Kana & Kannun.<br />

Yhteenveto<br />

Kuten vastauksista käy ilmi,<br />

ei brasilialaisen turistin tarvitse<br />

tyytyä kotimaiseen<br />

broileriin Lapin matkallaan.<br />

Paikallisista raaka-aineista<br />

valmistettua ruokaa pidetään<br />

mielellään valikoimissa,<br />

mutta joissakin tapauksissa<br />

vaatimukset raaka-aineen<br />

jalostusasteelle, toimitusvarmuudelle<br />

ja volyymille<br />

pakottavat kääntymään tukkuliikkeiden<br />

puoleen.<br />

<strong>MTK</strong>:n ruokakulttuuriasiamies<br />

Anni-Mari Syväniemi<br />

luki tämän jutun<br />

etukäteen ja pitää näkemänsä<br />

perusteella lähiruoan<br />

tilannetta hyvänä, kunhan<br />

käytännön asiat saadaan<br />

toimimaan.<br />

– Lähiruokaan liittyvät<br />

toimintamallit tarvitsevat<br />

vielä paljon työtä mm. tuottajien<br />

ja ravintoloitsijoiden<br />

sekä kauppiaiden yhteistyön<br />

parantamiseksi.<br />

Syväniemi näkeekin korkealaatuisen<br />

ruoan tarjoavan<br />

uusia mahdollisuuksia Suomen<br />

matkailuelinkeinolle.<br />

– Ruokamatkailun<br />

ennustetaan kasvavan,<br />

samoin kuin ruoan merkityksen<br />

osana matkailupalveluja.<br />

Suomalainen puhdas<br />

luonto tarjoaa upeita makuja<br />

ja raaka-aineita – niistä kannattaa<br />

olla ylpeä ja tuoda<br />

ruokaan liittyvä ilo myös<br />

asiakkaan ulottuville!<br />

keittiömestari Heidi-Maria Pekuri<br />

– Olen juuri aloittanut Sokos Hotel Levin keittiömestarina ja päivitän parhaillaan<br />

uusia ruokalistoja ja kartoitan samalla mahdollisia lähialueen tuottajia.<br />

Tarkoituksena on käyttää mahdollisuuksien mukaan myös paikallisia<br />

tuottajia, Pekuri kertoo.<br />

– Yleensä lähiruokaa käytettäessä tulee ruoan alkuperä esille myös<br />

listateksteissä. Toimittajia, joita luultavammin tulen käyttämään tulevissa<br />

ruokalistoissa ovat esimerkiksi Polar Wild, Annelin karkit & yrtit,<br />

Herkkutupa, Rönkä ja Hiltusen Leipomo. Lisäksi käytämme paikallista<br />

kalaa.<br />

– Vaikka kuulummekin aamupalan osalta Sokos Hotel -ketjuun ja -konseptiin,<br />

meillä on käytössä esimerkiksi paikallisten tuottajien tuotteina poromakkaraa<br />

ja rieskaa. Aamupalalla lähialueen tuottajien tuotteet on merkitty<br />

erillisellä kyltillä, missä mainitaan tuotteen alkuperä.<br />

LeviMarket<br />

kauppias Satu Syväjärvi<br />

– Olemme aina panostaneet paikalliseen ruokaan, tärkein on tietenkin poronliha<br />

jota tulee paikallisilta toimittajilta lähistöltä (esim. Levi Food), Raattamasta<br />

sekä Karesuvannosta ja Inarista, Syväjärvi kertoo.<br />

– Meille lähiruokaa on kaikki Lapin alueelta tuleva. Erilaiset hillot, mehut<br />

ja makeiset ovat erittäin suosittuja tuliasia. Puikulaperuna on tietenkin suosituin,<br />

tulee Kolarista. Riekkoja sekä kalaa, rautua, nieriää ja kalasäilykkeitä<br />

Inari-Ivalo sekä Kilpisjärven seudulta. Olemme myös saaneet jonkin verran<br />

tomaattia ja vihanneksia paikallisilta.<br />

Paikalliset hillot ja mehut ovat suosittuja tuliaisia.<br />

UUTTA!<br />

Perustutkimukseen<br />

sisältyy rikki (S),<br />

vaihtoehtoisesti<br />

natrium (Na)<br />

Viljavuus tutkimukset<br />

<strong>MTK</strong>:n jäsenalennukset<br />

Maatalouden tutkimukset -4%<br />

Hivenravinnepaketit (maa) -8%<br />

Metsän neulasanalyysit -8%.<br />

Postitus 6,50 €<br />

(+ alv 23%)<br />

pakettikortilla tai<br />

asiakaspalautuksena.<br />

Lisätietoja: www.suomenymparistopalvelu.fi<br />

Suomen Ympäristöpalvelu Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu. Puh. (08) 5145600, fax. (08) 3113029

