jänkäviesti - MTK

18 JÄNKÄVIESTI
JÄNKÄVIESTI
19
60-vuotiaalla edessään loistava tulevaisuus
Keltainen
Vaalean vihreä Vihreä
Sinivihreä
Sininen
15 M, 100 Y
50 C, 100 Y
100 C, 100 Y 100 C, 50 Y
100 C
Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan
R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209
Piippolan lääkäri palasi Lappiin
Keltainen
Vaalean vihreä Vihreä
Sinivihreä
Sininen
15 M, 100 Y
50 C, 100 Y
100 C, 100 Y 100 C, 50 Y
100 C
Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan
R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209
”Passaa olla vaikka 40 astetta pakkasta, niin pysyy tupa lämpimänä eivätkä ole lapset
kylmissään”, Markku Hannula kehuu turvesuonsa tuotoksia
MTK-Sodankylän perustamisesta
tuli tänä vuonna kuluneeksi
60 vuotta. Jänkäviesti
tavoitti yhdistyksen nykyisen
puheenjohtajan turpeennoston
parista ja ryhtyi tenttaamaan:
missä mennään ja
mihin suuntaan, Sodankylän
tuottajayhdistys?
Markku Hannula toimii
MTK-Sodankylän puheenjohtajana
toiseen otteeseen.
Sodankylän tuottajayhdistyksessä
johtokunta ei ole
jämähtänyt, vaan väki vaihtuu
lähes joka vuosi. Hannula
itse pitää tätä erittäin
positiivisena asiana.
– Se on hyvä, kun
puheenjohtaja välillä
vaihtuu, ei leipäännytä
tekemiseen ja tulee uusia
ajatuksia. Ainakin minun
toivomus on se, että 1–2
vuotta ja puheenjohtaja
vaihtuu uuteen.
MTK-toiminnassa vuodesta
1992 mukana ollut
maitotilallinen pitää 60-vuotiaan
yhdistyksensä nykytilannetta
melko hyvänä,
vaikka parannettavaakin
löytyy.
Erityisen positiivista on
jäsenistön aktiivisuus ja
monipuolisuus; johtokunnastakin
löytyy niin metsätalouden,
maatalouden
kuin muunkinlaisen maaseutuyrittäjyyden
harjoittajia.
Valitettava tosiasia
kuitenkin on jäsenmäärän
laskusuunta, mikä johtuu
suurelta osin maatalouden
yksikkökoon kasvusta –
yksittäisen tilan koko ja
tuotantomäärät kasvavat,
mutta tuottajien lukumäärä
pienenee.
Hannulan mukaan viljelijät
luottavat MTK:hon,
vaikka yhdistysten roolin
muuttuminen onkin
hienoisesti vähentänyt
kiinnostusta.
– Ennenhän MTK vaikutti
suoraan tulopolitiikkaan,
mutta nykyään rooli
on enemmän viestikapulana
toimimista tuottajilta
ylemmille tahoille. Ehkä
toiminta on hiipumaan
päin, mutta toivottavasti
saataisiin hyviä ideoita jatkoon
koska olisi tärkeää
saada kehitys kulkemaan
täällä syrjäseuduillakin.
Tekniikka lyhentää
välimatkoja
Laajalle alueelle levittäytyvän
jäsenistön yhteydenpidossa
on omat
haasteensa, mutta siitä huolimatta
toiminta on säilynyt
aktiivisena.
– Meillä on vireä MTK,
joka ottaa kantaa ja keskustelee
asioista. Enemmänkin
kokoontumisia saisi olla,
mutta kyllä tänä päivänä
viljelijän arki kuluu täällä
työn merkeissä, Hannula
pohtii yhdistyksen tilaa.
Yhteiset kokoontumiset
ovat harvassa, matkoihin
kun menee paljon aikaa,
mutta nykytekniikka on
onneksi helpottanut tilannetta.
Hannula kertookin
olevansa ahkera sähköpostin
käyttäjä.
– Olen pyrkinyt sähköpostin
avulla olemaan
yhteydessä viljelijöihin,
ja sitä kautta jäsenet saavat
minullekin paremmin
viestejä läpi. Se on
kylmä tosiasia, että kun
tilakoot kasvavat niin juttuvälit
kasvotusten vain
harvenevat.
