suunnitelmaraportti - RiihimÃ¤ki

Kantatien 54 parantaminen 

välillä Ekokemin liittymä–Mommilan liittymä, 

Riihimäki ja Hausjärvi 

Aluevaraussuunnitelma 

2009

Kantatien 54 parantaminen 

välillä Ekokemin liittymä–Mommilan liittymä, 

Riihimäki ja Hausjärvi 

Aluevaraussuunnitelma 

Tiehallinto 

Tampere 2009

Pohjakartat: 

Destia Oy: © Affecto Finland Oy, lupa 4377, © Maanmittauslaitos lupa nro 20/MLL/09 

Ramboll: lupa © Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/09 

Tiehallinto: © Maanmittauslaitos 2009, MLL/VIR/MYY/287/09, © Karttakeskus, L4356 

TIEHALLINTO 

Hämeen tiepiiri 

Puhelinvaihde 0204 22 11

TIIVISTELMÄ 

Kantatie 54 on Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien merkittävä 

itä-länsi –suuntainen väylä, joka yhdistää valtatien 10 Tammelassa, valtatien 

3 Riihimäellä ja valtatien 12 Hollolassa sekä kytkee alueen kunnat toisiinsa. 

Suunnittelualue alkaa Ekokemin liittymästä Riihimäen ja Hausjärven 

rajalla ja päättyy Mommilan liittymään (mt 2951/mt 13815) Hausjärvellä. 

Suunnittelualueen pituus on yhteensä 15,3 kilometriä. 

Työn tavoitteena on määritellä kantatien 54 kehittämistoimenpiteet ja niiden 

edellyttämät aluevaraukset. Aluevaraussuunnitelmassa määritellään tiejärjestelyt 

ja niiden edellyttämä aluevaraus kaavoituksen tarpeisiin. Tavoitteena 

on kantatien 54 liikenneturvallisuuden parantaminen, maankäytön 

kehittämisedellytysten turvaaminen, liikenteen sujuvuuden varmistaminen 

vuoden 2030 ennustetilanteessa sekä ympäristöllisten arvojen säilyttäminen. 

Liikenne nykytilanteessa ja vuonna 2030 

Kantatien liikennemäärä on suunnittelualueella nykytilanteessa keskimäärin 

4 350-6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2008), josta raskaan liikenteen 

osuus on 12-15 %. Suunnittelualueella kantatien liikenne on suurimmillaan 

Puujaan ja Oitin liittymien välissä. Kantatiehen liittyvistä teistä 

Oitintien (mt 1471) liikennemäärä on suurin, noin 3 650 ajon./vrk. 

Kantatiellä on suunnittelualueella tapahtunut vuosina 2004-08 yhteensä 69 

onnettomuutta, joista noin puolet on ollut eläinonnettomuuksia. Oitin liittymässä 

on tapahtunut 2004-08 yhteensä seitsemän onnettomuutta, joista 

kolme on johtanut henkilövahinkoihin. 

Vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueella arvioidaan toteutuvan seuraavat 

maankäyttöhankkeet: 

• Ekokemin laajennushankkeet 

• Karhin teollisuusalue ja Lavinnon yritysalue 

• Oitin kohdalle kantatien ja rautatien väliin teollisuus- ja logistiikkamaankäyttöä 

sekä suuri huoltoasema 

• Oitin kohdalle golf- ja vapaa-ajan keskus kantatien pohjoispuolelle 

Vuonna 2030 kantatiellä ennustetaan suunnittelualueen kohdalla kulkevan 

7 300-11 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen kasvu on voimakkainta 

Oitin länsipuolella (+80…+110 %). 

Vaihtoehtotarkastelut 

Työssä tutkittiin ohituskaistaparin vaihtoehtoisia toteuttamismahdollisuuksia 

ja -tapoja suunnitellun Riihimäen itäisen kehätien eritasoliittymän ja 

Puujaan (mt 2892/mt 13826) liittymän välillä. Vaihtoehdossa 1 ohituskaista 

rakennettaisiin suunnitellusta itäisen kehätien eritasoliittymästä itään päin 

Karhinraitin liittymään saakka. Vaihtoehdon 2 mukaisessa ratkaisussa rakennettaisiin 

rinnakkainen ohituskaistapari itäisen kehätien ja mt 290 liittymän 

välille. Vaihtoehdoissa 3, 4 ja 5 ohituskaista rakennettaisiin länteen 

päin – vaihtoehdossa 3 Puujaan liittymästä mt 290 liittymään, vaihtoehdossa 

4 itäisen kehätien eritasoliittymästä Hatlammintien liittymään ja vaihtoehdossa 

5 Oikotien liittymästä Puujaan liittymään. Koska suunnittelualueella 

on nykyisin hyvät ohitusmahdollisuudet länteen päin, todettiin parhaaksi 

vaihtoehdoksi vaihtoehdon 1 mukainen ohituskaistaratkaisu. 

Tavoitetilanteessa Puujaan nelihaaraliittymä porrastetaan kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. 

Työssä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja kevyen liikenteen alikulun 

toteuttamiseksi kantatien alitse. Vaihtoehdossa 1 alikulku rakennettaisiin 

nykyisen mt 2892 liittymän länsipuolelle ja vaihtoehdossa 2 nykyisen 

liittymän itäpuolelle, porrastettujen liittymien väliin. Vaihtoehto 2 todettiin 

etenkin maaston kannalta edullisemmaksi vaihtoehdoksi. 

Oitin liittymästä laadittiin kuusi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa liittymällä 

on kaksi vaihtoehtoista sijaintia. Tasoliittymävaihtoehdossa (ve 0+) 

liittymää parannetaan nykyisellä paikallaan. Eritasoliittymä (ve 1, 2a, 2b, 

3a, 3b) rakennettaisiin joko liittymän nykyiselle paikalle tai noin 200 metriä 

Lahden suuntaan. Vaihtoehto 2b todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi mm. 

vähäisen tilantarpeen sekä maankäytön vaiheittaisen kehittämismahdollisuuden 

vuoksi. 

Lisäksi työssä on tarkasteltu vaihtoehtoisia yksityistie- ja kevytliikenteen 

järjestelyjä. 

Suunnitelman kuvaus 

Aluevaraussuunnitelmassa suunnittelualueelle rakennetaan kaksi uutta 

eritasoliittymää, jotka sijoittuvat itäisen kehätien ja Oitin kohdille. Kantatielle 

rakennetaan ohituskaista itään päin itäisen kehätien eritasoliittymästä 

Karhinraitin liittymään saakka. Koko tarkasteluvälillä kehitetään kantatien 

liikenneolosuhteita vähentämällä yksityistieliittymiä. Liikenne ohjataan korkeatasoisiin 

liittymiin rinnakkaistiejärjestelyjen avulla. 

Kevytliikenteen yhteyksiä kehitetään kantatien suunnassa pääosin rinnakkaistiejärjestelyiden 

avulla. Puujaan liittymän kohdalle rakennetaan kevytliikenteen 

alikulku ja Oitin kohdalle kantatien poikki kaksi kevyen liikenteen 

eritasoyhteyttä. 

Joukkoliikenteen järjestelyt pysyvät nykytasolla. Poistuville pysäkeille on 

esitetty uusi sijainti. 

Työssä on toimenpiteille esitetty kehittämispolut, joiden mukaan toimenpiteitä 

voidaan toteuttaa vaiheittain. Itäisen kehätien ja Oitin liittymiä voidaan 

kehittää vaiheittain maankäytön laajentumistarpeiden mukaan ensin 

tasoliittyminä ja muuttaa myöhemmin tarvittaessa eritasoliittymiksi. Liikenneturvallisuutta 

parantavia toimenpiteitä ovat Karkausmäentien, Karhinraitin, 

mt 290, Puujaan (mt 2892/mt 13826) sekä Oikotien/Vanhan valtatien 

liittymien parantaminen tasoliittyminä sekä yksityistiejärjestelyt, joissa yksityistieliittymiä 

yhdistetään sekä parannetaan tai rakennetaan korvaavat 

rinnakkaisyhteydet. 

Vaikutukset 

Eritasoliittymien toteuttaminen sekä yksityistieliittymien vähentäminen parantavat 

liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Paikallisen liikenteen 

ajomatkat ja liikennesuorite kasvavat liittymien vähentyessä. Kevytliikenteen 

yhteydet paranevat erityisesti Puujaan ja Oitin kohdalla merkittävästi 

nykyisestä kantatien poikki rakennettavien eritasoyhteyksien sekä rinnakkaistiejärjestelyjen 

avulla. Oitin kohdalla kantatien estevaikutus paikalliselle 

asutukselle vähenee. Ohitusmahdollisuudet itään päin parantuvat ohituskaistan 

kohdalla ja ohituskaistan kohdalle rakennettavat keskikaide sekä 

riista-aita parantavat liikenneturvallisuutta. 

Tavoitetilanteessa esitetyt toimenpiteet vähentävät koko suunnittelualueella 

0,312 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa (-18 %) ja 

0,037 liikennekuolemaa vuodessa (-18 %) nykytilanteen liikennemäärillä. 

Onnettomuusmäärien vähenemään vaikuttavat etenkin eritasoliittymät sekä 

ohituskaistat ja keskikaideosuus. 

Tavoitetilan toimenpiteiden kustannusarvio on 12,7 miljoonaa euroa (MA- 

KU-IND 136; 2000=100).

ALKUSANAT 

Aluevaraussuunnitelma on laadittu Hämeen tiepiirin toimesta kantatien 

54 liikenteellisten ratkaisujen ja tilavaraustarpeiden määrittämiseksi pitkällä 

aikavälillä. Tulevaisuuteen varautumisen ohella on tutkittu liikennejärjestelyjen 

vaiheittain kehittämisen mahdollisuuksia. Suunnittelutyö 

liittyi kantatien 54 varren maankäytön kehittämishankkeisiin Hausjärven 

ja Riihimäen kunnissa. Työhön on osittain käytetty kantatien 54 kehittämiseen 

kohdennettua EU-rahaa. 

Aluevaraussuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena on tilatarpeiden selvittäminen 

kaavojen laatimista sekä mahdollisia jatkossa käynnistyviä 

tiesuunnitelmia varten. Suunnitelmia tarkennetaan tällöin maankäyttö- ja 

rakennuslain mukaisesti osana kaavaprosessia. 

Työ aloitettiin huhtikuussa 2009, alustavia suunnitelmaluonnoksia esiteltiin 

yleisötilaisuudessa Hausjärven kunnantalolla 8.6.2009 ja suunnitelmat 

viimeisteltiin vuoden 2009 lopussa. Suunnittelutyön aikana järjestettiin 

kolme hankeryhmän kokousta. 

Työtä ovat ohjanneet Harri Vitikka Tiehallinnon Hämeen tiepiiristä, Ilkka 

Korhonen Hausjärven kunnasta sekä Ilpo Lehtinen Riihimäen kaupungista. 

Lisäksi hankeryhmään kuuluivat Annu Tulonen Hämeen ympäristökeskuksesta, 

Heikki Pusa Hämeen liitosta sekä Heikki Metsäranta ja 

Timo Kantola Ekokem-Palvelu Oy:stä. 

Työ on laadittu konsulttitoimeksiantona Destia Oy:ssä ja Ramboll Finland 

Oy:ssä. Destian vastuulla oli suunnittelualue Ekokemiltä Serafi inalle (pl 

0-9520) ja Ramboll Finland Oy:llä Serafi inalta Mommilan liittymään (pl 

9520-15300). Projektipäällikköinä toimivat Destiassa Heimo Rintamäki ja 

Ramboll Finland Oy:ssä Juha Jokela. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat 

Destiasta Ari Vandell (laadunvarmistus), Kari Lehto ja Mikko Saarinen 

(väyläsuunnittelu), Mervi Koivula (graafi set esitykset), Riikka Salli (suunnittelu, 

raportointi) ja Eija Yli-Halkola (liikenneturvallisuus) sekä Ramboll 

Finland Oy:stä Jouni Lehtomaa ja Jouni Sivenius (laadunvarmistus), Kaisu 

Laitinen (toimivuustarkastelut), Simo Loukonen (geotekniikka), Tuomas 

Mäkelä (tietekniikka), Juha Nikkilä (graafiset esitykset), Satu Rajava 

(tietekniikka ja kustannusarviot), Eila Siitarinen (ympäristön käsittely) ja 

Matti Vänskä (tietekniikka). 

Tampereella joulukuussa 2009 

Tiehallinto 

Hämeen tiepiiri

Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä–Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi 

SISÄLTÖ 

5 

SISÄLTÖ 

1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 7 

1.1 Suunnittelualue 7 

1.2 Muut suunnitelmat 7 

1.3 Nykytilannekuvaus ja ongelma-analyysi 8 

1.3.1 Ajoneuvoliikenne 8 

1.3.2 Kevytliikenne 9 

1.3.3 Joukkoliikenne 10 

1.4 Maankäyttö 10 

1.4.1 Maakuntakaava 11 

1.4.2 Yleiskaavat 11 

1.4.3 Asemakaavoitus 11 

1.4.4 Maankäytön aiheuttamat liikenteelliset 

vaikutukset v.2030 mennessä 11 

1.5 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste 12 

1.5.1 Nykyinen liikenne ja sen kehitys 12 

1.5.2 Liikenne-ennuste v.2030 13 

1.6 Liikenneturvallisuus 13 

1.7 Ympäristö 15 

1.7.1 Luonnonympäristö 15 

1.7.2 Pinta- ja pohjavedet 15 

1.7.3 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 16 

1.8 Hankkeen tavoitteet 16 

1.8.1 Suunnittelutyön tavoitteet 16 

1.8.2 Hankkeen tavoitteet 16 

2 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 17 

2.1 Tutkitut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 17 

2.1.1 Ohituskaistat 17 

2.1.2 Puujaan alikulku 20 

2.1.3 Oitin liittymä 21 

2.1.4 Rinnakkaistiejärjestelyt välillä 

Oitin liittymä – Mommilan liittymä 23 

2.1.5 Kevytliikenteen yhteydet välillä 

Oitin liittymä – Mommilan liittymä 25 

2.2 Johtopäätökset ja valinta 25 

2.2.1 Epävarmuudet 25 

3 ALUEVARAUSSUUNNITELMA 26 

3.1 Liikenteelliset ratkaisut tavoitetilanteessa 26 

3.1.1 Ajoneuvoliikenne 26 

3.1.2 Kevytliikenne 27 

3.1.3 Joukkoliikenne 27 

3.1.4 Pohjanvahvistustoimenpiteet 27 

3.1.5 Sillat 27 

3.1.6 Erikoiskuljetukset 27 

3.1.7 Valaistus 27 

3.1.8 Laitteiden siirto 27 

3.2 Tieympäristön käsittely 27 

3.3 Vaikutukset 28 

3.4 Kustannusarvio 28 

3.5 Kehittämispolku 28 

3.5.1 Itäisen kehätien liittymä 28 

3.5.2 Ekokem – mt 290 28 

3.5.3 Mt 290 – mt 2892/mt 13826 28 

3.5.4 Oikotien liittymä 28 

3.5.5 Oitin liittymä 29 

3.5.6 Rinnakkaistiejärjestelyt 29 

3.5.7 Kevytliikenteen yhteydet 29 

3.6 Jatkotoimenpiteet 29 

4 LÄHTEET 30 

5 LIITTEET 31

6 Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä–Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi


LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 

7 

1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 

1.1 Suunnittelualue 

Kantatie 54 on Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien merkittävä 

itä-länsi –suuntainen väylä, joka yhdistää valtatien 10 Tammelassa, valtatien 

3 Riihimäellä ja valtatien 12 Hollolassa sekä kytkee alueen kunnat 

toisiinsa. Väylä on tärkeä Lahti-Turku välillä kulkevalle liikenteelle ja tavarakuljetuksille. 

Suunnittelukohde alkaa Ekokemin liittymästä Riihimäen ja Hausjärven rajalla 

ja päättyy Mommilan liittymään Hausjärvellä (tierekisteriosoite 54-12- 

2877 - 54-15-0). Suunnitteluosuuden pituus on noin 15,3 kilometriä. 

Tavoitetilanteessa osuudella Riihimäki-Hollola kantatien ongelmalliset liittymät 

ovat porrastettuja tai kanavoituja. Jaksolle on rakennettu kaksi ohituskaistaparia. 

Suunnittelualueen kohdalla kevytliikenteen yhteys on toteutettu 

Hausjärveltä Riihimäelle. Tiejakson nopeusrajoitus on 100 km/h ja liittymien 

kohdalla pistemäisesti 80 km/h. 

1.2 Muut suunnitelmat 

Suunnittelualueen liikennejärjestelyjä on käsitelty mm. seuraavissa suunnitelmissa. 

