Maahanmuuttajat kotoutuvat - koulutus sen tukena - Opetushallitus
Maahanmuuttajat kotoutuvat - koulutus sen tukena - Opetushallitus
Maahanmuuttajat kotoutuvat - koulutus sen tukena - Opetushallitus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong><br />
- <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
OPETUSHALLITUS
OPETUSHALLITUS<br />
© Opetushalllitus ja tekijät<br />
Taitto: Annexus Oy<br />
ISBN 952-13-1181-9<br />
Painopaikka: Yliopistopaino, 2001
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Käyttäjälle<br />
juliste tähän,<br />
tämän vihreän<br />
suorakulmion<br />
tilalle<br />
Koulurauhan julistuk<strong>sen</strong> teemana vuonna<br />
2001 on “Elämme saman taivaan alla”.<br />
Koulurauha julistetaan Joensuussa<br />
15.8.2001 kello 12.00. Julistus kannustaa<br />
kouluja toimimaan turvalli<strong>sen</strong> ja viihtyisän<br />
koulun puolesta.<br />
Kuva: Koulurauhajuliste. Terhi Koivisto ja<br />
Elina Halttunen, Sampolan koulu, Tampere.<br />
Tämän julkaisun tarkoituk<strong>sen</strong>a on tarjota perustietoa eri ikäisten<br />
maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong>asioista ja kertoa vuonna 1999<br />
voimaan tulleen kotouttamislain periaatteiden toteuttamismahdollisuuksista<br />
koulutoimessa. Julkaisuun on koottu esimerkkejä<br />
hyviksi koetuista <strong>koulutus</strong>järjestelyistä. Se sisältää<br />
tietoja maahanmuuttajien järjestöistä ja monista yhteistyötahoista,<br />
joiden puoleen viranomaiset voivat kääntyä maahanmuuttajien<br />
<strong>koulutus</strong>ta koskevissa asioissa. Julkaisun loppuun<br />
on poimittu uusinta alan kirjallisuutta sekä Internet-osoitteita.<br />
Julkaisu on tarkoitettu kaikille niille, jotka toimivat maahanmuuttajien<br />
kotouttami<strong>sen</strong> tai opetuk<strong>sen</strong> parissa kunnissa.<br />
Teksti löytyy myös Opetushallituk<strong>sen</strong> maahanmuuttajakoulutuk<strong>sen</strong><br />
kotisivulta www.oph.fi/info/maahanmuuttajat/. Näiltä<br />
kotisivuilta löytyy myös muuta ajankohtaista tietoa maahanmuuttajien<br />
koulutuksesta.<br />
Korkeakouluopiskelijat Jaana Bhuiyan ja Johanna Haapala<br />
ovat olleet suurena apuna kesällä 2000 julkaisua koottaessa.<br />
Lakia koskevan luvun on kirjoittanut kouluneuvos Pirjo<br />
Vehkamäki Opetushallituksesta ja luvun työvoimakoulutuksesta<br />
ylitarkastaja Anja Lyra työministeriöstä.<br />
Tässä julkaisussa puhutaan suomen kielen opettamisesta tai<br />
suomi toi<strong>sen</strong>a kielenä -opetuksesta, mutta samat periaatteet ja<br />
resurssit koskevat ruotsinkielisten paikkakuntien, koulujen ja<br />
oppilaitosten ruotsin kielen ja ruotsi toi<strong>sen</strong>a kielenä -opetusta.<br />
Toivomme, että tämä julkaisu tukee maahanmuuttajien koulutuk<strong>sen</strong><br />
parissa tehtävää työtä. Otamme mielellämme vastaan<br />
kommentteja julkaisustamme.<br />
Ulla Aunola<br />
Kristiina Ikonen<br />
3
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
4<br />
Sisällysluettelo<br />
Käyttäjälle.................................................................................3<br />
Johdanto....................................................................................5<br />
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta<br />
ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta...................................6<br />
Maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong>....................................................8<br />
.....Esiopetus............................................................................8<br />
.....Perusopetus........................................................................8<br />
.....Lukio<strong>koulutus</strong>..................................................................10<br />
Työvoima<strong>koulutus</strong>..................................................................12<br />
Kotoutumis<strong>koulutus</strong>.......................................................13<br />
Ammatillinen <strong>koulutus</strong>..........................................................14<br />
.....Ammatillinen perus<strong>koulutus</strong>...........................................14<br />
.....Maahanmuuttajien ammatilliseen<br />
peruskoulutukseen valmistava <strong>koulutus</strong>..........................15<br />
.....Opetushallituk<strong>sen</strong> selvitys<br />
valmistavan koulutuk<strong>sen</strong> alkuvaiheesta...........................15<br />
.....Oppisopimus<strong>koulutus</strong>...................................................16<br />
.....Ammatillinen aikuis<strong>koulutus</strong>..........................................16<br />
Muu <strong>koulutus</strong>........................................................................17<br />
.....Korkea-asteen <strong>koulutus</strong>:<br />
ammattikorkeakoulut ja yliopistot..................................17<br />
.....Vapaa sivistystyö.............................................................17<br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong>yötä tekeviä järjestöjä................................18<br />
.....Familia Club ry.................................................................18<br />
.....Suomen Punainen Risti.....................................................18<br />
.....Monikulttuurinen päivähoito,<br />
koulu ja koti ry (MPKK).....................................................19<br />
.....Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry...............................19<br />
.....Yhteiset Lapsemme ry......................................................20<br />
.....Suomen Liikunta ja Urheilu..............................................20<br />
.....Suomen Pakolaisapu ry.....................................................21<br />
Työpajat..................................................................................22<br />
.....Nuorten työpajat...............................................................22<br />
.....Ammattipajat..................................................................25<br />
Esimerkkejä projekteista........................................................26<br />
Kirjallisuutta............................................................................29<br />
www-osoitteita......................................................................32<br />
Maahanmuuttajien koulutuk<strong>sen</strong><br />
resurssirenkaat Suomessa......................................................34<br />
Maahanmuuttajaopetuk<strong>sen</strong> alueelliset tukihenkilöt..............35
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Johdanto<br />
Kotouttamislaki tuli voimaan 1.5.1999.<br />
Lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien<br />
kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan<br />
vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat<br />
yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten<br />
tietojen ja taitojen saavuttamista. Laki<br />
tuo maahanmuuttajalle, joka on työtön<br />
työnhakija tai joka saa toimeentulotukea,<br />
oikeuden yksilölliseen kotoutumissuunnitelmaan.<br />
Maahanmuuttajilla tulee<br />
maassaolon alkuvaiheessa olla mahdollisuudet<br />
hankkia suomalai<strong>sen</strong> yhteiskunnan<br />
aktiivi<strong>sen</strong> ja tasavertai<strong>sen</strong> jä<strong>sen</strong>en<br />
tarvitsemia valmiuksia. Kotoutumi<strong>sen</strong><br />
edellytyksiä ovat suomen tai ruotsin kielen<br />
taito sekä tieto yhteiskunnasta, <strong>sen</strong><br />
kulttuurista sekä työllistymis- ja <strong>koulutus</strong>mahdollisuuksista.<br />
Kunta tai kunnat yhdessä ovat laatineet<br />
lain edellyttämiä kotouttamisohjelmia.<br />
Näissä ohjelmissa mukana ovat ne<br />
<strong>koulutus</strong>ta koskevat toimenpiteet, joita<br />
eri ikäisille maahanmuuttajille järjestetään.<br />
Ihanteellisinta on, jos toimenpiteet<br />
rakentuisivat poluksi, eikä turhia odottamisaikoja<br />
toimenpiteestä toiseen siirryttäessä<br />
olisi. Lapset ja vanhukset kuuluvat<br />
myös kotouttamistoimenpiteiden piiriin.<br />
Koulutus on yksi keskeisimmistä<br />
toimenpiteistä. Eri ikäisillä maahanmuuttajilla<br />
siinä on erilaisia painotuksia.<br />
Esiopetus uudistuu. 1.8.2001 alkaen<br />
kunnan on osoitettava esiopetuspaikka<br />
jokaiselle esiopetukseen oikeutetulle lapselle<br />
huoltajan niin halutessa. Esiopetuk<strong>sen</strong><br />
opetussuunnitelman perusteissa<br />
on otettu huomioon myös maahanmuuttajalapsien<br />
erityistarpeet. Vuosiluokkien<br />
1-2 opetusta koskevan opetussuunnitelman<br />
perusteiden uudistaminen on parhaillaan<br />
käynnissä. Sen jälkeen uudistamistyö<br />
etenee vuosiluokittain. Siinä<br />
yhteydessä uudistetaan myös perusopetukseen<br />
valmistavan opetuk<strong>sen</strong> opetussuunnitelman<br />
perusteet. Kuten jo edellisissä<br />
peruskoulun opetussuunnitelman<br />
perusteissa vuonna 1994 myös nyt perusteisiin<br />
sisällytetään suomi/ruotsi toi<strong>sen</strong>a<br />
kielenä ja oppilaan äidinkielenopetus.<br />
Ammatilliset toi<strong>sen</strong> asteen perustutkinnot<br />
ovat lähivuosina kaikki kolmen<br />
vuoden mittaisia. Kaikkien alojen uudistetuissa<br />
opetussuunnitelman perusteissa<br />
on omat lukunsa maahanmuuttajien<br />
opetusjärjestelyistä ja arvioinnista. Samoin<br />
kaikkiin liitetään suomi/ruotsi toi<strong>sen</strong>a<br />
kielenä opetuk<strong>sen</strong> perusteet ja oman<br />
äidinkielen opetuk<strong>sen</strong> perusteet. Suurin<br />
osa tutkinnoista ja niiden perusteista on<br />
jo valmiina vuonna 2001. Myös aikuisten<br />
maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong>ta varten<br />
<strong>Opetushallitus</strong> on antanut vuonna 2001<br />
uuden suosituk<strong>sen</strong>.<br />
Kuntien, oppilaitosten ja koulujen<br />
tehtäväksi jää laatia omat opetussuunnitelmansa<br />
edellä kerrotun opetussuunnitelman<br />
perusteiden uudistamistyön<br />
pohjalta. Tarkoitus on, että paikallistasolla<br />
ja valtakunnan tasolla pyritään koulutuksessa<br />
samaan tavoitteeseen: edistämään<br />
maahanmuuttajien mahdollisuuksia<br />
tasa-arvoisesti osallistua yhteiskunnan<br />
tarjoamaan koulutukseen.<br />
Maahanmuuttajien parissa työskentelevät<br />
tarvitsevat perusammattitaidon lisäksi<br />
tietoja ja taitoja toimia monikulttuurisissa<br />
ryhmissä. Joillakin tämä on<br />
voinut olla osa perus<strong>koulutus</strong>ta, mutta<br />
useimmat joutuvat hankkimaan nämä tiedot<br />
ja taidot täydennyskoulutuk<strong>sen</strong> avulla.<br />
On tärkeää, että henkilöstölle taataan<br />
mahdollisuus kouluttaa itseään erilaisten<br />
ja eri kulttuureista tulleiden oppilaiden,<br />
opiskelijoiden, vanhempien ja opettajien<br />
kanssa työskentelyyn.<br />
Sininen verstas. Monet-ryhmä.<br />
5
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta<br />
ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta<br />
Lain (L 493/98) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien<br />
kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä turvata<br />
turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito.<br />
Kotoutumisella pyritään siihen, että maahanmuuttaja saavuttaa<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavat keskeiset tiedot<br />
ja taidot.<br />
Kotouttaminen koskee henkilöitä, joilla on kotikunta Suomessa,<br />
siis myös tänne palaavia suomalaisia. Kotouttamisviranomaisia<br />
ovat työministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskukset,<br />
työvoimatoimistot sekä kunnat, mutta kotouttaminen<br />
edellyttää niiltä laajaa yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa.<br />
6<br />
Kuntien tulee laatia kotouttamisohjelmat,<br />
joihin sisältyy suunnitelmat kotouttami<strong>sen</strong><br />
tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista<br />
ja yhteistyöstä. Ohjelmaan tulee<br />
myös sisällyttää kunnan ja työvoimaja<br />
elinkeinokeskuk<strong>sen</strong> välinen sopimus<br />
niistä perusteista, joilla kotouttamista<br />
edistäviä toimenpiteitä voidaan rinnastaa<br />
työmarkkinatukeen oikeuttaviin työvoimapoliittisiin<br />
toimenpiteisiin. Tällaisia<br />
rinnastettavia toimenpiteitä voivat<br />
olla esimerkiksi opiskelu, harjoittelu,<br />
kansalaisjärjestötyö ja vapaaehtoistoiminta.<br />
Kun kunta on laatinut kotouttamisohjelman<br />
ja tehnyt työvoima- ja elinkeinokeskuk<strong>sen</strong><br />
kanssa sopimuk<strong>sen</strong> kustannusten<br />
korvaamisesta kunnalle, työvoima-<br />
ja elinkeinokeskus osoittaa pakolaisia<br />
kuntaan.<br />
Sellai<strong>sen</strong> maahanmuuttajan kanssa,<br />
joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi<br />
tai joka hakee toimeentulotukea,<br />
kunta ja työvoimatoimisto tekevät kotoutumissuunnitelma-nimi<strong>sen</strong><br />
sopimuk-<br />
Alkuleikki - esineteatteria kasvitieteellisessä<br />
puutarhassa. Sininen verstas.<br />
Coky Seppä.
