jänkäviesti - MTK

4 JÄNKÄVIESTI
JÄNKÄVIESTI
5
Juha Marttila on pienten puolella
Keltainen
Vaalean vihreä
15 M, 100 Y
50 C, 100 Y
Pantone 116 Pantone 376
R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0
Vihreä
100 C, 100 Y
Pantone 355
R:0 G:157 B:75
Sinivihreä
100 C, 50 Y
Pantone 3278
R:0 G:155 B:133
Sininen
100 C
Pantone Process Cyan
R:0 G:167 B:209
Kukkia ja kurkkuja
Keltainen
Vaalean vihreä Vihreä
Sinivihreä
Sininen
15 M, 100 Y
50 C, 100 Y
100 C, 100 Y 100 C, 50 Y
100 C
Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan
R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209
Juha Marttilan mielestä pieniä tuottajia ei saa unohtaa
Juha Marttilalla on takanaan
ensimmäinen vuosi MTK:n
puheenjohtajana. Kiirettä
on pitänyt, mutta Marttila
on ehtinyt viettää aikaansa
myös kotitilallaan Simossa.
MTK on ollut vuoden aikana
taas monessa mukana ja tällä
hetkellä puheenjohtajaa mietityttää
muun muassa tuleva
Euroopan unionin maatalouspolitiikan
uudistus.
MTK:ssa on menty nyt
vuosi uuden strategian
mukaan ja samaan aikaan
on avattu keskustelu järjestön
rakenteesta. Tarkoituksena
on pohtia, millainen
järjestön rakenteen
tulisi olla tulevaisuudessa
sekä millä tavalla saataisiin
lisää mahdollisuuksia
toimintaan paikallistasolla.
Maaseudun elinkeinot
kun ovat tänä päivänä
paljon monimuotoisempia
kuin esimerkiksi
1980-luvulla. “Ennen on
voinut puhua tyypillisistä
suomalaisista maatiloista.
Nykyään maaseudulla on
paljon uusia elinkeinoja
perinteisten maito- ja
lihatuotannon lisäksi. On
matkailua, ruoanjalostusta,
koneyrittäjyyttä ja
hoivayrittäjyyttä” Marttila
luettelee.
Maaseutuyrittämiseen
liittyvien haasteiden lisäksi
pohditaan myös metsäpuolen
edunvalvontaa. “Metsänomistajat
ovat usein
kaupunkilaisia, eikä heillä
ole linkkiä maatalouteen”
Marttila selittää. Mietinnön
olisi tarkoitus valmistua
KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ
vuoden 2012 liittokokoukseen
mennessä.
EU:n maatalouspolitiikan
uudistus
mietityttää
MTK:n väen ajatuksissa on
tällä hetkellä useitakin tärkeitä
asioita. Yksi niistä on
tuleva Euroopan unionin
maatalouspolitiikan uudistus.
“Vuoden 2014 uudistus
tulee olemaan todella suuri,
mutta EU:n tulevaisuus
laajemminkin ja EU:n suhtautuminen
metsätalouteen
mietityttävät myös” Marttila
pohtii.
Esimerkiksi kiintiöiden
poistot tulevat varmasti vaikuttamaan
Pohjois-Suomen
maidontuotantoon. “Se tulee
olemaan iso haaste” Marttila
myöntää. “Kun suuremmat
ja tehokkaammat maat
alkavat tuottaa markkinoille
lisää maitoa, paineet kohdistuvat
varmasti hintaan”
Marttila toteaa. Toisaalta
hän näkee asiassa positiivisiakin
puolia: “Maitosektori
on siitä hyvä, että Euroopan
päässä on paljon mahdollisuuksia
kasvattaa maitotuotteiden
kulutusta. Se
vaatii tietysti uusia ja laadukkaita
tuotteita. Esimerkiksi
laktoosittomat tuotteet
ovat avanneet täysin uuden
maailman niille, jotka ovat
jo luulleet joutuvansa luopumaan
maitotuotteiden
käytöstä” hän sanoo. Marttilan
mielestä vientimahdollisuuksia
on kiitettävästi.