Itäinen radanvarsitie Hyvinkää-Riihimäki, yleissuunnitelma, 1995 

Itäisestä radanvarsitiestä(myöhempi nimitys itäinen kehätie) on laadittu 

yleissuunnitelma vuonna 1995 , jossa todettiin, että väylän tulee täyttää 

seututielle asetettavat laadulliset tavoitteet. Yleissuunnitelmassa valitussa 

vaihtoehdossa itäisen radanvarsitien nopeusrajoitukseksi suunniteltiin 80 

km/h, paitsi välillä Teerimäenkatu-Erkyläntie 60 km/h. Kantatien 54 liittymä 

toteutettaisiin yleissuunnitelman mukaan eritasoratkaisuna. (Tielaitos 

1995) 

Myöhemmin itäisen kehätien suunnittelu on perustunut siihen, että kehätie 

olisi maankäyttöä palveleva yhteys, jonka nopeusrajoitus olisi 60 km/h. 

Kantatien 54 tarveselvitys välillä Tammela-Hollola, 1999 

Tarveselvityksen tarkoituksena oli selvittää kantatielle 54 asetettavat tavoitteet 

ja kehittämistoimenpiteet, joilla tien liikennöitävyyttä ja turvallisuutta 

saataisiin parannettua vuoteen 2020 mennessä. Selvityksessä todettiin tien 

erityisiksi ongelmiksi eläinonnettomuuksien, henkilövahinkoihin johtaneiden 

kohtaamisonnettomuuksien sekä risteämisonnettomuuksien keskimääräistä 

suurempi määrä. Ongelmaksi todettiin myös silloinen talvikunnossapidon 

taso, jota on vaikea nostaa tiealueella olevien pohjavesialueiden takia. 

Kantatietä käyttävän liikenteen erityispiirteenä ovat runsas raskas ja kesälomaliikenne 

sekä vaarallisten aineiden kuljetukset. (Tielaitos 1999) 

Suunnittelualueen kohdalla on esitetty kantatielle 

• ohituskaista Karhin kohdalle, 

• eritasoliittymä Oitin liittymään, 

• maantien 290 liittymien parantamista, 

• pohjaveden suojausta Karhin, Sääkseenmäen ja Oitin kohdalla, 

• kevyen liikenteen väylää kantatien eteläpuolelle Riihimäeltä Yli- 

Hinkkalaan, 

• alikulkukäytävän uusimista/leventämistä Yli-Hinkkalan kohdalla sekä 

• yksityistiejärjestelyjä välillä maantie 290 – Mommilan liittymä 

Kantatien 54 liikenneturvallisuuden parantaminen välillä Punkan liittymä 

– Oitin liittymä, toimenpideselvitys, 2000 

Selvityksessä analysoitiin kantatien 54 liikenneturvallisuuspuutteita. Selvityksessä 

todettiin tämän työn suunnittelualuetta koskien suurimmiksi puutteiksi 

kantatien 54 ja maantien 2892 X-liittymä, kevytliikenteen väylän puute 

välillä Agantie-Ekokem sekä kevytliikenteen tasoylitykset kantatien 54 ja 

maantien 2892 liittymässä. 

13815 

Kantatien 54 ja maantien 290 liittymään ehdotettiin valaistuksen lisäämistä, 

maavallin korotusta ja istutuksia. Kantatien 54 ja mt 2892/pt 13826 Puujaan 

liittymään ei selvityksessä ehdotettu toimenpiteitä kantatien ylittävän 

liikenteen vähäisen määrän ja kalliiden rakentamiskustannusten vuoksi. 

Koululaisten tienylityksen turvallisuuden parantamiseksi ehdotettiin koululaiskuljetusten 

järjestämistä myös yläasteen oppilaille. Syvänojan kohdalle 

ehdotettiin kevyen liikenteen väylän rakentamista noin 600 metrin matkalla. 

(Tielaitos 2000) 

Oitin liittymään esitettiin rakennettavaksi Lahdesta vasemmalle kääntyvien 

kaista, joka on toteutettu. Oikealle Oittiin kääntyvien kaistaa esitettiin muutettavaksi 

jakajan avulla siten, että oikealle kääntyvät raskaat ajoneuvot 

eivät ole näkemäesteenä. (Tielaitos 2000) 

54 

Tampere 

Hämeenlinna 

Lahti 

Valtatie 

Kantatie 

Toimenpide-ehdotuksista on toteutettu valaistuksen lisääminen Hatlammintieltä 

Ekokemin liittymään sekä mt 290 liittymän alueelle, kevyen liikenteen 

yhteys Syvänojan kohdalle ja Lahdesta vasemmalle Oittiin kääntyvien 

kääntymiskaista. 

Turku 

Helsinki 

Suunnittelualueen sijainti 

Kuva 1. Kantatien 54 liittyminen Suomen päätieverkkoon. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus.

8 Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä–Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi 


Kuulojan teollisuusalueen liikennesuunnitelma, 2001 

Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavaa varten selvitettiin alueen liikennejärjestelyihin 

ja liikenneturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Selvityksessä todettiin, 

että mikäli Ekokemin toimintoja laajennetaan kantatien eteläpuolelle, 

hoidetaan ulkoiset liikennejärjestelyt nykyisen tasoliittymän kautta, mutta 

ongelmaksi jää päävirran kääntyminen vasemmalle Riihimäen suuntaan. 

Ekokemin toimintojen laajentaminen kantatien 54 pohjoispuolelle edellyttää 

selvityksen mukaan eritasoliittymän toteuttamista liikenneturvallisuuden 

turvaamiseksi. (Tiehallinto 2001) 

Suunnitelmassa esitettiin itäisen kehätien linjausvaihtoehtoina 1) kantatien 

ylittävää ja 2) alittavaa ratkaisua sekä 3) linjausta Ekokemin länsipuolelle. 

Näistä massatalouden kannalta vaihtoehto 1 osoittautui parhaimmaksi ratkaisuksi. 

(Tiehallinto 2001) 

Hyvinkään-Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2003 

Hyvinkään-Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa suunnittelualueelle 

ehdotettiin mt 2892 kohdalle kevyen liikenteen alikulkua ja jatketta 

maantielle 2892 sekä 13826. Seuraavassa vaiheessa toteutettavaksi 

toimenpiteeksi ehdotettiin samalle kohdalle tarkistussuunnitelmaa kantatien 

54 liittymän geometrian parantamisesta. (Tiehallinto 2003) 

Oitin liittymään esitettiin kevyen liikenteen alikulkua sekä jatketta Ansiontielle 

ja mt 1471:lle. Lisäksi esitettiin Ansiontien liittymäjärjestelyjen kehittämistä. 

(Tiehallinto 2003) 

Riihimäen kehätien liikenneselvitys, 2007 

Riihimäen itäisen kehätien liikenneselvitys tehtiin vuonna 2007. Itäisen 

kehätien varteen on suunniteltu mm. Vahteriston alueelle suurta logistiikkakeskusta, 

jonka toteutumisen jälkeen kehätie on selvityksen mukaan 

lähes välttämätön, jotta raskasta liikennettä ei hakeudu Riihimäen keskustan 

katuverkon kautta pääteille. Selvityksen mukaan perusvaihtoehdon 60 

km/h nopeusrajoitusta suurempi nopeusrajoitus 80 km/h siirtäisi kehätielle 

niin paljon liikennettä, että siitä saattaa aiheutua haittaa Riihimäen itäisille 

asuntoalueille. Työssä arvioitiin, että kehätien liikennemäärä vuonna 2025 

olisi perusvaihtoehdolla 1800-3700 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja kantatieltä 

54 kehätien länsipuolelta vähenisi liikenne 500-700 ajon./vrk ja itäpuolen 

liikenne lisääntyisi noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. (Riihimäen kaupunki 

et al. 2007) 

Kt 54 liittymäselvitys Tammela-Hollola, 2009 

Kantatie 54 liittymäselvityksen tavoitteena oli Riihimäen ja Hausjärven välillä 

vähentää yksityistieliittymien määrää niin, että liittymät kootaan rinnakkaistie- 

ja muiden tiejärjestelyiden avulla turvallisiin liittymäkohtiin. Suunnitelmassa 

Ekokemin kohdalla ehdotettiin 1. vaiheessa tasoliittymää ja 2. 

vaiheessa eritasoliittymää varmistamaan raskaan liikenteen sujuvuus kantatiellä. 

Lavinnon kohdalle ehdotettiin suunnitelmassa ohituskaistajärjestelyjä. 

Pitkällä aikavälillä tavoitteena ovat suunnitelman mukaan rinnakkaistiet 

kantatien molemmin puolin ohituskaistojen kohdalla. (Tiehallinto 2009) 

Oitin kohdalla esitettiin Oitin liittymään toisessa vaiheessa eritasoliittymää. 

Ensimmäisessä vaiheessa esitettiin yksityistiejärjestelyjä välillä Oitin liittymä 

(mt 1471) – Mommilan liittymä (mt 2951, mt 13815). (Tiehallinto 2009) 

Hyvinkään-Riihimäen kehityskuvaselvitys, 2009 

Hyvinkään – Riihimäen seudun kehityskuva on seudun kuntien näkemys 

Hyvinkään-Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Selvitystä 

käytetään tausta-aineistona tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle 

sekä muulle suunnittelulle. Selvityksessä mainitaan, että kantatietä 54 tulisi 

kehittää koko pituudeltaan. Selvityksessä suunnittelualueen kohdalle 

kantatien varteen on esitetty elinkeino- ja asumismaankäyttöä erityisesti 

Ekokemin/Riihimäen itäisen kehätien liittymän alueelle, Oitin liittymän alueelle 

sekä Puujaan liittymän alueelle. Selvityksen maankäyttövisioissa Riihimäen 

itäinen kehätie on esitetty vuoden 2040 tilanteessa, mutta itäisen 

kehätien ja Oitin eritasoliittymät on esitetty toteutettavaksi jo vuoteen 2025 

mennessä. (Hyvinkään-Riihimäen seudun kehityskuvatyöryhmä ja Hämeen 

liitto 2009) 

Hikiä-Forssa voimajohtosuunnitelma, 2008-2009 

Fingrid jätti vuoden 2008 lopussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn 

(YVA) mukaisen arviointiselostuksen 400 + 110 kilovoltin (kV) voimajohdosta 

Hausjärven Hikiän sähköasemalta Forssan sähköasemalle yhteysviranomaisena 

toimivalle Hämeen ympäristökeskukselle. Uuden 400 + 110 

kV voimajohdon Hikiältä Forssaan on tarkoitus korvata nykyinen ikääntynyt 

voimajohto ja vahvistaa kantaverkkoa. Hämeen ympäristökeskus antoi 

lausuntonsa arviointiselostuksesta 2.2.2009. Voimajohdon rakentaminen 

ajoittuu vuoden 2012 jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 2020. 

Hankkeessa on tarkasteltu neljää alavaihtoehtoa, joista alavaihtoehdot C ja 

D vaikuttava kantatien 54 linjauksiin. Vaihtoehdossa C 400 kV voimajohto 

sijoitetaan Riihimäen keskustaajaman pohjoispuolelle uuteen johtokäytävään. 

Suunniteltu voimajohto erkanee nykyisestä 2 x 110 kV voimajohdosta 

Hausjärven Keipissä, sijoittuu suunnitellun itäisen kehätien varrelle 

kantatielle 54 saakka, jota myötäillen se yhdistyy nykyiseen voimajohtoon 

Helsinki–Tampere –moottoritien itäpuolella. 

Vaihtoehdossa D 400 kV voimajohto sijoittuu Hikiältä Karhin kautta nykyisen 

Hikiä–Vanaja 110 kV voimajohdon länsipuolella kantatien 54 varteen, 

jota myötäillen se yhdistyy nykyiseen voimajohtoon Helsinki–Tampere 

–moottoritien itäpuolella (kuva 3). (Fingrid 2009) 

1.3 Nykytilannekuvaus ja ongelma-analyysi 

1.3.1 Ajoneuvoliikenne 

Nykyisen tien ajoradan leveys on suunnittelualueella keskimäärin 7,5 metriä 

ja keskimääräinen päällysteleveys 10,0 metriä. Pientareen leveys on 

2,0 metriä. Kantatie on suunnittelualueen länsiosassa mäkistä, samoin 

Puujaan kohdalla, mutta loivenee suunnittelualueella itäosassa. Väylä on 

myös melko kaarteista. 

Tarkastelujaksolla kantatiellä 54 on seuraavat merkittävät maanteiden liittymät: 

• Ekokemin ongelmajätteiden käsittelylaitoksen kolmihaaraliittymä 

Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Ekokemille suuntautuu vaarallisten 

aineiden kuljetuksia kantatietä pitkin pääasiassa Riihimäen suunnasta. 

• maantien 290 (Hausjärventie) kaksi kolmihaaraista liittymää 

• maanteiden 2892 (Kappalaisentie) ja 13826 (Puujaantie) nelihaaraliittymä 

(ns. Puujaan liittymä) 

• maantien 1471 (Oitintie) kolmihaaraliittymä (ns. Oitin liittymä) 

• maantien 2951 ja 13815 nelihaaraliittymä (ns. Mommilan liittymä) 

Muita paikallisesti merkittäviä liittymiä ovat Karkausmäentien soranottoalueen 

liittymä sekä Karhinraitin ja Oikotien liittymät. Suunnittelualueella on 

runsaasti yksityistieliittymiä sekä maankäytöstä johtuvaa liikkumistarvetta 

kantatien poikki. 

Kantatien 54 nopeusrajoitus on suunnittelualueen kohdalla pääasiassa 

100 km/h. Yllä mainittujen liittymien kohdalla nopeusrajoitus on laskettu 80 

km/h:iin Mommilan liittymää lukuun ottamatta. 

Suunniteltu voimajohto 

400+110kV / 400kV 

Nykyiset voimajohdot 

Fingridin 110 kV voimajohto 

Fingridin 400kV voimajohto 

Muut voimajohdot 

Kuva 3. Hikiä-Forssa voimajohtohankkeen alavaihtoehdot (Fingrid 2009).



9 

Kantatiellä 54 on valaistus Riihimäen suunnasta Karantien liittymän jälkeen 

Ekokemin liittymään saakka sekä maantieliittymien 290, 2892/13826 (Puujaa), 

1471 (Oitti) ja 13815 (Mommila) kohdilla. 

Liittymissä on seuraavat kääntymiskaistat: 

• Ekokemin liittymässä on Riihimäen suunnasta oikealle kääntymiskaista 

ja Hausjärven suunnasta väistötila (kuva 4). 

• Karkausmäentien liittymässä on Lahden suunnasta lyhyt erkanemiskaista 

(kuva 5) 

• mt 290 liittymissä on oikealle kääntymiskaistat (kuva 6) 

• Puujaan (mt 2892/mt 13826) liittymässä on sekä Riihimäen että 

Hausjärven suunnasta ajettaessa vasemmalle kääntymiskaista 

(kuva 7). 

• Oitin liittymässä (mt 1471) on kantatiellä kääntymiskaista Riihimäen 

suunnasta oikealle ja Lahden suunnasta vasemmalle (kuva 8). 

• Mommilan liittymässä on vasemmalle kääntyvien kaistat sekä Riihimäen 

että Lahden suunnasta 

Suunnittelualueen liittymätiheys vastaa kantatien 54 yksityistieliittymätiheyttä 

Riihimäen ja Hollolan välillä (4,9 liittymää/tiekm, sisältää maa- ja 

metsätalousliittymät). Liittymätiheys on korkea verrattuna Hämeen tiepiirin 

(3,4 liittymää/tiekm) ja Suomen keskiarvoon (3,9 liittymää/tiekm) valta- ja 

kantatiellä. Esitettyihin lukuihin sisältyy nelihaaraliittymät kahtena liittymänä 

eivätkä luvut sisällä moottoriväyliä. 

1.3.2 Kevytliikenne 

Riihimäeltä Hausjärvelle ja edelleen Mommilaan pääsee pyöräillen kantatien 

eteläpuolella sijaitsevien maan- ja yksityisteiden kautta. Suunnittelualueen 

itäosassa Syvänojan kohdalla on noin 600 metrin kevytliikenteen 

väylä kantatien eteläpuolella. Maantie 2879 Riihimäki–Hikiä kevytliikenteen 

väylän rakentamisesta ollaan parhaillaan laatimassa tiesuunnitelmaa. 

Kantatien ylitse ei ole kevytliikenteen eritasoyhteyksiä lukuun ottamatta mt 

290:n liittymän kohdalla sijaitsevaa, lähinnä ulkoilutarkoitusta palvelevaa 

alikulkua. Eritasoyhteyden puute on koettu ongelmalliseksi erityisesti Puujaan 

ja Oitin kohdalla, joissa koululaiset joutuvat ylittämään tien (Tiehallinto 

2003). 

