MP-Maailma 9/2010 (lataa pdf) - Polaris
MP-Maailma 9/2010 (lataa pdf) - Polaris
MP-Maailma 9/2010 (lataa pdf) - Polaris
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Isokokoinen Victory on<br />
yllättävän kapea. Ahtaissa<br />
paikoissa peilit toimivat<br />
tuntosarvina, mikäli ne eivät<br />
ota kiinni niin myöskin laukut<br />
mahtuvat 74 samasta raosta. <strong>MP</strong> | 9’10<br />
Country etenee kovassakin vauhdissa ilmeettömän tasaisesti<br />
pitkin mutkaisia maalaisteitä.<br />
Suorien päissä pelkkä etujarrukahvan puristaminen ei riitä<br />
hidastamaan vauhtia tarpeeksi, vaan lisäksi on oikea jalka<br />
nostettava tilavalta astinlaudalta ja käytettävä takajarrua. Vasta<br />
kaikkien kolmen jarrulevyn yhtäaikainen hyödyntäminen<br />
saa hidastuvuuden kohdalleen. Takajarrun käyttö vaatii totut-<br />
telua, sillä ensimmäisillä kerroilla ajokenkä ei tahdo osua riittävän<br />
nopeasti oikeaan kohtaan eli jarrupolkimelle. Etujarru<br />
vaatii reilua puristusvoimaa, toisaalta eturengas ei myöskään<br />
lukkiudu vahingossa. Lukkiutumatonta jarrujärjestelmää Victoryissä<br />
ei ole.<br />
HARVAKÄYNTINEN JA HARVAKSI VÄLITETTY<br />
Vaihteisto on välitetty todella pitkäksi. Kuutosvaihteella on<br />
mukava lasketella menemään tasaista matkavauhtia, mutta<br />
ohitustilanteissa jopa viitosvaihde tuntuu liian verkkaiselta ja<br />
ripeä ohitus vaatiikin vaihteiden hämmentämistä neloselle<br />
asti. Isokokoisen ja pyöreän kierroslukumittarin näyttäessä<br />
3000 kierrosta, näyttää yhtä suurikokoinen ja yhtä pyöreä nopeusmittari<br />
kuutosvaihteella jo 130 kilometrin tuntinopeutta.<br />
Parhaimmillaan nopeusmittarin neula rikkoo 120 mailin<br />
rajan, joka tarkoittaa yli 190 kilometrin tuntinopeutta.<br />
Kierroksia koneessa on tällöin<br />
vasta vajaat 4500.<br />
Matalilla kierroksilla moottori on hämmästyttävän<br />
värinätön, vasta noin 3800<br />
kierroksesta alkaen käsiin ja jalkoihin alkaa<br />
välittyä voimakkaampaa tärinää. Tarkemmin<br />
ilmaistuna isokokoisen ja harvakäyntisen<br />
koneen kohdalla ei oikeastaan voi<br />
puhua tärinästä, vaan oikeampi sana on<br />
tutina. Se ei edes puuduta sormia samalla<br />
160 km/h<br />
matkanopeus<br />
tuntuu vielä<br />
mukavan<br />
leppoisalta.<br />
tavoin kuin nelisylinteristen korkeataajuuksinen tärinä.<br />
Skotlantilaisen sadekuuron yllättäessä kate osoittaa suojaavuutensa,<br />
eikä ylävartalo kastu lainkaan. Jalat sen sijaan ovat<br />
alttiina ilmavirralle ja sateelle. Se ehkä kuuluu tähän tyylisuuntaan,<br />
mutta siitä huolimatta arvostaisin pitkillä matkoilla<br />
jonkinlaista suojaa myös jaloille, vaikka sitten lisävarusteena.