Sekahedelmä 1-2013 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

More documents

Recommendations

Info

Piirros Heini Karjanmaa IMF on kuitenkin käytännössä myöntänyt omia virheitään ja osoittanut valmiutensa käydä niistä julkista keskustelua.Tällainen avoimuus ja itsetutkiskelu näyttää olevan komission mielestä sopimatonta. Ilmeisesti talouspolitiikan virheet ties kuinka vahingollisine haittavaikutuksineen eivät ole komission mielestä ongelma niin kauan kuin niistä ei käydä julkista tai varsinkaan kriittistä keskustelua.Ilmeisesti komissiossa virheitä on helpompi jatkaa kuin myöntää. Kiista vyönkiristysten  talousvaikutuksista Talouskeskustelun ytimessä on kysymys talouspolitiikan vyönkiristysten, kuten veronkorotusten ja julkisen talouden menoleikkausten, vaikutuksista kansantalouden kokonaistuotantoon. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, ovatko parin viime vuoden aikana toteutetut talouden vyönkiristykset vahvistaneet taloutta niin kuin alun perin oli tarkoitus ja komissio näyttää yhä uskovan vai ovatko ne päinvastoin heikentäneet taloutta. Keskusteluun on sekaantunut roppakaupalla moraalikäsityksiä, aatteita ja tunteita. Kiihkottomaankin tarkasteluun syntyy vivahde-eroja, sillä talouspolitiikan vaikutukset vaihtelevat eri olosuhteissa. Yhden mielestä julkisen talouden alijäämät ovat olosuhteista ja todellisista talousvaikutuksista riippumatta syntiä ja johtavat ”Kreikan tielle”. Toisen mielestä ne ovat järkevä keino pehmentää taantuman ja velkakriisin haittavaikutuksia. EU-maat ryhtyivät komission komennossa torjumaan ”Kreikan tielle” joutumista ja kitkemään ”taloussyntiä” pian Kreikka-kriisin kärjistyttyä vuoden 2010 keväällä. Taloussanomat kertoi ensimmäisen kerran pian vyönkiristysjulistusten jälkeen, että iso joukko riippumattomia Sekahedelmä 1 | 2013 8
talouden tarkkailijoita varoitti tuoreeltaan ennenaikaisten vyönkiristysten haittavaikutuksista. Sittemmin talouden tapahtumat ovat perusteellisesti osoittaneet, että varoittajat olivat oikeassa ja vyönkiristyksiä komentanut komissio väärässä. Omatekoiseen taantumaan Talouden vahvistamiseksi tarkoitetut vyönkiristykset ja muut julkisen talouden tasapainottamiseksi tarkoitetut toimet ovat parin viime vuoden kuluessa pääosin epäonnistuneet. Ne ovat joko jääneet vailla tavoiteltuja vaikutuksia tai kääntyneet tarkoitustaan vastaan. Useimpien EU-maiden talous oli vuoden 2009 talouskriisin jäljiltä vielä taantumassa tai vasta heiveröisen toipumisen alussa, kun Saksan ja Suomenkin vaatimat talouden ”kurinpalautukset” alkoivat. Yksityinen talous oli finanssi- ja talouskriisin jäljiltä likimain shokkitilassa ja pyrki kaikin keinoin maksamaan vanhoja velkojaan ja lisäämään säästöjään. Vienti ei vetänyt, koska muukin maailma oli juuri kärsinyt pahimmasta taantumasta vuosikymmeniin. Kun noissa oloissa alkoivat julkisenkin talouden vyönkiristykset, ei kokonaistuotanto voinut muuta kuin kärsiä. Ensin edellisestä taantumasta toipuminen jäi heikommaksi kuin muuten olisi ollut asian laita ja nyt talous uupuu jo uuteen taantumaan. Omatekoinen taantuma on onneton takaisku Euroopan ja Suomenkin taloudelle mutta se ei ole yllätys. Tuskin se on aito yllätys edes komissaari Rehnille. Häntä vain harmittaa, että nolo seikka on yleinen puheenaihe. Entistä enemmän velkaa ja alijäämää Komissiolla on hallussaan todennäköisesti maailman kattavimmat ja kaikin puolin perusteellisimmat tiedot siitä, missä jamassa kunkin EU-maan ja koko unionin tai sen puoleen euroalueen talous kulloinkin on. Siksi komissiolla niin kuin epäilemättä myös talouskomissaari Rehnillä on seikkaperäisesti tiedossaan, että kriisimaiden ja useimpien muidenkin EU-maiden talous on nyt heikompi kuin vyönkiristyksiä aloitellessa oli tarkoitus. Sen sijaan komissiolla näyttää olevan vaikeuksia erottaa talouden tapahtumien ja muutosten sekä harjoitetun talouspolitiikan keskinäisiä vaikutuksia sekä syitä ja seurauksia. Rehn esittää kirjeessään, että velka- ja talouskriisi ovat perua jäsenmaiden liiallisista alijäämistä, ja että korjaustoimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat alkaneet kohentaa ”luottamusta” ja talouden kuntoa. Siitä hän ei kirjoita sanaakaan, että EUvaltioilla on nyt verrattomasti runsaammin alijäämää kuin piti ja enemmän velkaa kuin runsaat kaksi vuotta sitten, kun alijäämiä ja velkoja ryhdyttiin komission komennossa taltuttamaan. Paniikkipolitiikka oli suuri vikatikki Talouden ”tasapainotoimien” ja talouden todellisten tasapainohäiriöiden käänteisen yhteyden – ja samalla harjoitetun talouspolitiikan epäonnistumisen – osoittavat varsin yksiselitteisesti esimerkiksi talousprofessori Paul De Grauwe ja taloustutkija Yuemei Ji tutkimuksissaan. London School of Economicsissa kansainvälistä taloutta opettava De Grauwe on eurotalouden kiistattomia asiantuntijoita ja riippumaton komission ”virallisesta totuudesta”. De Grauwe ja Ji ovat osoittaneet, että julkinen talous ja kansantalous ovat heikentyneet eniten niissä jäsenmaissa, joilta komissio ja muut jäsenmaat ovat vaatineet ankarimpia vyönkiristyksiä. Velkaisuuden tunnusluvut ovat heikentyneet eniten siellä, missä niitä ryhdyttiin päättäväisimmin kohentamaan. Sekahedelmä 1 | 2013 9
Page 1 and 2: Sekahedelmä 1 • 2013 Helsingin E
Page 3 and 4: Pääkirjoitus Tervehdys toverit Aj
Page 5 and 6: Puheenjohtajalta Säästötili Niin
Page 7: Aluesihteerin palsta ANALYYSI Jouni
Page 11 and 12: lahan ei ole ensinkään vaatteita,
Page 13 and 14: Suomen Elintarviketyöläisten Liit
Page 15 and 16: lovammavoidetta kaulalleen ennenkui

Sekahedelmä 1-2013 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?