Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
01.12.2014 • Views
Share Embed Flag

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
riihimaki.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Riihimäki<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

K A U P U N G I N<br />

TIEDOTUSLEHTI<br />

1 / 2010<br />

KUVAT: RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA<br />

<strong>Kaupungiksi</strong> <strong>tuloa</strong> <strong>juhlittiin</strong> <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong> <strong>ilotulituksella</strong>, nyt juhlitaan koko vuoden.

2<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Vireä<br />

<strong>50</strong>-vuotias<br />

Tämänkertainen Riihimäen kaupungin tiedotuslehti<br />

kertoo varsin monipuolisesti juuri <strong>50</strong><br />

<strong>vuotta</strong> täyttäneen kaupungin asioista. Samalla<br />

se kertoo omalta osaltaan <strong>50</strong> vuoden aikana<br />

tapahtuneesta kotikaupunkimme kehityksestä.<br />

Leimallista Riihimäelle on ollut viime vuosina<br />

vahva myönteinen kehitys, joka perustuu suurelta<br />

osin kaupunkimme keskeiseen maantieteelliseen<br />

ja liikenteelliseen sijaintiin. On suuri etu sijaita<br />

Helsingin metropolialueella ja samalla Helsinki-Tampere-kehitysväylällä.<br />

Se on lähtökohta,<br />

jonka varaan on helppo rakentaa tulevaisuutta. Viime<br />

vuosien vahva väestönkasvu osaltaan kertoo<br />

tilanteesta.<br />

Riihimäen kehitys on osin perustunut systemaattiseen<br />

kehittämistyöhön, jossa elinkeinopolitiikalla on<br />

ollut keskeinen rooli. Erityisesti kaupallisia palveluita<br />

on kyetty kehittämään voimakkaasti niin moottoritien<br />

varrella kuin myös keskusta-alueella aseman<br />

seudulla.<br />

Aseman seutu on myös jatkossa keskeinen kehittämiskohde<br />

mitä erilaisimpien hankkeiden osalta.<br />

Selvää on, että Riihimäestä on muodostumassa<br />

Pohjois-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueen yksi<br />

kaupallisten ja muiden palveluiden sekä toimintojen<br />

vetovoimainen keskuspaikka.<br />

Kaupungin tavoitteena on kehitystyön avulla vahvistaa<br />

tulopohjaa, jotta voimme tehokkaasti hoitaa<br />

Riihimäen kaupungin perustehtävää. Perustehtävämme<br />

on taata asukkaille laadukkaat, kustannustehokkaat<br />

ja joustavat peruspalvelut.<br />

Samalla pyritään myös tarjoamaan asukkaille viihtyvyyteen<br />

liittyvät oheispalvelut. Tämä on tehtävä,<br />

joka on varsin haasteellinen vallitsevassa tiukassa<br />

taloustilanteessa.<br />

Yhdessä toimien kuitenkin selviämme haasteista,<br />

ja Riihimäen tulevaisuus tulee olemaan myönteinen.<br />

SEPPO KESKIRUOKANEN<br />

kaupunginjohtaja<br />

Riihimäkeläisiä kokoontuneena juhlimaan uutta kaupunkia 1.1.1960<br />

nykyisen lasinpuhaltajapatsaan edustalla.<br />

Juhlavuosi alkoi<br />

Tapahtumakeskittymä<br />

Riihimäki-viikolla syyskuussa<br />

S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ<br />

Riihimäestä tuli kaupunki<br />

<strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong><br />

1.1.1960.<br />

Nyt alkanutta juhla<strong>vuotta</strong> vietetään<br />

teemalla ”Arjesta juhla”,<br />

ja juhlinta rakentuu lähinnä Riihimäen<br />

perinteisten tapahtumien<br />

ympärille. Päätapahtumaajankohta<br />

on Riihimäki-viikko<br />

syyskuussa.<br />

Tässä kaupungin tiedotuslehden<br />

juhlavuoden ensimmäisessä<br />

numerossa on sivuilla 14-<br />

15 koottuna juhlavuoden tärkeimpiä<br />

tapahtumia.<br />

Elokuussa ilmestyvässä toisessa<br />

numerossa on tarkempaa<br />

tietoa Riihimäki-viikon<br />

ja -päivän sekä loppuvuoden<br />

tapahtumista.<br />

Riemuisaa juhla<strong>vuotta</strong><br />

kaikille riihimäkeläisille!<br />

Tehdään arjesta juhla!<br />

Pääkirjoitus 2<br />

Glansin tyttövauva oli maankuulu 3<br />

Riihimäen kaupungin internet-sivut uudistettiin 3<br />

Juhlapuisto Atomi-kortteliin 3<br />

Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä 4<br />

Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus 4<br />

Riihikoti laajeni ja uudistui 5<br />

Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun 5<br />

Puhdas vesi on tärkeä vara 6<br />

Riihimäen Vesi ei innostu yhdistämisestä 6<br />

Riihimäen Veden historiikki ilmestyy toukokuussa 6<br />

Vesihuoltosaneerauksia pohjoisella alueella 7<br />

Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui 7<br />

Haapahuhdan vesilaitos saneerataan 8<br />

Vesimaksuista 8<br />

Hirvenojan vedenottamon maaperää tutkittu 9<br />

Avoimessa päiväkodissa leikitään yhdessä 10<br />

Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle 11<br />

Tonttitarjontaa riittää 11<br />

Ekokaari jakaa ympäristötietoa 11<br />

Kaupunginmuseo: Riihimäen <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> valokuvissa 12<br />

Suomen lasimuseo juhlii suomalaista lasia 12<br />

Kesäkonserteista elämänvoimaa 12<br />

Riihimäen Taidemuseossa kokoelmanäyttely 13<br />

Eräkansa kohtaa Riihimäellä jälleen ensi kesänä 13<br />

Lapset esiintyvät lapsille 13<br />

Riihimäki Rock juhlamielellä 13<br />

Tapahtumakalenteri 14<br />

Näyttelyt 15<br />

Kirjasto tekee arjesta juhlaa 16<br />

Kierrätystä jo 20 <strong>vuotta</strong> Riihimäellä 16<br />

Siisti Riksu haastaa siisteyteen 16<br />

RIIHIMÄEN<br />

KAUPUNGIN<br />

TIEDOTUSLEHTI<br />

1 / 2010<br />

Kotikunnan viesti riihimäkeläisille.<br />

Jaetaan joka kotiin, jonka ovella ei<br />

ole mainosjakelujen kieltoa.<br />

Lehteä on saatavissa myös<br />

kaupungin Tietotuvasta, Kalevankatu<br />

1, ja kaupunginkirjastosta.<br />

Päätoimittaja:<br />

Tuula Panula,<br />

Riihimäen kaupungin<br />

viestintä<br />

p. (019) 758 4016<br />

Muu toimituskunta:<br />

Sirpa Aulio,<br />

Riihimäen Vesi<br />

Eija Heinonen,<br />

Riihimäen kulttuurija<br />

vapaa-aikakeskus<br />

Toimittaja:<br />

Urpu-Kaarina Yli-Laurila<br />

Taitto:<br />

Sirpa Kekkonen<br />

Jakelu 15 000 kpl<br />

Paino:<br />

Lehtiyhtymä Oy 2010<br />

Seuraava tiedotuslehti<br />

ilmestyy elokuussa 2010<br />

TIEDOTUSLEHDEN ARTIKKELEITA<br />

SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS<br />

LÄHDE MAINITAAN<br />

www.riihimaki.fi<br />

KUVAT: RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA<br />

Perustamisjuhlapäivällinen<br />

kaupunginhotellissa 3.1.1960.