Hausjärven kirkonkylässä mt 2892 varrella kantatien eteläpuolella sijaitsee 

Hausjärven kirkonkylän koulu. Kantatien 54 ylitys on Hausjärvellä määritetty 

vaaralliseksi reitiksi, jolloin 1.-3. luokkien oppilaat ja esiopetusoppilaan 

ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. 

Oitin taajamassa rautatien eteläpuolella sijaitsee kaksi koulua. 

Kuva 8. 

Mt 1471 (Oitintie) liittymä Lahden suunnasta. 

Kuva 4. Ekokemin liittymä Riihimäen suunnasta. Kuva 6. Mt 290 liittymät Lahden suunnasta. 

Kuva 9. Kantatiellä 54 on nykyisin runsaasti yksityistieliittymiä. 

Kuva 5. 

Karkausmäentien liittymä Lahden suunnasta. 

Kuva 7. 

Mt 2892 liittymä Hausjärven suunnasta. 

Kuva 10. 

Torholantie on kantatien eteläpuolinen rinnakkaistie.



1.3.3 Joukkoliikenne 

Kantatiellä 54 kulkee nykytilanteessa keskimäärin 10-35 joukkoliikenteen 

vuoroa arkivuorokaudessa. Kantatiellä on suunnittelualueella yhteensä 15 

pysäkkiparia. Nykyiset pysäkit eivät ole uusimpien suunnitteluohjeiden mukaisia 

pysäkkien pituuden ja pysäkkiparin keskinäisen sijoittelun osalta. 

Lääninhallituksen valtakunnallisen liikenneluparekisterin mukaiset joukkoliikenteen 

arkivuorokauden vuoromäärät suunnittelualueella on esitetty 

kuvassa 11. Suunnittelualueen nykyiset kaukoliikenteen pysäkit on esitetty 

kuvassa 12. 

1.4 Maankäyttö 

Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee Ekokemin ongelmajätteiden käsittelylaitos, 

Ekokemin ja mt 290 liittymien välillä mm. kuljetusliike, autokorjaamo 

sekä maa-ainesten ottoalue kantatien pohjoispuolella. Oittiin päin 

mentäessä kantatien varrella on pääasiassa pientaloasutusta sekä maa- ja 

metsätaloustoimintaa. Syvänojan ja Oitin liittymien välillä sijaitsee ravintola/ 

huoltoasema. Kaavahankkeita on vireillä mm. Ekokemin, Karhin ja Lavinnon 

alueilla. 

Oitin kohdalla kantatien molemmin puolin sijaitsee pientaloasumista sekä 

maa- ja metsätaloustoimintaa. Maankäyttö on pääosin painottunut Oitin 

keskustaan kantatien ja rautatien eteläpuolelle. Kantatien ja rautatien välissä 

sijaitsee teollisuutta ja huoltoasema, jotka kytkeytyvät kantatiehen mt 

1471 (Oitintie) kautta. Lisäksi Oitin liittymän itäpuolella toimii kesäisin Taukokioski, 

jolla on kaksi liittymää kantatielle. 

Kuva 12. Suunnittelualueella sijaitsevat kaukoliikenteen pysäkit. Kuva 13. Ote maakuntakaavasta suunnittelualueen kohdalla. 

1. Hikiä - Kirkonkylä osayleiskaava-alue 

2. Hausjärven kunta, Kuulojan teollisuusalueen 

osayleiskaava, ehdotus 7.2.2002 

3. Hausjärvenkunta, Kara osayleiskaava 

4. Riihimäen kaupunki, Kuulojan teollisuusalueen 

osayleiskaava 9.9.2002 

1. 

Kuva 11. 

Suunnittelualueen joukkoliikenteen keskimääräiset vuoromäärät (vuoroa/vrk). 

Kuva 14. 

Suunnittelualuetta koskevat osayleiskaavahankkeet.

7:218 

7:238 

7:239 

4:41 

7:233 

7:236 

7:234 

4:17 

7:243 

4:42 

7:242 

5:77 

6:14 

6:38 

6:8 

6:14 

6:20 

6:29 

6:15 

6:35 

6:9 

6:37 

6:40 

6:39 

4:43 

6:10 

6:21 

6:19 

6:31 

6:19 

4:44 

4:8 

4:44 

6:32 

6:18 

3:36 

4:26 

2:1 

3:37 

3:55 

3:56 

4:27 4:6 

4:15 

1:35 

3:59 

5:40 

3:34 

4:28 

5:40 

5:20 

6:44 

6:44 

5:40 

4:29 

5:40 

5:29 

4:44 



11 

1.4.1 Maakuntakaava 

Maakuntakaavassa on merkitty uusi yhteystarve vt 3:lta Riihimäen etelä- ja 

itäpuolelta pohjoiseen. Tie kytkeytyisi lounaassa uuteen 3 200 asukkaan 

Kalmun alueeseen vt 3:n länsipuolelle ja pohjoispäässä tietä olisi mahdollista 

jatkaa kantatien 54 ylitse niin, että se yhdistyisi maantiehen 290 Lavinnossa. 

Maakuntakaavaan on merkitty myös yhteystarve Hikiän ja Oitin 

välillä sekä kehitettävä kevytliikenneyhteys Hausjärven kirkonkylästä kantatien 

varteen ja siitä Oitin liittymää kohti. Kuvassa 13 on valtioneuvoston 

28.9.2006 vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava. 

1.4.2 Yleiskaavat 

Suunnittelualuetta koskevat osayleiskaavahankkeet on esitetty kuvassa 14. 

Riihimäen yleiskaava on päivätty 9.6.1997 (kuva 15). Kuulojan alueen voimassa 

olevat osayleiskaavat Riihimäen ja Hausjärven puolelta ovat kuvissa 

16 ja 17. Kuvan 17 osayleiskaavassa on esitetty myös itäisen kehätien 

linjaus- sekä eritasoliittymävaraus. 

Hausjärvellä kantatien 54 pohjoispuolella on voimassa Karan oikeusvaikutukseton 

osayleiskaava, joka on hyväksytty 25.10.1983. 

Hikiä-Kirkonkylän osayleiskaavatyö laadinta on aloitettu vuonna 2009. 

Aluerajaus kantatien kohdalla näkyy kuvassa 14. 

Oitin osayleiskaava on peräisin vuodelta 1979. Kaavassa on esitetty kantatien 

eteläpuolelle puistoalueiden lisäksi teollisuus- ja varastorakennusten 

alueita. 

1.4.3 Asemakaavoitus 

Suunnittelualuetta koskevia asemakaavahankkeita Hausjärven puolella 

kantatien 54 varrella ovat Hausjärven vuosien 2008-2009 kaavoituskatsauksien 

mukaan (Hausjärvi 2008, 2009): 

• Kantatien eteläpuolella Karhin alueella on käynnissä osayleiskaavan 

mukaisen teollisuusvarastoalueen asemakaavoitus (Karhin 

teollisuusalue, kuvassa 18 alue 1). 

• Kantatien pohjoispuolella Lavinnossa on käynnissä osa-alueen 

asemakaavoitus yritystoiminnan laajentamista varten (kuvassa 18 

alue 2). 

• Kantatien eteläpuolella Ekokemin alueella on käynnissä Kuulojan 

teollisuusalueen asemakaavan muutos ja asemakaavan laajennus 

(kuvassa 18 alue 3). Ekokem-Palvelu Oy suunnittelee olemassa 

olevan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajentamista. 

Hankealue on osittain asemakaavoittamaton. Alueella on 

osittain voimassa olevan asemakaavan muutos ja osittain alue on 

asemakaavoittamaton. 

• Kantatien eteläpuolella Vanhan Valtatien varressa on käynnissä 

asemakaavan muutos usean korttelin alueella. 

• Kantatien 54 ja rautatien välissä ns. Nahkurinpuiston osalta on 

käynnissä teollisuusasemakaava- ja asemakaavamuutos korttelissa 

401 (kuva 19). Nahkurinpuistolle on laadittu aiemmin asemakaavaluonnos, 

jossa teollisuusaluetta on yhteensä 228 164 k-m 2 . 

• Kantatien 54 pohjoispuolella Oitin kohdalla on käynnissä golf- ja 

vapaa-ajan palveluiden kaavoitustyö. Torholan ranta-asemakaavan 

muutos ja laajennus Puujoen varteen on luonnosvaiheessa. Kaavassa 

on esitetty urheilu- ja virkistyspalveluiden lisäksi asumista ja 

loma-asumista. 

Riihimäen puolella Ekokem Oy Ab suunnittelee jätteen energiahyötykäytön 

laajentamista. Laajennushankkeeseen sisältyisi mm. uusi 55 MW:n 

jätevoimala sekä uusi 110 kilovoltin sähkölinja Fingrid Oyj:n omistamalta 

Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle. Hankkeen YVA-selostus on laadittu 

3.7.2009. Alueella on voimassa Ekokemin laitosalueen laajennuksen 

asemakaava ja asemakaavan muutos. (Ekokem Oy Ab 2009) 

1.4.4 Maankäytön aiheuttamat liikenteelliset vaikutukset v.2030 

mennessä 

Kuulojan ja Kaunolan teollisuusalueiden asemakaavat ja asemakaavan 

muutokset 

Kuulojan ja Kaunolan teollisuusalueiden asemakaavojen ja asemakaavojen 

muutosten (Kontinon ja Rekan alue) vaikutus kantatien 54 liikennemääriin 

on arviolta +380 ajoneuvoa vuorokaudessa Riihimäen suuntaan ja +180 

ajon./vrk Hausjärven suuntaan (Ramboll 2008). 

Liikenneselvityksessä todettiin, että Hatlammintien liittymän toimivuus heikkenee 

merkittävästi vuoden 2030 ennustetilanteessa. Liikenteen sujuvuutta 

ja turvallisuutta voidaan tarvittaessa parantaa liittymän kanavointien avulla, 

jolloin liittymä kestää 15-20 % liikenteen kasvun, jonka jälkeen sivusuunnan 

sujuvuus voidaan varmistaa esimerkiksi liikennevalo-ohjauksen avulla. 

(Ramboll 2008) 

Kuva 15. Riihimäki 2010 yleiskaava, hyväksytty 9.6.1997. Kuva 16. Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaava (Riihimäki), päivätty 

9.9.2002. 

Kuva 17. 

Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaava (Hausjärvi), päivätty 

7.2.2002.



Ekokemin laajennus ja Karhin teollisuusalue 

Ekokemin alueen laajentumisen sekä jätevoimalan rakentumisen on arvioitu 

lisäävän kantatien liikennemäärää Riihimäen suuntaan 270 ajoneuvoa 

vuorokaudessa ja Hausjärven suuntaan 30 ajon./vrk (Ekokem-Palvelu 

2008). 

Karhin teollisuusalueelle on suunniteltu tilaa vievää varastointia, joka tuottaisi 

arviolta noin 50 ajoneuvon liikennetuotoksen Riihimäen suuntaan ja 

20 ajon./vrk Hausjärven suuntaan. 

Kantatien 54 pohjoispuoli 

Vahva Soran ja Lohja Ruduksen maa-aineskuljetusten Karkausmäentieltä 

oletetaan kasvavan noin 130 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä Riihimäelle 

päin suuntautuisi arvion mukaan 125 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hausjärven 

suuntaan 5 ajon./vrk. 

Kantatien 54 pohjoispuolella sijaitsevan kuljetusliikkeen liikennetuotosten 

arvioidaan kasvavan noin 3-5 ajoneuvosta/vrk 10-20 ajoneuvoon vuorokaudessa 

vuonna 2030. 

Oitin kohta 

Oitin kohdalla on arvioitu vuoteen 2030 mennessä toteutuvan 

• suuri huoltoasema kantatien eteläpuolelle Oitintien varteen 

• teollisuusalue kantatien ja radan väliin 

• golf- ja vapaa-ajankeskus kantatien pohjoispuolelle 

Liikenne-ennustetta varten on arvioitu, että teollisuusalueesta toteutuisi 

80 % vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan huoltoaseman ja golf- sekä 

vapaa-ajankeskuksen on arvioitu toteutuvan kaavan mukaisesti. 

Oitin kohdalla uusien maankäyttökohteiden liikennetuotokseksi arvioidaan 

noin 3750 ajon./vrk (sis. matkat molempiin suuntiin). Merkittävimmät liikennettä 

aiheuttavat toiminnot sijoittuvat Nahkurinpuiston alueelle, jossa 

erityisesti huoltoasema, teollisuus- ja logistiikkatoiminta sekä asuminen aiheuttavat 

uutta liikennettä. 

1.5 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste 

1.5.1 Nykyinen liikenne ja sen kehitys 

Suunnittelualueen keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vuonna 

2008 oli noin 4 350-6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen 

osuus oli noin 12-15 %. Suurimmillaan kantatien liikenne on Puujaan ja 

Oitin liittymien välissä, minkä jälkeen liikennemäärä laskee Kärkölää kohti. 

Kantatiehen liittyvistä teistä maantien 1471 (Oitintie) liikennemäärä on suurin, 

noin 3 650 ajon./vrk. Nykytilanteessa Oitin liittymässä on liikenteellisen toimivuustarkastelun 

perusteella hyvä palvelutaso kaikilla kääntymissuunnilla. 

Oitintien suunnalle keräytyy lyhyitä hetkellisiä jonoja. Mt 2892 liikennemäärä 

on kantatien eteläpuolella 1 480 ajon./vrk. Muiden suunnittelualueella kantatiehen 

liittyvien maanteiden liikennemäärä on alle 750 ajon./vrk. 

Alueen itäosassa on kantatiellä 54 liikenteen automaattinen mittauspiste 

(LAM), jonka mittaustietojen mukaan keskivuorokausiliikennemäärä (KVL) 

oli vuonna 2008 noin 6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tiehallinto 2008). 

Kesän keskivuorokausiliikennemäärä (KKVL) oli noin 10 % suurempi kuin 

koko vuoden keskivuorokausiliikenne, eli noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 

Mittauspisteen liikennemäärä on viiden vuoden aikana kasvanut 

yhteensä 4,3 %. Raskaan liikenteen osuus KVL:stä LAM-pisteen kohdalla 

oli vuonna 2007 noin 12 % (kuva 20). 

54 

1 

2 

1. Torholan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus 

2. Nahkurinpuiston asemakaavan muutos 

1471 

Kuva 18. 

Suunnittelualueen länsiosan merkittävimmät alueet, joille on tekeillä 

asemakaavamuutos (Hausjärvi 2009). 

Kuva 19. 

Oitin kohdan merkittävimmät alueet, joille on tekeillä asemakaavamuutos.



13 

1.5.2 Liikenne-ennuste v.2030 

Vuoteen 2030 mennessä kantatien liikenteen ennustetaan kasvavan jopa 

noin 7 300-11 700 ajoneuvoon vuorokaudessa (kuva 21). Kasvu on voimakkainta 

(+80…+110 %) Oitin länsipuolella. Oitintien liikenne kasvaa 

jopa 5 700 ajon./vrk kantatien liittymän eteläpuolella, mutta liikennemäärä 

laskee nopeasti keskustaa lähestyttäessä. 

Liikenteen kasvu aiheutuu kappaleessa 1.4 kuvatusta maankäytön kasvusta 

sekä liikenteen yleisestä kasvusta. Tieliikenne-ennusteen mukaan Hausjärvellä 

kantatien liikennemäärä kasvaa noin 45 % vuosina 2006-2030. 

1.6 Liikenneturvallisuus 

Kantatiellä 54 tapahtui vuosina 2004-2008 suunnittelualueen kohdalla 69 

liikenneonnettomuutta, joista henkilövahinkoon johti 11 onnettomuutta (taulukko 

1). Vuonna 2008 ei suunnittelualueella tapahtunut yhtään henkilövahinkoon 

johtanutta onnettomuutta. 

4 400 

7 300 

Onnettomuuksista noin puolet on ollut eläinonnettomuuksia eli hirvi- ja 

peuraonnettomuuksia (kuva 22). Etenkin suunnittelualueen länsiosassa 

Ekokemin liittymän ja Karhinraitin välillä sekä suunnittelualueen itäosassa 

on kantatiellä tapahtunut paljon eläinonnettomuuksia, jotka ovat johtaneet 

aineellisiin vahinkoihin. Kuolemaan johtanut onnettomuus oli kohtaamisonnettomuus, 

ja loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista kolme on 

ollut risteämisonnettomuuksia (joku ajoneuvoista kääntymässä) ja kaksi on 

ollut suistumisonnettomuuksia. 

