jänkäviesti - MTK

12 JÄNKÄVIESTI
JÄNKÄVIESTI
13
Hallittu sukupolvenvaihdos
Ammattiopisto Lappian hallinnoima
Sukupolvenvaihdos
maaseudulla -hanke on toiminut
jo vuodesta 2004 lähtien.
Hankkeen puitteissa on tähän
mennessä tehty tai ollaan juuri
tekemässä yli 50 sukupolvenvaihdosta
eri puolilla Lappia
sijaitsevilla tiloilla. Ylitorniolainen
Metsävainion tila on
yksi näistä.
ONKO SUKUPOLVEN- TAI
OMISTAJANVAIHDOS TILALLA
AJANKOHTAINEN?
● Ammattiopisto Lappian SPV-hanke auttaa
● Koulutusta, asiantuntijapalveluja, yritys- ja
tilakohtaista neuvontaa
● Toimialueena koko Lapin lääni
● Kannattaa teettää esiselvitys asiantuntijalla
Yhteydenotot:
Ammattiopisto Lappia, maaseutuala
Kehittämisasiantuntija/proj.vast. Tauno Lauri
Kätkävaarantie 69
95340 Loue
tauno.lauri@lappia.fi
gsm 044 7492716
Mikko Metsävainio ja
Hanna Isometsä ottivat
Metsävainion maitotilan
vetovastuun Mikon vanhemmilta,
Jussi ja Hilkka
Metsävainiolta, vuoden
2009 alussa. Sukupolvenvaihdos
toteutettiin ammattiopisto
Lappian hallinnoiman
Sukupolvenvaihdos
maaseudulla -hankkeen
puitteissa.
Metsävainion tila tuli
mukaan hankkeeseen
syksyllä 2007 ja sukupolvenvaihdos
saatiin siis
virallisesti päätökseen
tammikuussa 2009. Mikko
irtisanoutui vanhasta työpaikastaan
jo elokuussa
2008 jääden isä-Jussin
avuksi tilan töihin. Sukupolvenvaihdosprosessille
ja käytännön asioiden opettelemiselle
oli siis varattu
todella mukavasti aikaa, ja
sukupolvenvaihdos onnistuikin
uusien yrittäjien
mielestä sujuvasti.
Nykyisen
hankkeen
raameissa
tilaa on vielä
kymmenelle
uudelle tilalle
Hankeryhmään
mahtuu vielä
Sukupolvenvaihdos maaseudulla
-hankkeen puitteissa
uusille maatalousyrittäjille
järjestetään ryhmä- ja
tilakohtaiset koulutukset,
joissa mm. laaditaan rahoitus-
ja verotusasioita varten
tarvittavat paperit. Tämän
lisäksi yrittäjät läpikäyvät
ammatillisena koulutuksena
EU:n vaatimat,
yhteensä 20 opintoviikon
Jimille (oik.) sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen, mutta kenties joskus tulevaisuudessa?
laajuiset koulutukset maataloudesta.
Lappian projektipäällikkö
Tauno Lauri
toteaakin uusien yrittäjien
käyvän melkoiset pikakurssit
maatilan pitämiseen,
joten he eivät joudu aivan
kylmiltään tositoimiin.
Hankkeeseen on osallistunut
kymmeniä maatiloja
tai maaseutuyrityksiä
ympäri Lappia. Nykyisen
hankkeen raameissa tilaa on
vielä kymmenelle uudelle
tilalle, ja aiemmin jo kahteen
otteeseen jatkettu
hanke saa todennäköisesti
vielä tulevaisuudessakin
lisävuosia.
– ELY-keskus antoi
juuri päätöksen, että
saamme jatkaa vielä ainakin
vuoden 2011 loppuun.
Todennäköisesti jatkoa
tulee vielä senkin jälkeen,
Lauri kertoo.
Yrittäjä kaipaa ELY:ltä
joustoa
Metsävainion tilalla tehtiin
sukupolvenvaihdoksen
kanssa osaksi samaan aikaan
merkittäviä investointeja
mm. navettaremontin ja
-laajennuksen muodossa.
Tukiasioista päättävän
ELY-keskuksen merkitys
tilan investoinneissa on
suuri, ja muutamien epäselvyyksien
vuoksi ELY:n
vaatimat paperit aiheuttivatkin
tuskastumiseen asti
päänvaivaa.