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
<strong>sen</strong> yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen<br />
hankkimiseksi maahanmuuttajalle ja hänen perheelleen.<br />
Suunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun maahanmuuttaja<br />
on ollut työttömänä viisi kuukautta tai hän on<br />
saanut saman ajan toimeentulotukea. Maahanmuuttajalla on<br />
oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolmen vuoden ajan siitä, kun<br />
hänet on merkitty ensimmäi<strong>sen</strong> kotikunnan väestötietojärjestelmään.<br />
Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia suomen tai ruotsin<br />
kielen opiskelun, työvoimapoliitti<strong>sen</strong> aikuiskoulutuk<strong>sen</strong>,<br />
maahanmuuttajan omaehtoi<strong>sen</strong> koulutuk<strong>sen</strong>, ammatinvalinnanohjauk<strong>sen</strong><br />
ja kuntoutuk<strong>sen</strong>, työharjoittelun, valmistavan<br />
opetuk<strong>sen</strong>, lasten ja nuorten kotoutumi<strong>sen</strong> tukemisesta sekä<br />
muiden toimenpiteiden järjestämisestä kotoutumi<strong>sen</strong> edistämiseksi.<br />
Työministeriö on kustantanut Kotoutujan kirjan, johon<br />
voidaan koota merkintöjä osallistumisesta erilaiseen toimintaan.<br />
Kirjaa saa maksutta Editasta.<br />
Maahanmuuttajalle, joka on taloudelli<strong>sen</strong> tuen tarpeessa<br />
ja joka noudattaa kotoutumissuunnitelmaa, maksetaan kotoutumis<strong>tukena</strong><br />
työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Eräissä<br />
tapauksissa kotoutumistuen määrää voidaan tarkistaa tai<br />
alentaa. Vastavuoroisesti tavoitteena on, että yhteiskunta turvaa<br />
maahanmuuttajan toimeentulon ja tämä hankkii aktiivisesti<br />
Suomessa tarvittavia tietoja ja taitoja.<br />
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden<br />
vastaanotosta, sitä täydentävä asetus ja valtioneuvoston<br />
päätös löytyvät oikeusministeriön säädöstietopankista,<br />
johon on linkki työministeriön kotisivuilta www.mol.fi/<br />
migration.<br />
7
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong><br />
Esiopetus<br />
Kuusivuotiaiden maahanmuuttajalasten<br />
opetus on mahdollista järjestää joko<br />
muun esiopetuk<strong>sen</strong> yhteydessä tai perusopetukseen<br />
valmistavana opetuk<strong>sen</strong>a.<br />
Esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa<br />
opetusta voidaan järjestää myös<br />
rinnakkain tai peräkkäin. Tällöin opetuk<strong>sen</strong><br />
järjestäjälle myönnetään valtionosuutta<br />
sekä esiopetuk<strong>sen</strong> että perusopetukseen<br />
valmistavan opetuk<strong>sen</strong> osalta.<br />
Maahanmuuttajien esiopetuksessa<br />
toteutetaan esiopetuk<strong>sen</strong> yleisiä kasvatus-<br />
ja oppimistavoitteita ottaen huomioon<br />
lap<strong>sen</strong> tausta ja lähtökohdat. Lisäksi<br />
maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita.<br />
Esiopetuk<strong>sen</strong> tulisi antaa<br />
maahanmuuttajalapselle perusta kaksikielisyydelle<br />
ja mahdollisuus kasvaa sekä<br />
oman kulttuuriyhteisönsä että suomalai<strong>sen</strong><br />
yhteiskunnan aktiiviseksi jä<strong>sen</strong>eksi.<br />
Tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi<br />
tarvitaan oman äidinkielen<br />
ja suomen kielen opetuk<strong>sen</strong> ohella erityistä<br />
tukea myös muilla kasvun ja oppimi<strong>sen</strong><br />
osa-alueilla. Yhteistyössä huoltajien<br />
kanssa laadittavaan lap<strong>sen</strong> esiopetuk<strong>sen</strong><br />
suunnitelmaan voidaan sisällyttää<br />
lapselle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet,<br />
joissa otetaan huomioon lap<strong>sen</strong> yksilölliset<br />
kehittymistarpeet. Esiopetusikäisiä<br />
voi kuulua myös perusopetuk<strong>sen</strong><br />
ryhmiin, joissa opiskellaan oppilaan<br />
omaa äidinkieltä tai suomea toi<strong>sen</strong>a kielenä.<br />
Opetuk<strong>sen</strong> järjestäjä saa tähän täydentävään<br />
opetukseen erityistä valtionavustusta<br />
perusopetuk<strong>sen</strong> oppilaiden<br />
osalta.<br />
Lisätietoa esiopetuksesta saa opetusministeriön,<br />
Opetushallituk<strong>sen</strong>, sosiaalija<br />
terveysministeriön sekä sosiaali- ja terveysalan<br />
tutkimus- ja kehittämiskeskuk<strong>sen</strong><br />
muistiosta. Muistio voimaantulevasta<br />
esiopetusuudistuksesta on päivätty 16.6.2000 ja se on lähetetty<br />
tiedoksi esiopetuk<strong>sen</strong> järjestäjille. <strong>Opetushallitus</strong> vahvisti<br />
19.12.2000 Esiopetuk<strong>sen</strong> opetussuunnitelman perusteet 2000.<br />
<strong>Opetushallitus</strong> julkaisee keväällä 2001 esiopetuk<strong>sen</strong> järjestäjille<br />
ja esiopetuksessa työskentelevien opetuk<strong>sen</strong> tueksi materiaaleja.<br />
Niissä käsitellään myös maahanmuuttajalasten opetusta.<br />
Perusopetus<br />
Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuus koskee kaikkia Suomessa<br />
vakinaisesti asuvia lapsia kansallisuudesta riippumatta.<br />
Vasta maahan muuttaneiden opetus voidaan järjestää joko perusopetukseen<br />
valmistavan opetuk<strong>sen</strong> ryhmässä tai mikäli se<br />
ei ole mahdollista, sijoittamalla oppilaat yleisopetukseen ja<br />
tukemalla heitä heidän tarpeidensa mukaisesti.<br />
Perusopetukseen valmistavan opetuk<strong>sen</strong> tavoitteena on<br />
antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten:<br />
opetuk<strong>sen</strong> aikana tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja<br />
opiskellaan peruskoulun eri oppiaineita, suomen kieltä suomi<br />
toi<strong>sen</strong>a kielenä -oppimäärän mukaan ja oppilaan äidinkieltä.<br />
Oppilaat voidaan jo valmistavan opetuk<strong>sen</strong> aikana integroida<br />
sopivissa aineissa suomenkielisiin luokkiin. Valmistavassa<br />
opetuksessa noudatetaan Peruskoulun opetussuunnitelman<br />
perusteisiin sisältyviä Maahanmuuttajaoppilaiden valmistavan<br />
opetuk<strong>sen</strong> perusteita (Opetushallituk<strong>sen</strong> määräys 69/011/95,<br />
13.3.1995).<br />
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6-10-vuotiaille<br />
vähintään 450 tuntia ja sitä vanhemmille vähintään 500<br />
tuntia. Valmistavan opetuk<strong>sen</strong> valtionosuus myönnetään opetuk<strong>sen</strong><br />
päätyttyä jälkikäteen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta<br />
annetun lain perusteella.<br />
Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat<br />
suomea suomea toi<strong>sen</strong>a kielenä -oppimäärän mukaan, joka<br />
eroaa tavoitteiltaan suomea äidinkielenään opiskelevien oppilaiden<br />
opetuksesta. Suomen kielen opetus ei rajoitu vain oppiaineen<br />
opiskeluun, vaan koko koulussa annettava opetus tukee<br />
sitä. Maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea yleensä<br />
äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä omissa ryhmissä<br />
erilli<strong>sen</strong> resurssin turvin. Suomen kielen ja oman äidinkielen<br />
opiskelu luovat edellytykset kaksikielisyyden kehittymiselle.<br />
8
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Syystunnelmaa Kimokujan koulussa. Kuva Studio F 5.6 Oy, Juha Tyyskä.<br />
Maahanmuuttajaoppilaitten äidinkielen opetus on yleensä järjestetty<br />
erilli<strong>sen</strong> resurssin turvin, jolloin opetusta annetaan kaksi<br />
tuntia viikossa ryhmää kohden. Opetuk<strong>sen</strong> järjestäjällä ei ole<br />
lainsäädännön mukaan velvollisuutta järjestää opetusta, mutta<br />
lukuisissa kunnissa oppilaan äidinkielen opetusta järjestetään.<br />
Vuonna 2000 opetusta järjestettiin 326 kunnassa yhteensä<br />
52 kielessä 10 227 oppilaalle. Opetuk<strong>sen</strong> järjestäjä saa tämän<br />
opetuk<strong>sen</strong> järjestämiseen erillistä valtionavustusta.<br />
Perusopetuslaki mahdollistaa opetuk<strong>sen</strong> antami<strong>sen</strong> pääosin<br />
tai kokonaan myös maahanmuuttajien äidinkielellä. Omakielistä<br />
tai kaksikielistä opetusta on järjestetty mm. Espoossa,<br />
Helsingissä, Kuopiossa ja Vantaalla. Opetuskielinä ovat olleet<br />
arabia, somali, venäjä, vietnam, viro. Vieraskielisistä kouluista<br />
on kerrottu lukio<strong>koulutus</strong>ta koskevassa luvussa.<br />
Maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat myös tukea eri oppiaineissa.<br />
Normaalin tukiopetusresurssin lisäksi opetuk<strong>sen</strong> järjestäjä<br />
voi saada erillistä maahanmuuttajien tukiopetukseen tarkoitettua<br />
valtionavustusta. Lisätietoja saa Opetushallituk<strong>sen</strong><br />
tiedotteesta, jolla ilmoitetaan kunnille vuosittain tukiopetukseen<br />
ja oppilaan äidinkielen opetukseen tarkoitetusta resurssista.<br />
Maahanmuuttajien koulunkäynnin tukeminen edellyttää useimmiten<br />
joustavia opetusjärjestelyjä (esim. vuosiluokkiin sitomaton<br />
opetus suoraan yläasteelle tuleville oppilaille, joilla on<br />
puutteellinen koulunkäyntitausta). Säädökset mahdollistavat<br />
maahanmuuttajaoppilaiden erityistarpeiden huomioon ottami<strong>sen</strong><br />
mm. uskonnon opetuk<strong>sen</strong>, toi<strong>sen</strong> kotimai<strong>sen</strong> kielen opetuk<strong>sen</strong><br />
ja oppilaan arvioinnin osalta.<br />
Perusopetuk<strong>sen</strong> oppilaan arvioinnin perusteet<br />
(1999) toivat tervetulleita täsmennyksiä<br />
arviointiin erityisesti suomi toi<strong>sen</strong>a<br />
kielenä ja oppilaan äidinkielen opetuk<strong>sen</strong><br />
osalta.<br />
Maahanmuuttajien jatkokoulutukseen<br />
pääsyn edellytyksiä voidaan parantaa<br />
myös perusopetuk<strong>sen</strong> jälkeisellä lisäopetuksella.<br />
Maahanmuuttajien lisäopetuk<strong>sen</strong><br />
ylei<strong>sen</strong>ä tavoitteena on, että<br />
opiskelija saavuttaa riittävät taidot suomen<br />
kielessä ja muissa aineissa voidakseen<br />
jatkaa opintojaan toi<strong>sen</strong> asteen oppilaitoksessa<br />
ja menestyäkseen työelämässä.<br />
Opiskelijan oman äidinkielen taitojen<br />
säilymistä ja kehittymistä tuetaan<br />
sekä vahvistetaan hänen kulttuuri-identiteettiään.<br />
Lisäopetus voidaan järjestää<br />
erillisessä lisäopetusryhmässä, muun<br />
perusopetuk<strong>sen</strong> yhteydessä, muissa oppilaitoksissa<br />
tai työelämässä sekä järjestöjen<br />
tai yhteisöjen piirissä tapahtuvana<br />
ohjattuna oppimi<strong>sen</strong>a. Joissakin kunnissa<br />
on järjestetty maahanmuuttajille lisäopetusta<br />
omissa ryhmissä.<br />
9
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Lukio<strong>koulutus</strong><br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong>, joilla ei ole suomalaista peruskoulun päättötodistusta,<br />
hakevat lukioon ns. joustavan valinnan kautta.<br />
Maahanmuuttaja voi opiskella lukiossa myös suomen kieltä<br />
suomi toi<strong>sen</strong>a kielenä -oppimäärän mukaan ja omaa äidinkieltään<br />
joko osana koulun normaalia opetusta tai erilli<strong>sen</strong><br />
resurssin turvin. Uskonnon opetus järjestetään samoin perustein<br />
kuin perusopetuksessa.Ylioppilastutkinnossa hän voi suorittaa<br />
äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen sijasta suomi toi<strong>sen</strong>a<br />