“Joskushan voidaan vielä
olla sellaisessa tilanteessa,
että maitotuotteet viedään
käsistä ulkomaille” hän
pohdiskelee.
EU:n maatalouspolitiikan
uudistuksen ohella
toinen suuri teema tällä
hetkellä on seuraavat
eduskuntavaalit. Eduskuntavaaleihin
kulminoituu
keskeiset kotimaan politiikan
kysymykset, kuten
julkisen talouden tilanne.
Juha Marttila miettii, mistä
löydettäisiin kasvun eväät
Suomelle tulevaisuudessa.
“Rohkea asennoituminen
biotalouden ja vihreän
kasvun kanssa on tärkeää,
sillä juuri niistä voisi löytyä
tulevaisuuden avaimia”
hän sanoo.
Myös pienet tuotantoyksiköt
tärkeitä
Yksi isoista kysymyksistä
on jatkuvaan maatilojen
harvenemiseen liittyvät
haasteet. Useimmilta
tiloilta on pitkät matkat
lähimpiinkiin jalostuslaitoksiin.
Näihin asioihin
liittyvät ongelmat ovat
tuttuja varsinkin lappilaisille
tuottajille. Tuottajia
varmasti mietityttää, voisiko
byrokratian keinoin
helpottaa ja kannustaa
pieniäkin tuottajia jatkojalostukseen.
Juha Marttilan
mielestä esimerkiksi pienimuotoisen
teurastuksen
lihantarkastuksiin liittyvät
vaatimukset ovatkin
kohtuuttomia. “Porojen
teurastaminen voi vielä
toimia, mutta lampaiden
kanssa on jo vaikeampaa”
Marttila sanoo.
“Byrokratian vaatimukset
liittyvät usein kansallisiin
tulkintoihin elintarviketurvallisuudesta
ja
hygieniasta. Euroopassa
liha- ja maitotuotteiden
pienimuotoinen jalostus
todella toimii. Suomalaiset
elintarvikeviranomaiset
eivät antaisi tuotattaa
kaikissa niissä olosuhteissa
ruokaa, missä niitä
tuolla ympäri Eurooppaa
tuotetaan” Marttila selittää.
Hän toivoisikin, että
juuri pienten yksiköiden
jatkojalostuksessa käytettäisiin
maalaisjärkeä, jotta
sivukulut eivät nousisi
suhteessa liian suuriksi.
“Vaikka suurten yksiköiden
ja voiman tarve on
aivan ehdoton, myös pienet
yritykset ovat tärkeitä”
Marttila muistuttaa.
Marttilan mukaan pienillä
yksiköillä pitäisi
Joskushan voidaan vielä
olla sellaisessa tilanteessa,
että maitotuotteet viedään
käsistä ulkomaille
olla mahdollisuus tuottaa
omia erikoisuuksia, joista
saisi myös hyvän hinnan.
“Lappi on siitä poikkeuksellinen
maakunta,
että siellä käy niin paljon
matkailijoita. Myös matkailijoille
olisi hyvä olla
tarjolla näitä omia pieniä
erikoisuuksia” hän sanoo.
Marttila uskoo myös, että
politiikka suurkeittiöiden
hankinnoissakin on muuttumassa,
ja että siinä voisi
olla yksi pelastus pienille
tuotantoyksiköille. “Valtiolla
on kyllä olemassa
suositukset, että tarjolla
pitäisi olla lähiruokaa ja
sesonkituotteita” Marttila
sanoo. Hänen mielestään
erityisesti vanhuksille
ja lapsille tarjottavan
ruoan pitäisi olla hyvää ja
laadukasta.
Marttila tietää ihmisten
arvostavan puhdasta ruokaa,
josta tietää missä ja
miten se on valmistettu.