Kokemustensa vuoksi
Hilkka Metsävainio peräänkuuluttaa
ELY-keskukselta
joustavuuden lisäämistä
ja tarkempia ohjeistuksia
asioiden hoitamiseen. Ei
voida olettaa, että sukupolvenvaihdostilalla
tiedetään
kaikki pykälät
entuudestaan.
– Sukupolvenvaihdosta
tekemässä olevilla vanhemmilla
on kaikki tieto hakemisessa,
ja vielä uunompia
ovat nämä nuoret jotka ovat
alkamassa!
Tauno Lauri arvelee
merkittävän syyn Metsävainioiden
kokemille
ongelmille olleen EU:n
ohjelmakauden vaihtuminen
laajennusprojektin
aikana.
– Siinä tuli samaan
aikaan uusia ohjeita niin
EU:lta, ministeriöltä kuin
ELY-keskukseltakin, joten
tieto ei aina kulkenut, kuten
piti. Ongelmista tullaan
keskustelemaan, jotta vastaavalta
vältytään jatkossa.
Valoisa tulevaisuus
Eläkkeelle väistyneet
Jussi ja Hilkka muuttivat
Keltainen
15 M, 100 Y
Pantone 116
R:252 G:208 B:22
Vaalean vihreä
50 C, 100 Y
Pantone 376
R:127 G:187 B:0
Vihreä
100 C, 100 Y
Pantone 355
R:0 G:157 B:75
Sinivihreä
100 C, 50 Y
Pantone 3278
R:0 G:155 B:133
Sininen
100 C
Pantone Process Cyan
R:0 G:167 B:209
ennen sukupolvenvaihdosta
samalle tilalle 2009
rakennettuun uuteen
taloon, jonka jälkeen
tilan nykyinen isäntäväki
muutti remontoimalleen
”vanhalle puolelle”. Sukupolvien
läheisyys helpottaa
monia käytännön
asioita: Jussin on helppo
tarvittaessa käydä auttelemassa
ja lomittamassa,
kun taas Hilkka on tärkeä
apu 1-vuotiaan Jimi-pojan
hoidossa.
Tuoreet eläkeläiset
näkevät sukutilan tulevaisuuden
valoisana. Nuoret
yrittäjät ovat silminnähden
tyytyväisiä elämäänsä, eikä
vanhoillakaan ole mitään
valittamisen aihetta. Elämä
on mallillaan.
– Kyllä nyt on hyvä mieli
kun näkee, että homma
pyörii ja kaikki alkaa olla
valmista, Jussi myhäilee
kiikkustuolissa.
Sukupolvenvaihdos maaseudulla
• Koulutusta sekä yritys-/tilakohtaista neuvontaa
• Tavoitteena hallittu ja ohjattu sukupolven- tai omistajanvaihdos
• Hanke jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun
• Mukaan mahtuu vielä 10 uutta tilaa
• Lisätietoja: Ammattiopisto Lappia, Tauno Lauri:
044 749 2716
Keltainen
Vaalean vihreä Vihreä
Sinivihreä
Sininen
15 M, 100 Y
50 C, 100 Y
100 C, 100 Y 100 C, 50 Y
100 C
Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan
R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209
RAMK panostaa luonnonvara-alaan
Noora Raasakka ja Jukka Jokimäki
Rovaniemen ammattikorkeakoulu
on käynnistänyt kuluvana
syksynä uuden Alueiden
käytön suunnittelun koulutusohjelman.
Koulutuksesta
valmistutaan ylempään AMKtutkintoon,
mikä vastaa yliopistopuolella
maisterin tai
lisensiaatin papereita.
Rovaniemen ammattikorkeakoulussa
Alueiden
käytön suunnittelun (kavereiden
kesken ”AKSin”)
koulutusohjelman yliopettajana
toimiva Jukka
Jokimäki on silminnähden
innoissaan uudesta
lapsestaan.
– Jos minä saisin tällaisen
tutkinnon, niin esittäisin
heti, että minulle pitää
korottaa palkkaa!
Koulutusohjelmaan
valituista opiskelijoista
valtaosa tulee työelämästä,
joten opiskelun lähestymistapa
on hyvin käytännönläheinen
ja koko koulutus
on suunniteltu siten, että
se parantaa osallistujiensa
valmiuksia hoitaa entistä
vaativampia tehtäviä. Esimerkiksi
opinnäytetyö,
joka on hyvin suuri osa
koulutusohjelmaa, pyritään
rakentamaan opiskelijan
nykyisten työtehtävien
pohjalta sellaiseksi, että se
auttaa jonkin käytännön
haasteen ratkaisussa.