kielenä -kokeen. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut<br />
ohjeet toi<strong>sen</strong> kotimai<strong>sen</strong> kielen korvaamisesta ylioppilastutkinnossa<br />
sellaisia maahanmuuttajaopiskelijoita varten, jotka<br />
eivät ole opiskelleet toista kotimaista kieltä. Kansainväli<strong>sen</strong><br />
ylioppilastutkinnon (International Baccalaureate, IB) voi<br />
suorittaa kahdeksassa lukiossa.<br />
Helsingissä on seuraavia vieraskielisiä<br />
kouluja (perusopetus ja lukio<strong>koulutus</strong>):<br />
The International School of Helsinki, The<br />
English School, Helsingin ranskalaissuomalainen<br />
koulu, Helsingin saksalaissuomalainen<br />
koulu ja Suomalais-venäläinen<br />
koulu. Imatralla, Joensuussa ja<br />
Lappeenrannassa toimiva Itä-Suomen<br />
suomalais-venäläinen koulu käsittää tällä<br />
hetkellä luokat 5-8. Lukio on perusteilla.<br />
Monet-ryhmän retki Suomenlinnan<br />
käsityökesään.<br />
10
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Maahanmuuttajakesälukio<br />
Kesälukioseura ry. järjestää 15 vuotta täyttäneille peruskoulun<br />
käyneille maahanmuuttajanuorille 10 päivän mittaisia kesälukioleirejä.<br />
Kesälukion tarkoituk<strong>sen</strong>a on tutustuttaa maahanmuuttajanuoria<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin, kieleen<br />
sekä erityisesti eri <strong>koulutus</strong>vaihtoehtoihin. Kesälukiossa<br />
tuetaan myös nuorten omaa äidinkieltä ja kulttuuria. Suomalaiseen<br />
työelämään, <strong>koulutus</strong>järjestelmään ja elinkeinorakenteeseen<br />
tutustutaan mm. erilaisten tutustumiskäyntien, oppaiden,<br />
videoiden ja luentojen avulla. Kesälukion opettajina toimivat<br />
lähinnä maahanmuuttajaopettajat.<br />
Lisätietoja Kesälukioseurasta: puh. (09) 666 121,<br />
sähköposti: kls@clinet.fi ja www.kesalukioseura.fi.<br />
Perusopetuk<strong>sen</strong> ja lukiokoulutuk<strong>sen</strong><br />
suorittaminen aikui<strong>sen</strong>a<br />
Perusopetuk<strong>sen</strong> ja lukion oppimäärän voi suorittaa myös<br />
aikuislukiossa, lukioiden aikuislinjoilla tai kansanopistossa. Lukiossa<br />
ja peruskoulussa voi suorittaa opintoja myös yksityisopiskelijana.<br />
Aikuisten lukio<strong>koulutus</strong> on tarkoitettu yli 18-<br />
vuotiaille opiskelijoille, ja perusopetuk<strong>sen</strong> oppimäärä suoritetaan<br />
siellä luokattomana noin 2-3 vuodessa.<br />
Joissakin oppilaitoksissa järjestetään erityisesti maahanmuuttajille<br />
suomalaista peruskoulua täydentäviä yleissivistäviä<br />
opintoja tai opetusta peruskoululinjoilla. Lukuvuoden aikana<br />
opiskelijat saavat valmennusta suomen kielessä, matemaattisissa<br />
aineissa ja reaaliaineissa sekä tutustuvat jatko-opintomahdollisuuksiin.<br />
Mm. Käpylän iltaoppikoulussa Helsingissä<br />
on järjestetty ns. lukioon niveltäviä kursseja maahanmuuttajille<br />
sekä peruskoulun lisäopetusta. Myös kansanopistot, esim.<br />
Viittakiven opisto Hauholla ja Jamilahden opisto Haminan lähellä,<br />
järjestävät maahanmuuttajille suunnattuja peruskoululinjoja.<br />
Etälukioprojekti<br />
Maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong>ta voi palvella<br />
myös Etälukioprojekti, joka on<br />
Opetushallituk<strong>sen</strong> ja Yleisradion yhteinen<br />
opiskelun kehittämisprojekti ja saa<br />
rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.<br />
Projektissa on mukana useita sidosyrityksiä,<br />
etäopiskelumateriaalin tekijäryhmiä<br />
sekä yli 70 oppilaitosta opiskelijoineen.<br />
Etäopiskelu lukioissa on lähinnä<br />
aikuisille suunnattu joustava opiskeluväylä.<br />
Etälukiossa voivat opiskella<br />
kaikki peruskoulun tai vastaavan tutkinnon<br />
suorittaneet. Opiskelu etälukioissa<br />
tapahtuu aikuislukion tuntijaon puitteissa.<br />
Etälukioprojektin ensimmäinen vaihe<br />
päättyi vuoden 1999 lopussa. Kehittämistyötä<br />
jatketaan Etälukiosta virtuaaliverkoksi<br />
-projektissa vuosina 2000-<br />
2004. Samalla on suunnitteilla maahanmuuttajien<br />
etäopetuk<strong>sen</strong> opiskelumoduulien<br />
sisältöjen tarkistaminen.<br />
Lisätietoja Etälukioprojektista:<br />
www.oph.fi/etalukio<br />
11
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Työvoima<strong>koulutus</strong><br />
Työvoimakoulutukseen voi pääsääntöisesti<br />
hakea henkilö, joka on 20 vuotta<br />
täyttänyt ja on aiottuun ammattiin soveltuva.<br />
Työvoimatoimistossa on tiedot koko<br />
maan tarjolla olevasta työvoimakoulutuksesta.<br />
Tietoja koulutuksesta julkaistaan<br />
julkisissa tiedotusvälineissä, alueellisissa<br />
Työ ja <strong>koulutus</strong> -lehdissä sekä internetissä.<br />
Työvoimaviranomaiset voivat ostaa asiakkailleen ammatillista<br />
aikuis<strong>koulutus</strong>ta esim. ammatillisista aikuis<strong>koulutus</strong>keskuksista,<br />
muista oppilaitoksista, korkeakouluista tai yksityisiltä<br />
koulutuk<strong>sen</strong> järjestäjiltä. Koulutuk<strong>sen</strong> kesto vaihtelee.<br />
Työvoimakoulutuksella tarkoitetaan ammatillista aikuis<strong>koulutus</strong>ta,<br />
jolla pyritään edistämään ja ylläpitämään työvoiman<br />
kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. muutamasta viikosta<br />
kahteen vuoteen. Keskimääräinen <strong>koulutus</strong>aika on noin neljä<br />
kuukautta.<br />
Työvoimaviranomaiset voivat ostaa asiakkailleen myös<br />
kotoutumis<strong>koulutus</strong>ta , jonka päämääränä on kehittää maahanmuuttajan<br />
oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyökykyä<br />
sekä antaa hänelle valmiuksia toimia tasavertai<strong>sen</strong>a yhteiskunnan<br />
jä<strong>sen</strong>enä. Koulutus lisää maahanmuuttajan mahdollisuuksia<br />
työllistyä. Kotoutumiskoulutuk<strong>sen</strong> keskeiset tavoitteet ovat<br />
suomen/ruotsin kielen taidon, yhteiskunnallissosiaalisten valmiuksien<br />
sekä koulutuksellisten ja ammatillisten valmiuksien<br />
hankkiminen.<br />
Suomen kansalaiset voivat hakea<br />
työvoimakoulutukseen ennen Suomeen<br />
muuttoaan. Muiden Pohjoismaiden kansalaiset<br />
sekä sellaiset ulkomaalaiset, joille<br />
on myönnetty jatkuvaan maassaoloon<br />
tarkoitettu oleskelu- ja työlupa (A-status)<br />
voivat hakea työvoimakoulutukseen <strong>sen</strong><br />
jälkeen kun he ovat muuttaneet Suomeen.<br />
Muiden EU/ETA -maiden kansalaiset<br />
voivat hakea työvoimakoulutukseen<br />
<strong>sen</strong> jälkeen, kun he ovat olleet Suomessa<br />
työssä.<br />
Työvoimakoulutukseen haetaan aina<br />
työvoimatoimiston kautta. Pohjoismaissa<br />
asuvan kannattaa ensin ottaa yhteyttä<br />
paikalliseen työnvälitykseen tai Finnjobb-tietopalveluun<br />
Tukholmassa.<br />
Työvoimakoulutuk<strong>sen</strong> ajalta maksetaan peruspäivärahan<br />
tai ansiopäivärahan perusteella määräytyvää <strong>koulutus</strong>tukea.<br />
Ellei näihin ole oikeutta, saa koulutuksessa oleva työmarkkinatukea/kotoutumistukea.<br />
Työvoimatoimisto korvaa opiskelijalle<br />
valintakokeista aiheutuneet kulut sekä matkakulut <strong>koulutus</strong>paikkakunnalle.<br />
Lisäksi maksetaan ylläpitokustannusten korvausta.<br />
Sellaiselle opiskelijalle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa<br />
ulkopuolella järjestettävään koulutukseen, voidaan<br />
maksaa majoituskorvausta.<br />
12
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Kotoutumis<strong>koulutus</strong><br />
<strong>Opetushallitus</strong> on antanut 22.3.2001 uuden suosituk<strong>sen</strong> aikuisten maahanmuuttajien<br />
kotoutumiskoulutuksesta. Se tulee korvaamaan aiemman suosituk<strong>sen</strong> maahanmuuttajakoulutuk<strong>sen</strong><br />
tavoitteista ja periaatteista. Koulutuk<strong>sen</strong> tavoitteena on edistää<br />
ja tukea aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
Uuteen suositukseen haluttiin lisätä kotouttamislain periaatteita ja mahdollisuuksia<br />
sekä tarkempia opintojen tavoitteita ja kriteerejä.<br />
Suositus koskee kaikkia aikuiskoulutuk<strong>sen</strong> järjestäjiä, jotka haluavat antaa kielen<br />
opetusta, yhteiskuntaan valmennusta ja elämänhallinnan opetusta aikuisille<br />
maahanmuuttajille. Opintokokonaisuuksien tarjottimesta oppilaitokset voivat laatia<br />
oman opetussuunnitelmansa joko työvoimapoliittista tai omaehtoista maahanmuuttajien<br />
<strong>koulutus</strong>ta varten.<br />
Kotoutumiskoulutuk<strong>sen</strong> varsinaisia opintokokonaisuuksia on viisi: suomen tai<br />
ruotsin kielen opinnot, arjen taidot ja elämänhallinta, yhteiskuntatietous, kulttuurituntemus<br />
sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet. Koulutukseen voi liittyä myös alkukartoitus<br />
ja valinnaisia opintoja. Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksesta on<br />
oma opintokokonaisuutensa. Koulutus on rahoitettu lähinnä työvoimakoulutuk<strong>sen</strong>a<br />
ja ohjaus siihen on ollut työvoimatoimistojen kautta. Koulutukseen ovat voineet<br />
osallistua ainakin pakolaisina ja paluumuuttajina maahan tulleet, mutta alueellisten<br />
resurssien mukaan myös muut maahanmuuttajat. Suositus on saatavissa Opetushallituksesta<br />
monisteena ja luettavissa viraston kotisivuilta (www.oph.fi/opetussuunnitelmat).<br />
Ompeluryhmä ja jättihame. Sininen verstas.<br />
13
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Ammatillinen <strong>koulutus</strong><br />
Ammatillinen perus<strong>koulutus</strong><br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong> voivat opiskella myös ammatillisissa oppilaitoksissa.<br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong>, joilla ei ole suomalaista päättötodistusta,<br />
hakevat koulutukseen yhteishaussa joustavan valinnan<br />
kautta.<br />
Ammatillinen perus<strong>koulutus</strong> johtaa ammatilliseen tutkintoon,<br />
ja <strong>sen</strong> tavoitteena on antaa laaja-alainen ammattisivistys<br />
ja työelämässä tarvittava ammatillinen pätevyys. Tutkinnon<br />
suorittaminen kestää kaikilla aloilla 3 vuotta. Kolmivuotinen<br />
tutkinto antaa samalla ylei<strong>sen</strong> jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle.<br />
Kaikkiin tutkintoihin kuuluu vähintään puolen<br />
vuoden työssäoppimi<strong>sen</strong> jakso, ja ammatillisessa koulutuksessa<br />
huomioidaan erityisesti työelämän tarpeet. Maahanmuuttajille<br />
voidaan järjestää ammatillisissa oppilaitoksissa suomi toi<strong>sen</strong>a<br />
kielenä -opetusta ja oman äidinkielen opetusta. Eri alojen valtakunnalliset<br />
opetussuunnitelman perusteet, jotka sisältävät<br />
maahanmuuttajia koskevat kohdat, löytyvät Opetushallituk<strong>sen</strong><br />
kotisivuilta www.oph.fi.<br />
Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
on tutkintoon johtavia vieraskielisiä opintolinjoja.<br />
Vieraskielinen opetus on yleensä<br />
englanninkielistä, ja se on tarkoitettu<br />
sekä suomalaisille että maahanmuuttajille.<br />
Koulutukseen haetaan suoraan ottamalla<br />
yhteyttä oppilaitoksiin. Ammatillisissa<br />
oppilaitoksissa voidaan opiskelijoille<br />
pitää kielikoe. Myös yliopistoissa,<br />
ammattikorkeakouluissa sekä kansanopistoissa<br />
on useita <strong>koulutus</strong>ohjelmia,<br />
joissa opetus tapahtuu vieraalla kielellä.<br />
