pdf, 6 mt - MTK

66
VALIO RYHMÄN KUULUMISET
Vuosi 2010 parani maitoalalla loppua kohti
Suomen maitoala on yhteisistä Euroopan sisämarkkinoista
ja maitotuotteiden tuonnista
johtuen tilanteessa jossa maailmanmarkkinoiden
heilahdukset vaikuttavat maidon tuottajahintaan.
Vuoden 2010 alussa maitoalalla uhkakuvia
tulevasta oli huomattavasti enemmän
kuin vuoden lopussa. Maidon tuottajahintaan
vaikuttavien jauheiden ja teollisuusvoin maailmanmarkkinahinnat
olivat alhaalla ja Suomeen
virtasi ulkoa edullisia maitotuotteita ja jopa
halpaa raakamaitoa purkitettavaksi.
Edellä kuvatussa vaikeassa tilanteessa Valioryhmä
vei tuontia vastaavan maitomäärän Suomesta
ulos. Viennin kannattavuutta heikensi
vientimaiden valuuttojen, ennen kaikkea ruplan
ja Ruotsin kruunun, kurssien alhaisuus suhteessa
euroon. Voimme vain aavistella mikä
maidon tuottajahinta olisi, mikäli suomalaisten
maidontuottajien omistama Valio ei pystyisi
edellä kuvattuihin vientitoimiin ja vieläpä aina
lisääntyvässä määrin parempikatteisilla lisäarvo-
ja merkkituotteilla. Kaikkien suomalaisten
maidontuottajien saama maidon hinta olisi
huomattavasti nykyistä alhaisempi! Valio ja
valiolaiset isännät ja emännät kantavat suuren
vastuun Suomen maitoalan menestymisestä.
Vuoden 2010 loppua kohti useat maitomarkkinoihin
ja maidon tuottajahintaan vaikuttavat
tekijät kehittyivät hyvään suuntaan. Maitotuotteiden
maailmanmarkkinoiden kysyntä ja hinta
parani, euro vahvistui suhteessa keskeisimpien
vientimaidemme valuuttoihin nähden, sekä
Valion merkki- ja lisäarvotuotteiden kysyntä
kehittyi edelleen myönteisesti. Kotimaan kireästä
kilpailutilanteesta huolimatta vuoden 2010
maidon kokonaistuottajahinta nousi Suomen
EU-historian toiseksi korkeimmaksi, ollen Itä-
Maidossa 40,47 snt / maitolitra. Tätä korkeampi
maidon hinta on ollut vain vuonna 2008.
Saavutettu maidon kokonaistilityshinta on erittäin
tarpeellinen, sillä maitotilojen tuotantopanosten
kustannukset ovat nousseet rajusti esimerkiksi
rehuraaka-aineiden ja energian maailmanmarkkinahintojen
noususta johtuen.
Vuosi 2010 oli ensimmäinen Osuuskunta
ItäMaidon toimintavuosi. Viiden perinteikkään
Valiolaisen osuuskunnan yhdistyminen
onnistui kokonaisuutena hyvin. Tuottajien vastaanotto
uudelle osuuskunnalle on ollut hyvä.
Alkuvuodesta 2010 lähes 60% prosentin äänestysaktiivisuudella
valittu osuuskunnan edustajisto
ja sen valitsema hallitus ovat lähteneet
aktiivisesti ja hyvällä työskentelyilmapiirillä
viemään eteenpäin itäsuomalaisen ja Valioryhmän
asioita maidontuottajien parhaaksi. Maitomäärät
kehittyivät vuonna 2010 myönteisesti,
ItäMaidon kokonaismaitomäärän ollessa
545, 6 miljoonaa litraa. Kokonaismaitomäärä
kasvoi 0,9 %. Pohjois-Savosta maitoa otettiin
vastaan 297,5 miljoonaa litraa, joka on 2,5 %
edellisvuotta enemmän. Laadullisesti vastaanotettu
maito oli Suomen parhaita E-laatuluokan
osuuden ollessa 94,74 %.
Maitomäärien kasvava kehitys on myönteinen
asia, kuvaten tuottajien uskoa maitoalaan
ja varmistaen toimialan tulevaisuutta. Huolenaiheena
maitomäärien kasvulle on Suomessa
EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisten
alueiden maitomäärien rajoite. Viimevuosina
pohjoisen tuen alueella tuotanto on kasvanut
rajoitteen yli. Vastaavan kehityksen edelleen
jatkuessa on vaarana pohjoisen tuotantotuen
nykyisellään säilyminen maidolle. Tiloille erittäin
tärkeän pohjoisen tuotantotuen säilymisen
varmistamiseksi maitoalalla aloitettiin vuoden
2010 lopulla tuottajista muodostuvan maitovaliokunnan
aloitteesta toimenpiteet tuotantorajoitteessa
pysymiseksi. Pohjoisen tuotantotuen
säilymiseksi tilatason toimenpiteistä merkittävin
on edelleenkin tilakohtaisen viitemäärän ja
tuotannon pitäminen tasapainossa. Maitokiintiöillä
on edelleenkin merkitystä.
Vuoden 2011 alussa maailmantalous on edelleen
epävakaa. Valuuttakurssien muutokset
ovat arvaamattomia. Maidon hinnan kehittymiselle
uhkakuvan luo myös kiintiöiden poistumista
ennakoiva Euroopan suurien tuottajamaiden
tuotannon merkittävä kasvu, joka saattaa
markkinatilanteen heikentyessä vaikuttaa
tuottajahintaan negatiivisesti. Vuosi 2011 on
kuitenkin lähtenyt käyntiin maitoalaa ajatellen
myönteisesti. Lähitulevaisuuden näkymät ovat