sähköinen versio - Keski-Suomen liitto
sähköinen versio - Keski-Suomen liitto
sähköinen versio - Keski-Suomen liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 Turvetuotannon vesistökuormitus<br />
Turvetuotannon aiheuttamat vesistöhaitat aiheutuvat yleensä vesistön kokonaisravinnekuormituksen ja<br />
kiintoaineskuormituksen lisääntymisestä. Ihmiselle muun muassa vesistön käyttöarvon alenemisena näkyvät<br />
muutokset voivat olla suoria (esimerkiksi esteettiset haitat) ja/tai epäsuoria (esimerkiksi lisääntyneestä<br />
hapenkulutuksesta aiheutuvat muutosprosessit järvessä). Ravinne ja kiintoaineskuormituksen<br />
lisääntymisen ohella tuotanto muuttaa alapuolisen vesistön veden ominaisuuksia myös muilla tavoin.<br />
Turvetuotannon merkitys kuormittajana ja vesistöhaittojen aiheuttajana riippuu suon/soiden sijainnin lisäksi<br />
lukuisista paikallisista ympäristötekijöistä. Yleistäen kuormituksen voidaan todeta olevan paikallisesti<br />
merkittävää, mutta alueellisesti ja valtakunnallisesti pientä. Selinin (1998:150154) mukaan turvetuotannon<br />
typpipäästöt ovat vain noin 0,3 % ja fosforipäästöt 0,2 % valtakunnallisesta kuormituksesta.<br />
Maakunnan laajimmat suot sijaitsevat pääasiassa <strong>Suomen</strong>selän alavilla alueilla, joiden vettyminen ja<br />
soistuminen alkoi pian jääkauden jälkeen. Sen sijaan maakunnan keski ja itäosien suurten reittivesien<br />
lähialueet ovat turvevaroiltaan niukkoja. Maaperän laatu ja ihmisen kuivatustoiminta heijastuvat pintavesien<br />
laatuun erityisesti vedenjakajan matalissa järvissä. (Kuva 1).<br />
Selänne (1994) on tehnyt kattavan selvityksen <strong>Keski</strong><strong>Suomen</strong> turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta<br />
ja 90luvun alussa käytössä olleiden soiden vesiensuojelumenetelmistä. Sen sisältö on yhä osittain<br />
käyttökelpoinen, sillä monet työssä käsitellyistä soista ovat edelleen tuotantokäytössä. <strong>Keski</strong><strong>Suomen</strong><br />
turvevaroja, tutkimustilannetta ja teknistä käyttökelpoisuutta on käsitelty laajasti teoksessa <strong>Suomen</strong> turvevarat<br />
2000 (Virtanen, Hänninen, Kallinen, Vartiainen, Herranen & Jokisaari 2003).<br />
3 Vesistövaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä<br />
3.1 Yleistä<br />
Työ eteni vaikutustarkastelussa tarvittavan taustaaineiston kokoamisen ja valumaalueiden luokittelun<br />
kautta tuotantovyöhykkeiden määrittämiseen (Kuva2). Selvityksen tarkoitus oli löytää alueita, joilla sijaitsevaa<br />
tuotantopotentiaalia voidaan ottaa käyttöön keskimääräistä vähäisemmin vesistöhaitoin.<br />
Kaikki vesistöalueet, joilla oli tuotantopotentiaalisia soita luokiteltiin tuotantosoveltuvuuden mukaan kahdella<br />
mittakaavatasolla. Luokittelun tuloksena kukin tuotantopotentiaalinen vesistöalue sai tuotannon vessistöriskejä<br />
kuvaavan tunnusluvun, jota <strong>Keski</strong><strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> hyödyntää määrittäessään kaavaan turvetuotannon<br />
vyöhykkeet.<br />
2
Change language