Lisätietoja saa <strong>koulutus</strong>oppaista ja Opetushallituk<strong>sen</strong><br />
kotisivuilta www.oph.fi.<br />
Sveta, Veselina ja Afsaneh Masa Yardsin<br />
telakalla.<br />
14
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Maahanmuuttajien<br />
ammatilliseen<br />
peruskoulutukseen<br />
valmistava <strong>koulutus</strong><br />
Ammatillista perus<strong>koulutus</strong>ta voi edeltää<br />
maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen<br />
peruskoulutukseen valmistava<br />
<strong>koulutus</strong>, joka tuli lakisääteiseksi vuoden<br />
1999 alussa. Koulutukseen haetaan suoraan<br />
oppilaitoksiin eikä yhteishaun kautta.<br />
Koulutus kestää noin vuoden, ja <strong>sen</strong><br />
laajuus on 20-40 opintoviikkoa. Lupa<br />
valmistavan koulutuk<strong>sen</strong> järjestämiseen<br />
on (tilanne 1.1.2001) 40:llä ammatillista<br />
perus<strong>koulutus</strong>ta antavalla järjestäjällä eri<br />
puolella Suomea. Luettelo järjestäjistä on<br />
Opetushallituk<strong>sen</strong> kotisivuilla<br />
www.oph.fi/info/maahanmuuttajat/<br />
valmistava<strong>koulutus</strong>.<br />
Valmistavan koulutuk<strong>sen</strong> tavoitteena<br />
on parantaa opiskelijan mahdollisuuksia<br />
päästä ammatillisiin opintoihin.Sen aikana<br />
opiskellaan suomen kieltä, matemaattisia<br />
ja yhteiskunnallisia aineita sekä tutustutaan<br />
eri ammatteihin. Opiskelijoille<br />
tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma.<br />
Valmistavan koulutuk<strong>sen</strong> opiskelijat<br />
ovat oikeutettuja normaaliin opintotukeen<br />
ja koulumatkatukeen. Opiskelija<br />
on oikeutettu myös kotoutumistukeen,<br />
mikäli valmistava <strong>koulutus</strong> sisältyy<br />
hänen kotoutumissuunnitelmaansa.<br />
Opetushallituk<strong>sen</strong> selvitys<br />
valmistavan koulutuk<strong>sen</strong><br />
alkuvaiheesta<br />
<strong>Opetushallitus</strong> teki vuonna 2000 selvityk<strong>sen</strong> maahanmuuttajien<br />
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta.<br />
Oppilaitoksilta kartoitettiin mm. opiskelijavalintaa, opiskelijoiden<br />
suomen kielen taidon kehitystä koulutuk<strong>sen</strong> aikana<br />
sekä opiskelijoiden arviointia ja jatko-opiskelusuunnitelmia.<br />
Selvitys löytyy Opetushallituk<strong>sen</strong> sivuilta www.oph.fi/info/<br />
maahanmuuttajat/valmistava<strong>koulutus</strong>/ajankohtaista-linkin<br />
alta.<br />
Tulosten mukaan opiskelijat valittiin oppilaitoksiin haastattelun<br />
ja kielitestin avulla. Rekrytoinnissa oli alkuvaikeuksia,<br />
ja kielitaitovaatimuksista jouduttiin useissa tapauksissa<br />
tinkimään. Suurin osa opiskelijoista rahoitti opintonsa kotoutumistuella.<br />
Pelkkä opintotuki oli monille riittämätön opintojen<br />
rahoituslähde.<br />
Koulutuk<strong>sen</strong> järjestäjät arvioivat, että noin 56 % opiskelijoista<br />
saa jatko-opiskelupaikan. Muut opiskelijat ohjataan opiskelemaan<br />
(erityisesti suomen kieltä), työhön tai työharjoitteluun<br />
ja käyttämään työvoimahallinnon palveluita. Suurimmalla<br />
osalla opiskelijoista (76 %) suomen kielen taidon arvioitiin<br />
kehittyneen koulutuk<strong>sen</strong> aikana melko paljon tai paljon, mutta<br />
vain 61 %:n opiskelijoista arvioitiin saavuttaneen suomen<br />
kielessä tavoite eli yleisten kielitutkintojen taso 3. Ilmeisesti<br />
osalla oppijoista lähtökielitaito oli ollut liian matala. Erityi<strong>sen</strong><br />
vaikeaa opiskelijoille oli kirjalli<strong>sen</strong>, ymmärrettävän tekstin<br />
tuottaminen. Työhön tutustumisjaksoon opiskelijat olivat tyytyväisiä,<br />
ja sitä pidettiin tärkeänä. Sopivien työpaikkojen hankkiminen<br />
oli kuitenkin hankalaa, ja ohjauk<strong>sen</strong> merkitystä työpaikoilla<br />
korostettiin.<br />
15
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Oppisopimus<strong>koulutus</strong><br />
Jättihame telakalla.<br />
Oppisopimus<strong>koulutus</strong> on myös maahanmuuttajille<br />
soveltuva <strong>koulutus</strong>muoto.<br />
Maahanmuuttajille voidaan järjestää ennen<br />
oppisopimus<strong>koulutus</strong>ta valmistavaa<br />
<strong>koulutus</strong>ta tai muita kielitaitoa parantavia<br />
tukiopintoja. Opiskelijaksi pääsee 15<br />
vuotta täyttänyt henkilö, ja <strong>koulutus</strong>aika<br />
on 1-4 vuotta aikaisemmasta koulutuksesta<br />
ja työkokemuksesta riippuen. Työnantaja<br />
maksaa opiskelijalle työnopetusajalta<br />
alan työehtosopimuk<strong>sen</strong> edellyttämää<br />
palkkaa. Opiskelu oppisopimuskoulutuksessa<br />
sisältää työnantajan järjestämää<br />
työnopetusta sekä teoriajaksoja, ja<br />
osaaminen ammatissa osoitetaan näyttötutkinnoissa.<br />
Esimerkkiprojekti<br />
Mm. keväällä 2000 valmistui Kanneljärven<br />
kansanopiston ja kuntien yhteisprojektissa<br />
yhdeksän maahanmuuttajaa<br />
oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajiksi.<br />
Koulutus järjestettiin niin, että<br />
Kanneljärven kansanopisto huolehti teoriajaksoista<br />
ja kunnat hankkivat työpaikat.<br />
Ammatillinen aikuis<strong>koulutus</strong><br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong> voivat hakeutua erityisesti aikuisille tarkoitettuun<br />
ammatilliseen koulutukseen. Aikuiskoulutuk<strong>sen</strong><br />
ikärajaa ei enää määritellä valtakunnallisesti. Ammatillista<br />
aikuis<strong>koulutus</strong>ta järjestävät mm. ammatilliset aikuis<strong>koulutus</strong>keskukset<br />
ja muut eri alojen ammatilliset oppilaitokset. Aikuisten<br />
ammatilliset perustutkinnot ovat periaatteessa samoja<br />
tutkintoja kuin nuorten koulutuksessa. Lisäkoulutuk<strong>sen</strong> ja työkokemuk<strong>sen</strong><br />
jälkeen voidaan suorittaa ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.<br />
Maahanmuuttajien osallistumisesta<br />
ammattitutkintolain mukaisiin näyttökokeisiin on <strong>Opetushallitus</strong><br />
antanut ohjeen vuonna 1996 (saatavissa monisteena).<br />
Maahanmuuttajille järjestetään myös nimenomaan heille tarkoitettuja<br />
ammatillisia kursseja, lähinnä työvoimakoulutuk<strong>sen</strong>a.<br />
16
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Muu <strong>koulutus</strong><br />
Korkea-asteen <strong>koulutus</strong>:<br />
ammattikorkeakoulut ja yliopistot<br />
Maahanmuuttaja voi hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluihin<br />
ja yliopistoihin, jos hänellä on vaadittava pohja<strong>koulutus</strong><br />
(ylioppilastutkinto tai kolmivuotinen ammatillinen tutkinto).<br />
Kun ulkomaalainen henkilö pyrkii yliopistoihin, vaaditaan<br />
usein, että hän on saanut oikeuden muussa maassa aloittaa yliopisto-opinnot.<br />
Avoin yliopisto-opetus soveltuu myös maahanmuuttajille,<br />
pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimen yliopiston opintokokonaisuuksia<br />
voi suorittaa kansanopistoissa, kansalais- ja<br />
työväenopistoissa, kesäyliopistossa sekä yliopistojen täydennys<strong>koulutus</strong>keskuksissa.<br />
Vaikka opinnot eivät johda tutkintoon,<br />
opiskelija voi edetä yliopistoon ns. avoimia yliopisto-opintoja<br />
suorittaneiden kiintiössä.<br />
Vapaa sivistystyö<br />
Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat lähinnä kansalais- ja työväenopistot,<br />
kansanopistot, opintokeskukset sekä kesäyliopistot.<br />
Niillä on perinteisesti monipuolinen kurssivalikoima, ja<br />
ne järjestävät myös aikuisille maahanmuuttajille eri pituisia ja<br />
laajuisia suomen kielen kursseja. Olisi tarkoituk<strong>sen</strong>mukaista,<br />
että sopivia suomen kielen kursseja olisi tarjolla kaikilla niillä<br />
paikkakunnilla, missä maahanmuuttajia on. Esim. kunnalliset<br />
rekisterit opetustarjonnasta ovat tarpeen.<br />
Vapaan sivistystyön tarjoamaa <strong>koulutus</strong>ta, erityisesti<br />
suomen kielen ja kulttuurin kursseja, voisi aiempaa enemmän<br />
liittää kotoutumissuunnitelmiin ja työvoimapoliitti<strong>sen</strong>a<br />
aikuiskoulutuk<strong>sen</strong>a järjestettävään kotoutumiskoulutukseen.<br />
Myös maahanmuuttajien osallistumista koulutuk<strong>sen</strong> suunnitteluun<br />
tulisi hyödyntää. Kotoutumi<strong>sen</strong> ja suomen kielen harjoittami<strong>sen</strong><br />
kannalta olisi myös perusteltua, että erityisesti<br />
täydentävää kieli<strong>koulutus</strong>ta voitaisiin toteuttaa samoilla kursseilla<br />
kantaväestön kanssa.<br />
Esimerkkejä projekteista<br />
Tavallisten suomen alkeis- jatko-, kirjoitus-<br />
ja keskustelukurssien lisäksi vapaan<br />
sivistystyön oppilaitokset järjestävät<br />
myös erityisempiä, tietyille maahanmuuttajaryhmille<br />
järjestettyjä kursseja,<br />
kuten maahanmuuttajanaisten jumppaa<br />
ja ompelukursseja, PC:n perusteita somalinkielisille,<br />
suomen kieltä inkeriläisille<br />
<strong>sen</strong>ioreille, Suomen lainsäädännön perusteita<br />
venäjäksi ym.<br />
Joitakin maahanmuuttajille tarkoitettuja suomen kielen<br />
kursseja löytyy osoitteesta<br />
www.oph.fi/info/maahanmuuttajat/kurssit.<br />
17
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong>yötä tekeviä järjestöjä<br />
Familia Club ry<br />
Monikulttuuriyhdistys Familia Club on sekä suomalaisille että<br />
maahanmuuttajille tarkoitettu toimintakeskus. Yhdistys järjestää<br />
mm. erilaisia kielikursseja, kerhoja sekä kulttuuri- ja teemailtoja.<br />
Erityisesti järjestetään toimintaa ikääntyville maahanmuuttajille<br />
(esim. ilmaisia suomen kielen kursseja) ja maahanmuuttajanaisille<br />
(askartelu- ja taidekursseja sekä keskustelukerho).<br />
Kursseilla on järjestetty lastenhoito.<br />
Familia Clubissa toimii myös äiti-lapsi-piiri, ja yhdistys<br />
järjestää tarvittaessa iltapäiväkerhoja koululaisille. Kerran viikossa<br />
Familia Clubissa kokoontuu vapaaehtoisryhmä Action<br />
Group, jonka tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia ja pakolaisia<br />
vaikeissa elämäntilanteissa ja helpottaa heidän kotoutumistaan.<br />
Ryhmässä toimii kaikenikäisiä henkilöitä tällä hetkellä<br />
viidestä eri maasta.<br />
Lisätietoja toiminnasta: puh. (09) 738 628, sähköposti:<br />
familia@familiaclub.fi ja www.familiaclub.fi/.<br />
Suomen Punainen Risti<br />
Kuvia hämärässä; yksi 148 enkelipuvusta.<br />
Coky Seppä.<br />
Suomen Punainen Risti on piireissään ja osastoissaan järjestänyt<br />
ylei<strong>sen</strong> neuvonnan ja ohjauk<strong>sen</strong> lisäksi mm. monikulttuurista<br />
leiritoimintaa: lasten ja nuorten leirejä, perheleirejä<br />
ja äiti-lapsi-leirejä. Koululaisille on pidetty läksyjenlukupiirejä<br />
ja Punai<strong>sen</strong> Ristin vapaaehtoisten avustuksella suomen kielen<br />
keskustelukerhoja. Maahanmuuttajille järjestetään myös ystävä-<br />
ja tukihenkilötoimintaa.<br />
SPR:n keskustoimisto on koordinoinut Oman elämän valtias<br />
-projektia, joka suunnattu peruskoulun käyneille, vailla jatko<strong>koulutus</strong>-<br />
tai työpaikkaa oleville maahanmuuttajanuorille.<br />
Projektin tarkoituk<strong>sen</strong>a on opetus- ja harjoittelujaksojen avulla<br />
perehdyttää nuoria eri aloihin, auttaa heitä suhtautumaan<br />
omaan elämäntilanteeseensa positiivisesti ja löytämään yhdessä<br />
uusi lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseksi. Projektia on<br />