“Suomessa ei esimerkiksi
käytetä eläinten rehuissa
antibiootteja ennaltaehkäisevässä
tarkoituksessa,
vaan niitä annetaan vain
sairaille eläimille” hän
sanoo.
Vaikka suurten
yksiköiden
ja voiman
tarve
on aivan ehdoton,
myös
pienet yritykset
ovat tärkeitä
Suunta on ylöspäin –
tarkkana saa olla
Jänkäviesti haastatteli Juha
Marttilaa myös vuosi sitten.
Silloin tiedettiin, että
tuleva vuosi tulee olemaan
vaikea. Lihamarkkinat olivat
levottomia ja viljan
hintakin oli pohjamudissa.
“Lapin perustuotteita maitoa
ja lihaa kun ajattelee,
niin kyllä tämä markkinoiden
syvin aallonpohja on
nyt ohitettu ja suunta on
ylöspäin” Marttila sanoo.
“Mutta kustannuspuolella
on taas penninvenyttämisen
paikka. Nyt täytyy mennä
tarkalla kustannuskurilla
eteenpäin ja miettiä kaikki
hankinnat ja kilpailutukset
tarkkaan” hän painottaa.
“Ettei kävisi niin kuin
muutama vuosi sitten, kun
tuotteiden hinnat paranivat
mutta tuottajien tuloissa ei
siltikään tapahtunut minkäänlaista
kehitystä” Marttila
jatkaa.
Hankintoja täytyy joka
tapauksessa tehdä, joten
huomio kohdistuukin nyt
kilpailuttamiseen ja valinnanvaraan.
“Me MTK:n
päässä teemme kyllä kaikkemme,
että markkinoilla
olisi kilpailua ja viljelijä
voisi kilpailuttaa ja tehdä
valintoja” Marttila lupaa.
Hän jatkaa, että vakaata
tulevaisuuttahan ei voi
kukaan viljelijälle luvata,
sillä politiikkaan ja markkinoihin
tulee aina muutoksia.
“Muutoksia on ollut
aina, mutta me olemme sinnikkäitä!”
Marttila toteaa
painokkaasti.
Mika Ollila ja Outi Kilpi ovat tyytyväisiä kurkun kysyntään
Yksi Suomen pohjoisimmista
kaupallisista kurkkutarhoista
sijaitsee Marraskoskella,
aivan Kittiläntien varressa.
Ollilan puutarha on kasvattanut
kesäkukkia ja kurkkuja jo
30 vuoden ajan.
Pihaan saapuvaa vierasta
tervehtivät ensimmäisenä
vapaana kuljeskelevat
vahtieläimet. Kanoja, kukkoja,
pari koiraa… missä
kaikki ihmiset ovat? Toimittajan
mielessä kävi jo
Orwellin klassikkokirja
Eläinten vallankumous,
mutta sikoja ei onneksi näy
missään ja asuinrakennuksen
ikkunasta näkyy valo,
joten isäntäväkikin näyttää
olevan kotona.
Puutarhasta vuodesta
2003 asti huolehtineet
Mika Ollila ja Outi Kilpi
ovat kaikesta päätellen varsin
eläinrakkaita ihmisiä.
Eteisessä huomion kerää
iso akvaario, ja kertoopa
Outi vielä omistavansa
muutaman hevosenkin,
joille vanhasta navetasta on
tarkoitus kunnostaa pihatto.
Ollilan puutarhalla käykin
paljon asiakkaita ihastelemassa
kukkien lisäksi myös
eläimiä, vaikkei kyseessä
varsinainen kotieläinpiha
olekaan.
Ryhmäkasveja (eli kansankielellä
kesäkukkia) ja
kurkkuja tuottava puutarha
Jänkäviestin
reseptinurkka
Missä kurkku on parhaimmillaan?
Kurkkufarmarit paljastavat suosikkireseptinsä.
1. Leikkaa kurkusta paksuja siivuja.
Varo sormia!
2. Voitele leipä.
3. Asettele kurkkusiivut leivälle.
4. Lisää hieman sitruunapippuria,
jos siltä tuntuu.