5 100 

10 200 

5 100 

9 900 

6 400 

11 700 

3 700 

9 400 

5 100 

10 700 

7000 

6000 

5771 

5985 6053 6133 

6428 6477 6481 6500 6395 

5000 

Ajon./vrk 

4000 

3000 

KVL 2008 

KVL 2030 

2000 

1000 

790 807 798 800 754 

0 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 

Kaikki ajoneuvot yhteensä 

Raskas liikenne 

Kuva 20. 

Liikennemäärien kehittyminen Hausjärven LAM-pisteellä. 

Kuva 21. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2008 ja liikenne-ennuste 2030.



Kantatiellä on suunnittelualueen kohdalla onnettomuuskasauma Hausjärvellä 

Oitin liittymässä (kuva 23). Liittymässä (kt 54/mt 1471) on tapahtunut 

vuosina 2004-05 yhteensä seitsemän onnettomuutta, joista kolme on 

johtanut henkilövahinkoihin. Vuosina 2006-08 ei tapahtunut poliisiin tiedon 

mukaan onnettomuuksia. Neljä vuosien 2004-05 onnettomuuksista on johtunut 

sivusuunnasta kärkikolmion takaa kantatien liikenteeseen liityttäessä. 

Kaikki henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat johtuneet sivusuunnasta 

vasemmalle käännyttäessä risteävän ajoneuvon eteen tai kylkeen. 

Oitin liittymän havainnointia vaikeuttaa Riihimäen suunnasta oikealle Oittiin 

kääntyvien aiheuttama näkyvyyden heikkenemä sekä Ansiontien yksityistieliittymän 

läheisyys. 

Taulukko 1. 

Suunnittelualueen henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 

2004-2008. 

Osalliset (hlö) 

vuosi kuolleita loukkaantuneita 

Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 

Kuva 22. Suunnittelualueella vuosina 2004-2008 tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien tyypit. Kuva 23. Kantatien 54 onnettomuuskasaumat vuosina 2004-2008 suunnittelualueella. 

kuolemaanjohtaneita 

onnettomuuksia 

loukkaantumiseen 

johtaneita 

onnettomuuksia 

2004 0 6 0 4 

2005 0 4 0 2 

2006 0 2 0 1 

2007 1 4 1 3 

2008 0 0 0 0 

yhteensä 1 16 1 10



15 

Luonnonolot 

Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä Lounaismaalle 

eli vuokkovyöhykkeelle. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia erityisiä luontoarvoja. Oitin kohdalla, suunnittelualueelta 

pohjoiseen (n. 1,2 km) sijaitsee Ansionjärven Natura-alue. 

Kantatien eteläpuolella Ekokemin alueen lounaispuolella sijaitsee Hatlammin luonnonsuojelualue, jonka suoalue 

on Riihimäen arvokkain luontokohde. (Tielaitos 1999) 

1.7.2 Pinta- ja pohjavedet 

Lavinnossa mt 290 itäpuolella sijaitsee luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue. Hausjärven 

pohjavesialue kulkee Lavinnon kylästä kohti Hausjärven kirkonkylää ja Sääkseenmäen pohjavesialue sijaitsee 

kantatien 54 ja mt 2892 liittymän kohdalla (kuva 25). Molemmat pohjavesialueet kuuluvat I-luokkaan eli ne ovat 

vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita. Hausjärven pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrä 

on noin 6600 m 3 /d ja Sääkseenmäen pohjavesialueen 200 m 3 /d (Suomen ympäristökeskus 2009). Suomen Ympäristökeskuksen 

Oiva-palvelun mukaan alueen pohjaveden korkeuksista ei ole tarkempaa tietoa tässä työssä 

käytettäväksi, joten jatkosuunnittelussa tietoja tulee tarvittaessa täydentää. 

Kuva 24. 

Oitin liittymä Riihimäen suunnasta kuvattuna. Ansiontien yksityistieliittymä näkyy kuvan vasemmassa reunassa. 

1.7 Ympäristö 

Kantatie 54 kulkee suojaamattoman, vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen läpi. Kantatien varren maasto 

on suunnittelualueen kohdalla vaihtelevaa, kumpuilevaa harjumaastoa. Kasvillisuus harjujen laella on karua mäntymetsää. 

Peltoaukeat ovat laajoja ja niillä on selkeät reunavyöhykkeet. 

1.7.1 Luonnonympäristö 

Maisemarakenne, maisemakuva 

Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa tarkastelualue on Hämeen viljely- ja järvimaata. Viljavat savikot ja 

vesireitit sijoittuvat tälle Hämeen ydinalueelle. Maisema on monimuotoista ja pienipiirteistä. Sille antaa oman leimansa 

pitkään jatkunut viljely- ja teollisuustoiminta. 

Hämeen maisematyyppijaossa suunnittelualue sijoittuu Salpausselän–Puujokilaakson viljelymaisemaan. Suunnittelualue 

kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Mommilanjärven-Puujoen kulttuurimaisema-alueeseen. Myös 

Karhin ja Lavinnon kylät ja kulttuurimaisemat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Karhin 

kylän kulttuurimaisemaa luonnehtivat metsän peittämät moreeniharjanteet ja sen lounaispuolella polveilevat viljelysalueet. 

Alueelta ei ole näköyhteyttä Ekokemin teollisuusalueelle, mutta jätevoimalan piiput on tällä hetkellä 

mahdollista nähdä kaukomaisemassa. (Ekokem Oy Ab 2009) 

Kt 54 pohjoispuolella Syvänojan alueella on tiedossa oleva kivikautinen asuinpaikka. 

Kuva 25. 

Suunnittelualueella sijaitsevat pohjavesialueet.



Kantatien pohjoispuolella Oitin kohdalla kulkeva Puujoki virtaa Haminanvuolteen 

suunnasta Varunteenkoskelle (kuva 26). Haminanvuolteen kolme 

korkeinta vedenkorkeushavaintoa havaintojaksolla 1954-2009 ovat huhti-toukokuisia 

kevättulvia välillä 83,8-84,3 metriä (N60). Vastaavasti Varunteenkosken 

kolme korkeinta vedenkorkeushavaintoa havaintojaksolla 

1978-2009 ovat 82,5-82,8 metriä (N60). 

Oitin kohdalla kantatiellä sijaitsee osittain I-luokan pohjavesialue, joka on 

osa I Salpausselän reunamuodostumaa. Kantatien eteläpuolella sijaitsee 

Oitin suljettu vedenottamo. Vedenottamo todettiin vuonna 1992 tri- ja tetrakloorieteenien 

pilaamaksi. Alueella toimi 1950-60 –luvulla pesula. Kantatien 

pohjoispuolella pohjavettä purkautuu Jussilan lähteestä. Jussilan lähteen 

vedenottamo on suljettu eikä ottamolla ole vedenottoon tarvittavia laitteita. 

(Ramboll 2009) 

1.7.3 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 

Työn aikana ei ole tehty pohjatutkimuksia, mutta Ekokemin Jätteen energiakäytön 

laajennuksen YVA-selvityksen mukaan suunnittelualueen länsiosassa 

Ekokemin alueella alueen perusmaalaji on hiekkamoreenia. Maan 

pintaosassa esiintyy paikoitellen ohut silttikerros. Irtomaakerroksen kokonaispaksuus 

vaihtelee 6-12 metrin välillä. (Ekokem Oy Ab 2009) 

Haminanvuolle (Teuronjoki-Puujoki) 

Hausjärven kirkolta Turkhautaan ulottuu noin 9 kilometriä pitkä luodekaakko 

-suuntainen pitkittäisharju, jonka kerrospaksuus on monin paikoin 

useita kymmeniä metrejä ja maa-aines on pääosin karkeaa ja hyvin vettä 

läpäisevää 

Oitin kohdalla etelä- ja keskiosassa vallitsevat maalajit ovat savi ja siltti. 

Savipitoisen kerroksen on havaittu paikoin ulottuvan yli kahdenkymmenen 

metrin syvyyteen. Savikerroksen alapuolella on vettäjohtava moreenikerros. 

Oitin liittymän länsipuolella sijaitsee kallioisia moreenimäkiä. Pursijärven 

lounais- ja länsipuolella kt 54 sijoittuu osaksi hiekka- ja sora-alueelle. 

Oitin kohdalla suunnittelualueen läheisyydessä, 50-500 m etäisyydellä kt 

54:n länsipuolella, olevista kolmesta pohjavesiputkesta, on pohjaveden havaittu 

olevan paineellista. Pohjaveden pietsometrinen taso vaihtelee -3,5 

ja +1,5 välillä. 

1.8 Hankkeen tavoitteet 

1.8.1 Suunnittelutyön tavoitteet 

Työn tavoitteena on määritellä kantatien 54 kehittämistoimenpiteet ja niiden 

edellyttämät aluevaraukset. Aluevaraussuunnitelmassa määritellään tiejärjestelyt 

ja niiden edellyttämä aluevaraus kaavoituksen tarpeisiin. Tavoitteena 

on kantatien 54 liikenneturvallisuuden parantaminen, maankäytön kehittämisedellytysten 

turvaaminen ja ympäristöllisten arvojen säilyttäminen. 

Tulevaisuuteen varautumisen ohella on tutkittu liikennejärjestelyjen vaiheittain 

kehittämisen mahdollisuuksia, joilla liikennejärjestelyjä voidaan kehittää 

lähitulevaisuudessa pienempien toimenpiteiden avulla. 

1.8.2 Hankkeen tavoitteet 

Liikenteelliset tavoitteet 

• suunnittelujakso toimii osana tärkeää kantatieyhteyttä 

• liikenneturvallisuus paranee (yksityistieliittymien poistaminen ja rinnakkaistieyhteydet, 

liittymien parantaminen, keskikaidejärjestelyt) 

• varmistetaan liikenteen sujuvuus tulevaisuudessa 

• liittymäjärjestelyjen selkeyttäminen 

• kevytliikenteen verkko paranee 

Maankäytölliset tavoitteet 

• kehittämisratkaisut ottavat huomioon maankäytön laajentumisen ja 

liikenneverkon kehittymisen 

• suunnitelma luo edellytykset maankäytön kehittymiselle ja toimintojen 

saavutettavuudelle 

• suunnitelma ottaa huomioon asukkaiden liikenteelliset tarpeet 

Ympäristölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet 

• kehittämisratkaisuilla ei vaaranneta pohjavesialueita, maisemaarvoja 

ja suojelukohteita 

Suunnittelujakson keskeiset tarkastelukohteet ovat: 

Puujoki, kartanon silta (Koiravuolle) 

Puujoki, Sillanmäen silta 

54 

Puujoki, Varunteenkoski 

2951 

54 

• Ekokemin kohdan liittymäjärjestelyjen suunnittelu Kuulojan teollisuusalueen 

kohdalla. Suunnittelussa käsitellään Ekokemin ja 

muiden teollisuusalueen kaavailtujen toimintojen liittymäyhteyksien 

järjestämistä Riihimäen itäisen kehätien kautta 

• itäisen kehätien liittymän vaiheittaiset ratkaisut kantatiellä 54 maankäytön 

toteutusvaiheiden edellyttämällä tavalla 

• ohituskaistaparin toteuttamismahdollisuus ja -tavat Ekokemin liittymästä 

itään päin 

• Oitin liittymän suunnittelu huomioimalla vaiheittain kehittämisen 

mahdollisuudet 

• liittymäjärjestelyjen parantaminen koko suunnittelualueella 

• kevytliikenteen ja joukkoliikenteen yhteystarpeet koko suunnittelualueella. 

Kuva 26. 

Puujoen vedenkorkeuden havaintopaikat.


VAIHTOEHTOTARKASTELUT 

17 

2 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 

Työssä tutkittiin vaihtoehtoja ohituskaistojen, niihin liittyvien rinnakkaistiejärjestelyiden, 

Puujaan alikulun, Oitin liittymän sekä Oitin ja Mommilan liittymien 

välisten rinnakkaistiejärjestelyjen toteuttamiseksi. Riihimäen itäisen 

kehätien linjaus on tavoitetilanteessa kantatien kohdalla sama kuin aikaisemmissa 

kehätietä käsitelleissä selvityksissä ja eritasoliittymän osalta on 

tässä työssä tutkittu mahdollisuuksia liittymän vaiheittain rakentamiseksi. 

2.1 Tutkitut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 

2.1.1 Ohituskaistat 

Kantatien 54 kehittäminen perustuu tienpitäjän eli Tiehallinnon sekä maakunnan 

liiton päätieverkon kehittämistavoitteisiin sekä alueen kuntien tavoitteisiin 

maankäytön toimintaedellytysten turvaamiseksi ja laajenemisedellytysten 

aikaansaamiseksi. Tavoitteet merkitsevät varautumista vaiheittain 

toteutettaviin ratkaisuihin, joilla kantatien nopeustasona on pääsääntöisesti 

100 km/h ja pääliittymien kohdalla 80 km/h. 

Riihimäen ja Oitin välillä tavoitteet on mahdollista saavuttaa parantamalla 

nykyisiä liittymäjärjestelyjä (Karkausmäentien liittymä, Karhinraitin liittymä, 

mt 290 liittymät ja mt 2892 liittymä). Pitkällä aikavälillä varaudutaan kyseisellä 

välillä kuitenkin myös mahdollisiin ohituskaistoihin. Tiehallinnon suosituksena 

ohituskaistojen pituudeksi on vähintään 2 km. 

Riihimäen itäisen kehätien eritasoliittymän ja mt 2892 liittymän välillä tutkittiin 

viittä vaihtoehtoa ohituskaistojen toteuttamiseksi. 

Vaihtoehto 1 

Vaihtoehdossa 1 rakennetaan ohituskaista itään päin itäisen kehätien ja 

Karhinraitin välille. Ohituskaistan pituudeksi tulee tällöin 1,4 km. Ohituskaistaosuudella 

olevat yksityistieliittymät katkaistaan, ja kantatien pohjoispuolelle 

rakennetaan korvaava rinnakkaisyhteys. Karkausmäentien 

nykyinen soranottoalueen liittymä katkaistaan ja uusi liittymä rakennetaan 

Karhinraitin liittymän itäpuolelle. 

Koko Karhin kylässä on noin 140 asukasta, joista 10-20 kiinteistöä on nykyisen 

Karhinraitin liittymän vaikutusalueella ja joille korvaavien rinnakkaisyhteyksien 

käyttö aiheuttaa matkojen pidentymistä. 

Vaihtoehto 3 

Vaihtoehdossa 3 rakennetaan ohituskaista länteen päin Puujaan liittymästä 

mt 290 liittymään. Ohituskaistan pituus on 2,3 km. Yksityistieliittymät Puujaan 

ja mt 290 välillä katkaistaan ja paikalliset toiminnot ohjataan pohjoisja 

eteläpuolen rinnakkaisyhteyksien kautta kantatielle. 

Vaihtoehto 4 

Vaihtoehtdon 4 mukaisessa ratkaisussa ohituskaista rakennetaan länteen 

päin itäisen kehätien liittymästä Hatlammintien liittymään. Ohituskaistan pituus 

on tällöin 1,6 km. Kantatien pohjoispuolella nykyiset toiminnot voidaan 

järjestää nykyisten rinnakkaisyhteyksien kautta, mutta eteläpuolelta puuttuu 

yhtenäinen rinnakkaisväylä. Ohituskaista saattaa aikaistaa nykyisten 

tasoliittymien kehittämistarvetta. 

Vaihtoehto 5 

Vaihtoehdossa 5 rakennetaan ohituskaista kantatien pohjoispuolelle Oikotien 

liittymästä Puujaan liittymään. Ohituskaistan pituus on 1,5 km. Yksityistieliittymät 

katkaistaan Puujaan ja Oikotien välillä ja paikalliset toiminnot ohjataan 

rakennettavien rinnakkaisyhteyksien kautta. Kantatien nopeustason 

nosto saattaa aiheuttaa meluhaittaa kantatien varren asutukselle. 

Vaihtoehtojen vaikutukset ovat kuvattu taulukossa 2. Työn aikana todettiin, 

että suunnittelujaksolla on tällä hetkellä hyvät ohitusmahdollisuudet länteen 

päin. Tämän vuoksi työssä päädyttiin vaihtoehdon 1 mukaiseen ohituskaistaratkaisuun, 

jossa ohituskaista rakennetaan itään päin. Ohituskaistan 

pituus jää kuitenkin alle Tiehallinnon ohjearvon. 

Aluevaraussuunnitelman mukaisen vaihtoehdon suunnitelmakartat on esitetty 

liitteessä 2. Myös vaihtoehdosta 2 rinnakkaistiejärjestelyineen (2a ja 

2b) on työn aikana laadittu tarkemmat suunnitelmakartat. 