toteutettu yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen ja järjestöjen<br />
kanssa.<br />
Lisätietoja toiminnasta:<br />
puh. (09)12931,<br />
www.redcross.fi.<br />
18
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Monikulttuurinen päivähoito, koulu<br />
ja koti ry (MPKK)<br />
Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry. pyrkii edistämään<br />
monikulttuurista ja -kielistä opetusta ja kasvatusta.<br />
MPKK:n keskeinen tavoite on herättää keskustelua sekä vaikuttaa<br />
maahanmuuttajalasten ja -nuorten päivähoito- ja koulukysymyksiin.<br />
Yhdistys pitää tärkeänä lasten kaksikielisyyden<br />
ja -kulttuurisuuden tukemista, mm. oman äidinkielen opetusta<br />
sekä suomi/ruotsi toi<strong>sen</strong>a kielenä -opetusta.<br />
MPKK pyrkii antamaan tietoa maahanmuuttajavanhemmille<br />
koulun ja päivähoidon kysymyksistä ja kannustamaan<br />
vanhempia yhteistyöhön ja vuoropuheluun koulun ja päivähoidon<br />
kanssa. Tavoitteena on myös edistää koulujen, päivähoidon<br />
ja vapaa-ajantoimen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta.<br />
MPKK toimii asiantuntijaroolissa sekä<br />
osallistuu alan keskusteluun ja kehittämistyöhön. Yhdistys järjestää<br />
myös keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja opintopiirejä<br />
sekä monikulttuurisia lapsi- ja perheleirejä.<br />
Lisätietoja toiminnasta: puh. 040-536 2987, sähköposti<br />
(yhdistyk<strong>sen</strong> puheenjohtaja): badawieh@tkukoulu.fi<br />
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry<br />
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen<br />
nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö, jonka jä<strong>sen</strong>iä ovat<br />
lähes kaikki valtakunnalliset nuoriso- tai kasvatusalan järjestöt.<br />
Allianssi tuottaa monikulttuurisuuteen liittyviä <strong>koulutus</strong>aineistoja<br />
ja palveluita nuorison parissa toimiville ja muille<br />
kiinnostuneille. Järjestö pyrkii lisäämään nuorisotoimialan<br />
monikulttuuristen toimijoiden yhteistyötä sekä parantamaan<br />
valmiuksia kulttuurienvälisiin kohtaamisiin.<br />
Allianssi tarjoaa erilaisia aineistoja, yhteyksiä ja tietoja<br />
toimistoltaan käsin. Varsinainen nuorten oma toiminta tapahtuu<br />
paikallistasolla Allianssin 90 jä<strong>sen</strong>järjestössä.<br />
Lisätietoja toiminnasta:<br />
puh: (09) 34824336, sähköposti: monikulttuurisuus@alli.fi<br />
ja www.alli.fi/moku sekä<br />
www.alli.fi/tieto/<strong>koulutus</strong>/kvkouluttaja.html.<br />
19
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Alkuleikki-perhormance.<br />
Kuva: Pirjo Pihkala<br />
Yhteiset Lapsemme ry<br />
Yhteiset Lapsemme ry on pääasiallisesti<br />
lastensuojelujärjestö, mutta voi tarjota<br />
joitakin palvelujaan myös kuntien opetustoimelle.<br />
Yhdistys järjestää mm. eri<br />
puolilla Suomea sosiaali- ja opetusalan<br />
työntekijöille tarkoitettuja asiantuntijaseminaareja,<br />
joissa käsitellään maahanmuuttajalasten<br />
ajankohtaisia opetus- ja<br />
kasvatuskysymyksiä. Yhdistyksellä on<br />
Vantaalla pääasiassa venäjänkielisille<br />
lapsille tarkoitettu monikulttuurinen<br />
perhekoti, joka pyrkii auttamaan maahanmuuttajalasten<br />
kotoutumista ongelmatapauksissa.<br />
Yhteiset lapsemme ry<br />
tarjoaa myös venäjänkielistä perhekuntoutusta,<br />
jotta vanhemmat jaksaisivat itse<br />
hoitaa lap<strong>sen</strong>sa kotona. Kuntoutukseen<br />
liittyy venäjänkielistä kouluongelmien<br />
selvittelyä. Lisäksi yhdistys auttaa etnisiä<br />
ryhmiä perustamaan lapsille ja nuorille<br />
tarkoitettuja kerhoja, joissa pyritään edistämään<br />
ja säilyttämään omaa kulttuuria<br />
ja kieltä. Tällaisia kerhoja on hyvin tuloksin<br />
toiminnassa Helsingissä ja Vantaalla.<br />
Lisätietoja toiminnasta:<br />
puh. (09) 2600 331, sähköposti:<br />
yhteiset.lapsemme@dlc.fi ja<br />
www.yhteisetlapsemme.fi/.<br />
Suomen Liikunta<br />
ja Urheilu<br />
SLU:n suvaitsevaisuustyön tavoitteena<br />
on edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön<br />
yhteistyötä liikunnan keinoin ja<br />
parantaa maahanmuuttajien liikuntamahdollisuuksia.<br />
Toimintamuotona on<br />
ollut paikallisten liikuntahankkeiden tukeminen.<br />
Nämä paikallishankkeet ovat<br />
järjestäneet yhteistä liikuntatoimintaa ja<br />
<strong>koulutus</strong>ta maahanmuuttajille ja suomalaisille,<br />
ja osallistumalla liikuntaan maahanmuuttajat<br />
ovat solmineet kontakteja<br />
suomalaisiin ja oppineet kieltä.<br />
SLU on viestinyt liikunnan maahanmuuttajatyöstä,<br />
kouluttanut ja verkottanut<br />
paikallishankkeita uusien yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa. Jatkossa SLU voi<br />
olla mukana esim. saattamassa kuntien<br />
viranomaisia ja paikallisia liikuntaseuroja<br />
yhteen suunnittelemaan tapauskohtaisesti<br />
yhteistyötä kotoutumisasioiden<br />
tiimoilta.<br />
Lisätietoja toiminnasta:<br />
puh (09) 3481 2064<br />
(suvaitsevaisuusprojektisihteeri<br />
Katja Huotari, katja.huotari@slu.fi)<br />
ja www.slu.fi/suvaitsevaisuus.<br />
20
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Suomen Pakolaisapu<br />
Suomen Pakolaisapu harjoittaa kansainvälistä<br />
avustustyötä pakolaisten parissa<br />
ja tekee kotimaassa pakolaisuuteen liittyvää<br />
<strong>koulutus</strong>- ja tiedotustyötä mm.<br />
koulukäyntien ja laajan materiaalin avulla.<br />
Pakolaisapu tuottaa kouluille, päiväkodeille<br />
ja järjestöille runsaasti pakolaisaiheista<br />
materiaalia, videoista ja esitteistä<br />
cd-rom-tietokonepeliin ja www-sivun<br />
kautta kuunneltaviin pakolaisuutisiin.<br />
Kouluprojektin kautta Pakolaisapu kiertää<br />
kouluissa ja päiväkodeissa ja kertoo<br />
mahdollisimman totuudenmukaisesti<br />
pakolaisuudesta ja <strong>sen</strong> syistä. Pakolaisavun<br />
nuorisoprojekti on suuntautunut<br />
vapaa-ajan puolelle, ja <strong>sen</strong> avulla yritetään<br />
mm. madaltaa maahanmuuttajanuorten<br />
ja suomalaisten nuorten kynnystä<br />
osallistua yhteiseen vapaa-ajan toimintaan.<br />
Kemissä pyörii useita liikuntaryhmiä,<br />
ja Mikkelissä toimii lasten liikunnallinen<br />
iltapäiväkerho. Pakolaisuudesta<br />
on myös kerrottu nuortenleireillä<br />
vaikkapa roolipelin keinoin.<br />
Pakolaisavun vuonna 2000 aloittamassa<br />
perheprojektissa on tarkoituk<strong>sen</strong>a<br />
tukea perheitä kahden kulttuurin ristipaineessa.<br />
Projektissa koulutetaan jo<br />
pitempään Suomessa olleita perheitä<br />
vertaisohjaajiksi. Vertaisryhmä antaa<br />
omakielistä tukea vanhemmuuden kysymyksissä.<br />
Projekti on käynnistynyt pääkaupunkiseudulla<br />
ja Kemi-Torniossa,<br />
mutta laajenee seuraavana vuonna kolmelle<br />
muulle alueelle. Syksyllä 2000 alkoi<br />
myös suomalais- ja maahanmuuttajatoimittajille<br />
suunnattu kurssi pakolaiskysymyksistä.<br />
Lisätietoja toiminnasta:<br />
puh.(09)- 6962 640, sähköposti:<br />
finnref@pakolaisapu.fi ja<br />
www.pakolaisapu.fi.<br />
Järjestöjen lisäksi myös kirkko ja seurakunnat<br />
tekevät maahanmuuttajatyötä.<br />
Kirkon pakolais- ja maahanmuuttajatyön<br />
sihteeri työskentelee Kirkon Ulkomaanavussa.<br />
Niissä seurakunnissa, joiden alueella<br />
on maahanmuuttajia, on myös<br />
maahanmuuttajatyön vastuuhenkilö.<br />
Seurakunnat tekevät yhteistyötä muiden<br />
maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen,<br />
kuten kuntien ja kansalaisjärjestöjen<br />
kanssa. Yleiseen a<strong>sen</strong>neilmastoon vaikuttami<strong>sen</strong><br />
sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden<br />
vastustami<strong>sen</strong> lisäksi kirkko<br />
pyrkii tukemaan maahanmuuttajien<br />
kotoutumista järjestämällä mm. erilaista<br />
virkistys- ja kerhotoimintaa. Kirkko<br />
järjestää leirejä ja retkiä sekä ylläpitää<br />
kerhoja ja pienpiirejä, kuten maahanmuuttajanuorten<br />
kerhoja, suomen kielen<br />
opetusryhmiä ja naisten piirejä. Kirkon<br />
palveluja maahanmuuttajille ovat myös<br />
ystävä- ja tukihenkilötoiminta, monikulttuurinen<br />
avioparineuvonta, kriisi- ja<br />
sovittelutyö, yhteiskuntaan ja seurakunnan<br />
elämään perehdyttäminen, kansainväliset<br />
tapahtumat ja teemaseminaarit,<br />
diakoninen avustaminen sekä sielunhoitotyö.<br />
Yksi perusperiaatteista on suunnitella<br />
maahanmuuttajatyötä yhteistyössä<br />
maahanmuuttajien kanssa, heidän tarpeistaan<br />
käsin.<br />
Lisätietoja toiminnasta:<br />
puh. (09) 18021,<br />
sähköposti (kirkonmaahanmuuttajatyön<br />
sihteeri):<br />
marja-liisa.laihia@evl.fi<br />
21
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Työpajat<br />
Työpajoja on kahdenlaisia: nuorten työpajoja ja ammattioppilaitoksissa<br />
toimivia ammattipajoja eli ns. innovatiivisia<br />
pajoja. Näiden kahden työpajamuodon tärkein ero on siinä,<br />
että nuorten työpajojen nuori on työtön kun taas ammattipajojen<br />
nuori on ammattioppilaitok<strong>sen</strong> opiskelija. Toisin kuin ammattipajat,<br />
nuorten työpajat eivät anna pätevyyttä ammattiin. Työpajojen<br />
vetäjät ovat usein entisiä työttömiä, ja heille järjestetään<br />
täsmä<strong>koulutus</strong>ta.<br />
Maahanmuuttajille ei ole olemassa omia työpajoja, vaan<br />
maahanmuuttajat ovat pajoissa yhdessä muiden nuorten kanssa.<br />
Maahanmuuttajien osuutta työpajoihin osallistuvien joukossa<br />
ei ole tilastoitu.<br />
Nuorten työpajat<br />
Nuorten työpajojen tehtävänä on auttaa 15-29-vuotiaita syrjäytyneitä<br />
nuoria sopeutumaan yhteiskuntaan ja parantamaan<br />
omaa elämänhallintaansa. Nuoria autetaan löytämään omat<br />
vahvuutensa, joiden pohjalta heille räätälöidään henkilökohtainen<br />
polku koulutuk<strong>sen</strong> kautta työelämään. Työpajoja on mm.<br />
käsityöteollisuuden, palvelualojen sekä median ja tietotekniikan<br />
aloilla.<br />
Työpajoissa on lähinnä kolmenlaisia nuoria: 1) moniongelmaiset<br />
nuoret, joiden elämä vaatii "täysremontin" 2) nuoret,<br />
joilla on huono perusopetuk<strong>sen</strong> päättötodistus ja joilta puuttuu<br />
ammatillinen <strong>koulutus</strong> ja työkokemus sekä 3) opiskelussaan<br />
välivuotta pitävät nuoret. Nykyään työpajoja on noin<br />
350. Pajoista noin 95 % on kunnan nuorisotoimen, koulutoimen,<br />
sivistystoimen tai sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa;<br />
muita taustaorganisaatioita ovat yhdistykset ja oppilaitokset.<br />
Nuoret työskentelevät pajoissa noin kuusi kuukautta. Vuosittain<br />
työpajoissa työskentelee noin 12 000 nuorta, joista suurin<br />
osa eli noin 60% on miehiä.<br />
Tutkimustulosten mukaan yli 60 % työpajoissa olleista<br />
nuorista on löytänyt <strong>koulutus</strong>- tai työpaikan välittömästi pajajakson<br />
jälkeen. Nuorten it<strong>sen</strong>sä mukaan työpajat ovat auttaneet<br />
heitä elämänhallinnassa, elämänuran suunnittelussa ja ammatinvalinnan<br />
selkiytymisessä.<br />
22
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Esimerkkejä projekteista<br />
Helsinki<br />
Helsingin kaupungissa työpajatoimintaa järjestävät Nuorisoasiainkeskus<br />
sekä Opetusviraston ammatti- ja aikuis<strong>koulutus</strong>linja.<br />
Nuorisoasiainkeskuksella on neljä taide- ja mediapajaa,<br />