5. Nauti.
pitää kesäkaudella kiireisenä,
mutta talvitauolla
tekemistä on vähemmän.
Niinpä Mika työskenteleekin
talvisin sukulaismiehen
ilmastointifirmassa ja Outi
huolehtii puutarhan paperirutiineista
ja tekee tarvittavia
kunnossapitotöitä,
kunnes kasvukausi taas
kevättalvella lähestyy.
– Talvikaudella viljely
olisi mahdollista, mutta
pitäisi olla erityyppiset
huoneet ja lämmöntuotanto,
että se olisi kannattavaa.
Tällä hetkellä meillä
ei ole sellaista tuotantoa,
että se olisi järkevää, Outi
kertoo.
Kotimaiselle kurkulle
on kysyntää
Mika Ollilan mukaan jopa
95 % puutarhan liikevaihdosta
tulee kesäkukista,
joista suurin osa menee
tukkureiden kautta ympäri
Lappia ja noin kolmannes
suoraan tarhalla käyville
yksityisasiakkaille. Kesäkukissa
kilpailu on kovaa:
jo Rovaniemen alueella on
toistakymmentä puutarhaa,
joiden lisäksi etelästä
tuodaan halpatuotantoa
joihinkin myymälöihin.
Hinnalla etelän tuontia
vastaan ei pystytä kilpailemaan,
joten pohjoisen
puutarhoilla on pakko
panostaa laatuun.
Kurkkujen osalta tilanne
onkin lähes päinvastainen:
kysyntää olisi enemmän
kuin tuotantoa. Ollilan
säilyvyydestään kuuluisat
”löysäpussiset” kurkut
menevät myyntiin jokivarren
pikkukauppoihin sekä
Rovaniemelle Eteläkeskuksen
Supermarkettiin.
Vaikka kotimaisen kurkun
kysyntä on hyvää, on
kurkku vain jatkotuote
puutarhalle.
– Kurkunkasvatus on
myös palvelua. Se on
tosi kysyttyä, Outi Kilpi
kertoo.
– Tässä on kaukaisissa
suunnitelmissa, että
alamme laskemaan kannattaisiko
laittaa isompi huone
kurkuille. Silloin kurkkua
voisi kasvattaa enemmän
ja pidempään, Mika Ollila
visioi.
Lähiruokaa saa
pyytämällä
Lähiruoan suosimisesta
puhutaan paljon, mutta
moni kuluttaja valittelee
sen huonoa saatavuutta.
Ongelman lääke olisi kuitenkin
helppo: paras keino
saada lisää lähiruokaa
oman kaupan hyllyille on
pyytää sitä kauppiaalta.
– Silloin pitää tietysti
olla valmis myös maksamaan
vähän enemmän,
koska lähiruoka on aina
vähän kalliimpaa, Mika
Ollila huomauttaa.
Suurin ongelma taitaakin
siis olla kuluttajissa itsessään,
jotka yleensä ostavat
mieluiten halvimman vaihtoehdon.
Outi Kilpi kertookin
kuulleensa kauppiailta,
että lähituotteita kyllä pyydetään
ja halutaan, mutta
sitten ne jäävät hyllyyn
pitkäksi aikaa ja pilaantuvat.
Koska tuoretuotteiden
varastointiaika on lyhyt,
ne pitää saada kiertämään
melko nopeasti.
– Syömällä ja kuluttamalla
paikallisia tuotteita
tukee paikallista tuotantoa,
ja sitä kautta tuotteita voidaan
tuottaa joskus vähän
edullisemmin. Samalla
luodaan työpaikkoja, Mika
Ollila summaa asiaa.
ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT
Kaikki kohteemme netissä, osoitteessa:
metsatilat.fi
kattavin markkinapaikka
Lapin Metsämarkkinat Oy LKV
Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI
Ulla Käkelä, Metsätalousinsinööri, LKV
Puh. 020 413 2854, GSM 040 735 1360
METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!