22 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

23<br />

TERVETULOA <strong>MTK</strong>-YHDISTYSTEN<br />

SYYSKOKOUKSIIN!<br />

yhdistys päivä pvm kello paikka<br />

Inari-Utsjoki ma 1.11. 11.00 Kaamasen Kievari<br />

Koilliskaira ti 2.11. 11.00 Kemijärven kaupungin valtuustosali<br />

TUTUSTU AARTEESEEN!<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Hyvä kasvaa<br />

omasta maasta.<br />

UOKINNAN<br />

RUO<br />

RAISIOSTA<br />

AM<br />

A<br />

MM M<br />

MMA MA<br />

AI<br />

T<br />

OA<br />

TO<br />

T<br />

TAA<br />

ATTITA<br />

Itä-Lappi ke 3.11. 11.00 Sallan kunnantalo<br />

Ranua pe 5.11. 12.00 Hotelli Ilveslinna<br />

Rovaniemi to 11.11. 11.00 Tirolisali<br />

Tunturi-Lappi ma 15.11. 11.00 Muonion osuuspankki<br />

Simo ti 16.11. 11.00 Kunnantalo<br />

Tornio ti 16.11. 11.00 Kaupungin valtuustosali<br />

Sodankylä ma 22.11. 11.00 Hotelli Sodankylä<br />

Pello pe 26.11. 11.00 Ravintola Granni<br />

Posio ma 29.11. 11.00 Vapaa-ajantalo Pyrintö<br />

Kittilä ti 30.11. 11.00 Hotelli Kittilä<br />

Ylitornio pe 3.12. 11.00 Niuron Pirtti<br />

Alakemijoki ke 8.12. 11.00 Pohjantähti-opisto, Keminmaa<br />

Kolari ti 14.12. 12.00 Seurakuntakoti<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi pe 10.12. 11.00 Metsäruusuntie 18, Rovaniemi<br />

Kokouksissa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat<br />

• hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2011<br />

• vahvistetaan johtokunnan jäsenten, muiden edustajien ja tilintarkastajien palkkiot<br />

ja matkakustannusten korvaukset<br />

TUTUSTU<br />

6 kk (5 lehteä)<br />

vain 24,90 e<br />

kestotilauksena<br />

(norm. 32,90 e)<br />

METSÄ • LUONTO • JUURET • KOTI • RUOKA •HYVINVOINTI • OMA TALOUS<br />

LEHTI METSÄSTÄ.<br />

Tutustu! Tilaa itsellesi AARRE-lehti edulliseen tutustumishintaan 6 kk (5 lehteä)<br />

vain 24,90 ¤. Aarre ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilaus on kestotilaus, joka<br />

jatkuu 5 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 32,90 ¤)<br />

niin kauan kuin itse haluan.<br />

Netissä: www.aarrelehti.fi/nettitarjous<br />

Tekstiviestillä: Lähetä viesti AR A098 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO<br />

POSTITOIMIPAIKKA numeroon 16124.<br />

Normaali tekstiviestin hinta. Palvelu toimii Dna:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä.<br />

Tarjous on voimassa 31.12.2010 asti ja koskee kotimaan tilauksia.<br />

Suomen pohjoisin rehutehdas on lähellä viljan- ja maidontuottajaa:<br />

parhaasta viljasta parhaalle karjalle.<br />

Kinnusen Mylly rakentaa ja turvaa pohjoissuomalaisen maaseudun<br />

huomispäivää. Käytämme tuotteissamme tämän alueen puhdasta, hyvää<br />

viljaa, jonka ostamme suoraan tuottajilta. Näin syntyvät lähitehtaan<br />

laadukkaat Tähti-rehut karjan hyvinvointia ylläpitämään ja lisäämään.<br />

Käytä Kinnusen Myllyn tuotteita: edistät oman alueesi hyvinvointia.<br />

Puh. (08) 5144 715 Telefax (08) 5421 892<br />

www.kinnusenmylly.fi<br />

kinnusenmylly@kinnusenmylly.fi<br />

REHU<br />

E T SIVÄ<br />

T S<br />

V<br />

I VÄ<br />

VÄ<br />

TUTUSTU UUSIIN REHUIHIN<br />

REHUETSIVÄLLÄ<br />

Rehuraision nautojen täysrehut ovat uudistuneet, ja ne on jaettu kolmeen ryhmään: Perus-<br />

Maitureihin, Opti-Maitureihin ja PRO-Maitureihin. Löydät uudesta valikoimasta tilallesi<br />

tuottavimman rehun Rehuetsivän avulla. Tutustu netissä www.rehuraisio.com. Voit myös<br />

kutsua oman alueesi Rehuetsivän auttamaan oikean ruokintaratkaisun löytämisessä.<br />

Heikki Ämmänpää puh. 040 7721476<br />

Hanna Saastamoinen puh. 044 7818936<br />

Tutustu Rehuetsivään ja voita miniläppäri osoitteessa www.rehuraisio.com!<br />

www.rehuraisio.com<br />

• vahvistetaan talousarvio ja päätetään jäsenmaksujen suuruudesta vuodelle 2011<br />

• suoritetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali<br />

• valitaan yhdistyksen tilintarkastajat<br />

• valitaan yhdistyksen edustajat <strong>MTK</strong>-Lapin (maaseutuyhdistyksessä myös<br />

