uudenmaan maataloustuottajain liitto 2008 - MTK

31
Loppukeväästä 2008 tilanne näyttää varsin erilaiselta; EU on purkanut pakkokesannointijärjestelmän,
viljan maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet 70% vuoden takaisista arvoista ja täten vilja-ala on
Uudellamaallakin selvässä kasvussa. EU on ehkä pyörtämässä kantaansa biopolttoaineosuuksista,
sillä ruoan globaalit varastot ovat erittäin pienet. Tässä tilanteessa on äärimmäisen vaikeaa ennustaa
tulevaa.
4. Vesien tila ja siihen vaikuttava toiminta
4.2.1. Ravinne- ja kiintoainekuormitus
VEPS-mallin osalta on yhä dokumentoitu entiset kannat ja perustelut maatalouden kuormituksesta.
Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuudenkin vuoksi olisi syytä kertoa maatalouden ravinnekäytön
merkittävästä laskusta, ympäristötukijärjestelmään sitoutuneista viljelijöistä, korjatuista lantaloista
ym..
Veps-aineistoon perustuva taulukko antaa nykytilanteessa valheellisen kuvan kuormituslähteistä.
Lähes 20 vuotta vanhan veps-mallin maailma on jo väistynyt!
Täten luonnollisesti kuormituksen vähentämispaineet 5.2. kuin vesienhoidon toimenpiteet
maataloudessa 6.2.3. ovat väärältä pohjalta arvioidut.
Tämän hetken luotettavin tieto olisi saatavissa MYTVAS 2 –tutkimuksesta (Maatalouden
ympäristötuen vaikutukset vesistökuormitukseen, satoon ja viljelyn talouteen v. 2000-2006 (MTT,
2008)). Sen mukaan helppoliukoisen fosforin keskimääräinen pitoisuus peltomaan pintakerroksessa
on laskenut 1990-luvun lopulta lähtien (Mäntylahti 2002). Samassa tutkimuksessa löytyy myös
maaseutukeskuksittain tehty vertailu 1990-2005, jossa kerrotaan peltojen fosforitaseiden laskeneen yli
puolella (n. 30 kg P/ha v.1990 - > n. 10 kg P/ ha v.2005).
Eli kummassakin tapauksessa kehitys on ollut kiistatta aleneva. Myös tämä osoittaa VEPS-mallin
käytön olevan harhaanjohtavaa. Vuonna 2007 alkaneessa uudessa ympäristötuessa jokainen tila
noudattaa niin sanottua tarkennettua lannoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että pellolle ei voi viedä
esimerkiksi fosforia enempää kuin senvuotinen viljelykasvi laskennallisesti ottaa. Lisätoimenpiteinä
ovat vielä esimerkiksi vähennetty lannoitus, typpilannoituksen tarkentaminen, ravinnetasetoimenpide,
lannanlevitys kasvukaudella ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys.
6.3.3. Lähiajan tavoitteet Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella
Rantapeltojen pysyvä poistaminen tuotannosta – tavoite on vailla realismia. Sosialisoinnin asemasta
suojavyöhykkeiden markkinoinnissa ja erityisten viherkesantoehtojen rakentamisessa AB-tukialueen
jyrkemmille rantapelloille on jo tarpeeksi haastetta.