Opiskelijat ovat metsätalousinsinöörejä,
agrologeja
sekä maanmittausinsinöörejä
eri puolilta
Pohjois-Suomea. Kaukaisimmat
tulijat ovat Ylivieskasta
ja Ivalosta, joten
motivaation täytyy olla
kohdallaan: lähiopetusta on
jopa 32 tuntia kuukaudessa
ja sen päälle vielä virtuaaliluentoja
verkossa sekä
omatoimista opiskelua. Ei
ihan helppo nakki työssäkäyvälle,
monesti perheelliselle
aikuisopiskelijalle.
Lisävauhtia työuralle
Eräs AKSin opiskelijoista
on Noora Raasakka,
32-vuotias rovaniemeläinen.
Etelä-Pohjanmaalta
kotoisin oleva metsätalousinsinööri
ehti olla melkein
10 vuotta työelämässä,
kun veri veti takaisin kouluun
syventämään omaa
osaamista.
Raasakka kertoo kuulleensa
koulutuksesta viime
keväänä puolisoltaan, joka
oli kiinnostunut hakemaan,
muttei täyttänyt hakukriteerejä.
Noora täytti, haki
ja pääsi sisään – eikä ole
katunut hetkeäkään.
– Tämä on ajallisesti
niin tiivis koulutus, että
vaikka työn ohessa on
perhe ja harrastuksetkin,
niin tähän pystyy keskittymään
110-prosenttisesti.
Alusta asti on vain vahvistunut
tunne, että tästä on
hyötyä työssä.
ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä
työskentelevä
Raasakka on jo
hyvää vauhtia valmistelemassa
työhönsä liittyvää
opinnäytettä, vaikka haastatteluhetkellä
on takana
vasta kaksi lähipäivää ja
yksi virtuaaliluento. Ja
sehän on opettajan mieleen
– aikuisopiskelijalta
odotetaankin paljon omaa
aktiivisuutta, jotta opinnot
saadaan valmiiksi säädyllisessä
ajassa. Jukka Jokimäki
kertoo, että monesti
juuri opinnäytetyö jää roikkumaan
muiden opintojen
jälkeen.
Suunniteltu työelämän
tarpeisiin
Jokimäen mukaan AKS on
tällä hetkellä hyvin kysyttyä
osaamista. Esimerkiksi
raja-alueilla toteutettavissa
hankkeissa tarvitaan jatkuvasti
alan osaamista,
jotta asianmukaiset luvat ja
muut pakolliset kuviot tulevat
hoidettua oikein.
– Koulutus vastaa tarpeeseen.
Esimerkiksi
monien suurten hankkeiden
vetäjillä on ollut ongelma
selvittää, miten tiettyjä asioita
pitää huomioida, Jokimäki
kertoo.
Koulutus rakentuu neljän
pääteeman ympärille,
Alueiden käytön suunnittelun koulutusohjelma
• Ylempi AMK-tutkinto, vastaa maisterin/ lisensiaatin tutkintoa
• Järjestää Rovaniemen ammattikorkeakoulu
jotka on valittu laajojen
sidosryhmähaastatteluiden
perusteella opetussuunnitelman
tekovaiheessa. Teemoja
ovat ympäristöpolitiikka
ja päätöksenteko,
yhteisöllisten suunnitteluprosessien
johtaminen,
elinympäristöalueiden
kokonaisvaltainen suunnittelu
sekä tutkiva ja
kehittävä alueiden käytön
suunnittelu. Lisäksi opiskelijat
valitsivat vapaavalintaiseksi
opinnoikseen
hankkeiden taloudellisia,
sosiaalisia, ekologisia ja
sosiaalisia vaikutuksia
käsittelevän opintojakson.
Jokimäen mukaan
koulutusohjelman pyrkimyksenä
on rakentaa
opiskelijoiden osaamista
laaja-alaisesti valittujen
teemojen ympärillä, ja tätä
kautta antaa mahdollisuus
syventää ja päivittää omaa
tietotaitoaan.
– Olen aivan varma,
että kun opiskelijat saavat
paperit käteensä, niin sillä
todistuksella tulee olemaan
merkitystä. Ainakin jos
minä olisin rekrytoimassa
väkeä, niin se todistus
painaisi paljon, Jokimäki
painottaa.
• Hakuvaatimuksena maanmittaus- tai metsätalousinsinöörin tai agrologin AMKtutkinto
• Seuraava haku keväällä 2011 (vain maanmittausinsinöörit)
• Lisätietoja www.ramk.fi