jotka toimivat nuorisotalojen yhteydessä. Pajat tarjoavat kuuden<br />
kuukauden työharjoittelujakson, jonka aikana on mahdollisuus<br />
oppia mm. ilmaisutaitoja, lehden tekoa, teatteria ja tietotekniikkaa.<br />
Pajat järjestävät työharjoittelujakson aikana myös<br />
monenlaisia lyhytkursseja atk-taidosta käsikirjoittamiseen, ja<br />
ne tekevät yhteistyötä mm. päiväkotien, koulujen ja vanhusten<br />
kanssa. Keskei<strong>sen</strong>ä tavoitteena on vahvistaa nuorten identiteettiä<br />
taiteen ja kulttuurin keinon, kehittää nuoren sosiaalisia<br />
taitoja ryhmätyöskentelymenetelmin sekä edistää kykyä<br />
omaan elämänhallintaan. Erityisnuorisotyön piirissä toimii<br />
myös Ponnahduslauta-työharjoitteluprojekti ja Maailman kulttuurit<br />
kohtaavat kouluissa -projekti, jossa aikuiset maahanmuuttajat<br />
tekevät monikulttuurisuustyötä nuorten parissa ja kiertävät<br />
esiintymässä eri tapahtumissa.<br />
Opetusvirastolla on neljä työpajaa kaupungin toimipisteissä:<br />
Metallica-paja, Mediakylpylä, Sininen Verstas ja Woodoo-verstas.<br />
Pajoissa perehdytään eri alojen ammattitekniikoihin ja<br />
<strong>koulutus</strong>mahdollisuuksiin sekä tehdään tilaustöitä. Maahanmuuttajien<br />
osuus työpajojen osallistujista vaihtelee pajoittain.<br />
Vuonna 1999 alkanut Ponnahduslauta-projekti on suunnattu<br />
vaikeasti työllistettäville 17-25-vuotiaille nuorille. Ensimmäisessä<br />
ryhmässä oli 18 nuorta, joista maahanmuuttajia oli 13.<br />
Nuoret työskentelevät kuuden kuukauden ajan kantakaupungin<br />
nuorisotaloissa, ja jokaisella nuorella on oma tukihenkilö,<br />
joka opastaa työssä. Työharjoittelun lisäksi voi projektin aikana<br />
suuntautua ja syventyä esim. tietotekniikkaan, suomen kielen<br />
oppimiseen, työnhakutaitoihin, johonkin luovaan toimintaan<br />
tai it<strong>sen</strong>äisessä elämässä tarvittaviin taitoihin.<br />
Tuotantokoulu Sininen verstas työllistää<br />
kahdesti vuodessa 17-25-vuotiaita<br />
työttömiä nuoria. Menetelmänä on tekemi<strong>sen</strong><br />
kautta oppiminen, ja verstaassa<br />
toimii viisi eri linjaa: kankaanpainanta,<br />
visuaalinen teatteri, animaatio, lounaskahvila<br />
sekä puvustus ja lavastus. Puolen<br />
vuoden työharjoittelujaksoilla on kerrallaan<br />
mukana noin 50 nuorta, ja ryhmissä<br />
on koko ajan ollut mukana myös<br />
maahanmuuttajia. Työllistymi<strong>sen</strong> lisäksi<br />
yhtenä tavoitteena on myös opastaa<br />
nuoria työelämässä tarjottavien verkostojen<br />
luomiseen, mihin liittyy myös verstaan<br />
kansainvälinen toiminta mm. Italian<br />
ja Viron kanssa: työpajat ja osallisstumiset<br />
erilaisiin tapahtumiin.<br />
Vuonna 2000 verstaassa oli 10 kuukauden<br />
pituinen teatteripuvustuk<strong>sen</strong> ja<br />
lavastustekstiilien monikulttuurinen<br />
työvoimapoliittinen <strong>koulutus</strong>, MONETryhmä.<br />
Projektissa oli mukana 18 henkeä,<br />
joista puolet oli maahanmuuttajia.<br />
Monikulttuurisessa ryhmässä eri maista<br />
saadut opit, ideat ja työtavat sekoittuivat.<br />
Opiskeluun kuului myös suomen kielen<br />
opetusta, erityisesti oman alan sanastoa.<br />
Auto- ja metallipaja Metallicassa 17-24-vuotiaat nuoret oppivat<br />
autojen korjausta, metallitöitä ja taontaa. Metallica on<br />
myös mukana kansainvälisessä yhteistyöverkostossa, jossa toimintaa<br />
kehitetään yhdessä Lutonissa, Århusissa ja Sevillassa<br />
työskentelevien kansainvälisten partnereiden kanssa. Metallican<br />
nuorista jopa puolet on ollut maahanmuuttajia.<br />
23
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Turku<br />
Työpajatoiminnan perusideana on alle 25-vuotiaiden nuorten<br />
työllistäminen. Turussa toimii 17 eri alan työpajaa (mm. verhoiluala<br />
ja metalliala). Puolen vuoden pituisissa työpajoissa<br />
työskentelee yhteensä noin 150-180 nuorta, ja vuonna 2000<br />
heistä oli maahanmuuttajia noin 35. Työpajoissa järjestetään<br />
kolmen kuukauden pituisia kursseja, joissa kaikille opetetaan<br />
mm. atk-perusvalmiuksia, asiakaspalvelua, suomen kieltä sekä<br />
työnhakuun liittyviä asioita. Turun kaupunki työllistää työpajan<br />
nuoria kesäisin.<br />
Jyväskylä<br />
Jyväskylässä toimii Työvalmennussäätiö Tekevä, joka tarjoaa<br />
työllistämis-, <strong>koulutus</strong>- ja kuntoutuspalveluja mm. maahanmuuttajille.<br />
Työpajoja on 23 eri alalla (mm. rakennusala, tekstiiliala,<br />
kirjansitomo ja kehystämö), ja nuoret ovat työpajoissa<br />
noin kuusi kuukautta. Tekevän toiminnassa on mukana noin<br />
230 17-60-vuotiasta, joista maahanmuuttajia on noin 10.<br />
Tekevän yhteydessä toimii mm. Smena-projekti, johon<br />
osallistuu 17-24-vuotiaita maahanmuuttajia. Projektissa nuoret<br />
tutustuvat työelämään ja vahvistavat suomen kielen taitojaan<br />
1-6 kuukauden työharjoittelujakson aikana. Smena-projektin<br />
tavoitteena on maahanmuuttajanuorten integroituminen<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan. Työvalmennussäätiön yhteydessä<br />
toimii myös vaihtoehtoinen ammattikoulu, jossa voi opiskella<br />
useita eri aloja. Ammattikoulu kestää noin 1,5-2 vuotta.<br />
Ammattipajat<br />
<strong>Opetushallitus</strong> käynnisti vuonna 1998<br />
Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman<br />
projektin, jossa alettiin kokeilla innovatiivista<br />
työpajamuotoista <strong>koulutus</strong>ta.<br />
Koulutus koski syrjäytymisvaarassa olevia,<br />
ammatillisissa oppilaitoksessa opiskelevia<br />
nuoria, ja kokeilun tavoitteena<br />
oli kehittää oppilaitoksiin uusia vaihtoehtoja<br />
perinteiselle luokkatyöskentelylle.<br />
Kokeilussa oli mukana 28 oppilaitosta<br />
ja 1100 opiskelijaa. Pajaopiskeluun osallistumi<strong>sen</strong><br />
tärkein syy oli heikko opiskelumenestys<br />
tai rästiin jääneet opinnot<br />
aikaisemmalla luokalla.<br />
Projektin tulosten mukaan työpajaprojektit<br />
tuottavat hyviä oppimiskokemuksia<br />
ja herättävät useimmissa osallistujissa<br />
ammatillista kiinnostusta.<br />
Luokkatyöskentelylle on työpajoissa<br />
löydetty vaihtoehtoja, ja opiskelua haittaavia<br />
ongelmia on ratkottu tehostettujen<br />
tuki- ja ohjauspalveluiden avulla.<br />
Rovaniemi<br />
Rovaniemellä toimii monitoimikeskus, jonka yhteydessä on<br />
työpajatoimintaa. Työpajatoimintaa järjestetään mm. atk-, rakennus-,<br />
kuljetus-, verhoomo- ja keramiikka-aloilla. Työpajatoiminnassa<br />
ei ole mukana nuoria, vaan 27-40-vuotiaita.<br />
Maahanmuuttajille järjestetään työvoimapoliittista ohjaavaa<br />
maahanmuuttaja<strong>koulutus</strong>ta, jossa tavoitteena on elämänhallinta<br />
ja työllistyminen työssäoppimi<strong>sen</strong> avulla. Ryhmissä<br />
on noin 15-20 maahanmuuttajaa, ja <strong>koulutus</strong> sisältää elämänhallintaan<br />
liittyvää <strong>koulutus</strong>ta, työnhaku<strong>koulutus</strong>ta sekä työharjoittelua.<br />
Maahanmuuttaja<strong>koulutus</strong> kestää noin kolme kuukautta,<br />
mutta suunnitteilla on pidentää se viideksi kuukaudeksi.<br />
Tällöin voitaisiin panostaa enemmän maahanmuuttajien<br />
omien valmiuksien kartoittamiseen, minkä avulla voitaisiin<br />
suunnitella maahanmuuttajille järjestettävää toimintaa ja <strong>koulutus</strong>ta.<br />
Rovaniemellä maahanmuuttajien työllistyminen on<br />
vaikeaa työpaikkojen puutteen vuoksi.<br />
24
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Esimerkkejä projekteista<br />
Global Challenge – maailma haasteena<br />
Global Challenge on Opetushallituk<strong>sen</strong> ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston<br />
toteuttama hanke, joka tukee koulujen ja oppilaitosten kansainvälistymistä ja<br />
kansainvälisyyskasvatusta.<br />
Hankkeen ideana on hyödyntää suomalaisille karttuneita kokemuksia ja tietoa<br />
kehitysyhteistyön neljältä vuosikymmeneltä. Näkökulmaa kansainvälistymiseen haetaan<br />
etelän ja pohjoi<strong>sen</strong> väliseltä akselilta, ja teemoina ovat mm. ihmisoikeudet,<br />
demokratia, kulttuurien kohtaaminen, maailman hahmottaminen, kansainväliset<br />
konfliktit, pakolaiskysymykset ja maahanmuuttajat.<br />
Hankkeen päätehtäviä ovat <strong>koulutus</strong>tilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen<br />
sekä pedagogisten aineistojen tuottaminen. Hanke on käynnistänyt <strong>koulutus</strong>ohjelmia,<br />
joihin osallistujat ja hankkeen kouluttajat ovat sitoutuneet pidemmäksi ajaksi, tai<br />
lyhyitä päivän mittaisia seminaareja, luentoja sekä veso-<strong>koulutus</strong>ta, joita koulut ja<br />
oppilaitokset voivat tilata. Lisätietoa Global Challenge -hankkeesta Opetushallituk<strong>sen</strong><br />
verkkosivuilta ww.edu.fi/projektit/maailmahaasteena tai ulkoministeriön sivuilta<br />
global.finland.fi<br />
Terve Itsetunto –projekti<br />
Opetushallituk<strong>sen</strong> Terve Itsetunto -projektin tavoitteena on kehittää oppilaan tervettä<br />
itsetuntoa tukevia toimenpiteitä peruskouluissa ja ehkäistä syrjäytymistä. Päämääränä<br />
on, että koulun toimintakulttuuri kehittyy yhteisölliseksi, yksilölliset edellytykset<br />
huomioon ottavaksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi oppimisympäristöksi.<br />
Projektin osatavoitteina on mm. kehittää oppilaan arkiselviytymistä, tukea opettajien<br />
ja vanhempien opetus- ja kasvatustyötä sekä kehittää yhteistyötä oppilashuollon<br />
ja eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Projektissa pyritään kehittämään toimintatapoja,<br />
joilla voidaan ylläpitää koulun työrauhaa ja näin ehkäistä mm. kiusaamista<br />
sekä tunnistaa ongelmat ja puuttua niihin varhaisessa vaiheessa. Projektissa on mukana<br />
12 kuntaa ja lisäksi kuusi normaalikoulua eri kunnista. Yhteistyökoulut löytyvät<br />
osoitteesta http://www.edu.fi/projektit/terveitsetunto/.<br />
<strong>Opetushallitus</strong> tulee projektissa mukana olevien kuntien kanssa miettimään, millä<br />
toimintatavoilla maahanmuuttajaopetus liitetään projektiin vuonna 2001.<br />
Clara-projekti<br />
Helsingin opetusvirasto oli mukana vuoden 2000 kansainvälisessä Clara-projektissa,<br />
jonka kohderyhmänä olivat 15-25 -vuotiaat koulutuk<strong>sen</strong> tai työelämän ulkopuolella<br />
olevat maahanmuuttajanuoret. Projektin tavoitteena oli etsiä alueellisia tukitoimia<br />
maahanmuuttajanuorille. Alueiksi valittiin Länsi-Helsingissä sijatisevat Pikku-<br />
25
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Huopalahti ja Kaarela. Maahanmuuttajajärjestöillä on projektissa keskeinen rooli,<br />
sillä niiden avulla on löydetty kohderyhmään kuuluvia nuoria. Alkuhaastattelun perusteella<br />
40 nuorelle järjestettiin suomen kielen opetusta, ohjausta ja vapaa-ajantoimintaa.<br />
Alueellisessa verkostoitumisessa olivat mukana eri hallintokuntien (opetusvirasto,<br />
sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö, alueiden sosiaalipalvelutoimistot,<br />
nuorisoasiainkeskus) sekä maahanmuuttajajärjestöjen (Inkerikeskus, Somaliliitto)<br />
edustajat.<br />
Kesäkoulu maahanmuuttajaoppilaille<br />
Helsingin opetusvirasto järjestää kesäkoulua perusopetusikäisille maahanmuuttajalapsille<br />
ja nuorille. Kesäkoulua käydään viitenä päivänä viikossa, kahden viikon<br />
ajan.<br />
Oppiaineina ovat suomen kieli, oma äidinkieli, matematiikka, tietotekniikka,<br />