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 3<br />

Riihimäen<br />

kaupungin<br />

internet-sivut<br />

uudistettiin<br />

Riihimäen kaupungin uudistetut<br />

internet-sivut julkaistiin<br />

torstaina 17.12. Uudistuksen<br />

myötä sivuston graafista ilmettä<br />

muutettiin hieman ja<br />

sivuston rakennetta järjesteltiin<br />

entistä enemmän käyttäjäystävälliseksi.<br />

Yhtenä uutena ominaisuutena<br />

www.riihimaki.fi -sivustolla<br />

on oikean reunan<br />

valikkolista suosituista ja tärkeistä<br />

linkeistä. Etusivun valikosta<br />

löytyvät linkit esimerkiksi<br />

sähköisiin lomakkeisiin,<br />

tapahtumakalenteriin tai<br />

avoimiin työpaikkoihin.<br />

Toinen sisällöllinen uudistus<br />

sivuilla on perinteisten<br />

kuulutusten ja tiedotteiden<br />

erottaminen<br />

omille sivuilleen. Yleisiä<br />

tiedotteita ja laajemmin kiinnostusta<br />

herättäviä tiedotteita<br />

julkaistaan etusivun Ajankohtaista-otsikon<br />

alla. Lisäksi<br />

eri hallintokunnilla on<br />

omat Ajankohtaista-osiot eri<br />

viiteryhmille kohdennetuille<br />

tiedotteille. Linkki kaupungin<br />

kuulutuksiin löytyy etusivun<br />

oikean reunan linkkivalikosta.<br />

Taustalla vanhan<br />

julkaisujärjestelmän<br />

tekniikan vanhentuminen<br />

Lähtökohtana muutokseen<br />

oli Logica Oy:n ilmoitus aiemmin<br />

käytössä olleen julkaisujärjestelmäversion<br />

teknisen<br />

tuen päättymisestä.<br />

Sivujen siirto- ja uudistusoperaation<br />

teknisestä<br />

osuudesta vastasi RHL-Data<br />

Oy ja sisällöntuotannosta<br />

Riihimäen kaupungin viestintä<br />

ja hallintokunnat ylläpitäjineen.<br />

Vanhan sivuston joitakin<br />

graafisia elementtejä hyödynnettiin.<br />

Uusien graafisen<br />

osuuksien suunnittelusta<br />

ja toteutuksesta vastasivat<br />

Kirsi Heino MainosDraivista<br />

ja webmaster Jouni Lahtinen<br />

RHL-Data Oy:stä. Heino on<br />

myös suunnitellut kaupungin<br />

voimassa olevan graafisen<br />

ohjeiston.<br />

Riihimäen kaupungin viestintä<br />

ottaa mielellään vastaan<br />

palautetta sivuston sisällöstä<br />

ja toimivuudesta. Linkki palautelomakkeeseen<br />

löytyy sivuston<br />

ylälaidassa olevasta<br />

navigaatiopalkista.<br />

TUULA PANULA<br />

Ensimmäisestä syntyperäisestä kaupunkiriihimäkeläisestä tuli vantaalainen<br />

Glansin tyttövauva<br />

oli maankuulu<br />

Juhlapuisto Atomi-kortteliin<br />

”Atomilampi” ympäristöineen<br />

muuttuu Riihimäen<br />

<strong>50</strong>-vuotisjuhlavuoden Juhlapuistoksi.<br />

Mikä ”Atomilampi”? No se<br />

Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan<br />

puistokadun kulmassa<br />

Prisma-keskuksen takana oleva<br />

sadevesien tasausallas.<br />

Juhlapuistohanke lähti liikkeelle<br />

Keskustan valtuustoryhmän<br />

aloitteesta, ja asia on<br />

jo hyväksytty. Alussa Juhlapuistoksi<br />

ehdotettiin Laaksokadun<br />

varren Latupuistoa,<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Tiina Glans-Kippilä selaa ensimmäisestä paljasjalkaisesta kaupunkiriihimäkeläisestä kertovia lehtileikkeitä.<br />

Pöydällä on Riihimäen kaupungin hänelle syntymälahjaksi antama kristallimaljakko.<br />

Uudenvuodenaattona<br />

1959 riihimäkeläisten<br />

Terttu ja Esa Glansin<br />

perheessä jännitettiin syntyisikö<br />

esikoislapsi vanhan vai<br />

uuden vuoden puolella. Tyttö<br />

syntyi 1.1.1960 klo 00.07 ja hänestä<br />

tuli seitsemän minuuttia<br />

aikaisemmin kauppalasta kaupungiksi<br />

muuttuneen Riihimäen<br />

ensimmäinen syntyperäinen<br />

kaupunkilainen.<br />

Siitä alkoi juhlahulina Riihimäen<br />

seudun sairaalan synnytysosastolla.<br />

Muiden onnittelijoiden<br />

lisäksi vanhemmat<br />

ja lapsi saivat vieraikseen Riihimäen<br />

kaupunginvaltuuston<br />

puheenjohtajan kunnallisneuvos<br />

Hj. Elomaan ja kaupunginjohtaja<br />

Väinö J. Leinon.<br />

Seuraavan päivän sanomalehdistä<br />

luettiin uutinen tästä<br />

merkittävästä syntymästä,<br />

ja kuvassa komeili vanhempien<br />

ja vauvan sekä kaupungin<br />

herrojen lisäksi korkea kukilla<br />

täytetty kristallimaljakko, jota<br />

komisti Riihimäen vaakuna.<br />

Tiina Glans-Kippilä tuo<br />

näytteille samaisen maljakon<br />

<strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> myöhemmin ja lukee<br />