Sisu ja realismi
tarpeen
Minkälaisia terveisiä
puheenjohtaja haluaa
omilleen, sekä muillekin
MTK-Sodankylä lukuina
• Tilastot vuodelta 2008, jos muuta ei mainita
• Perustettu 1950
• 305 jäsentä 121 tilalta (luvut kuluvalta vuodelta)
• Sodankylän viljelijöistä 39 % kuuluu tuottajayhdistykseen
• Yhdistyksen jäsenet omistavat 72 % alueen
pelloista
• Keskimääräinen peltokoko 16,31 ha
• Maidonlähettäjien määrä 1964–2008 on pudonnut
kymmenesosaan (440 => 40), mutta meijeriin
toimitetun maidon kokonaismäärä on kasvanut
lähes 50 %
• Keskivertotilan maitotuotos 2008 oli 14-kertainen
vuoden 1964 tasoon verrattuna
• Maatalouden myyntitulojen jakauma: maito 87 %,
naudanliha 11 %, muu liha 1 %, kasvikset 1 %
Jänkäviestin lukijoille
lähettää?
– Olin tässä vähän
aikaa sitten Enontekiöllä
seuraamassa kummipojan
sotilasvalaa, ja sotilaspastori
puhui sisusta. Sotaaikanahan
sitä sisua tarvittiin,
mutta nyt sitä kyllä
tarvitaan myös, että täällä
jaksetaan pakertaa ja tehdä
töitä.
Kovan työnteon lisäksi
Hannula kannustaa ottamaan
välillä etäisyyttä
Entäs
työntekoon ja miettimään
asioiden laitaa.
– Ihmisten olisi tärkeää
päästä myös lomalle
välissä, että jaksetaan.
Joissakin tilanteissa pitää
myös tehdä kylmiä laskelmia,
että jos kuvio ei ole
sellainen että sillä pääsee
inhimilliseen elämään, niin
ei kannata hakata päätä
seinään.
seuraavat
60 vuotta?
MTK-Sodankylä on ehtinyt nähdä monenlaista
kehitystä olemassaolonsa aikana. Katsotaanpa
hetki kristallipalloon, minkälaisena
nykyinen nokkamies näkee Sodankylän alueen
maatalouden tilanteen seuraavien 60 vuoden
päästä?
– Jos ilmasto tosiaan lämpenee, niin voi
olla että täällä meidän korkeudella on hyvinkin
vireää toimintaa. Tutkimusten mukaanhan
Välimeren maat ja Pohjois-Afrikka kuivuvat
ja elintarviketuotanto siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi,
joten jos nämä pellot eivät silloin
heinää kasva niin ne kasvavat sitten jotakin
muuta.
Niinpä niin – toisen tappio on toisen onni.
Monikaan meistä ei ole näkemässä, kun eteläeurooppalainen
kuluttaja valitsee vihannestiskillä
kalliimman kotimaisen ja halvan suomalaiskurkun
välillä, mutta teoriassa sekin päivä
voi tulla.
Lappiin tuli keväällä uusi
läänineläinlääkäri, kun avautuneeseen
virkaan valittiin
Piippolassa kunnaneläinlääkärinä
toiminut Harri Rinne.
Millainen mies on kyseessä ja
millä tolalla eläinsuojeluasiat
ovat Lapissa?
1.3. lähtien läänineläinlääkärin
virassa toiminut Harri
Rinne on juuri saanut varmistuksen
pestinsä jatkuvuudesta.
Valtion virkoja
koskeva puolen vuoden
koeaika päättyi juuri eikä
työpöytää ole pyydetty tyhjentämään,
joten mies on
selvästi jäämässä Lappiin.
Maakunnan erikoisuudet
eivät ole tuottaneet yllätyksiä
neljännesvuosisadan
Pohjanmaalla työskennelleelle
nautapraktikolle.
Eläintaudeille
on syntynyt
uusia
leviämistapoja,
joita
kaikki eivät
tiedosta.
– Työ on vastannut odotuksia.
Lappihan on minulle
sillä tavalla tuttu, että olin
heti valmistumisen jälkeen
jonkin aikaa Muoniossa
ja Enontekiöllä tekemässä
sijaisuuksia, Rinne kertoo.
55-vuotias eläinlääketieteen
lisensiaatti on ennen
nykyistä virkaansa toiminut
26 vuotta Piippolassa kunnaneläinlääkärinä,
missä
myös hänen perheensä
asuu tällä hetkellä. Perhe
ei kuitenkaan aio muuttaa
pohjoiseen ennen kuin
Rinteen poika saa käytyä
lukionsa loppuun, joten
tällä hetkellä Harri Rinne
elää matkalaukkuelämää:
viikonloput Piippolassa ja
viikot Rovaniemellä.
Tietoisku: eläinten hävittäminen
• Koko Lappi kuuluu alueeseen, jolta raatoja ei
kerätä.
• Eläin tulee haudata vähintään yhden metrin syvyyteen.
• Eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle tai vedenottamon
läheisyyteen.
• Eläimen kuolemasta on ilmoitettava 7 päivän sisällä
laskentakeskukseen.