kädentaidot ja liikunta. Opetukseen liittyy olennai<strong>sen</strong>a osana tutustuminen oman<br />
kotikaupungin eri kohteisiin. Toimintamalli on koettu hyvänä, ja <strong>sen</strong> kautta on saatu<br />
luotua yhteyksiä vanhempiin. Kesäkoulu tukee oppilaiden kotoutumista.<br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong> työelämään –projekti (Mate)<br />
Työministeriön alaisuudessa toimiva EU-rahoitteinen Mate-projekti jakautui erilaisiin<br />
alaprojekteihin. Helsingin työvoimatoimistossa toteutettiin projektia, joka kohdistui<br />
kaikille maahanmuuttajille ja jonka tavoitteena oli työnantajiin vaikuttaminen,<br />
kotouttamisyhteistyö työvoimatoimiston ja Helsingin kaupungin välillä ja maahanmuuttajien<br />
sijoittuminen työelämään.<br />
Erityisesti maahanmuuttajanuorille suunnattua toimintaa olivat infokampanjat<br />
kesätyöpaikkojen hakemisesta<br />
Avoin oppimiskeskus<br />
Vantaalla toimii Avoin oppimiskeskus, joka on tarkoitettu 14-24-vuotiaille pääasiassa<br />
vantaalaisille nuorille. Se täydentää Vantaan olemassa olevia opetuspalveluita<br />
ja tarjoaa opiskelijoille eväitä jatko-opiskeluun sekä mahdollisuuden omien resurssien<br />
löytämiseen ja kehittämiseen. Avoimessa oppimiskeskuksessa järjestetään suomalaisille<br />
opiskelijoille lisäopetusta, maahanmuuttajaopiskelijoille perusopetukseen<br />
valmistavaa opetusta, perusopetuk<strong>sen</strong> opintoja täydentävää <strong>koulutus</strong>ta ja lisäopetusta.<br />
Avoimessa oppimiskeskuksessa opiskelijalla on mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta,<br />
hänen kanssaan laaditaan räätälöity suunnitelma Avoimessa oppimiskeskuksessa<br />
tapahtuvia opintoja ja jatko-opintoja varten. Henkilökunnasta monella on<br />
maahanmuuttajatausta, joten myös omakieli<strong>sen</strong> tuen saaminen on mahdollista.<br />
26
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Integra-projekti<br />
Keski-Uudellamaalla on toiminut ESR-tuella neljän kunnan (Kerava, Järvenpää,<br />
Tuusula ja Hyvinkää) yhteinen Integra–projekti. Siinä on kehitetty mallia nuorten<br />
17-24-vuotiaiden maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong>väylistä. Siihen on sisältynyt <strong>koulutus</strong>toimintaa,<br />
henkilökohtaista ohjausta ja ammatillisiin opintoihin ohjausta. Nuoret<br />
ovat mm. voineet suorittaa peruskoulun arvosanoja ja opiskella työpajoissa Keravan<br />
ammattioppilaitoksessa.<br />
Projektissa on kehitetty tukitoimia ja aktivoitu sosiaalista tukiverkostoa. Sosiaalinen<br />
tukiverkosto koostuu sisäkkäisistä tukirenkaista, joihin kuuluu mm. tutoroppilaita,<br />
tukihenkilöitä, nuorten vanhempia ja sosiaalikuraattorin ohjausta. Tukiverkoston<br />
toiminnan tavoitteena on tukea nuoria koulutukseen pääsemisessä, koulutuksessa<br />
pysymisessä ja työllistymisessä. Projekti alkoi syksyllä 1997 ja se päättyi<br />
syksyllä 2000. Tämän jälkeen toimintaa on tarkoitus jatkaa kuntien yhteistyöryhmänä.<br />
Lisätietoja: www.keuda.fi/kaol/immigrants<br />
Vasama<br />
Vantaan kaupunki hallinnoi vuosina 2000-2003 toteutettavaa maahanmuuttajien työja<br />
<strong>koulutus</strong>hanketta. Hanke auttaa vantaalaisia maahanmuuttajia kahdella osaprojektilla:<br />
1) Vasama/työ- ja <strong>koulutus</strong>; tarjoaa työikäisille maahanmuuttajille kieli- ja ammatillista<br />
<strong>koulutus</strong>ta sekä ryhmätoimintaa. Tavoitteena on vahvistaa työhakuvalmiuksia,<br />
kieli- ja ammattiaitoa, jotta osallistumis- ja työllistymismahdollisuudet Suomessa<br />
paranisivat.<br />
2) Vasama/nuoret; projektissa on tarkoitus järjestää nuorten <strong>koulutus</strong>tarpeita vastaavia<br />
opintoja ja kehittää multimediaoppimateriaalia. Lisäksi on tarkoitus löytää<br />
nuorisotyön kautta ne nuoret, jotka eivät itse hakeudu koulutukseen.<br />
Lisätietoja: riitta.dincay@vantaa.fi tai laila.brocker@vantaa.fi<br />
Maahanmuuttajien opintoneuvonta<br />
Helsingin kaupungin opetusvirasto ja kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa aloittivat<br />
alkuvuonna 1999 maahanmuuttajien omakieli<strong>sen</strong> opinto-ohjauk<strong>sen</strong>. Opintoohjaus<br />
aloitettiin, koska maahanmuuttajilla oli opetusviraston tekemän selvityk<strong>sen</strong><br />
mukaan usein puutteelliset tiedot eri <strong>koulutus</strong>aloista, mikä lisää keskeyttämisiä erityisesti<br />
ammatillisten opintojen alkuvaiheessa.<br />
Ohjauk<strong>sen</strong> kannalta erityisessä riskiryhmässä ovat ne nuoret, jotka eivät enää<br />
ole peruskoulun oppilaanohjauk<strong>sen</strong> piirissä. Omakielistä opintoneuvontaa annetaan<br />
yhteishaun aikana joka ilta ja muuna aikana kerran viikossa suomeksi, englanniksi,<br />
somaliaksi, arabiaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Opinto-ohjaus tapahtuu sekä kouluissa<br />
ja kulttuurikeskus Caisan tiloissa Helsingin keskustassa. Tärkeän yhteistyöverkoston<br />
muodostavat maahanmuuttajajärjestöt. Opintoneuvonta on osoittautunut<br />
27
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
tarpeelliseksi, ja tietoa kaipaavat myös oppilaiden vanhemmat. Eräällä yläasteella<br />
kerrottiinkin sekä Venäjältä kotoisin oleville nuorille että heidän vanhemmilleen<br />
yhteishausta ja Suomen <strong>koulutus</strong>järjestelmästä.<br />
Espoon kaupungin www-sivut<br />
Espoon kaupungin omien www-sivujen alle on koottu maahanmuuttajia palveleva<br />
tietopankki (www.espoo.fi/maahanmuuttajat). Sivuilta löytyy ajankohtaista asiaa,<br />
tietoja alueellisesta ryhmätoiminnasta, Espoon kaupungin kotouttamisohjelma, tietoja<br />
maahanmuuttajille järjestettävistä kursseista ja opetuksesta, maahanmuuttajatyön<br />
palveluyksikön ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sivut, tilastotietoa sekä erilaisia<br />
linkkejä. Sivut voi lukea myös englanniksi, ja muita kieliä lisätään mahdollisuuksien<br />
mukaan.<br />
Kirjallisuutta<br />
Listassa ei ole mukana varsinaisia oppimateriaaleja. Julkaisu Oppimateriaalia maahanmuuttajien<br />
suomen kielen opetukseen, <strong>Opetushallitus</strong>, 2000 (toim. Ulla Aunola<br />
– Kristiina Ikonen) löytyy Opetushallituk<strong>sen</strong> kotisivuilta www.oph.fi/info/maahanmuuttajat<br />
Honkala, Satu. (toim.) 1999. Solmut auki: Näkemyksiä ja kokemuksia monikulttuurisesta<br />
koulutyöstä. <strong>Opetushallitus</strong>. Helsinki.<br />
Solmut auki on tarkoitettu erityisesti niille ala-asteen kouluille ja opettajille, jotka<br />
ovat alkutaipaleella maahanmuuttajalasten kohtaamisessa ja opettamisessa. Kirja<br />
antaa käytännön vinkkejä opettajille mm. kansainvälisyyskasvatukseen sekä<br />
monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden kehittämiseen koulussa. Kirjaan on koottu<br />
muutamien koulujen omia ideoita ja malleja, joita koulut ovat toteuttaneet maahanmuuttajien<br />
opetuksessa.<br />
Jaakkola, Magdalena 1999. Maahanmuutto ja etniset a<strong>sen</strong>teet: Suomalaisten<br />
suhtautuminen maahanmuuttajiin 1987-1999. Työministeriö, Edita. Helsinki.<br />
Maahanmuutto ja etniset a<strong>sen</strong>teet -tutkimuksessa verrataan suomalaisten suhtautumista<br />
eri maista tuleviin pakolaisiin, ulkomaalaisiin työnhakijoihin ja muihin<br />
maahanmuuttajiin 1980-luvun nousukaudella, taloudelli<strong>sen</strong> laman ja suurtyöttömyyden<br />
aikana vuonna 1993 ja laman jälkeen vuosina 1998 ja 1999. Tutkimus tehtiin<br />
haastattelemalla tuhatta koko väestöä edustavaa ihmistä.<br />
28
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Liebkind, Karmela. 2000. Monikulttuurinen Suomi. Gaudeamus. Helsinki.<br />
Monikulttuurinen Suomi antaa uutta tutkimustietoa maahanmuuttajista Suomessa.<br />
Kirja tarkastelee mm. valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen kulttuurien kohtaamista,<br />
rasismia ja syrjintää. Kirja käsittelee asioita sekä maahanmuuttajien että valtaväestön<br />
näkökulmasta. Kirjassa pohditaan myös, miten maahanmuuttajien syrjäytymistä<br />
voidaan estää ja miten valtaväestön a<strong>sen</strong>teisiin voidaan vaikuttaa.<br />
Matinheikki-Kokko, Kaija (toim.) 1999. Monikulttuurinen <strong>koulutus</strong>: Perusteita<br />
ja kokemuksia. <strong>Opetushallitus</strong>. Helsinki.<br />
Monikulttuurinen <strong>koulutus</strong> on koottu eräiden maahanmuuttajien parissa työskentelevien<br />
tutkijoiden ja opettajien kannanotoista 1990-luvun aikana. Kirjan ensimmäisessä<br />
osassa käsitellään monikulttuuri<strong>sen</strong> koulutuk<strong>sen</strong> perusteita, mm. opettami<strong>sen</strong><br />
ja oppimi<strong>sen</strong> haasteita monikulttuurisessa ympäristössä, suomi toi<strong>sen</strong>a kielenä -opetusta<br />
sekä maahanmuuttajaoppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta ja a<strong>sen</strong>teita.<br />
Toisessa osassa käsitellään monikulttuurisessa koulutuksessa saatuja kokemuksia<br />
mm. kansainvälisyyskasvatuksesta.<br />
Pitkänen, Maarit 1999. Matkalla menestykseen? Maahanmuuttajien työ- ja<br />
<strong>koulutus</strong>projektin loppuraportti. Työministeriö. Helsinki.<br />
Matkalla menestykseen on pääkaupunkiseudulla vuosina 1995-1997 toteutetun<br />
Maahanmuuttajien työ- ja <strong>koulutus</strong>projektin loppuraportti. Raportti kuvaa projektissa<br />
tehtyjä innovaatioita sekä dokumentoi maahanmuuttajien, kouluttajien, yritysten<br />
ja työvoimaviranomaisten kokemuksia koulutuksesta ja yhteistyöstä. Raportissa<br />
arvioidaan hankkeen vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiseen ja koulutukseen<br />
pääsyyn sekä pohditaan maahanmuuttajakoulutuk<strong>sen</strong> kehitystyötä.<br />
Pitkänen, Pirkko 1998. Monikulttuurinen koulu: Kulttuurien kohtaaminen opetustyössä.<br />
Joensuun yliopiston täydennyskoulutuk<strong>sen</strong> julkaisuja. Joensuu.<br />
Artikkelikokoelma on tarkoitettu erityisesti peruskoulun ja lukion opettajille ja eri<br />
kulttuureista tulevien lasten ja nuorten parissa työtään aloittaville. Artikkeleissa perehdytään<br />
maahamuuttajaoppilaiden oman äidinkielen ja suomen kielen opiskelun<br />
merkitykseen ja käytännön toteutukseen.<br />
Pitkänen, Pirkko.1999. Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä.<br />
Edita. Helsinki.<br />
Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä on tutkimus rajavartioiden,<br />
poliisien, sosiaalityöntekijöiden, työvoimaviranomaisten ja opettajien kokemuksista<br />
erilaisten kulttuurien kohtaamisesta sekä viranomaisten suhtautumisesta maahanmuuttajin<br />
ja heidän kotouttamiseensa. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 1998 valtakunnallisella<br />
postikyselyllä. Tutkimuksessa todetaan mm, että viranomaisten suhtautuminen<br />
maahanmuuttajiin on yhteydessä ammattiryhmään, työn luonteeseen ja<br />
maahanmuuttajien kohtaamisessa saatuihin kokemuksiin.<br />
29
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.) 1998. Toisella kielellä. Näkökulmia lasten<br />
ja nuorten suomi toi<strong>sen</strong>a kielenä -opetukseen. <strong>Opetushallitus</strong>. Helsinki.<br />
Toisella kielellä käsittelee suomi toi<strong>sen</strong>a kielenä -opetuk<strong>sen</strong> ajankohtaisia kysymyksiä<br />