yläreunaan kaiverrettua tekstiä:<br />

”Riihimäen kaupungin ensimmäiselle<br />

lapselle 1.1.1960.”<br />

Sankaritar esittelee myös albumeita,<br />

joihin vanhemmat<br />

ja mummot ja vaarit ovat keränneet<br />

kuuluisan jälkeläisensä<br />

syntymästä kertovia lehtijuttuja.<br />

Niitä julkaistiin ainakin<br />

Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa,<br />

Hämeen Sanomissa,<br />

Riihimäen Sanomissa, Uudessa<br />

Suomessa, Päivän Sanomissa,<br />

Kansan Uutisissa ja<br />

Suomen Sosialidemokraatissa.<br />

Tiina-vauva painoi syntyessään<br />

2,7 kiloa ja oli 49 senttiä<br />

pitkä. Syntymätodistus vahvistaa,<br />

että oli ”syntynyt täysiaikainen<br />

elävä tyttö”. Kätilönä<br />

oli H. Järvinen ja sairaalan<br />

ylilääkärinä Oiva Harjola.<br />

Kuuluisuutta<br />

ja lahjoja riitti<br />

Kuuluisuutta jatkui 1-vuotispäivänä,<br />

jolloin Tiina Glans<br />

vieraili vanhempineen kaupunginjohtajan<br />

vieraana.<br />

Lehtikuvassa myhäilee myös<br />

pormestari Risto Salmi. Kuvateksti<br />

kertoo, että Tiina<br />

osoittautui ”mitä tasapainoisemmaksi<br />

ja herttaisemmaksi<br />

tytöntypykäksi, jota ei julkisuuskaan<br />

hämmennä”.<br />

Jo syksyllä 1961 Glansin<br />

perhe muutti Vantaalle, ja siitä<br />

lähtien Tiina Glans-Kippi-<br />

mutta siellä olisi tarvittu kalliita<br />

perustamiskustannuksia,<br />

ja sitä paitsi alue on tärkeä<br />

nykyisessä muodossaan erämessujen<br />

paikoitusalueena.<br />

Hirsimäen suunnastakin<br />

tutkittiin paikkoja, muttei oikein<br />

löydetty.<br />

Runsaan puolen<br />

hehtaarin puisto<br />

Puiston koko on runsas puoli<br />

hehtaaria, ja mikä parasta, se<br />

on jo melkein valmis. Vuosi <strong>sitten</strong><br />

rakennettiin vesiallas, jon-<br />

lä on asunut sillä suunnalla,<br />

Vantaan kaupungin töissäkin<br />

on kulunut pian kolme vuosikymmentä.<br />

Vaikka kotipaikka muuttui,<br />

syntymäkaupunki muisti Tiinaa<br />

edelleen. 5-vuotislahjaksi<br />

hän sai Riihimäeltä puolitusinaa<br />

hopealusikoita, jotka ovat<br />

tallella. Vielä 10-vuotispäivänäkin<br />

Riihimäeltä tuli kukkakimppu.<br />

Sitten lahjat loppuivat.<br />

”Voisin tulla<br />

verestämään muistoja”<br />

Mitä ensimmäinen paljasjalkainen<br />

kaupunkiriihimäkeläinen<br />

tietää nyky-Riihimäestä?<br />

”Olen ollut siellä teatterissa.<br />

Lasitehtaan tiedän, mutta<br />

muuten tunnen Riihimäkeä<br />

aika huonosti. Voisi sitä tulla<br />

ka reunat ja pohja on verhoiltu<br />

kivillä. Luiskat perustettiin<br />

siirtonurmikolla. Reunamille<br />

istutettiin kookkaita lehmuksia<br />

ja vuorijalavia ja pienempiä<br />

tuomipihlajia ja sireenejä. Punainen<br />

pumppaamomökki sai<br />

nurkalleen juhannusruusuja.<br />

Kulmaan on rakennettu<br />

nupukivialue, jolla on penkkejä<br />

ja kukkaruukkuja. Vantaa<br />

virtaa ihan nurkalla, mutta<br />

siihen ei lammesta kuitenkaan<br />

ole yhteyttä.<br />

”Juhlapuisto viimeistellään<br />

verestämään muistoja.”<br />

Tiina Glans-Kippilällä on<br />

takanaan omat <strong>50</strong>-vuotispäivät,<br />

joita vietettiin taas yhdessä<br />

aviomiehen kanssa, sillä<br />

Henri Kippilä on syntynyt 1.<br />

tammikuuta, <strong>vuotta</strong> vaimoaan<br />

aikaisemmin.<br />

Riihimäen kaupunki muisti<br />

ensimmäistä syntyperäistä<br />

kaupunkilaistaan juhlapäivänä<br />

onnittelukortein ja lipuilla<br />

Riihimäen teatteriin.<br />

Henri Kippilän isä oli Riihimäellä<br />

sotaväessä lokakuusta<br />

1959 lähtien vuoden, mutta ei<br />

tietenkään silloin tiennyt, että<br />

poika tulisi menemään naimisiin<br />

ensimmäisen paljasjalkaisen<br />

kaupunkiriihimäkeläisen<br />

kanssa.<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

keväällä. Lammen rannalle<br />

istutetaan muun muassa viisi<br />

hevoskastanjaa symboloimaan<br />

viittä vuosikymmentä,<br />

joiden aikana Riihimäestä on<br />

tullut entistä kansainvälisempi<br />

kaupunki. Lampeen asennetaan<br />

myös suihkulähde värivaloineen”,<br />

lupaa kaupunginpuutarhuri<br />

Tero Westerlund.<br />

Puiston nimeämiskilpailusta<br />

kuultaneen myöhemmin.<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA

4<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä<br />

yrittäjät ja henkilökunta ovat<br />

melkoisia verotulojen tuottajia<br />

kaupungille. Jo pelkästään<br />

kauppakeskus Forum työllistää<br />

useita kymmeniä henkilöitä”,<br />

sanoo diplomikauppias<br />

Taisto Vuorinen, ja peräänkuuluttaa<br />

kaupunkia ja<br />

yrittäjiä yhteistyöhön.<br />

Hän kummeksuu sitä, että<br />

keskustan tyhjistä keskeisistä<br />

liikehuoneistoista kolmas<br />

taho maksaa omistajalle<br />

vuokraa, vaikka entinen<br />

vuokraaja on siirtynyt asemanseudulle.<br />

”Keskustan yrittäjien pitää<br />

lähteä voimalla yhteistyöhön.<br />

Hämärät hinnat eli torstain<br />

nä on erilaisia intressejä.<br />

Voimalan kiinteistökin on<br />

iso asia, jolta tosin taantuma<br />

on leikannut tässä vaiheessa<br />

mahdollisuuksia. Keskiruokanen<br />

arvelee, ettei kaupunki<br />

ole ostamassa eikä vuokraamassa<br />

Voimalaa. Hän uskoo,<br />

että kaupallisilla toiminnoilla<br />

tulee olemaan rakennuksessa<br />

merkittävä rooli.<br />

Yleensäkin kaupunginjohtajaa<br />

kummastuttaa, että ihmisillä<br />

tuntuu olevan sellainen<br />

mielikuva, että kaupunki<br />

omistaisi aseman ympäristön<br />

uusia kiinteistöjä. Ei kaupunki<br />

omista siellä kuin katuverkon<br />

ja linja-autopysäkkien alueen.<br />

ilta-aukiolo on jo hyvä<br />

”Kävelykatualue ja pysäköintilaitos ja sen mukana nykyaikainen keskustasuunnitelma hylättiin kaupunginvaltuustossa<br />

vuosia <strong>sitten</strong>. Nyt on asemanseudun vuoro”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.<br />