Vaihtoehto 2 

Vaihtoehdossa 2 ohituskaistat rakennetaan rinnakkaisina itäisen kehätien eritasoliittymän 

ja mt 290 liittymän välillä. Ohituskaistaparin pituus on 2,0 km. 

Vaihtoehdon 2 mukaisessa ratkaisussa Karhinraitin liittymä suljetaan ja 

kantatielle 54 korvaavan yhteyden järjestämiseksi työssä tutkittiin kahta 

vaihtoehtoista ratkaisua. Vaihtoehdossa 2a Karhinraitilta rakennetaan yhteys 

kantatien alitse ja Syrjätien kautta itäiselle kehätielle sekä rinnakkaisyhteys 

Karhinraitilta kantatien eteläpuolella mt 290:lle. Sora-alueen kuljetukset 

järjestetään mt 290 kautta (uusi yhteys Lavinnossa). Vaihtoehdossa 2b 

Karhinraitilta rakennetaan rinnakkaisyhteydet kantatien etelä- ja pohjoispuolella 

Riihimäen ja Lahden suuntaan.



Taulukko 2. 

Ohituskaistavaihtoehtojen vaikutukset. 

ve 0 (vertailuvaihtoehto) ve 1 ve 2 ve 3 ve 4 ve 5 

Vaihtoehdon liikennejärjestelyiden 

kuvaus 

Kantatie 1+1 –kaistainen, pieniä 

kehittämistoimenpiteitä. 

2+1 ohituskaista- ja keskikaideosuus 

itään päin itäisen kehätien ja 

Karhinraitin välillä. 


itäisen kehätien ja mt 290 

välillä. 


länteen päin Puujaan liittymästä 

mt 290 liittymään. 


länteen päin itäisen kehätien 

liittymästä Hatlammintien liittymään. 


länteen päin Oikotien liittymästä 

Puujaan liittymään. 

Karhinraitin yksityistieliittymä katkaistaan. 

Liikenne 

Yhdyskuntarakenne 

ja paikallisten toimintojen 

saavutettavuus 

Liikenteen sujuvuus nykyisillä liikennejärjestelyillä 

tarkastelujaksolla 

hyvä (palvelutasoluokissa A-C 81 

%). 

Nopeustaso 80/100 km/h. 

Mt 290 ja Puujaan välillä hyvät 

ohitusmahdollisuudet. 

Maankäytön laajentuessa saattaa 

tulla liikenneturvallisuusongelmia. 

Maankäyttö tukeutuu kantatiehen, 

ei tue maankäytön suunniteltua 

kehitystä. 

Kantatietä käyttävien liikenteelliset 

olosuhteet parantuvat, liikenteen 

sujuvuus v. 2030 hyvä. 

Nopeustaso 100 km/h, pistemäisesti 

80 km/h. 

Ohituskaistan pituus 1,4 km (alle 

minimiohjearvon). 

Henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet 

vähentyvät ohituskaistaosuudella 

0,111 onn./v (-33 %), 

kuolemaan johtavat 0,012 onn./v 

(-24 %). 

Rakennettava rinnakkaisyhteys 

kantatien pohjoispuolelle. 

Itäisen kehätien eritasoliittymä 

tukee maankäytön suunniteltua 

kehitystä. 



sujuvuus v. 2030 hyvä (palvelutasoluokissa 

A-C 84 %). 


80 km/h. 

Ohituskaistaparin pituus 2,0 km 

(suositusten mukainen). 

Henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet 

vähentyvät ohituskaistaosuudella 

0,104 onn./v (-33%), 

kuolemaan johtavat 0,019 onn./v 

(-40%). 

Rinnakkaisyhteysvaihtoehdot: 

Ve 2a) Yhteys Karhinraitilta kantatien 

alitse Syrjätielle sekä kantatien 

eteläpuolella 

Ve 2b) Rinnakkaisyhteydet kantatien 

pohjoisja eteläpuolella Riihimäen 

ja Lahden suuntaan 



kehitystä. 





80 km/h. 

Ohituskaistan pituus 2,3 km (suositusten 

mukainen). Nykyiset hyvät 

ohitusmahdollisuudet molempiin 

suuntiin estyvät. 

Rakennettava rinnakkaisyhteydet 

kantatien pohjoisja eteläpuolelle. 



kehitystä. 





80 km/h. 


suositusarvon). Ohituskaista saattaa 

aikaistaa nykyisten tasoliittymien 

kehittämistarvetta. 

Hatlammintien ja tulevan itäisen 

kehätien välillä ei ole yhtenäistä 

rinnakkaisväylää, pohjoispuolella 

nykyiset toiminnot voidaan järjestää 

nykyisten rinnakkaisyhteyksien 

kautta. Toimintojen lisääntyessä 

rinnakkaisyhteyksiä kehitettävä. 

Saattaa rajoittaa maankäytön 

kehittymisen edellyttämiä liittymäjärjestelyjä. 





80 km/h. 


suositusarvon). 

Rakennettava rinnakkaisyhteydet 

kantatien pohjoisja eteläpuolelle. 



kehitystä. 

Paljon paikallista, kantatien ylittävää 

liikennettä. 

Soranottoalueen liittymä katkaistaan 

ja uusi liittymä rakennetaan 

idemmäksi. Paikallisten toimijoiden 

estevaikutus lisääntyy jonkun 

verran. 

Yksityistieliittymät katkaistaan 

itäisen kehätien ja mt 290 välillä. 

Ohituskaistojen kohdalla paikalliset 

toiminnot ohjataan rinnakkaisyhteyksien 

kautta. 10-20 kiinteistön 

matka Karhinraitilta Ekokemille 2a) 

kasvaa noin 0,5 km 2b) lyhenee 

noin 0,3 km, kantatien pohjoispuolelle 

Syrjätielle 2a) lyhenee noin 0,1 

km, 2b) kasvaa noin 2,5 km. 

2a) Alikulkuyhteys vähentää paikallisesti 

kantatien estevaikutusta. 

2b) Lisää paikallisesti kantatien 

estevaikutusta. 


Puujaan ja mt 290 välillä. Ohituskaistan 

kohdalla paikalliset toiminnot 

ohjataan rinnakkaisyhteyksien 

kautta. Noin 10 kiinteistön matka 

kantatielle kasvaa. 

Paikallisten toimijoiden estevaikutus 

lisääntyy, koska poikittainen ja 

kantatielle liittyvä liikenne joutuu 

kiertämään. 

Estevaikutus nykyisille toimijoille 

vähäinen. 


Puujaan ja Oikotien välillä. Ohituskaistan 

kohdalla paikalliset toiminnot 

ohjataan rinnakkaisyhteyksien 

kautta. 10-20 kiinteistön matkapituus 

kantatielle kasvaa. 

Paikallisten toimijoiden estevaikutus 

lisääntyy, koska poikittainen ja 

kantatielle liittyvä liikenne joutuu 

kiertämään.



19 

ve 0 (vertailuvaihtoehto)) ve 1 ve 2 ve 3 ve 4 ve 5 

Luonto ja ympäristö Puutteelliset pohjavedensuojaukset Pohjavedensuojaustarve Karhinraitin 

ja soranottoalueen uuden 

liittymän kohdalla. 

Rakentamiskustannukset 

Eritasoliittymä muuttaa paikallisesti 

maisemaa. 

Nopeustason nosto lisää melua 2 

dB. 

Ohituskaistat 1,296 M€ 

Rinnakkaisyhteydet 0,909 M€ 

Yhteensä 2,205 M€ 

Kustannukset muodostuvat seuraavasti: 

Ohituskaistaosuus (2+1) 1,4 km, 

1,150 M€ 

Korvaavat yhteydet (matala standardi) 

2,9 km,0,909 M€ 

Valaistus 0,146 M€ 

Pohjavedensuojaustarve Karhinraitin 

ja mt 290 liittymän välillä. 


maisemaa. 


dB. 


Rinnakkaisyhteydet 

2a) 2,288 M€ 2b) 2,790M€ 

Yhteensä 2a) 5,265 M€ 2b) 5,767 

M€ 



2,650 M€ 

Korvaavat yhteydet (korkea standardi) 

2a) 3,1 km, 1,158 M€ 

2b) 3,6 km, 1,340 M€ 


2a) 0,8 km, 0,080 M€ 

2b) 3,9 km, 1,130 M€ 

Pohjaveden suojaus (ohituskaistaosuus) 

1,8 km matkalla, 0,130 M€ 

2a) 2,8 km, 0,200M€ 

2b) 3,8 km, 0,270M€ 

Sillat 

2a) (Karhinraitin ja mt 290 liittymän 

alikulkukäytävät) 0,850 M€ 

2b) (mt 290 liittymän alikulkukäytävä) 

0,050 M€ 


Ei pohjavedensuojaustarvetta. 


maisemaa. 


dB. 






1,670 M€ 


1,8 km, 0,400 M€ 

Sillat (Puujaan alikulkukäytävä), 

0,230 M€ 




maisemaa. 


dB. 


Rinnakkaisyhteydet - 




1,440 M€ 




maisemaa. 


dB, asutusta ohituskaistan pohjoisja 

eteläpuolella. 






1,260 M€ 


1,2 km, 0,276 M€ 

Valaistus 0,121 M€



2.1.2 Puujaan alikulku 

Lähtötietoanalyysissä todettiin ongelmaksi kevyen liikenteen yhteyden 

puuttuminen Puujaan liittymän (mt 2892/mt 13826) kohdalla, jossa liittymän 

liikenneturvallisuutta parannetaan porrastamalla se kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. 

Työssä tutkittiin kahta vaihtoehtoa kevyen liikenteen alikulkuyhteyden 

toteuttamiseksi. 

Vaihtoehto 1 

Taulukko 3. 

Puujaan alikulkuvaihtoehtojen vaikutukset. 

ve 1 ve 2 

Kevytliikenteen väylä alkaa kantatien pohjoispuolelta nykyisen mt 13826 

linjaukselta ja alittaa kantatien Kappalaisentien liittymän länsipuolella. Kevytliikenteen 

väylältä on yhteys sen länsipuolella sijaitseville kaukoliikenteen 

pysäkeille sekä kantatien varressa länteen Husuntielle. 

Vaihtoehto 2 

Kevyen liikenteen väylä ja alikulku sekä kaukoliikenteen pysäkit rakennetaan 

porrastettujen liittymien väliin. Mikäli tässä ratkaisussa pysäkit rakennetaan 

samoihin kohtiin kuin ve 1:ssa, on niiden yhdistäminen uuteen 

kevyen liikenteen alikulkuun hankalaa ja kiertomatka muodostuu pitkäksi. 

Pysäkkien rakentaminen porrastettujen liittymien väliin on korkeuserojen 

takia kalliimpaa ja kevytliikenteen väylän pituuskaltevuus on suuri. 

Vaihtoehtojen vaikutukset on kuvattu taulukossa 3. Jatkosuunnitteluun 

valittiin vaihtoehto 1 sen alhaisempien kustannusten sekä kevytliikenteen 

yhteyksien toteuttamisen kannalta parempien mahdollisuuksien takia. 

Vaihtoehdon 1 mukaisen ratkaisun suunnitelmakartta on liitteessä 2. Myös 

vaihtoehdosta 2 on tehty tarkemmat suunnitelmat, mutta ko. vaihtoehdon 

pysäkkien kevytliikenteen yhteyksiä ei ole suunniteltu tarkemmin. 

Vaihtoehdon liikennejärjestelyiden 

kuvaus 

Liikenne 

Puujaan (mt 2892) liittymä porrastetaan kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. 

Kevytliikenteen alikulku ja linja-autopysäkit rakennetaan Kappalaisentien 

liittymän länsipuolelle. 

Noin 100 m pidempi ja mutkittelevampi yhteys kuin vaihtoehdossa 

2. Saattaa houkutella oikaisemiseen kantatien poikki. 

Puujaan (mt 2892) liittymä porrastetaan kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. 

Kevytliikenteen alikulku rakennetaan Kappalaisentien ja Puujaantien 

liittymien väliin. 

Noin 100 m vaihtoehtoa 1 suorempi yhteys kantatien pohjoispuolelta 

eteläpuolelle. 

Tarjoaa turvalliset kevyenliikenteen yhteydet linja-autopysäkeille. Mikäli pysäkit rakennetaan samoihin kohtiin kuin ve1:ssa, on 

niiden yhdistäminen uuteen kevyen liikenteen alikulkuun hankalaa 

ja kiertomatka muodostuu pitkäksi. Jos pysäkit rakennetaan 

porrastettujen liittymien väliin, on kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen 

korkeuserojen takia kallista ja pituuskaltevuus suuri. 

Yhdyskuntarakenne Ei juurikaan vaikutuksia maankäytön kehittämisen kannalta. Vähentää hieman maankäytön kehittämismahdollisuuksia liittymän 

alueella. 

Luonto ja ympäristö Maisemalliset vaikutukset pienemmät kuin vaihtoehdossa 2. Kallioleikkausten takia maisemallisia vaikutuksia. 

Rakentamiskustannukset Kevytliikenteen yhteys ja alikulku 0,33 M€ 

Pysäkit ja niiden kevytliikenteen yhteydet 0,11 M€ 

Kevytliikenteen yhteys ja alikulku 0,48 M€, 

ei sis. linja-autopysäkkejä eikä niiden yhteyksiä



2.1.3 Oitin liittymä 

Oitin liittymässä tutkittiin liittymän kehittämistä tasoliittymänä sekä eritasoliittymänä. 

Eritasoliittymävaihtoehdoissa liittymälle on kaksi vaihtoehtoista 

sijaintia. 

Työn aikana hylättiin kaksi alustavaa vaihtoehtoa: 

• Kiertoliittymä hylättiin liittymävaihtoehtona Tiehallinnon toimintalinjojen 

vastaisena, koska kantatie ei ole taajaman läpi kulkeva tie. 

Oitin liittymän palvelutaso olisi hyvä yksikaistaisella kiertoliittymällä 

vuonna 2030. 

• Vaihtoehdon 1 eritasoliittymän alavaihtoehto, jossa silmukkaramppi 

sijaitsisi liittymän koillisneljänneksessä. Perusteina olivat eritasoliittymän 

suuri tilantarve sekä asutuksen läheisyys. 

Oitin liittymän vaihtoehdot on esitetty kuvissa 30-35. 

Vaihtoehto 0+ 

Vaihtoehdossa 0+ Oitin liittymää kehitetään tasoliittymänä. Riihimäen suunnasta 

Oittiin kääntyvät erotetaan suoraan kulkevasta liikenteestä sulkualueen 

avulla. Oitintien (mt 1471) tulosuunta kanavoidaan. Ansiontien liittymää 

siirretään Riihimäen suuntaan liikennejärjestelyjen selkeyttämiseksi. Kevyelle 

liikenteelle rakennetaan alikulku liittymän itäpuolelle. 

Vaihtoehto 1 

Kuva 30. Oitin liittymä, ve 0+. 

Vaihtoehdossa 1 Oitin liittymään rakennetaan eritasoliittymä nykyisen liittymän 

kohdalle. Kantatie kulkee Oitintien ali eritasossa, jolloin kantatien tasaus 

laskee huomattavasti nykyisestä. Kantatien eteläpuolelle rakennetaan 

suorat rampit ja liittymän luoteisneljännekseen silmukkaramppi. Pohjoinen 

ramppiliittymä on yksikaistainen kiertoliittymä. Ansiontie ja uimarannalle 

johtava yhteys yhdistetään eritasoliittymään. Taukokioskin liittymille on 

etsittävä uusi sijainti eritasoliittymän läheisyyden johdosta. Kevytliikenne 

ylittää kantatien sillalla eritasossa. 

