sähköinen versio - Keski-Suomen liitto

mukaan osa valumavesistä kiertää lammet pohjoisen kautta. Noin 5,0 kilometriä Jukkosuo­
Syväjärvennevaa alempana puroon laskevat myös Vetelänevan vedet. Edelleen noin 1,8 kilometriä
alempana vedet kulkevat pienen rannoiltaan rakentamattoman Poskutlammen suvannon
läpi, jatkaen lyhyen Poskutpuron kautta Ylä­Kastejärveen, josta edelleen Välilampeen, Ala­
Kastejärveen, Ylä­Viivajärveen ja Ala­Viivajärveen.
Valuma­alueen suurimpia järviä ovat latvalta lukien Pääpohjanjärvi, Lahnajärvi, Ylä­Kastejärvi,
Ylä­Viivajärvi ja Ala­Viivajärvi. Järvet kuuluvat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävään
luokkaan. Ylimmät järvet ovat hyvin matalia ja vedenlaadultaan reitin heikoimpia.
Pääsääntöisesti vedenlaadun voidaan todeta hieman paranevan reitin alaosaa kohti altaiden
tilavuuden kasvaessa. Valuma­alueen ihmisperäinen ravinteiden ominaiskuormitus on järvien
heikosta vedenlaadusta huolimatta maakunnan keskiarvoa alhaisempi. Rannoiltaan rakennetuimpia
ovat Ylä­ ja Ala­Viivajärvi sekä Pääpohjanjärvi.
Alueen pohjoisosassa olevan tuotantokelpoiseksi todetun Saarisuon eteläosan vedet näyttävät
kartan mukaan laskevan vesistöalueen ulkopuolelle, vaikka osa suosta sijaitseekin (Ekholmin
1993) vesistöaluerajauksen sisäpuolella.
Rannoiltaan harvaan asuttuun Lahnajärveen laskee vesiä Penikkanevalta, Rahkasuo­
Vehkasuon kaakkoisosasta, Sarvisuon itäosasta ja Kivisuon pohjoisosasta. Soiden vesietäisyys
järvestä on noin 2­6 kilometriä. Pisin lasku­uoma on Sarvisuolla, jonka valumavedet kulkevat
Pääpohjanjärven kautta. Pääpohjanjärven valuma­alue on hyvin pieni ja tuotannon lisäkuormituksella
voisi olla selvästi havaittavia vaikutuksia erittäin matalan järven tilaan. Toisaalta vaikutukset
järvelle riippuvat pitkälti vedenjakajalla sijaitsevan suon kuivatussuunnasta.
Tuotantokelpoinen Rötköperänsuo­Töyrineva laskee Lahnajärvestä Ylä­Kastejärveen virtaavaan
Lahnajokeen, jonka molemmin puolin suo sijaitsee. Suon etäisyys Ylä­Kastejärvestä on
noin 3,5 kilometriä.
Kivisuon eteläosan vedet johtuvat matalaan Saarilampeen, joka sijaitsee välittömästi suon eteläpuolella.
Saarilampi laskee Saaripuroa noin 3,8 kilometrin matkan tummavetiseen ja rehevään
Särkijärveen. Suon pohjoisosasta vedet näyttävät peruskartan mukaan virtaavan Lahnajärveen.
Alueen tuotannosta voi sen laajuudesta riippuen olla merkittäviä haittoja tilaltaan tyydyttäville
vesistöille. Mikäli kaikki suot olisivat tuotannossa suurimmat vaikutukset kohdistuisivat Lahnajärveen
ja Ylä­Kastejärveen, mutta myös niiden alapuolisiin järviin ja jokiin. Mahdollista soiden
tuotantokäyttöä tulee porrastaa voimakkaasti. Vesiensuojelullisesti parhaiten tuotantoon voisivat
soveltua Poskutlammen yläpuoliset Jukkosuo­Syväjärvenneva (osit.) ja Veteläneva. Näiden
soiden kuormituksesta osa pidättyy lasku­uoman pieniin ja rannoiltaan rakentamattomiin suvantolampiin.
Toisaalta niiden tilan voidaan olettaa heikentyvän alueen muiden vesistöjen suojelun
kustannuksella.
Luokittelun mittakaava Luokkasijoitus Kuvaus
2. jakovaihe 2 Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäistä merkittävämpiä
3. jakovaihe 3 Tuotannon lisäkuormitus voi yhdessä muun kuormituksen kanssa aiheuttaa selvästi havaittavia
vesistöhaittoja.
Luokkapisteet yht. 5
4.3.4.5 Heitjärven va 14.446
Alueella sijaitsee osa Vapo Oy:n hallinnassa olevasta Vetelänevasta. Suon pohjoisosa laskee
noin 0,6 kilometrin matkan Iso Perkausjärveen, joka kuuluu veden yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan
erinomaiseen luokkaan. Melko kirkasvetisen ja valuma­alueeltaan pienen järven rannat
ovat yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta asuttamattomat. Iso Perkausjävestä vedet laskevat Per­
42