Peltosaari tiukemmin<br />

suunta. Keskustan liikkeiden<br />

pitää löytää yhteisiä aukioloaikoja<br />

eikä olla avoinna Tulevaisuuden visiona Rai-<br />

keskustan yhteyteen<br />

Riihimäellä ollaan kaatui kaupunginvaltuustossa ti tehdä jotakin muun muassa<br />

uudisrakentamalla. vuoden tai kaksi ennen kuin lin pohjoispuolitse vedetyn<br />

silloin kuin huvittaa. Kestää ja Niemi näkee Veturital-<br />

huolissaan keskustan<br />

tyhjenemisestä ja nitelmaa nakerrettiin pikku-<br />

asiakkaat löytävät uudet au-<br />

kävely-yhteyden asemalle,<br />

selvästi, ja kävelykatusuun-<br />

Uudet asukkaat<br />

hiljenemisestä, kun hiljaa. Jäljelle jäi vain nykyinen<br />

Granitin aukio ja pikkukioloajat”,<br />

Taisto Vuorinen mutta maa ei ole kaupungin<br />

aseman seudulle ja moottoritien<br />

käyttäisivät palveluja<br />

vetoaa kokemukseensa. omistuksessa.<br />

tuntumaan rakennetut<br />

kauppakeskittymät ovat autioittaneet<br />

myymälöitä ja houkuttaneet<br />

asiakkaita.<br />

Mitä nyt pitäisi tehdä, että<br />

keskusta virkistyisi? Pitäisikö<br />

alkaa uudelleen puuhata kävelykatua,<br />

jonka suunnittelu<br />

muutama vuosi <strong>sitten</strong> oli pitkällä?<br />

”Alun perin tavoitteena oli<br />

kävelykatualue ja keskitetyt<br />

pysäköintijärjestelyt keskustorin<br />

alle. Teimme valtavan<br />

määrän valmistelevaa työtä,<br />

pätkä kävelykatua. Kaiken<br />

tämän myötä kaatui mahdollisuus<br />

systemaattisesti kehittää<br />

ydinkeskustaa kehittyvänä<br />

kaupunkikeskustana.”<br />

Keskiruokanen arvelee,<br />

että suunnitelma oli joillekin<br />

Riihimäen päättäjille liian<br />

moderni.<br />

”Nyt alkaa useimmissa<br />

kaupungeissa olla toimiva kävelykeskusta.<br />

Olemme 5-10<br />

vuoden kuluttua todennäköisesti<br />

ainoa kaupunki Helsingin-Tampereen<br />

rataosalla,<br />

”Voimme parantaa keskustan<br />

tilannetta kaavoittamalla<br />

keskustaan uutta kerrosalaa,<br />

jolloin asukkaita saadaan lisää.<br />

Katujen uusiminen parantaa<br />

keskustassa liikkumista”,<br />

kaavoituspäällikkö Raija<br />

Niemi pohtii.<br />

Uusissa kaavoissa Piikinmäkeen<br />

on tulossa lähes <strong>50</strong>0 uutta<br />

asukasta, Linja-autoaseman<br />

tontille 1<strong>50</strong>, Hämeenaukion<br />

varteen 40. Hämeenkadun-Junailijankadun<br />

väliin 40, entisen<br />

Painotalon tilalle 40, Suokadun<br />

Hän muistuttaa, että kun<br />

Merkoksen tontti myytiin Citymarketin<br />

pohjaksi, korvamerkittiin<br />

rahasta tietty osa<br />

keskustan kehittämiseen. Vastaavaa<br />

korvamerkintää ei tehty<br />

Asemanseudun kauppakeskushankkeiden<br />

kohdalla.<br />

Tosiasia on, ettei keskustassa<br />

ole tätä nykyä liikaa<br />

parkkipaikkoja. Kävelykatua<br />

Vuorinen pitää hyvänä ajatuksena,<br />

mutta paikka pitää<br />

katsoa tarkkaan, eikä pääkatua<br />

sovi katkaista.<br />

Pasilan-Riihimäen kaupunkiradan<br />

rakentaminen on vireillä.<br />

Samalla on tarkoitus<br />

uudistaa Riihimäen ratapihaa.<br />

Suunnitelmissa on mahdollisesti<br />

jopa kaksi uutta radan<br />

alituspaikkaa. Mahdollista on<br />

myös rakentaa Matkakeskuksen<br />

ylätasolta Elektronin ylätasolle<br />

johtava yhteys.<br />

”Matkakeskuksen ylätasolta<br />

voisi rakentaa yhteyden<br />

myös Peltosaareen, jos sinne<br />

rakennetaan jotakin, johon<br />

kulkutien voi liittää”, Raija<br />

neuvottelimme hankkeille jossa ei ole toimivaa kävely-<br />

varteen 30, Pohjois-Suokylään<br />

Niemi suunnittelee.<br />

Aseman seutu on<br />

EU-rahoituksen, joka <strong>sitten</strong> keskustaa.”<br />

30 ja asemanseudulle 100 eli<br />

Hän näkee Riihimäen keskustan<br />

kolmiossa Aseman-<br />

hankkeiden kaaduttua valui Nyt on mahdollista kehittää<br />

yhteensä tuhat uutta asukasta.<br />

valtava mahdollisuus<br />

keskustaa pienimuotoi-<br />

”Aseman seutu on valtaseutu-Puputinkulma-Hä-<br />

Hämeenlinnaan”, muistelee<br />

kaupunginjohtaja Seppo sempana, lähinnä yrittämälva<br />

mahdollisuus, mutta vasmeenaukio.<br />

Asemalta on jo<br />

Yrittäjät voimalla<br />

Keskiruokanen.<br />

lä saada tyhjentyneisiin liiketiloihin<br />

yhteistyöhön!<br />

ta sen ensimmäinen vaihe on suora kävelytie Hämeenaukion<br />

”Se oli niin sanottu oikeaoppinen<br />

keskustasuunnitelma,<br />

mutta pysäköintijärjestely<br />

yrittäjiä. Toisaal-<br />

ta keskustassa on jäljellä 1-2<br />

tonttia, joilla voitaisiin aidos-<br />

”Sehän on selvää, että keskustaa<br />

pitäisi elävöittää. On<br />

muistettava että keskustan<br />

valmiina”, Seppo Keskiruokanen<br />

sanoo. Hän myöntää,<br />

että urakka on hikinen ja sii-<br />

tietämiin Maantietä pitkin.<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus<br />