21 

49 

50 

14 

6 

Oitti 

70 

8:359 

49 

Torhola 

85 

86 8 

84 5 

86 0 

4 

71 

2 

84 3 

2 

94 

5 

,9 

2 

6:3 

86 1 

8:66 

83 5 

4 

8:66 

RIIHIMÄKI 

54 

0 

55 

86 0 

56 

3 

5 

85 

85 

3 

85 

115 

85 

8:357 

444 

85,8 85,8 

20 

87 4 

8:366 

2 

38 91 

0 

091 

92 

8:367 

LAHTI 

333 

1 

88,8 88,8 

9 

93,6 

8:120 

8:121 

71 

13 

42 

22 

14 1 

8:140 

4 

3 

15 4 3 

2 

14 

43 

5 

8:389 

6 

8:257 

45 

20 

15 

8:238 

0 

75 

0 0 

23 0 74 

73 

44 

23 

74 

46 

7:117 

7:116 

2 

23 

292 

8:254 

9 

61 

8:236 

7:75 

10 

33 

26 

27 

17 

11 

295 

2 

4 

8:259 

8:94 

9 

7:9 

13 

8:235 

111 222 

222 

89 3 

3 

7:7 

14 

90 

1 

Y1 

J1 

J1 

68 

8:92 

12 

297 

62 

8:93 

61 

298 

8:356 

7:65 

15 

90 

96 8 

91,7 

43 

93 6 

90 7 

302 

7:49 

2 

49 

6 49 

299 

8:356 

63 

7:50 

7:33 

1 

0 13 

60 

76 

2:31 

7:109 

88 

4 

44 

303 

90 

67 

208 

7:110 

90 

87 4 

7:109 

38 

8:357 

95 

100 

110 

90 8 

120 

120,3 

90,1 

Y2 

702461 92.808 

92,6 

92,0 

105 

125 

90 9 

95 

116,7 

127,3 127,3 

75 

92,0 

89,8 

Ansiontie 

120 3 

91,5 

128 7 

90 9 

89,6 

K3 

J5 

Y2 

96,0 

90,3 

89,8 

90,7 

13 

K4 

S1 

HAUSJÄRVEN 

ALIKULKUKÄYTÄVÄ 

K1J 

95 

49 

50 

14 

6 

Oitti 

70 

8:359 

49 

Torhola 

85 

86 8 

84 5 

86 0 

4 

X = 6743600 

Y = 2555800 

71 

2 

84 3 

2 

83,9 

94 

5 

2 

6:3 

86 1 

8:66 

83 5 

8:66 

4 

54 

0 

55 

86 0 

56 

3 

5 

100 

85 

3 

85 

85 

105 

115 

85 

83 5 

8:357 

444 

85,8 85,8 

20 

87 4 

8:366 

2 

38 91 

091 

92 

0 

92 

333 

1 

88,8 88,8 

4 

89,8 

16 

57 

8:386 

7:148 

7:109 

54 

27 

70 

7:149 

8:374 

Mestarintie 

50 

225 

7:112 

224 

8:228 

8:117 

8:118 

19 

10 

2 

8:116 

3 

1 

6 4 

8 

0 

91,7 

9 

92,0 

5 

15 

4 

8:120 

8:121 

71 

13 

16 

8:122 

42 

93 4 

14 

7 

1 

17 

8:140 

7 

8:141 

14 

43 

5 

7 

4 

3 

15 4 3 

2 

5 

8:389 

14 

0 

8:142 

6 

73 

44 

23 

8:257 

45 

8:238 

74 

46 

72 

72 

0 23 0 74 

7:117 

8:254 

75 

0 

292 

9 

8:237 

72 

61 

8:236 

10 

91 0 

17 

76 

11 

295 

8:257 

8:259 

8:235 

8:94 

9 

13 

111 222 

222 

89 3 

14 

8:92 

68 

12 

297 

8:93 

62 

61 

298 

15 

8:356 

302 

49 

6 49 

7:49 

26 

Y = 2555400 

90 

93,8 

93,6 

93,6 

1 

90 

299 

8:356 

63 

1 

0 13 

60 

2 

76 

95 

96 8 

91,7 

43 

93 6 

90 7 

303 

90 

88 

4 

208 

87 4 

8:357 

95 

100 

90 8 

110 

120 

115 

120,3 

91,7 

90,1 

92,6 

92,0 

125 

90 9 

95 

116,7 

127,3 127,3 

92,0 

89,8 

X = 6743400 

702461 92.808 

7:49 

120 3 

91,5 

128 7 

88,4 

88,6 

90 9 

85,3 

Ansiontie 

89,6 

K54 

Y14 

Y1 

R4 

R3 

R1 

Y15 

M1 

K3 

S1 

Y16 

J5 

R2 

Y2 

J1 

J2 

96,0 

90,3 

89,8 

90,7 

13 

K4 

HAUSJÄRVEN 

RISTEYSSILTA 

4 

38 

89,8 

8:386 

8:374 

Mestarintie 

Kuva 31. Oitin liittymä, ve 1. 

VE 0+ 

VE 1

95 

85 

100 

105 

115 

95 

85 

100 

105 

115 



2555800 

Vaihtoehto 2a 

704110 

7 

8:117 

8:118 

8:119 

Vaihtoehdossa 2a Oitin liittymään rakennetaan eritasoliittymä nykyisen liittymän 

kohdalle. Kantatie kulkee Oitintien yli eritasossa, jolloin kantatien 

tasaus olisi lähellä nykytasoa. Kantatien molemmille puolille rakennetaan 

suorat rampit. Ansiontie ja uimarannalle johtava yhteys yhdistetään eritasoliittymään. 

Taukokioskin liittymille on etsittävä uusi sijainti eritasoliittymän 

läheisyyden johdosta. Kevytliikenne ylittää kantatien sillalla eritasossa. 

11 

Vaihtoehto 2b 

35 

290 

21 

10 

Vaihtoehdossa 2b Oitin liittymään rakennetaan eritasoliittymä nykyisen liittymän 

kohdalle. Kantatie kulkee Oitintien ali eritasossa, jolloin kantatien 

tasaus laskee huomattavasti nykyisestä. Kantatien molemmille puolille 

rakennetaan suorat rampit. Ansiontie ja uimarannalle johtava yhteys yhdistetään 

eritasoliittymään. Taukokioskin liittymille on etsittävä uusi sijainti 

eritasoliittymän läheisyyden johdosta. Kevytliikenne ylittää kantatien sillalla 

eritasossa. 

7:71 

8:116 

34 

10 

2 

3 

1 

6 4 

8 

0 

9 

9 

5 

15 

8:120 

7:79 

12 

8 

6 

6 

4 

8:121 

71 

8 

1 

7:59 

72 

13 

16 

8:122 

11 

7:63 

42 

4 

93 4 

14 

7 

7:45 

1 

17 

8:140 

7 

73 

7:60 

2 

7 

8:141 

14 

43 

5 

4 

2 

7:61 

3 

15 4 3 

8:389 

14 

7:73 

5 

0 

1 

8:142 

6 

3 

73 

44 

23 

8:257 

45 

8:238 

74 

46 

72 

72 

0 23 0 74 

7:117 

2 

8:254 

75 

0 

292 

9 

72 

61 

8:236 

10 

26 

91 0 

27 

17 

76 

95 

11 

295 

2 

4 

8:259 

8:235 

8:94 

9 

13 

111 222 

222 

89 3 

14 

90 

8:92 

68 

12 

297 

8:93 

62 

61 

298 

15 

8:356 

302 

49 

6 49 

7:49 

299 

8:356 

63 

7:50 

1 

0 13 

60 

76 

2:31 

303 

88 

4 

67 

208 

7:11 

8:357 

38 

16 

333 

57 

8:386 

7:109 

54 

8:357 

27 

70 

444 

1 

8:374 

50 

2 

20 

49 

8:366 

38 91 

091 

50 

8:367 

14 

92 

6 

Oitti 

70 

8:359 

49 

Torhola 

4 

71 

2 

2 

94 

5 

2 

6:3 

8:66 

8:66 

4 

54 

0 

90 

55 

56 

95 

99 7 

91,7 

92,0 

93,8 

93,6 

96 8 

93 6 

90 7 

87 4 

3 

5 

90 

95 

87 4 

86 8 

86 0 

86 0 

100 

85 

90 8 

110 

3 

85 

120 

85 

115 

105 

120,3 

85 

125 

90 9 

95 

00,1 

93,6 

1 

91,7 

91,7 

90,1 

92,6 

92,0 

116,7 

127,3 127,3 

89,8 

120 3 

91,5 

128 7 

88,4 

88,6 

90 9 

85,3 

89,6 

96,0 

90,3 

89,8 

90,7 

89,8 

83 5 

85,8 85,8 

88,8 88,8 

84 5 

84 3 

83,9 

86 1 

83 5 

100 

Y2 

100 

Ansiontie 

43 

0 

702461 92.808 

92,0 

e 

100 

13 

Mestarintie 

4 

0 

Kuva 32. Oitin liittymä, ve 2a. 

Y14 

Y1 

R1 

R4 

J6 

K3 

K4 

J5 

S1 

HAUSJÄRVEN 

RISTEYSSILTA 

R3 

R2 

Y2 

J1 

VE 2a 

55800 

8:117 

118 

8:116 

3 

1 

6 4 

8 

0 

91,7 

9 

92,0 

5 

15 

4 

8:120 

8:121 

71 

13 

16 

8:122 

42 

93 4 

14 

7 

1 

17 

8:140 

7 

8:141 

4 

3 

15 4 3 

2 

14 

43 

77 

5 

8:389 

14 

0 

6 

8:142 

73 

44 

23 

8:257 

45 

8:238 

74 

46 

72 

72 

0 23 0 74 

7:117 

75 

0 

292 

8:254 

9 

72 

61 

8:236 

10 

91 0 

17 

76 

11 

295 

8:259 

8:235 

8:94 

9 

13 

111 222 

222 

89 3 

14 

68 

8:92 

12 

297 

62 

8:93 

61 

298 

15 

8:356 

302 

49 

6 49 

7:49 

299 

8:356 

63 

1 

0 13 

60 

2 

76 

303 

88 

4 

6 

208 

38 

8:357 

333 

8:386 

8:357 

90 

93,8 

93,6 

93,6 

1 

444 

1 

8:374 

5 

2 

20 

49 

8:366 

38 91 

091 

50 

14 

92 

6 

Oitti 

70 

8:359 

49 

Torhola 

4 

71 

2 

2 

94 

5 

2 

6:3 

8:66 

4 

8:66 

54 

0 

90 

55 

56 

9 

96 8 

91,7 

43 

93 6 

90 7 

87 4 

3 

5 

90 

95 

87 4 

86 8 

86 0 

86 0 

100 

85 

90 8 

110 

3 

85 

120 

85 

115 

120,3 

91,7 

90,1 

92,6 

92,0 

85 

125 

90 9 

95 

116,7 

127,3 127,3 

92,0 

89,8 

702461 92.808 

7:49 

120 3 

91,5 

128 7 

88,4 

88,6 

90 9 

85,3 

89,6 

96,0 

90,3 

89,8 

90,7 

13 

4 

89,8 

83 5 

85,8 85,8 

88,8 88,8 

0 

84 5 

84 3 

83,9 

86 1 

83 5 

Y2 

Y14 

Y1 

Ansiontie 

R1 

R4 

J6 

K3 

K4 

J5 

S1 

HAUSJÄRVEN 

RISTEYSSILTA 

R3 

R2 

Y2 

J1 

Mestarintie 

Kuva 33. Oitin liittymä, ve 2b. 

VE 2b



Vaihtoehto 3a 

Vaihtoehdossa 3a Oitin liittymään rakennetaan eritasoliittymä noin 200 

metriä nykyisen liittymän itäpuolelle. Kantatie kulkee Oitintien ali eritasossa, 

jolloin kantatien tasaus laskee nykyisestä. Kantatien eteläpuolelle 

rakennetaan suorat rampit ja pohjoispuolelle silmukkaramppi sillan länsipuolelle. 

Pohjoinen ramppiliittymä on yksikaistainen kiertoliittymä. Ansiontie 

ja uimarannalle johtava yhteys yhdistetään eritasoliittymään. Taukokioskin 

liittymille on etsittävä uusi sijainti eritasoliittymän läheisyyden johdosta. Kevytliikenne 

ylittää kantatien eritasossa. 

Vaihtoehto 3b 

Vaihtoehdossa 3b Oitin liittymään rakennetaan eritasoliittymä noin 200 

metriä nykyisen liittymän itäpuolelle. Kantatie kulkee Oitintien ali eritasossa, 

jolloin kantatien tasaus laskee nykyisestä. Kantatien eteläpuolelle rakennetaan 

suorat rampit ja pohjoispuolelle silmukkaramppi sillan itäpuolelle. 

Pohjoinen ramppiliittymä on yksikaistainen kiertoliittymä. Ansiontie 

ja uimarannalle johtava yhteys yhdistetään eritasoliittymään. Taukokioskin 

liittymille on etsittävä uusi sijainti eritasoliittymän läheisyyden johdosta. Kevytliikenne 

ylittää kantatien eritasossa. 

Esitetyistä suunnitelmavaihtoehdoista matalin on korkeudeltaan 84,32 

(N60), mikä vastaa korkeimman, vain kerran yli 50 vuoden havaintojaksolla 

havaitun vedenkorkeuden tasoa Haminanvuolteella. Kyseinen havainto 

tehtiin vuoden 1966 suurtulvan yhteydessä. Suunnitelmakohde on 

Haminanvuolteesta yli 5 km alavirran suuntaan, joten voidaan olettaa, että 

suunnitelmassa esitetyillä korkeustasoilla Puujoesta ei aiheudu kohteelle 

tulvariskiä. Johtopäätöstä tukee myös se, että Varunteenkosken korkeimmat 

tulvahavainnot ovat noin 1,5 metriä suunnitelmakohteen alimman tason 

alapuolella. 

2.1.4 Rinnakkaistiejärjestelyt välillä Oitin liittymä – Mommilan 

liittymä 

Oitin uimarannalle johtavalle yksityistielle tutkittiin kahta vaihtoehtoista sijaintia. 

Molemmissa vaihtoehdoissa yksityistien suora liittymä kantatielle 

poistettiin ja yksityistie johdettiin Ansiontien kautta kantatielle. Puujoen 

varrella kulkeva linjaus hylättiin heikkojen pohjaolosuhteiden sekä läheisen 

asutuksen ja loma-asutuksen johdosta. Yksityistie linjattiin välittömästi 

kantatien pohjoispuolta nykyiselle linjaukselle ja edelleen uimarannalle. 

Kantatien vieressä kulkevaa yksityistietä voi hyödyntää uimarantaliikenteen 

lisäksi kantatien suuntainen kevytliikenne. 

Kuva 34. Oitin liittymä, ve 3a. 

23 

83 

85 

LAHTI 

8 

8:358 

105 

115 

9 

92,0 

5 

15 

4 

8:120 

8:121 

71 

13 

8:122 

42 

93 4 

14 

1 

17 

8:140 

8:141 

4 

3 

15 4 3 

2 

14 

43 

5 

8:389 

14 

0 

6 

3 

73 

44 

65 

0 23 0 74 

23 

8:257 

45 

7:115 

8:238 

74 

20 

46 

7:117 

7:116 

2 

23 

8:254 

75 

0 

292 

9 

61 

8:236 

7:75 

10 

33 

26 

91 0 

27 

17 

11 

6 

295 

2 

4 

8:259 

8:235 

8:94 

9 

7:9 

13 

111 222 

222 

89 3 

3 

7:7 

14 

90 

93,8 

93,6 

93,6 

8:92 

68 

12 

297 

8:93 

62 

61 

298 

8:356 

7:65 

15 

302 

7:49 

2 

49 

6 49 

299 

8:356 

63 

7:50 

7:33 

1 

0 13 

60 

76 

2:31 

7:109 

88 

4 

44 

303 

67 

208 

7:110 

90 

7:109 

8:357 

38 

16 

333 

57 

8:386 

7:109 

7:148 

54 

7:149 

8:357 

27 

70 

444 

1 

8:374 

50 

225 

2 

7:112 

224 

20 

49 

8:366 

38 91 

091 

50 

8:367 

14 

92 

6 

Oitti 

70 

8:359 

49 

Torhola 

4 

71 

2 

2 

94 

5 

2 

6:3 

8:66 

8:66 

4 

54 

0 

90 

96 8 

91,7 

43 

93 6 

90 7 

87 4 

55 

56 

3 

5 

90 

95 

87 4 

86 8 

86 0 

86 0 

100 

85 

90 8 

110 

3 

85 

120 

85 

120,3 

91,7 

90,1 

92,6 

92,0 

85 

125 

90 9 

95 

116,7 

127,3 127,3 

92,0 

89,8 

702461 92.808 

7:7 

120 3 

91,5 

128 7 

8,6 

90 9 

89,6 

96,0 

90,3 

89,8 

90,7 

13 

4 

89,8 

85,8 85,8 

88,8 88,8 

0 

84 5 

84 3 

83,9 

86 1 

83 5 

Y14 

Y1 

Y15 

Ansiontie 

R4 R3 

R2 J1 

K2 

K3 

K3J 

R1 

J5 

HAUSJÄRVEN 

RISTEYSSILTA 

Mestarintie 

K2J 

J5 

K4J 

K4 

Y17 

Y2 

S1 

Y2 

VE 3a 

J2 

95 

83 5 

85 

0 

55 

86 0 

56 

3 

5 

105 

115 

28 

2 

8:116 

3 

1 

91,7 

92,0 

5 

15 

4 

120 

8:121 

71 

13 

16 

8:122 

42 

93 4 

14 

1 

17 

8:140 

7 

8:141 

4 

3 

15 4 3 

2 

14 

43 

5 

8:389 

0 

6 

8:142 

73 

44 

23 

8:257 

45 

8:238 

74 

46 

72 

72 

0 23 0 74 

7:117 

75 

0 

292 

8:254 

9 

8:237 

72 

61 

8:236 

10 

91 0 

17 

76 

11 

295 

8:257 

8:259 

8:235 

8:94 

9 

13 

111 222 

222 

89 3 

14 

68 

8:92 

12 

297 

62 

8:93 

61 

298 

15 

8:356 

302 

49 

6 49 

7:49 

26 

Y = 2555800 

299 

8:356 

63 

1 

0 13 

60 

76 

88 

303 

8:357 

333 

8:357 

90 

93,6 

1 

444 

1 

8:374 

2 

20 

49 

8:366 

50 

14 

6 

Oitti 

8:359 

49 

Torhola 

4 

71 

2 

2 

94 

5 

2 

6:3 

8:66 

4 

8:66 

90 

96 8 

91,7 

43 

93 6 

91,5 

90 7 

87 4 

54 

90 

89,6 

95 

90 9 

87 4 

86 8 

86 0 

100 

85 

90 8 

110 

3 

85 

120 

85 

120,3 

91,7 

90,1 

92,6 

92,0 

127,3 127,3 

92,0 

89,8 

88,4 

88,6 

85,3 

X = 6743600 

702461 92.808 

7:49 

96,0 

90,3 

89,8 

85 

125 

90 9 

83 5 

85,8 85,8 

88,8 88,8 

84 5 

84 3 

86 1 

95 

90 

13 

89 

83,9 

Y18 

Y14 

Ansiontie 

Kuva 35. Oitin liittymä, ve 3b. 

