kuntotestaajan_kasikirja_2011
kuntotestaajan_kasikirja_2011
kuntotestaajan_kasikirja_2011
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Määritteet<br />
Liite 1<br />
Toimintakyky<br />
Toimintakyky on kokonaisuus, joka koostuu fyysisistä,<br />
psyykkisistä, sosiaalisista ja eettisistä osatekijöistä.<br />
Toimintakyvyn käsitteellä kuvataan sekä yksilön että<br />
joukon kokonaisvaltaista valmiutta selviytyä kaikista<br />
tehtävistä ja olosuhteista. Toimintakyvyn vajavuudet<br />
lisääntyvät iän myötä. Toimintakykyisyys on elämänlaadun<br />
ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Siihen vaikuttavat<br />
muun muassa perimä, terveys, elämäntavat, yhteiskunnalliset<br />
olot, ympäristö ja työ.<br />
Työkyky<br />
Työkyky perustuu toimintakykyyn, jolla selviydytään<br />
työn ruumiillisista, henkisistä, sosiaalisista ja eettisistä<br />
vaatimuksista yli- tai alikuormittumatta tai ylen määrin<br />
väsymättä. Työkyky voidaan siten jakaa psyykkiseen,<br />
fyysiseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen. Psyykkinen ja<br />
fyysinen työkyky liittyvät kiinteästi toisiinsa. Työkyky kytketään<br />
yleisesti ammattitaitoon, ammatillisiin käytäntöihin<br />
ja siten työkyvyttömyyden määrittelykriteereihin.<br />
Psyykkinen työkyky perustuu työn psyykkisiin vaatimuksiin,<br />
työntekijän henkisiin voimavaroihin ja persoonallisuuteen<br />
sekä terveyteen. Sosiaalinen työkyky käsittää<br />
ihmissuhdetaitoja ja ominaisuuksia, joilla osallistutaan<br />
yhteisten asioiden hoitoon työpaikalla, ymmärretään<br />
muiden ihmisten mielipiteitä sekä pystytään ilmaisemaan<br />
omia näkemyksiään ja esiintymään julkisesti.<br />
Fyysinen työkyky<br />
Fyysistä työkykyä ja fyysistä kuntoa voidaan fysiologisin<br />
perustein pitää samoina käsitteinä. Fyysinen työkyky<br />
voidaan määritellä myös laajemmin työn fyysisten vaatimusten<br />
ja työntekijän fyysisten voimavarojen sekä terveydentilan<br />
perusteella.<br />
Fyysinen työkyky koostuu seuraavista osa-alueista:<br />
--<br />
hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta<br />
--<br />
tuki- ja liikuntaelinten toiminta, esimerkiksi lihasten<br />
voima, kestävyys ja nopeus sekä<br />
--<br />
hermoston toiminta, josta riippuvat muun muassa<br />
liikesujuvuus, ketteryys ja tasapaino.<br />
Fyysinen toimintakyky (=fyysinen suorituskyky)<br />
ja fyysinen kunto<br />
Yksilön fyysinen toimintakyky on muun muassa kykyä<br />
tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Fyysinen<br />
kunto muodostaa yhdessä motoristen taitojen kanssa<br />
fyysisen toimintakyvyn, joka on kiinteässä yhteydessä<br />
psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. Fyysinen<br />
kunto koostuukin fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueista,<br />
joita ovat esimerkiksi kestävyys, voima ja nopeus.<br />
Ulkomaisessa kirjallisuudessa fyysistä toimintakykyä<br />
kuvataan termillä ”fyysinen suorituskyky” (physical<br />
performance, fysisk prestationsförmåga, physisch leistungsfähigkeit).<br />
Kestävyydellä ymmärretään kykyä vastustaa väsymystä,<br />
joka riippuu työtätekevien lihasten energiansaannista<br />
ja energian riittävyydestä. Kestävyys jaetaan<br />
energia-aineenvaihdunnan perusteella aerobiseen ja<br />
anaerobiseen kestävyyteen. Voima on perusominaisuus,<br />
sitä tarvitaan muodossa tai toisessa kaikessa työssä ja<br />
eri tehtävissä taistelukentällä. Lihasten tahdonalainen<br />
supistumiskäsky ja sen seurauksena tapahtuva voimantuotto<br />
alkaa aivoista saapuen hermoratoja pitkin<br />
selkäytimeen, josta sähköinen käsky siirtyy motorisia<br />
liikehermoja pitkin lihakseen. Voima voidaan jakaa supistumistapojen<br />
mukaan isometriseen ja dynaamiseen<br />
voimantuottoon. Energiatuoton vaatimusten perusteella<br />
voima jaetaan yleisesti maksimi-, nopeus- ja kestovoimaan.<br />
Nopeus on hermolihasjärjestelmän osalta<br />
paljolti periytyvä ominaisuus, johon voidaan vaikuttaa<br />
voimaominaisuuksia kehittämällä. Nopeus jaetaan yleisesti<br />
perus-, reaktio- ja räjähtävään nopeuteen, liikenopeuteen<br />
sekä nopeustaitavuuteen.<br />
Kenttäkelpoisuus<br />
Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja<br />
ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän<br />
oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden<br />
ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan<br />
suorituskykyyn vaikuttava ominaisuus, joka ilmenee<br />
sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena<br />
ja voitontahtona. Sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus<br />
määräytyy vuosittain suoritettavien kenttäkelpoisuustestien,<br />
saavutetun kuntoindeksin sekä lääkärin arvioiman<br />
terveydentilan perusteella.<br />
27
Change language