Pitkään pohdittu torikaupan<br />

tuleva paikka alkaa<br />

hahmottua. Näyttää siltä,<br />

että Riihimäen toritoiminta<br />

on siirtymässä kauppatorilta<br />

Ragnar Granitin aukiolle<br />

ja sen ympäristöön.<br />

Samalla toritoiminnan järjestäminen<br />

siirretään pois<br />

teknisen viraston toimivallasta,<br />

ja toritoiminnan pyörittäminen<br />

esitetään siirrettäväksi<br />

Virike ry:lle.<br />

”Päätös olisi tehty jo aiemmin,<br />

mutta ongelmaksi nousivat<br />

ensi vuoden markkinat,<br />

jotka on viranomaispäätöksellä<br />

myönnetty kauppatorille”,<br />

kertoo kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja<br />

Jari Lehtoväre.<br />

Miten kaikki markkinakaup-<br />

Granitin aukiolla käytäneen jo lähitulevaisuudessa paljon<br />

nykyistä useammin tori- ja markkinakauppaa. Marraskuun<br />

saksalaisilla joulumarkkinoilla Granitin aukio<br />

on pullistellut myyjiä ja ostajia jo kolmena vuonna.<br />

piaat mahtuvat paljon kauppatoria<br />

pienemmälle Graniitille?<br />

”Eivät mahdukaan, mutta<br />

markkinapäivinä voimme ottaa<br />

lisäksi käyttöön Graniitin<br />

paikoitusaluetta.”<br />

Tähän mennessä on sanottu,<br />

etteivät isot myyntiautot<br />

voi ajaa Granitiille.<br />

”Myyntiautot voidaan sijoittaa<br />

viereiselle paikoitusalueelle”.<br />

Mihin markkinayleisö parkkeeraa<br />

autonsa, jos paikoitusalue<br />

täyttyy myyjistä?<br />

”Keskustan muille paikoitusalueille<br />

ja -paikoille.”<br />

Asiaa pohtinut työryhmä,<br />

jossa on torikauppiaiden, teknisen<br />

viraston ja Virikkeen<br />

edustajia, kokoontuu vielä<br />

tammikuussa, jonka jälkeen<br />

asia etenee tekniseen lautakuntaan<br />

ja kaupunginhallitukseen,<br />

joka lopullisen päätöksen<br />

tekee.<br />

Jos päätös on myönteinen,<br />

torikauppa siirtyy Graniitille<br />

heti ja markkinat vuoden 2011<br />

alusta.<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 5<br />

Riihikoti laajeni<br />

ja uudistui<br />

Uudistettu Riihikoti<br />

on aloittanut toimintansa<br />

vuoden<br />

2010 alussa, ja 16. tammikuuta<br />

mennessä kaikki Kirjauksenmäen<br />

osastot ovat<br />

muuttaneet oikeille uusille<br />

paikoilleen.<br />

Riihikodiksi nimetty rakennus<br />

on entinen Kirjauksenmäen<br />

palvelukeskus, jossa<br />

on remontoitu vanhaa ja<br />

johon on valmistunut 20 uutta<br />

palveluasuntoa. Uutta on<br />

myös hoitotyön sisällöllinen<br />

uudistus, johon henkilöstö<br />

on saanut koulutusta.<br />

”Laitoshoidon tai palveluasumisen<br />

asukkaat ovat entistä<br />

huonokuntoisempia,<br />

koska ikäihmiset hoidetaan<br />

kotona mahdollisimman pitkään”,<br />

kertoo Riihikodin johtaja<br />

Marja-Liisa Suontausta.<br />

Riihikodin laajennus ei<br />

paljon lyhentänyt jonoa,<br />

mutta on samansuuntainen<br />

valtakunnallisen ikäihmisten<br />

hoidon laatusuosituksen<br />

kanssa. Halutaan, että yhä<br />

useampi vanhus asuu kotonaan<br />

niin pitkään kuin mahdollista<br />

ja laitoksissa keskitytään<br />

entistä selkeämmin erityisryhmien<br />

tarpeisiin.<br />

Uudessa Riihikodissa osastot<br />

on nimetty uudelleen:<br />

Pellava, Vilja, Tähkä, Niittylä<br />

ja Lemmikki sekä Lyhde lyhytaikaisia<br />

hoitointervalleja<br />

kaipaaville.<br />

Lisää palveluasuntoja<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Osastoapulainen Arja Mehtäläinen-Aalto on innokas kokeilemaan uutta ja tekemään töitä uusitussa<br />