Y15 

K2 

Y1 

K3 

K3J 

K4J 

J5 

R1 

S1 

HAUSJÄRVEN 

RISTEYSSILTA 

K4 

R4 

J5 

S3 

HAUSJÄRVEN 

ALIKULKUKÄYTÄVÄ 

R2 

J7 

Y2 

R3 

J1 

VE 3b 

J2



Taulukko 4. 

Oitin liittymävaihtoehtojen vaikutukset. 

Vaihtoehdon 

liikennejärjestelyjen 

kuvaus 

Liikenne 

Yhdyskuntarakenne 

Luonto ja 

ympäristö 

Rakentamiskustannukset 

ve 0 (nykytila) ve 0+ ve 1 ve 2a ve 2b ve 3a ve 3b 

Oitin liittymä on pääsuunnassa 

kanavoitu tasoliittymä. 

Ei kevytliikenteen yhteyksiä 

kantatien poikki. 

Sujuvuus v.2030 vähintään tyydyttävä, 

kasvuvaraa n.10 %. 

Oitin liittymän turvallisuus heikko 

sekä ajoneuvoliikenteen että 

kevytliikenteen kannalta. 

Kevytliikenteellä ei kantatien 

ylityspaikkoja. Kantatiellä suuri 

estevaikutus. 

Tehokas, tukee nykyisen kaavan 

toteutumista. 

Aluevaraus kuitenkin tehtävä 

eritasoliittymävaihtoehdon 

mukaisesti. 

Vaikeuttaa merkittävästi maankäytön 

leviämistä kantatien 

pohjoispuolelle. 

Ei maisemamuutoksia. 

Meluvaikutukset nykytasoa. 

Oitin liittymä on täysin kanavoitu 

tasoliittymä. Riihimäeltä oikealle 

Oittiin kääntyvät erotettu 

suoraan kulkevasta liikenteestä 

sulkualueella. 

Kevytliikenteellä alikulkukäytävä 

kantatien ali. 

Sujuvuus v.2030 vähintään 

tyydyttävä. 

Henkilövahinkoon johtavat 

onnettomuudet laskevat 0,016 

onn./v (-5 %) ja liikennekuolemat 

0,001 kpl/v (-4 %). 

Kevytliikenteellä alikulkuyhteys. 

Tehokas, tukee nykyisen kaavan 

toteutumista. 

Aluevaraus kuitenkin tehtävä 

eritasoliittymävaihtoehdon 

mukaisesti. 

Vaikeuttaa merkittävästi maankäytön 

leviämistä kantatien 

pohjoispuolelle. 

Maisemamuutokset vähäisiä. 

Meluvaikutukset nykytasoa. 

Oitin liittymä eritasoliittymä nykyisellä 

paikallaan. Pohjoispuolen 

silmukkaramppi liittymän 

luoteisneljänneksessä. Eteläpuolella 

suorat rampit. Kantatie 

kulkee Oitintien ali. 

Sujuvuus v.2030 hyvä. 




0,013 kpl/v (-50 %). 

Kevytliikenteellä eritasoyhteys 

sillalla. 

Kevytliikenteellä vähemmän 

suojateitä ramppien yli kuin 

vaihtoehdoilla 2a ja 2b. 

Mahdollistaa maankäytön 

leviämisen kantatien pohjoispuolelle. 

Vie tilaa maankäytöltä nykyisen 

Oitin liittymän läheisyydestä. 


Oitin liittymän läheisyydestä 

Eritasoliittymäalue näkyy avonaisessa 

maisemassa. 

Eritasoliittymä hallitsee lähellä 

olevan asutuksen maisemaa. 

Korostaa porttikohtaa. 

Meluvaikutukset kasvavat, 

mutta rampit suojaavat osalla 

matkaa. 

Oitin liittymä eritasoliittymä 

suorilla rampeilla nykyisellä 

paikallaan. Kantatie kulkee 

Oitintien yli. 





0,013 kpl/v (-50 %). 


sillalla. 

Yhteys kantatien pohjoispuoliselle 

joukkoliikennepysäkille 

vaihtoehtoja 1, 3a ja 3b lyhyempiä. 





Liikennealueet vievät eritasoliittymävaihtoehdoista 

vähiten 

tilaa yhdessä ve 2b kanssa. 

Eritasoliittymä vaihtoehtoja 1, 

3a ja 3b paremmin sovitettavissa 

maastoon. 

Eritasoliittymäalue hallitsee 

maisemaa. 


Meluvaikutukset kasvavat. 


suorilla rampeilla nykyisellä 

paikallaan. Kantatie kulkee 

Oitintien ali. 





0,013 kpl/v (-50 %). 


sillalla. 

Yhteys kantatien pohjoispuoliselle 

joukkoliikennepysäkille 

vaihtoehtoja 1, 3a ja 3b lyhyempi. 





Liikennealueet vievät eritasoliittymävaihtoehdoista 

vähiten 

tilaa yhdessä ve 2b kanssa. 

Eritasoliittymävaihtoehtoja 1, 

3a ja 3b paremmin sovitettavissa 

maastoon, mutta näkyy 

maisemassa enemmän kuin 

vaihtoehto 2a. 

Eritasoliittymäalue hallitsee 

maisemaa. 




matkaa. 


noin 200 metriä nykyisestä 

sijainnista itään. Pohjoispuolen 

silmukkaramppi liittymän 

luoteisneljänneksessä. Eteläpuolella 

suorat rampit. Kantatie 

kulkee Oitintien ali. 





0,013 kpl/v (-50 %). 


sillalla. 

Yhteys Oitista Ansiontielle vaihtoehtoja 

1, 2a ja 2b pidempi. 








Mahdollistaa suuren tontin 

nykyisen Oitintien kohdalle, 

maankäytön kehitys tien ja 

asutuksen väliin. 

Aluevaraus vaikein toteuttaa. 

Eritasoliittymä avoimeen tilaan. 

Hallitsee vaihtoehdoista eniten 

maisemaa. 

Asutuksen ja eritasoliittymän 

etäisyys vaihtoehtoja 1 ja 2 

suurempi. 




matkaa. 

- 1,2 M€ 5,4 M€ 2,7 M€ 2,5 M€ 3,4 M€ 3,5 M€ 


noin 200 metriä nykyisestä 

sijainnista itään. Pohjoispuolen 

silmukkaramppi liittymän koillisneljänneksessä. 

Eteläpuolella 

suorat rampit. Kantatie kulkee 

Oitintien ali. 





0,013 kpl/v (-50 %). 


sillalla. 

Yhteys Oitista Ansiontielle vaihtoehtoja 

1, 2a ja 2b pidempi. 





leviämisen kantatien pohjoispuolelle 



Mahdollistaa suuren tontin 

nykyisen Oitintien kohdalle, 

maankäytön kehitys tien ja 

asutuksen väliin. 

Aluevaraus vaikein toteuttaa. 

Eritasoliittymä avoimeen tilaan. 

Hallitsee vaihtoehdoista eniten 

maisemaa. 

Asutuksen ja eritasoliittymän 

etäisyys vaihtoehtoja 1 ja 2 

suurempi. 




matkaa.



25 

2.1.5 Kevytliikenteen yhteydet välillä Oitin liittymä – Mommilan 

liittymä 

Oitin kohdalla kevytliikenteen yhteyksiä kantatien yli parannetaan eritasoyhteyksien 

avulla. Oitin liittymässä kevytliikenteelle rakennetaan tasoliittymävaihtoehdossa 

(ve 0+) alikulku liittymän itäpuolelle ja eritasoliittymävaihtoehdoissa 

(ve 1, 2a, 2b, 3a, 3b) kevytliikenne kulkee eritasossa eritasoliittymän 

kautta. 

Kevytliikenteen alikulkuyhteydelle Oitin keskustasta uimarannan ja suunnitellun 

golf- ja vapaa-ajan keskuksen suuntaan tutkittiin kahta vaihtoehtoista 

sijaintia (kuva 36) rautatien alituksen jatkeeksi. Suora radanalituksen jatke 

kantatien ali valittiin, koska reitti on lyhyempi golfkeskuksen ja Lahden 

suuntaan. 

Suunnittelutyön yhteydessä ei ole tehty varsinaisia pohjatutkimuksia, joten 

epävarmuutena on alueen savikerroksen laajuus ja laatu sekä alueelta havaitun 

paineellisen pohjaveden esiintymislaajuus. 

Erityisiä luontoarvoja ei suunnittelualueella ole tiedossa, mutta varsinaista 

luontoselvitystä ei ole tässä vaiheessa laadittu. 

Argeologista inventointia ei työssä ole tehty, joten epävarmuustekijänä on 

sen mahdollisesti tuoma lisätieto. 

Melutarkasteluja ei ole tehty suunnittelutyön aikana. 

Kustannusarvioissa ei ole huomioitu alueen johtojen ja laitteiden siirto- eikä 

suojaustoimenpiteitä. Alueen pohjaolosuhteiden epävarmuudella on merkittävä 

kustannusvaikutus. 

54 

Oitin kohdalla kantatien suuntaisen kevytliikenteen verkkoa kehitetään ensisijaisesti 

rinnakkaistiejärjestelyjen avulla. Välittömästi kantatien eteläpuolelle 

esitetty kevytliikenteen yhteys tulee ajankohtaiseksi Nahkurinpuiston 

maankäytön kehittyessä. 

2.2 Johtopäätökset ja valinta 

Ohituskaistojen sijoittumisvaihtoehdoista valittiin aluevaraussuunnittelua 

varten vaihtoehto 1, joka toteuttaa kantatielle asetetut tienpitäjän vaatimukset 

ohituskaistan tavoitepituutta lukuun ottamatta, ja aiheuttaa vähemmän 

haittaa kantatien varren toiminnoille kuin muut vaihtoehdot. Jatkossa 

voidaan tarkastella myös vaihtoehtoa 4, jossa ohituskaistan kohdalla rinnakkaisyhteydet 

voidaan järjestää olemassa olevien yhteyksien kautta ja 

rakentamiskustannukset jäävät sen vuoksi jonkin verran pienemmiksi. 

Puujaan alikulkuvaihtoehdoista valittiin tavoitetilanteessa esitettäväksi vaihtoehto 

1. Sen etuina vaihtoehtoon 2 nähden ovat maaston ominaisuuksista 

johtuvat, selvästi vaihtoehtoa 2 pienemmät kustannusvaikutukset. 

54 

Koulu 

Oitin liittymässä ratkaisuehdotukseksi esitettiin vaihtoehtoa 2b. Valintaperusteita 

olivat erityisesti pieni tilanvaraustarve sekä maankäytön kehittämismahdollisuudet 

vaiheittain. Lisäksi vaihtoehdossa meluhaitat ovat vähäisempiä 

sekä maisemalliset vaikutukset pienempiä kuin vaihtoehdoissa 

1, 3a ja 3b. 

1471 

Koulu 

2.2.1 Epävarmuudet 

Liikenne-ennusteen epävarmuutena on erityisesti Nahkurinpuiston maankäytön 

toteutuminen. Tarkasteluissa käytetty liikenne-ennusteen kasvuprosentti 

on huomattavasti yleistä liikenne-ennustetta suurempi. 

Epävarmuustekijänä voidaan pitää myös Fingridin Hausjärven Hikiän ja 

Forssan sähköaseman välisen 400+110 kV voimajohtohankkeen reittivaihtoehdoista 

tehtävää päätöstä. 

Kevytliikenteen väylä 

Kevytliikenteen yhteystarve 

Vaihtoehtoinen kevytliikenteen 

yhteystarve 

Kuva 36. 

Kevytliikenteen yhteydet ja yhteystarpeet Oitin kohdalla.


ALUEVARAUSSUUNNITELMA 

3 ALUEVARAUSSUUNNITELMA 

Aluevaraussuunnitelman yleiskartta on esitetty liitteessä 1. Tavoitetilanteen 

(tilavarausvaihe) suunnitelmakartat ovat raportin liitteessä 2 sekä pituusleikkaukset 

liitteessä 3. 

3.1 Liikenteelliset ratkaisut tavoitetilanteessa 

3.1.1 Ajoneuvoliikenne 

Kantatietä 54 kehitetään nykyisellä paikallaan. Kantatien mitoitusnopeutena 

on tavoitetilanteessa 100 km/h. Kantatien poikkileikkaus säilyy kaksikaistaisilla 

osuuksilla nykyisen kaltaisena. Tilavarausvaiheen keskikaiteellisen 

ohituskaistan (itäisen kehätien ja Karhinraitin välillä) poikkileikkauksen 

periaatekuva on esitetty kuvassa 37. 

Katujen ja yksityisteiden mitoitusnopeus on 50 km/h ja poikkileikkaus 4,0- 

6,5 metriä. 

Kuva 37. 

Keskikaiteellisen 2+1-ohituskaistaosuuden poikkileikkauksen periaatekuva 

(Tiehallinto 2003). 

Tavoitetilanteessa (pitkällä aikavälillä) kantatietä parannetaan seuraavilla 

toimenpiteillä: 

• itäisen kehätien liittymään rakennetaan eritasoliittymä 

• ohituskaista rakennetaan itäisen kehätien ja Karhintien välille, tähän 

liittyvät yksityistieliittymien katkaisut sekä tarvittavien rinnakkaistieyhteyksien 

rakentaminen ja parantaminen, keskikaide ja riista-aita 

• Karkausmäentien soranottoalueen yksityistieliittymä katkaistaan ja 

uusi liittymä rakennetaan Karhinraitin itäpuolelle 

• mt 290 porrastetut liittymät parannetaan 

• Puujaan liittymä (mt 2892/mt 13826) porrastetaan ja rakennetaan 

kevyen liikenteen alikulku 

• Oikotien liittymä porrastetaan 

• Oitin liittymään rakennetaan eritasoliittymä, jossa on suorat rampit. 

Kantatie kulkee Oitintien ali. 

• kevytliikenteelle rakennetaan alikulku radan alituksen jatkeeksi 

uimarannan suuntaan 

• Torholantien liittymägeometriaa parannetaan 

• liittymiä kehitetään mm. väistötilojen avulla 

• yksityistieliittymiä vähennetään ja rinnakkaisyhteyksien avulla yksityistiet 

kootaan turvallisiin liittymäkohtiin. 

Vaiheittain kehittämistä on kuvattu kappaleessa 3.5. 

Kuva 38. 

Tavoitetilanne välillä Ekokemin liittymä – Oitin liittymä.

X 



27 

3.1.2 Kevytliikenne 

Kantatien suunnassa kevytliikenne kulkee pääosin rinnakkaisteitä pitkin. 

Tavoitetilanteessa itäisen kehätien eritasoliittymän yhteyteen rakennetaan 

pohjois-etelä -suunnassa kevytliikenteen väylä sekä yhteydet kaukoliikenteen 

pysäkeille. Puujaan liittymään rakennetaan kevyen liikenteen alikulku 

kantatien alitse sekä yhteydet pysäkeille. Oitin taajaman kohdalla Nahkurinpuiston 

maankäytön toteutuessa suositellaan toteutettavan kantatien 

viereen kevytliikenteen väylä. 