peruskoulussa, lukiossa ja aikuisopetuksessa. Artikkeleissa pohditaan mm. sanaston,<br />
taivutuk<strong>sen</strong> ja puhekielen opettamista, kirjoittami<strong>sen</strong> ongelmakohtia, peruskoulun<br />
aikapulaa ja arviointia sekä tietotekniikan opetuskäyttöä.<br />
Talib, Mirja-Tytti 1999. Toiseuden kohtaaminen koulussa: opettajien uskomuksia<br />
maahanmuuttajaoppilaista. Helsingin yliopiston opettajan<strong>koulutus</strong>laitos.<br />
Helsinki.<br />
Toiseuden kohtaaminen koulussa on Mirja-Tytti Talibin väitöskirja, jossa käsitellään<br />
opettajien uskomuksia maahanmuuttajaoppilaista. Kirja on teoreettinen tutkimus<br />
toiseudesta, vieraudesta, kulttuurien välisestä kasvatuksesta, oppimisesta ja<br />
kohtaamisesta sekä maahanmuuttajuuteen liittyvästä problematiikasta. Tutkimus<br />
kartoittaa opettajien maahanmuuttajiin kohdistuvia perususkomuksia, arvoja ja a<strong>sen</strong>teita.<br />
Tutkimuksessa opettajat ovat myös arvioineet omia valmiuksiaan kohdata ja<br />
opettaa maahanmuuttajaoppilaita.<br />
Pälli, Pekka & Latomaa, Sirkku 1997: Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen<br />
taito. <strong>Opetushallitus</strong>. Helsinki.<br />
Tutkimuksessa selvitetään, millai<strong>sen</strong> suomen kielen taidon aikuiset maahanmuuttajat<br />
saavuttavat noin vuoden kielikoulutuk<strong>sen</strong> jälkeen ja mitkä taustatekijät vaikuttavat<br />
tulosten laatuun. Tuloksista selviää myös, missä ylei<strong>sen</strong> kielitutkinnon osa-alueissa<br />
maahanmuuttajat onnistuvat parhaiten. Tutkimuksessa oli mukana lähes sata<br />
maahanmuuttajaa ja heidän opettajiaan eri puolelta Suomea.<br />
Forsander, Annika & Alitolppa-Niitamo, Anne 2000. Maahanmuuttajien<br />
työllistyminen ja työhallinto – keitä, miten ja minne. Työministeriö. Helsinki.<br />
Tutkimus käsittelee työvoimatoimistossa asiakkaina olleiden maahanmuuttajien<br />
työllistymistä ja maahanmuuttajia työllistäneiden työnantajan edustajien kokemuksia.<br />
Tutkimuksessa selvitetään maahanmuuttajien ja työnantajien haastatteluiden<br />
avulla millaiset maahanmuuttajat työllistyvät, millaisilla keinoilla ja minkälaisiin<br />
tehtäviin.<br />
30
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
www.osoitteita<br />
Maahanmuuttajien <strong>koulutus</strong>:<br />
www.oph.fi/info/maahanmuuttajat<br />
◆ Opetushallituk<strong>sen</strong> sivuilta löytyy tietoa mm. maahanmuuttajien koulutuksesta<br />
Suomessa.<br />
www.edu.fi<br />
◆ Opetushallituk<strong>sen</strong> tuottamaa oppimateriaalia.<br />
www.edu.fi/info/<strong>koulutus</strong>netti/<br />
◆ Ajankohtaista tietoa ammatillisten oppilaitosten, lukioiden, ammattikorkeakoulujen<br />
ja yliopistojen <strong>koulutus</strong>tarjonnasta.<br />
www.oph.fi/<strong>koulutus</strong>oppaat<br />
◆ Tietoa opiskelijavalinnoista ja yhteishausta sekä <strong>koulutus</strong>oppaiden sähköiset<br />
versiot.<br />
www.oph.fi/nayttotutkinnot<br />
www.oph.fi/kielitutkinnot (tietoa yleisistä kielitutkinnoista)<br />
www.oph.fi/oppisopimus<br />
www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen<br />
◆ Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen, lait ohjeet ja lomakkeet<br />
www.jyu.fi/mclinic/arviointi.html<br />
◆ Sivuilla esitellään opetusministeriön tukema opettajan<strong>koulutus</strong>laitok<strong>sen</strong><br />
kehittämishanke, joka keskittyy arviointiin monikulttuuristen oppilasryhmien opetusharjoittelussa<br />
ja <strong>sen</strong> ohjauksessa. Sivusto tarjoaa lisäksi linkkejä muihin monikulttuuri<strong>sen</strong><br />
arvioinnin tietolähteisiin Suomessa ja ulkomailla.<br />
<strong>Maahanmuuttajat</strong>ietoutta:<br />
www.mol.fi/migration<br />
◆ Työhallinnon sivuilla on tietoa maahanmuuttajia koskevista asioista (mm.<br />
kotouttamislaki), linkki maahanmuuttajakirjastoon ja <strong>sen</strong> vuosittaiset uutuusluettelot<br />
sekä linkki aineistopalveluun, jossa on luettelo työministeriön julkaisemasta<br />
maahanmuuttaja-aineistosta<br />
www.uvi.fi<br />
◆ Käytännön tietoa mm. oleskeluluvista ja lainsäädännöstä sekä ajankohtaisia<br />
tilastoja.<br />
31
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
www.lib.hel.fi/mcl/<br />
◆ Monikulttuurinen kirjasto englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Kirjastosta löytyy<br />
mm. maailmainfo, Suomi-info, Helsinki-info, kulttuuri-info ja ulkomaalaisinfo<br />
-sivut, joihin on koottu keskeisiä linkkejä ja perustietoja. Lisäksi mm. monikulttuurisia<br />
artikkeleja ja tietoa monikulttuurisista järjestöistä ja tapahtumista.<br />
www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/<br />
◆ Allianssin monikulttuuri<strong>sen</strong> nuorisotyön kotisivu. Erilaista monikulttuurisuuteen<br />
liittyvää aineistoa, mm. monikulttuurisuus-käsikirja ja -<strong>koulutus</strong>kansio ja<br />
artikkeleita.<br />
Tutkimustietoa:<br />
www.nifin.helsinki.fi/nordbas<br />
◆ Tietokanta koostuu lyhyistä tutkimusraporttien tiivistelmistä ja artikkeleista,<br />
joiden aiheena on maahanmuuttajien äidinkieli ja kaksikielisyys, maahanmuuttajalasten<br />
ja -nuorten toi<strong>sen</strong> kielen oppiminen sekä aikuisten maahanmuuttajien<br />
toi<strong>sen</strong> kielen oppiminen. Lisäksi sivuilta löytyy kuvaukset maahanmuuttajien<br />
opetusta koskevista ohjeistoista Pohjoismaissa. Tietokannan on kehittänyt kaksikielisten<br />
oppilaiden kouluasiain työryhmä, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston<br />
Koulualan pohjoismai<strong>sen</strong> yhteistyön, NSS:n alainen ja sitä päivittävät säännöllisin<br />
väliajoin Pohjoismaissa toimivat kaksikielisyystutkijat.<br />
www.joensuu.fi/etnica/<br />
◆ Joensuun yliopiston etnisten suhteiden tutkimuskeskus Etnican tarkoituk<strong>sen</strong>a<br />
on koordinoida olemassa olevaa etnisiin ja kansallisiin suhteisiin liittyvää tutkimusta<br />
Joensuun yliopistossa, edistää monitieteisten tutkimusryhmien ja -ympäristöjen<br />
syntymistä sekä suunnitella ja järjestää aihealueeseen liittyvää tutkija<strong>koulutus</strong>ta ja<br />
opetusta. Sivuilta löytyy mm. linkkejä alan kirjallisuuteen ja lehtiin.<br />
www.edu.fi/julkaisut/etusivu.html<br />
◆ Opetushallituk<strong>sen</strong> Julkaisukaappi sisältää Opetushallituk<strong>sen</strong> maksuttomia<br />
julkaisuja. Maahanmuuttaja-aiheisia ovat esim.<br />
- Maarit Marjetta: Kotimaassa tiedettiin kuka minä olen – selvitys maahanmuuttajien<br />
kotoutumisesta<br />
- Marita Muukkonen (toim.): Rytmejä ja rajankäyntejä – kokemuksia monikulttuurisuuskasvatuksesta<br />
www.solki.jyu.fi<br />
◆ Jyväskylän yliopiston sivujen alta löytyy Eija Aallon, Sirkku Latomaan ja<br />
Eija Sunin toimittama suomi toi<strong>sen</strong>a ja vieraana kielenä – alan bibliografia (pdfmuodossa).<br />
Bibliografiaan on koottu alan julkaisuja ja opinnäytteitä, ja se on laadittu<br />
opetus-, tutkimus- tai suunnittelutyötä tekevien tarpeisiin.<br />
32
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Maahanmuuttajakoulutuk<strong>sen</strong><br />
resurssirenkaat Suomessa vuonna 2001 *<br />
Rengas Yhteyshenkilö Yhteyshenkilö<br />
Turku Tellervo Vaitinen Turun iltalukio<br />
Aurakatu 11, 20100 TURKU<br />
p. 02-2696 835<br />
tellervo.vaitinen@tkukoulu.fi<br />
Vaasa Marja-Riitta Vest Vaasan yliopisto<br />
Tiina Hietikko<br />
Levón-instituutti<br />
PL 700, 65101 VAASA<br />
p. 06-324 8453, f. 06-324 8488<br />
marja-riitta.vest@uwasa.fi<br />
Jyväskylä Martti Koskela Jyväskylän akk<br />
Wilhelm Schildtin katu 2, 40700 JYVÄSKYLÄ<br />
p. 014-444 6424, f. 014-444 6429<br />
martti.koskela@jaiko.fi<br />
Pääkaupunkiseutu Laila Bröcker Vantaan sivistystoimi<br />
Asematie 6 A , 01300 VANTAA<br />
p. 09-839 23317<br />
laila.brocker@vantaa.fi<br />
Tampere Osmo Moilanen Tampereen akk<br />
PL 15 (Tampereen valtatie 15), 33821 TAMPERE<br />
p. 03-286 1305, f. 03-286 1600<br />
osmo.moilanen@tak.fi<br />
*) Lähinnä aikuiskoulutuk<strong>sen</strong> ja ammatilli<strong>sen</strong> koulutuk<strong>sen</strong> koordinointi.<br />
33
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Maahanmuuttajaopetuk<strong>sen</strong><br />
alueelliset tukihenkilöt<br />
ETELÄ-SUOMI<br />
Helsinki<br />
Pirkko Majakangas<br />
Käpylän iltaoppikoulu<br />
Arkadiankatu 28<br />
00100 HELSINKI<br />
puh: 09-4542 2726<br />
fax: 09-4542 2720<br />
e-mail:<br />
pirkko.majakangas@kiok.edu.hel.fi<br />
Hyvinkää<br />
Maija Laitala<br />
Paavolan ala-aste<br />
Oraskatu 7<br />
05800 HYVINKÄÄ<br />
puh: 019-4594 246 op.huone<br />
tai 019-4594 245<br />
e-mail: maija.laitala@mbnet.fi<br />
Lahti<br />
Tuija Ikonen<br />
Vuorikadun koulu<br />
Vuorikatu 13<br />
15110 LAHTI<br />
puh: 03-8144 204 op.huone<br />
tai 03-8144 203 kanslia<br />
e-mail: ikonen@edu.lahti.fi<br />
Kouvola<br />
Irmeli Helminen<br />
Eskolanmäen koulu<br />
Tasankotie 8<br />
45150 KOUVOLA<br />
puh: 05-8296 741<br />
fax: 05-8296 739<br />
irmeli.helminen@edukouvola.fi<br />
Karis<br />
Gun Andersson<br />
Karis skolbyrå<br />
Elin Kurcksgatan 11<br />
10300 KARIS<br />
tel: 019-278 6656<br />
fax: 019-230 412<br />
gun.andersson@karis.fi<br />
LÄNSI-SUOMI<br />
Turku<br />
Tellervo Vaitinen<br />
Turun iltalukio<br />
Aurakatu 11<br />
20100 TURKU<br />
puh: 02-2629 835<br />
e-mail: tellervo.vaitinen@tkukoulu.fi<br />
Dalsbruk<br />
Madeleine Karlsson<br />
Dragsfjärds högstadieskola<br />
Skolvägen 2<br />
25900 DALSBRUK<br />
tel: 02-4661 668<br />
fax: 02-4661 995<br />
e-mail:<br />
madeleine.karlsson@dragsfjard.fi<br />
Vaasa<br />
Reima Tillander<br />
Huutoniemen koulu<br />
Mannerheimintie 41<br />
65320 VAASA<br />
puh: 06-3253 180<br />
reima.tillander@vaasa.fi<br />
34
<strong>Maahanmuuttajat</strong> <strong>kotoutuvat</strong> - <strong>koulutus</strong> <strong>sen</strong> <strong>tukena</strong><br />
Vörå<br />
Marianne West<br />
Kimoskola<br />
66810 KIMO<br />
tel: 06-3840 324<br />
e-mail:<br />
mwest@abo.fi tai<br />
marianne.west@oravais.fi<br />
KESKI-SUOMI<br />
POHJOIS-SUOMI<br />
Oulu<br />
Raili Niemistö<br />
Myllytullin yläaste<br />
Kirkkokatu 1<br />
90100 OULU<br />
puh: 08-5584 9415<br />
fax: 08-5584 9429<br />
e-mail: rni@edu.ouka.fi<br />
Jyväskylä<br />
Jorma Pollari<br />
Voionmaan yläaste<br />
Voionmaankatu 17-19<br />
40700 JYVÄSKYLÄ<br />
puh: 014-624 763 op.huone<br />
fax: 014-624 759<br />
e-mail: jorma.pollari@cygnnet.jkl.fi<br />
Rovaniemi<br />
Maarit Sihvomaa<br />
Ounaskosken yläaste<br />
Rovakatu 4<br />
96100 ROVANIEMI<br />
puh: 016-3222 548<br />
fax: 016-3223 181<br />
e-mail: maarit.sihvomaa@rovaniemi.fi<br />
ITÄ-SUOMI<br />
Kuopio<br />
Jyri Kokkonen<br />
Männistön koulu<br />
Lönnrotinkatu 25-27<br />
70500 KUOPIO<br />
puh: 017-184 333(kanslia)<br />
puh: 017-184 332 (op.huone)<br />
fax: 017-184 329<br />
e-mail: jyri.kokkonen@kuopio.fi<br />
Mikkeli<br />
Salme Suorlahti<br />
Mikkelin ammatillinen<br />
Aikuis<strong>koulutus</strong>keskus<br />
Raviradantie 8-10<br />
50100 MIKKELI<br />
puh: 015-2041 426<br />
fax: 015-2041 450<br />
e-mail: salme.suorlahti@makkmaol.fi<br />
35
<strong>Opetushallitus</strong>/kirjasto<br />
Hakaniemenkatu 2<br />
00530 Helsinki<br />
Vaihde (09) 774 775<br />
Faksi (09) 7747 7865<br />
OPETUSHALLITUS
Change language