Riihikodissa.<br />

Tehostettuja palveluasuntoja<br />

on 20 uutta eli yhtensä 29.<br />

Ne kaikki kuuluvat nyt Riihikotiin<br />

ja niissä on järjestetty<br />

yövalvonta. Palveluasuntojen<br />

asukkailla on kaikilla oma<br />

huone, omat huonekalut ja<br />

omat rakkaat esineet.<br />

”Vanhustenhuollon suuntana<br />

on, että hoitoa kehitetään<br />

inhimillisempään suuntaan.<br />

Kuntoutusta tulee tarjota<br />

nykyistä enemmän kaikissa<br />

palveluissa. Se vaatii asenteellista<br />

muutosta niin asukkailta<br />

kuin henkilökunnaltakin”,<br />

sanoo johtava sosiaalityöntekijä<br />

Riitta Uronen.<br />

Vuodesta 2006 kestäneen<br />

korjauksen yhteydessä uusittiin<br />

ilmastointi, putkistot ja<br />

paloturvallisuus sekä saatiin<br />

uutta palvelutilaa muun muassa<br />

fysioterapeutille, viriketoiminnalle,<br />

kampaamolle ja<br />

jalkahoitajalle. Saunaan riittää<br />

kävijöitä kotonakin asuvista<br />

ikäihmisistä.<br />

”Riihikoti on tämän hetken<br />

vaatimukset täyttävä rakennus.<br />

Ympäristö on viimeisen<br />

päälle hyvä ikäihmiselle, joka<br />

ei enää pärjää kotona”, Marja-Liisa<br />

Suontausta painottaa.<br />

Lyhytaikaishoito<br />

omalle osastolleen<br />

Vuoden 2010 aikana Riihikodin<br />

lyhytaikaishoidon paikkoja<br />

lisätään seitsemällä paikalla,<br />

jolloin vuoden lopussa<br />

on 17 paikkaa. Lyhytaikaishoidolla<br />

tuetaan kotona<br />

asumista ja mahdollistetaan<br />

omaishoitajan lepo.<br />

Vuoden 2010 lopussa Riihikodissa<br />

on 162 paikkaa, joista<br />

116 laitospaikkoja, 29 palveluasumisen<br />

paikkaa ja 17 lyhytaikaishoitopaikkaa.<br />

Työntekijöitä Riihikodissa<br />

on vuoden 2010 lopussa<br />

yhteensä 108.<br />

Palveluneuvoja tulee kotiin ja kartoittaa kotipalvelun tarpeen<br />

Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Mitä Riihimäellä<br />

pitää tehdä, jos<br />

ikäihminen tarvitsee<br />

ateria- tai<br />

muita vanhuspalveluita?<br />

Soitetaan palveluneuvojalle,<br />

joka tulee kotikäynnille ja<br />

siitä se <strong>sitten</strong> alkaa.<br />

”Kotikäynnillä kartoitetaan<br />

palvelutarpeet, ja palveluneuvoja<br />

järjestää tarvittavat<br />

palvelut, oli <strong>sitten</strong> kysymys<br />

turvapuhelimesta, päivätoiminnasta<br />

tai kylvetysavusta”,<br />

kertoo johtava sosiaalityöntekijä<br />

Riitta Uronen.<br />

Riihimäellä toimii kolme<br />

palveluneuvojaa. Paula Paavilaiselle<br />

kuuluu itäinen osa<br />

kaupunkia ja Päivi Lintuselle<br />

länsi- ja pohjoisosa. Kolmas<br />

palveluneuvoja Saara<br />

Bitter on muistisairaita varten,<br />

ja hänelle kuuluu koko<br />

Riihimäen lisäksi Hausjärvi<br />

ja Loppi.<br />

Palveluneuvojan käynti on<br />

asiakkaalle maksuton. Palveluneuvojat<br />

tekevät yhteistyötä<br />

sairaaloiden sosiaali-<br />

työntekijöiden kanssa ja ovat<br />

usein mukana kotiutuksessa.<br />

Jokainen maksaa<br />

kotipalvelusta<br />

Perusperiaate on, että jokainen<br />

maksaa kotipalvelusta.<br />

Kotipalvelumaksut määräytyvät<br />

tulojen ja avun tarpeen<br />

mukaan. Jos asiakas on vähävarainen<br />

ja hänellä on vaikeuksia<br />

selviytyä kotipalvelumaksuista,<br />

voi hakea maksun<br />

alennusta. Kenenkään<br />

palvelut eivät jää kiinni rahan<br />

puutteesta. Eri asia on,<br />

ellei rahaansa halua käyttää.<br />

Palveluneuvojat laskevat<br />

asiakkaalle kotipalvelun hinnan.<br />

Joskus asiakkaalle on<br />

edullisempaa ostaa palvelu<br />

yksityiseltä palvelun tuottajalta.<br />

Kotipalvelutyöhön kuuluu<br />

myös kodin siisteydestä huolehtiminen,<br />

mutta siivouspalveluja<br />

kotipalvelu ei tuota.<br />

Vanhuspalvelut<br />

suuri haaste<br />

Riihimäellä on panostettu<br />

palveluneuvontaan, sillä<br />

vanhuspalvelut ovat tulevaisuuden<br />

suuri haaste. Tosiasia<br />

on kuitenkin, että elleivät<br />

omaiset auttaisi, ei palvelujärjestelmä<br />

selviäisi. Varsinkin<br />

kauppa- ja virkistysmatkoilla<br />

omaisten ja vapaaehtoisten<br />

apu on arvokasta,<br />

sillä muuten ne matkat saattaisivat<br />

jäädä tekemättä.<br />

”Muistisairaudet lisääntyvät<br />

ja muistisairaiden palveluihin<br />

meidän pitäisi pystyä<br />

panostamaan nykyistä<br />

enemmän”, Uronen pohtii.<br />

Tiedot koottu<br />

palveluoppaaseen<br />

Kaupungin sosiaalitoimi on<br />

koonnut kattavan palveluoppaan,<br />

josta selviävät mainiosti<br />

niin kotona asumista<br />

tukevat palvelut, asumispalvelut<br />

ja terveyspalvelut kuin<br />

taloudelliset tuet ja korvauksetkin.<br />

Lisäksi oppaassa annetaan<br />

apua neuvonnassa<br />

ja lakiasioiden hoitamisessa<br />

sekä tarjotaan tietoa ystävätoiminnasta,<br />

vapaaehtoistyöstä<br />

ja yksityisistä palveluntuottajista.<br />

Ajankohtaiseksi päivitettyä<br />

palveluopasta on saatavissa<br />

kaupungin Tietotuvasta<br />

kaupungintalon ala-aulasta,<br />

Kalevankatu 1, viimeistään<br />

tammikuun lopulla<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

Kotisairaanhoitaja Maarit Kailio (oikealla) ja<br />

palveluneuvoja Päivi Lintunen ovat kotikäynnillä<br />

arvioimassa Toini Lukkarin palvelutarpeen.