Tavoitetilanteessa Oitin kohdalle rakennetaan kaksi kevytliikenteen eritasoyhteyttä 

kantatien yli: Oitin eritasoliittymään sekä uimarannalle rautatien 

alituksen jatkeeksi. 

3.1.3 Joukkoliikenne 

Joukkoliikenteen järjestelyt säilyvät nykytasolla. Parannettavien kohteiden 

kohdalla pysäkeille etsitään korvaava sijainti. Tavoitetilanteessa kantatien 

54 ja itäisen kehätien eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä nykyisiä 

pysäkkejä siirretään lähemmäksi itäistä kehätietä ja rakennetaan yhteydet 

kevytliikenteen väylälle. Ohituskaistaosuudella sijaitsevat pysäkit poistetaan. 

Oitin liittymän kohdalla tavoitetilanteessa pysäkit kytketään kevytliikenteen 

eritasoyhteyksiin. 

3.1.4 Pohjanvahvistustoimenpiteet 

Riihimäen itäisen kehätien eritasoliittymän ja ohituskaistan sekä Karhinraitin 

ja soranottoalueen uuden liittymän kohdalle tielle rakennetaan pohjavesisuojaus. 

Oitin kohdalla suunnittelualue sijoittuu osittain pehmeikölle, joten korkeiden 

maapenkereiden perustamisessa on varauduttava pengerpaalutukseen tai 

syvästabilointiin ja matalien maapenkereiden perustamisessa esikuormitukseen. 

Siltojen ja muiden painumattomaksi suunniteltavien rakenteiden 

perustamisessa on varauduttava paalutukseen. 

Oitin kohdalla suunnitelma-alueella havaittu paineellinen pohjavesi on huomioitava 

siltojen ja muiden maaleikkausten yhteydessä. 

X 

X 

3.1.5 Sillat 

Suunnitelmaan sisältyy neljä uutta siltaa; kaksi alikulkukäytävä ja kaksi risteyssiltaa. 

Itäisen kehätien eritasoliittymän risteyssillan alikulkukorkeus on 

suunnitelmassa 4,8 m ja Puujaan kevyen liikenteen alikulun korkeus 3,2 m. 

Oitin alikulkukäytävän alikulkukorkeus on 3,2 m ja risteyssillan 4,6 m. 

X 

X 

X 

3.1.6 Erikoiskuljetukset 

Suunnittelualue ei kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon 

(SEKV). 

X 

3.1.7 Valaistus 

Kantatielle 54 rakennetaan itäisen kehätien eritasoliittymästä itään päin 

2000 m:n matkalle uusi valaistus sekä Oitin liittymään noin 1 000 m:n matkalle 

uusi tievalaistus ja Oitintielle noin 500 m:n matkalle uusi valaistus. 

X 

X 

X 

X 

X 

X 

3.1.8 Laitteiden siirto 

Laadituissa kustannusarvioissa ei ole huomioitu alueen johtojen- ja laitteiden 

(sähkö- ja telekaapelit sekä kunnallistekniikka) siirto ja suojaustoimenpiteitä. 

Ne tulee selvittää tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Alueella 

on Elisan, Fortumin, TeliaSoneran ja TDC:n kaapeleita. 

X 

Tie- ja katujärjestelyt 

Eritasoliittymä 

Kevyen liikenteen väylä 

Liittymän katkaisu 

Alikulku 

3.2 Tieympäristön käsittely 

Itäisen kehätien eritasoliittymän ja Puujaan kevytliikenteen alikulun rakentamisen 

yhteydessä joudutaan jonkun verran leikkaamaan kallioalueita, 

mutta rakentamisessa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon nykyisiä 

maisemallisia arvoja. Etenkin avoimilla peltoaluejaksoilla tulee kiinnittää 

erityistä huomiota tien ja rinnakkaisteiden korkeusasemaan suhteessa 

ympäröivään maisemaan. Myös Karhin soranottoalueen mahdollinen maisemointitarve 

tulee jatkosuunnittelussa huomioida. 

Kuva 39. 

Tavoitetilanne välillä Oitin liittymä – Mommilan liittymä.



Oitin eritasoliittymään muodostetaan porttikohta Oitin taajamaan ympäristörakentamisen 

toimenpitein. Näkymät Puujoelle ja golfkentälle säilytetään 

avoimina. Muilla osuuksilla tieympäristössä suositaan pääasiassa runkopuita 

ja nurmetuksia selkeinä kokonaisuuksina joilla liitetään tie luontevasti 

ympäröivään maisemaan. Ympäristörakentamisen toimenpitein edistetään 

eri liikennemuotojen jäsentymistä toisistaan ja lisätään tieympäristön viihtyisyyttä 

sekä turvallisuutta. 

3.3 Vaikutukset 

Tavoitetilanteessa ohituskaista sekä sen yhteydessä rakennettava keskikaide 

sekä riista-aita parantavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta 

osuudella, jolla ohitusmahdollisuudet nykytilanteessa ovat huonot ja jossa 

on tapahtunut paljon eläinonnettomuuksia. 

Itäisen kehätien eritasoliittymä tulee näkymään maisemassa, koska liittymän 

rakentamisen yhteydessä joudutaan leikkaamaan kalliota. 

Oitin eritasoliittymän toteuttaminen parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. 

Eritasoliittymä tulee näkymään maisemassa, mutta 

sijoittuu peltoalueiden ja metsäisemmän alueen rajakohtaan ja muodostaa 

porttiaiheen Oitin taajamaan. 

Yksityistieliittymien vähentäminen pidentää paikallisen liikenteen matkapituuksia 

ja matka-aikoja, mutta parantaa kantatien liikenteen sujuvuutta ja 

liikenneturvallisuutta. 

Kevytliikenteen yhteydet paranevat yksityistiejärjestelyjen avulla sekä itäisen 

kehätien, Puujaan sekä Oitin kohdalla rakennettavien eritasoyhteyksien avulla. 

Joukkoliikenneyhteyksiin toimenpiteillä ei ole merkittävää muutosta. 

Välillä Ekokemin liittymä – Serafiina tavoitetilanteen liikennejärjestelyt vähentävät 

0,252 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa (-20 %) ja 

0,030 liikennekuolemaa vuodessa (-17 %) nykytilanteen liikennemäärillä. 

Välillä Oitin liittymä – Mommilan liittymä eritasoliittymä ja yksityistiejärjestelyt 

vähentävät 0,185 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa 

(-25 %) ja 0,021 liikennekuolemaa vuodessa (-25 %) nykytilanteen liikennemäärillä. 

3.4 Kustannusarvio 

Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tavoitetilanteessa esitettävien toimenpiteiden 

kustannusarviot (MAKU 136; 2000=100). 

Taulukko 5. 

Tavoitetilanteessa välillä Ekokemin liittymä – Serafi ina esitettävien 

toimenpiteiden kustannusarvio. 

M€ 

Itäisen kehätien eritasoliittymä 3,10 

Ohituskaista 1,30 

Ohituskaistaosuuden rinnakkaisyhteydet 0,91 

Mt 290 liittymien parantaminen 0,36 

Puujaan liittymän parantaminen ja kevyen liikenteen alikulku 0,91 

Oikotien/Vanhan valtatien liittymän parantaminen 0,23 

Yhteensä 6,81 

Taulukko 6. 

Tavoitetilanteessa välillä Serafi ina – Mommilan liittymä esitettävien 

toimenpiteiden kustannusarvio. 

M€ 

Kt 54 Hausjärven liittymän kohdalla 1,22 

Kt 54 muut toimenpiteet 0,43 

Mt1471 (Oitintie), J5 kevytliikenteen väylä 0,43 

S1 Hausjärven risteyssilta 0,44 

Kisällitie / Torholantie 0,75 

Yksityistiet 1,36 

Kevytliikenteen väylät 0,69 

S2 alikulkukäytävä 0,31 

Yhteensä (sis. yleiskust.) 5,62 

3.5 Kehittämispolku 

3.5.1 Itäisen kehätien liittymä 

Ekokemin ja itäisen kehätien liittymän alueella kehittämisen pääpaino on 

maankäytön tarpeiden huomioon ottamisessa. Kehittämisen vaiheistus on 

seuraava: 

Vaihe 0 

Vaihe 1 

Vaihe 2 

nykytilanne 

maankäytön tarpeiden mukaan (uusien maankäyttöalueiden 

käyttöönotto) itäisen kehätien tasoliittymä kantatien eteläpuolelle 

ja nykyisen Ekokemin liittymän katkaisu, liittymän kanavointi 

tilavarausvaihe: eritasoliittymä, kun maankäyttö laajenee kantatien 

pohjoispuolelle, Marjamäentien liittymän katkaisu 

Vaiheen 1 suunnitelmakartta on esitetty kuvassa 40. 

3.5.2 Ekokem – mt 290 

Ekokemin liittymän ja mt 290 liittymien välillä kehittämisen pääpaino on 

kantatien palvelutason parantamisessa. Ensimmäisessä vaiheessa kantatien 

nykyisten liittymien liikenneturvallisuutta parannetaan tasoliittyminä. 

Aluevaraussuunnitelmassa esitetään suunnittelujaksolle pitkän tähtäimen 

tilavarausvaiheessa 1,4 km pituista ohituskaistaa itään päin. Ohituskaistan 

kohdalla tiellä on ajosuunnat erottava keskikaide ja riista-aita. 

Tilavarausvaiheessa kantatien pohjoispuolelle rakennettavan rinnakkaisväylän 

yhteydessä katkaistaan ohituskaistaosuudella olevat yksityistieliittymät 

ja rakennetaan soranottoalueen uusi liittymä Karhinraitin liittymän 

itäpuolelle. 

Kehittämisvaiheet ovat seuraavat: 

Vaihe 0 

Vaihe 1 

Vaihe 2 

nykytilanne 

Karkausmäentien ja Karhinraitin liittymien kevyt parantaminen 

(väistötila) 

tilavarausvaihe: ohituskaistan rakentaminen, soranottoalueen 

uusi liittymä, mt 290 liittymien parantaminen tasoliittyminä, 

rinnakkaistiejärjestelyt , pohjavesisuojaukset 

Vaiheen 1 suunnitelmakartta on esitetty kuvassa 41. 

3.5.3 Mt 290 – mt 2892/mt 13826 

Mt 290 liittymien ja mt 2892/mt 13826 liittymien (Puujaan liittymä) välillä 

kehittämisen pääpainona on kantatien palvelutason ylläpitäminen nykytilanteen 

pohjalta pienin liikenneturvallisuustoimenpitein. Kehittämisvaiheita 

ovat: 

Vaihe 0 

Vaihe 1 

3.5.4 Oikotien liittymä 

nykytilanne 

tilavarausvaihe: nykyisen mt 2892 liittymän porrastaminen ja 

kevyen liikenteen alikulku, pysäkkijärjestelyt ja liittymän parantamiseen 

liittyvät yksityistiejärjestelyt 

Puujaan ja Serafi inan liittymän välillä kehittämisen pääpainona on kantatien 

palvelutason ylläpitäminen nykytilanteen pohjalta pienin liikenneturvallisuustoimenpitein. 

Kehittämisvaiheina ovat: 

Vaihe 0 

Vaihe 1 

nykytilanne 

tilavarausvaihe: nykyisen Oikotien liittymän parantaminen 

tasoliittymänä porrastamalla sekä yksityistie- ja rinnakkaistiejärjestelyt



29 

3.5.5 Oitin liittymä 

Vaihe 1 

Oitintien (mt 1471) liittymän pääpainona on liikenneturvallisuuden parantaminen. 

Kehittämisvaiheina ovat: 

Liittymän kanavointi 

Vaihe 0 

Vaihe 1 

Vaihe 2 

Vaihe 3 

nykytilanne 

liittymän parantaminen tasoliittymänä (ve 0+) selkeyttämällä 

liikennejärjestelyjä yksityistie-, rinnakkaistie- ja kaistajärjestelyiden 

avulla (Kuva 31). 

Kevytliikenteen alikulkukäytävän rakentaminen 

tilavarausvaihe: liittymän parantaminen eritasoliittymäksi sekä 

yksityistie- ja rinnakkaistiejärjestelyt 

Tasoliittymän yhteydessä rakennettava alikulkuyhteys ei ole hyödynnettävissä, 

mikäli liittymä muutetaan myöhemmin eritasoliittymäksi valitun vaihtoehdon 

mukaisesti. 

3.5.6 Rinnakkaistiejärjestelyt 

Kantatien yksityistiejärjestelyt välillä Oitin liittymä – Torholantien liittymä 

voidaan toteuttaa vaiheittain seuraavasti: 

• Ansiontie ja uimarannalle johtava yksityistie Oitin liittymän parantamisen 

yhteydessä 

• Kisällitien jatkaminen Oitintieltä Torholantielle radan pohjoispuolella 

Nahkurinpuiston maankäytön toteutuessa 

3.5.7 Kevytliikenteen yhteydet 

Kuva 40. Itäisen kehätien tasoliittymä kantatien eteläpuolelle ja nykyisen Ekokemin liittymän katkaisu, vaihe 1. 

Kevytliikenteen yhteydet toteutetaan ensisijaisesti maankäytön toteutumisen 

yhteydessä. Alikulun rakentaminen Oitin tasoliittymän yhteyteen (ve 

0+) johtaa hukkainvestointiin, mikäli liittymä muutetaan eritasoliittymäksi. 

3.6 Jatkotoimenpiteet 

Vaihe 1 

Hausjärven kunta asettaa aluevaraussuunnitelman nähtäville. Lausuntojen 

perusteella Tiehallinto päättää suunnitelmien edistämisestä. Jatkossa 

tarkastelualueelta tullaan laatimaan osajaksoittain tiesuunnitelmia, jotka 

laaditaan maantielain mukaisesti osallistumis- ja kuulemismenettelyineen. 

Yksityistiejärjestelyt täsmentyvät seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Ensimmäisessä 

vaiheessa toteutettavaksi saattavat tulla Karhinraitin ja Karkausmäentien 

liittymien väistötilat sekä Oitin liittymän parantaminen tasoliittymänä. 

Kuva 41. Karkausmäentien ja Karhinraitin liittymät, vaihe 1.


LÄHTEET 

4 LÄHTEET 

Ekokem-Palvelu 2008. Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus, 

Kuuloja. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 2.12.2008. 

Ekokem Oy Ab 2009. Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten 

arviointiselostus. 3.7.2009. 

Fingrid 2008. Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400+110 kV voimajohtohankkeessa. 

Arviointiselostus. 30.10.2008. 

Hausjärvi 2008. Kaavoituskatsaus 2008. 

Hausjärvi 2009. Kaavoituskatsaus 2009. 

Hyvinkään-Riihimäen seudun kehityskuvatyöryhmä ja Hämeen liitto. 2009. Hyvinkään 

– Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040. Hausjärvi 

Hyvinkää Loppi Riihimäki Tervakoski. 2.6.2009. 

Ramboll 2008. Kuulojan teollisuusalueen osa korttelista 2302 sekä lähivirkistysalueen 

asemakaavan muutos. Liikenneselvitys. 

Ramboll 2009. Puujoen Puutarhakylän ranta-asemakaavan pohjavesiselvitys. 

9.4.2009. 

Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Tiehallinto. 2007. Riihimäen kehätien liikenneselvitys. 

Suomen ympäristökeskus 2009. Suomen ympäristökeskuksen Oiva-palvelu. 

Tiehallinto 2001. Kuulojan teollisuusalueen liikennesuunnitelma. 

Tiehallinto 2003. Hyvinkään-Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. 

Tiehallinto 2003. Ohituskaistojen suunnittelu. Suunnitteluvaiheen ohjaus. 

Tiehallinto 2007. Hämeen tiepiirin liikennemääräkartta. 

Tiehallinto 2009. Kt 54 liittymäselvitys Tammela-Hollola. 

Tielaitos 1995. Itäinen radanvarsitie Hyvinkää-Riihimäki. 

Tielaitos 1999. Kantatien 54 tarveselvitys välillä Tammela-Hollola. 

Tielaitos 2000. Kantatien 54 liikenneturvallisuuden parantaminen välillä Punkan 

liittymä – Oitin liittymä.


LIITTEET 

31 

5 LIITTEET 

Liite 1 Yleiskartta 

Liite 2 Suunnitelmakartat 

Liite 3 Pituusleikkaukset 

Liite 4 Ympäristön käsittelyn periaatteet 

Liite 5 Kaavamuutoskartat

suunnitelmaraportti - RiihimÃ¤ki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?