ProAgria Lapin) virallisiin kokouksiin<br />

• valitaan muut mahdolliset yhdistyksen edustajat<br />

• muut johtokunnan tai jäsenten kokoukselle esittämät asiat<br />

Tervetuloa mukaan päättämään ja keskustelemaan!<br />

Tuottajayhdistysten johtokunnat<br />

Suomen Rehu antaa enemmän<br />

Haluamme tarjota Sinulle:<br />

• jatkuvasti kehittyvät ruokintaratkaisut<br />

• joustavan kokonaispalvelun<br />

• laajan tuotevalikoiman ja kattavan ratkaisuvalikoiman<br />

ENEMMÄN YHDESSÄ<br />

Jotta sinä saisit rahanarvoisia etuja. Varaa heti aika ja kysy lisää.<br />

Läheinen ja luotettava kumppani - Suomen Rehu!<br />

Palveluksessasi:<br />

Kullervo Palovaara<br />

Risto Välimaa<br />

puh. 010 402 7962 puh. 010 402 7957<br />

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA<br />

TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 029 041 2730<br />

ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 029 041 2740<br />

POHJOIS-SUOMEN LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS<br />

TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 020 522 4640<br />

ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 020 522 4760<br />

KEMI, Keskuspuistokatu 9, puh. 020 522 4660<br />

TERVOLA, Keskustie 94, puh. 020 522 4740<br />

YLITORNIO, Alkkulanraitti 73, puh. 020 522 4720<br />

www.suomenrehu.fi<br />

www.agrimarket.fi

24 JÄNKÄVIESTI<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

TYÖKONEKOIDEN ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ<br />

Nämä koneet suorankaupan nettohinnalla... ja paljon muuta!<br />

18.700 € *<br />

17.050 € *<br />

1.050 € *<br />

3.990 € *<br />

3007 T ED<br />

• Molemminpuolinen niittävä niittomurskain,<br />

terässorminen murskain<br />

• Kääntyvä kulmavaihde, optimaalinen<br />

3D maanpinnan seuranta<br />

307 T ED<br />

• Yhdeltä puolen niittävä niitto-murskain,<br />

työleveys 3,04 m<br />

• Erinomainen niittojälki<br />

• Terien pikavaihto vakiona<br />

R5 PAALIPIHTI<br />

• Täyttä McHale-laatua<br />

• Paaleja voi kääntää 90° ja paalit voi<br />

pinota pystyasennossa<br />

• Euro-sovitteella, nostovoima 1100 kg<br />

TANCO PAALILEIKKURI<br />

• Halkaisee paalit ja erottaa samalla muo<br />

vin ja verkon, Euro-sovitteella<br />

• Nopeuttaa appeen sekoitusta 30-50 %<br />

• Palkittu keksintö, uutuus Suomessa!<br />

21.260 € *<br />

SCHÄFFER 2028<br />

• Kubota 26 hv:n moottori, turvakatos<br />

• Renkaat 26x12/12 AS<br />

• Sähköinen ajosuunnanvaihto<br />

• Lisävarusteena portaaton ryömintä<br />

* Alv. 0% + toimituskulut.<br />

30.850 € *<br />

APOLLO 14 LANNANLEVITIN<br />

• Kaksi vaakakelaa ja levitinlautasta<br />

• Täyttökorkeus 2,6 m, paino 5720 kg<br />

• Tilaavuus 14 m 3<br />

• Renkaat 650/75 R32<br />

RAKENTAVASSA SEURASSA<br />

21.000 € *<br />

VEPI LIETEVAUNU<br />

• Tilavuus 14,8 m 3<br />

• Vaunu levityskunnossa<br />

• 700 renkaat<br />

TORNIO | Varikonkatu 3 | Puh. 040 551 6273<br />

YLITORNIO | Alkkulanraitti 127 | Puh. 050 389 0820<br />

ROVANIEMI | Teollisuustie 13 | Puh. 040 821 9424<br />

OULU | Nuottasaarentie 4 | Puh. 040 751 1092<br />

Nopean päättäjän etu:<br />

Yli 15000 € (alv 23%) koneen<br />

ostaneile kannettava<br />

tietokone kaupan<br />

päälle!!!<br />

30.11 mennessä<br />

päätetyt kaupat.<br />

Lisäksi osallistut viiden<br />

40” taulutelevision<br />

arvontaan!<br />

WASSLÖV R EKLAM & MEDIA AB<br />

TavaTaan verkossa!<br />

www.lihakunta.fi<br />

-sivut ovat käytössäsi!<br />

www.lihakunta.fi<br />

-sivustolta löydät keskeiset<br />

tiedot Lihakunnasta,<br />

mm. yhteystiedot hallituksesta<br />

edustajistoon.<br />

Osuuskunnan jäsenille sivustolla<br />

on tarjolla monipuolinen<br />

ja hyödyllinen palvelupaketti ja<br />

keskustelukanava.<br />

Lihakunta<br />

tarjoaa tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja<br />

ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet:<br />

Atria on varma markkinakanava,<br />

joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.<br />

A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut.<br />

A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.<br />

AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat<br />

tuottajan vahva kumppani arjen työssä.<br />

Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111<br />

tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi ja www.a-rehu.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!