6<br />

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />

Puhdas vesi<br />

on tärkeä vara<br />

Vesilaitosyhteistyöselvitys valmistui<br />

Riihimäen Vesi<br />

ei innostu yhdistämisestä<br />

Asiantuntijatyöskentelyyn<br />

perustuva<br />

ROTI-arvio<br />

antoi rakennetulle omaisuudellemme<br />

jälleen viime<br />

vuonna arvosanoja. Samalla<br />

tuossa arviossa rakenteisiin<br />

kertyneeksi korjausvelaksi<br />

arvioitiin 35-55 miljardia<br />

euroa. Suurin osa tuosta<br />

velasta on rakennuksissa.<br />

Asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä<br />

kunnossapito-<br />

ja korjausinvestoinnit<br />

tulisi nostaa 1,5-kertaiseksi<br />

nykyisestään, mutta vesihuoltoverkostoja<br />

tulisi saneerata<br />

jopa kolminkertaisesti<br />

nykyiseen verrattuna.<br />

Tutkimuksen mukaan<br />

korjausvelkaa on lyhennettävä<br />

juuri erityisesti yhdyskunnan<br />

toiminnoille kriittisillä<br />

alueilla, sillä rapistuminen<br />

muodostaa pahimmillaan<br />

uhkan käyttäjien<br />

turvallisuudelle ja terveydelle.<br />

Myös Riihimäen Vesi on<br />

näiden haasteiden edessä.<br />

Verkoston uusimiseen tulee<br />

panostaa nykyistä enemmän.<br />

Toimimme juuri tuolla<br />

kriittisellä sektorilla, jossa<br />

puhdas vesi on tärkein yksittäinen<br />

elementti terveellisessä<br />

ja turvallisessa yhteisössä.<br />

Meillä on vielä tuoreessa<br />

muistissa viime marraskuun<br />

Helsingin putkirikon<br />

vaikutukset. Veden pilaantuminen<br />

tai jakelun keskeytys<br />

koskee kaikkea toimintaa<br />

vaikutusalueellaan.<br />

On siten tärkeää ymmärtää,<br />

että suunnittelupuolen<br />

henkilöresurssien oikea mitoittaminen<br />

ja velanotto saneerauskuluihin<br />

tähtäävät<br />

juuri turvallisempaan tulevaisuuteen.<br />

Riihimäen Vedellä on ollut<br />

nyt vuoden erillinen<br />

johtokunta. Näinkin lyhyellä<br />

kokemuksella voidaan<br />

varmasti varsin laajasti ja<br />

yksimielisesti todeta, että<br />

eriytyminen muusta kaupungin<br />

teknisestä toimesta<br />

oli oikea. Vesihuollon arvostus<br />

on lisääntynyt, ja itsenäinen<br />

toiminta on selkeyttänyt<br />

tuon kaupungin<br />

peruskiven asemaa.<br />

60-vuotinen vesilaitoksen<br />

historia on valmistunut<br />

kansien väliin, ja julkistaminen<br />

ajoittuu tulevaan<br />

kevääseen. Riihimäen<br />

kaupunki juhlii tänä vuonna<br />

omaa <strong>50</strong>-vuotista taivaltaan.<br />

Arki on kuitenkin<br />

yhdistävä tekijä Riihimäen<br />

Veden ja kaupunkilaisten<br />

välillä. Uskon, että tuohon<br />

arkeen liittyy myös yhä<br />

kiinteämpi yhteistyö naapurikuntien<br />

kanssa unohtamatta,<br />

ettei pohjavesi tunne<br />

sen paremmin kuntarajoja<br />

kuin maakuntarajojakaan.<br />

Toivon, että tuolle maan<br />

alle rakennetulle omaisuudellemme<br />

muutamien vuosien<br />

kuluttua annetaan tulevissa<br />

ROTI-tutkimuksissa<br />

erinomainen arvosana,<br />

eikä pelko käyttöveden pilaantumisesta<br />

tai putkirikoista<br />

uhkaa yhteisömme<br />

kehitystä.<br />

HANNU NOKKALA<br />

Kirjoittaja on Riihimäen Veden<br />

johtokunnan puheenjohtaja.<br />

Riihimäen Vesi on tehnyt<br />

pitkään yhteistyötä<br />

Hausjärven ja Lopen<br />

vesilaitosten kanssa, mutta<br />

laitosten yhdistämiseen ei<br />

Riihimäellä löydetty riittävästi<br />

perusteita.<br />

Hausjärven ja Lopen jätevedet<br />

tulevat siirtolinjojen<br />

myötä Riihimäelle käsiteltäviksi.<br />

Siirtolinjojen yhteyteen<br />

on rakennettu myös vesijohdot,<br />

joilla vettä voidaan siirtää<br />

taajamasta toiseen tilanteen<br />

vaatimalla tavalla. Lopen<br />

kanssa on rakennettu<br />

yhteinen vedenottamo Kormuun,<br />

ja Hikiään rakennetaan<br />

parasta aikaa yhteistä<br />

vedenottamoa Hausjärven ja<br />

Hyvinkään kanssa.<br />

Yhteistyön tiivistämisestä<br />

siten, että vesilaitosten toiminta<br />

yhdistetään, on puhuttu<br />

viime vuosina. Tämän<br />

Riihimäen Veden<br />

asiakaspalvelulle<br />

oma sähköpostiosoite<br />

vuoksi teetettiin konsulttiselvitys,<br />

jossa arvioitiin muun<br />

muassa nykytilaa, yhdistämisen<br />

vaikutuksia sekä yhdistämisen<br />

etuja ja haittoja.<br />

Selvitystyön raporteista<br />

selviää muun muassa, että<br />

laitosten yhdistäminen ja sen<br />

mukana tuoma veden käyttömaksujen<br />

yhdenmukaistaminen<br />

poistaa laitoksilta<br />

mahdollisuuden hyödyntää<br />

tehokkuuttaan hinnoittelussa.<br />

Riihimäen, Hausjärven ja<br />

Lopen intressit eroavat laitosten<br />

yhdistämisessä. Riihimäen<br />

kannalta on epävarmaa,<br />

onko yhdistäminen<br />

kannattavaa. Hausjärven ja<br />

Lopen kannalta järjestelyn<br />

toteuttaminen on ehdottoman<br />

kannattavaa.<br />

Yhdistymisen kannalta on<br />

keskeistä, että kaikki osapuolet<br />

hyötyvät järjestelystä.<br />

Riihimäen kannalta olisi keskeistä<br />

saada järjestelyyn mukaan<br />

toinen jokseenkin samalla<br />

volyymillä toimiva vesilaitos.<br />

Selvityksen perusteella Riihimäen<br />

Veden johtokunta<br />

esitti kaupunginhallitukselle,<br />

että Riihimäki ei tässä<br />

vaiheessa lähde mukaan laitosten<br />

yhdistämishankkeen<br />

eteenpäin viemiseen Hausjärven<br />

ja Lopen kanssa, ja<br />

kaupunginhallitus hyväksyi<br />

esityksen 30.11.2009.<br />

Riihimäen Veden johtokunta<br />

päättää jatkoselvityksistä,<br />

mikäli potentiaalisia<br />

yhteistyötahoja tulee esiin.<br />

KARI KORHONEN<br />

Kirjoittaja on Riihimäen<br />

Veden johtaja.<br />

Historiikki ilmestyy toukokuussa<br />

Riihimäen Vesi täyttää<br />