• Omistajan on pidettävä kirjaa hautaamistaan eläimistä
(nauta, biisoni, lammas ja vuohi) ja muista
sivutuotteista. Kirjanpitoa on säilytettävä 2 vuotta.
• Hautauspaikka on ilmoitettava kirjallisesti kunnaneläinlääkärille.
Läänineläinlääkäri Harri Rinne vastaa eläinsuojeluasioista Lapissa
Matkailijan oltava
varuillaan
Rinne pitää Suomen tilannetta
tarttuvien eläintautien
osalta varsin hyvänä,
vaikkakin aiempi lähes
lintukotomainen aika on jo
historiaa, kun eläimiä liikutellaan
enemmän valtiosta
toiseen. Nykyään esimerkiksi
BSE:stä ei kuitenkaan
juuri edes puhuta, joten
mikä on tällä hetkellä ajankohtainen
eläinlääkinnällinen
uhkakuva Suomessa?
– Suu- ja sorkkatautia
on tälläkin hetkellä Euroopassa,
Turkissa. Se on niin
vakava tauti, että Suomessakin
pidetään yllä jatkuvaa
valmiutta suu- ja sorkkataudin
varalta. Olemme
varautuneet siihen, että
jonakin päivänä taudinpurkaus
tulee.
Suu- ja sorkkatauti ei
kuitenkaan ole todennäköisin
ehdokas seuraavaksi
riesaksi Suomessa, vaan
Rinne nimeää pari muuta
ehdokasta sen edelle.
– Eläinlääkäripäivillä,
joille hiljattain osallistuin,
nostettiin afrikkalainen
sikarutto esille. Sitä
on tavattu melko lähellä
Venäjän puolella. Myös
Euroopassa pohjoista kohti
leviävään sinikielitautiin
meillä on varauduttu, Rinne
kertoo.
Rinteen mukaan tilalliset
osaavat jo melko hyvin
varoa tautiriskiä, jos ovat
olleet kontaktissa ulkomaisiin
eläimiin, mutta nykyään
turismin myötä eläintaudeille
on syntynyt uusia
leviämistapoja, joita kaikki
eivät tiedosta. Yksi riski
ovat lomamatkoilta tuodut
elintarvikkeet.
– Esimerkiksi itselle
tarkoitettuja lihatuotteita,
jotka ovat vanhenemassa,
syötetään sioille. Tämä on
hyvin vaarallista, koska
virukset voivat selvitä käsitellyssäkin
lihassa pitkään,
Rinne varoittaa.
Valvontakäyntejä
entistä enemmän
Yksi läänineläinlääkärin
tärkeimmistä tehtävistä on
eläinsuojelullisten valvontakäyntien
suorittaminen
tiloilla. Aiemmin valvontakäyntejä
on tehty lähes
yksinomaan ilmiantojen
tai epäilyjen perusteella,
mutta sittemmin järjestelmää
on kehitetty ennaltaehkäisyn
suuntaan. Esimerkiksi
pitkä hiljaisuus
rekisterissä voi olla kutsu
valvontakäynnille.
– Tällaisen ”hiljaisen
tilan” riskiarvio nousee kun
siellä ei tapahdu mitään,
joten herää kysymys miksi
ei tapahdu mitään. Asiakkaiden
ei siis tarvitse
ihmetellä jos tullaan ykskaks
yllättäen katsomaan,
kuinka eläimet voivat.
Läänineläinlääkärin
vierailua
ei tarvitse
pelätä
– jos ei sitten
itse koe siihen
aihetta.
Rinteen mukaan on täysin
mahdollista, että esimerkiksi
lypsykarjatilalla
eläimiä ei tarvitse uusia
pitkään aikaan, jolloin
tällainen rekisterihälytys
osoittautuu aiheettomaksi.
Hän rauhoitteleekin tilallisia,
että läänineläinlääkärin
vierailua ei tarvitse pelätä –
jos ei sitten itse koe siihen
aihetta.
– Kaikkien jotka eläimiä
omistavat pitäisi ymmärtää,
että eläimiä pitää kohdella
oikein. Siksihän valvontaa
tehdään, että laiminlyöntejäkin
on aina jonkun verran.
Jos omistaja itse tietää että
asiat ovat kunnossa, niin
ei valvontakäyntiä tarvitse
pelätä.
Suuri osa eläinsuojelurikkomuksista
onkin Rinteen
mukaan hyvin pieniä,
tietämättömyydestä johtuvia
rikkeitä. Hän kannustaakin
kysymään ja keskustelemaan,
jos jokin asia
tuntuu epävarmalta.
– Jos jokin asia mietityttää,
niin ottakaa yhteyttä
– sitä vartenhan täällä
ollaan. Yhteydenottoon ei
pitäisi olla kynnystä, Rinne
kehottaa.