vuonna 2010 pyöreitä<br />

vuosia, täyteen tulee 60<br />

<strong>vuotta</strong>. Pitkän taipaleen kunniaksi<br />

ja syntyhistorian taltioimiseksi<br />

tuleville sukupolville<br />

Riihimäen Veden johtokunta<br />

päätti vuonna 2007<br />

Riihimäen Veden historiikin<br />

kirjoittamisesta.<br />

Kirjoittajia haettiin avoimella<br />

tarjouskilpailulla, mutta<br />

tarjouksia saatiin vain<br />

yksi. Tekijäksi valittiin kokenut<br />

työryhmä, joka on tehnyt<br />

useita historiateoksia sekä<br />

vesilaitoksista että muista<br />

vastaavista yhteisöistä.<br />

Historiikin laadintatyöryhmää<br />

vetää tohtori Petri S.<br />

Riihimäen Veden asiakaspalvelulle<br />

on avattu sähköpostiosoite<br />

riihimaenvesi@riihimaki.fi<br />

Tähän osoitteeseen voitte lähettää<br />

kiireettömiä viestejä asiakaspalvelulle.<br />

Luemme viestit päivittäin.<br />

Juuti Tampereen yliopistolta.<br />

Ryhmässä ovat mukana myös<br />

Riikka Rajala, Tapio S. Katko<br />

sekä Pekka E. Pietilä.<br />

Hankkeelle nimettiin Riihimäen<br />

Veden johtokunnassa<br />

ohjausryhmä, joka valvoo<br />

työn edistymisestä ja informoi<br />

asiassa johtokuntaa. Työ pääsi<br />

alkuun vuoden 2009 alussa,<br />

jolloin hankkeelle hyväksyttiin<br />

aikataulu ja aloitettiin<br />

haastattelut.<br />

Kirjaa varten haastateltiin<br />

muun muassa laitoksen pitkäaikaisia<br />

työntekijöitä. Vanhimmat<br />

olivat olleet jo eläkkeelläkin<br />

kymmeniä vuosia.<br />

Aineistoa tutkijat ovat kasanneet<br />

myös kaupungin, teknisen<br />

viraston sekä vesilaitoksen<br />

arkistoista. Valokuva-aineistoa<br />

on kerätty laitoksen<br />

entisiltä ja nykyisiltä työntekijöiltä,<br />

arkistojen uumenista ja<br />

ottamalla uusia kuvia.<br />

Ensimmäisen luonnoksen<br />

lukemisen jälkeen kirjasta on<br />

saanut jo hyvän käsityksen<br />

tulevasta kokonaisuudesta.<br />

Näyttää siltä, että teos antaa<br />

monipuolisen kuvan laitoksen<br />

historiasta. Se kuvaa hyvin<br />

vesilaitoksen kehittymistä<br />

yhdessä Riihimäen kaupungin<br />

kanssa.<br />

Historiikin tekstit ja kuvat<br />

alkavat olla valmiina, kantta<br />

viimeistellään ja painopaikka<br />

on valittu. Historiikki julkaistaan<br />

toukokuussa pidettävässä<br />

60-vuotistilaisuudessa.

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />

7<br />

KUVA: KARTTA- JA TONTTIYKSIKKÖ<br />

Vesihuoltosaneerauksia<br />

pohjoisella alueella<br />

Vesihuollon verkostojen<br />

saneerausta Riihimäen<br />

pohjoisella alueella jatketaan<br />

myös tulevana kesänä.<br />

Vanhat huonokuntoiset<br />

vesijohdot ja jätevesiviemärit<br />

uusitaan.<br />

Saneerauksen tavoitteena<br />

on vähentää häiriöitä verkostoissa.<br />

Lisäksi vähennetään<br />

jätevedenpuhdistamolle johdettavaa<br />

vesimäärää rakentamalla<br />

sadevesiviemärit.<br />

Samanaikaisesti runkojohtojen<br />

saneerauksen kanssa<br />

Riihimäen Vesi uusii tonttijohdot<br />

kiinteistöjen rajalle saakka.<br />

Saneerattavalla alueella<br />

myös kiinteistöjen vastuulla<br />

olevat tonttijohdot ovat usein<br />

vanhoja ja saneerauksen tarpeessa.<br />

Lisäksi kiinteistöiltä<br />

tulevat hulevedet pitää erotella<br />

jätevesistä ja johtaa sadevesiviemäriin,<br />

mikä osaltaan<br />

aiheuttaa muutostarpeita<br />

kiinteistöjen alueella.<br />

Petsamolaisille<br />

jaossa tietoa<br />

Tämän vuoden saneerausalue<br />

on Petsamonkatu Pohjolankadulta<br />

Kantakadulle ja<br />

siihen liittyvät sivuhaarat.<br />

Vesihuollon saneerausalue<br />

on esitetty kartalla. Riihimäen<br />

Vesi kutsuu ne kiinteistönomistajat,<br />

joita saneeraus<br />

koskee tiedotustilaisuuteen,<br />

joka järjestetään myöhemmin<br />

keväällä.<br />

Asiasta voi tarkemmin tiedustella<br />

myös tarkastusteknikko<br />

Jukka Seuraselta. Hänet<br />

tavoittaa puhelinnumerosta<br />

040 330 4965.<br />

Kartan osoittamalla alueella tehdään vesihuoltosaneerauksia.<br />

Keväällä järjestettävässä tiedotustilaisuudessa<br />

kerrotaan lisää.<br />

Puhdistamolietteen<br />

käsittelypaikka vaihtui<br />

Jätevedenkäsittelyssä muodostuu<br />

lietettä, joka kuivataan<br />

ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn.<br />

Lietettä muodostuu<br />

Riihimäellä vuodessa<br />

noin 4 000 tonnia. Aiemmin<br />

liete on kompostoitu puhdistamon<br />

tontilla olevalla<br />

lietekentällä.<br />

Kesällä 2008 lietteen käsittely<br />

kilpailutettiin, ja<br />

marraskuussa 2008 lietteen<br />

kuljetus aloitettiin Ekokem<br />

Oy:lle vuoden sopimuksella.<br />

Kesällä 2009 lietteen käsittely<br />

kilpailutettiin uudelleen,<br />

ja jätehuoltopalveluja<br />

tarjoava VamBio Oy voitti<br />

kilpailun.<br />

Lietteen kuljetus aloitettiin<br />

1.11.2009 Köyliöön,<br />

jossa liete kompostoidaan.<br />

VamBio Oy rakentaa<br />

Vampulaan biokaasulaitos-<br />

ta, jossa lietteestä saatavaa<br />

biokaasua hyödynnetään<br />

lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena.<br />

VamBio Oy:n biokaasulaitos<br />

valmistuu keväällä 2010,<br />

jolloin lietteen käsittelypaikka<br />

vaihtuu Köyliöstä Vampulaan.<br />

Vesihuoltoliikelaitos<br />

teki VamBio Oy:n kanssa<br />

lietteen käsittelystä neljän<br />

vuoden sopimuksen.

8<br />

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />

Haapahuhdan vesilaitos saneerataan<br />

Vuonna 1976 käyttöönotetun<br />

Haapahuhdan<br />

vesilaitoksen peruskorjaus<br />

tehdään vuonna 2010.<br />

Työt alkavat tammikuussa<br />

2010 ja kestävät elokuun loppuun.<br />

Peruskorjauksessa vesilaitoksen<br />

2 000 m 3 :n vesisäiliö<br />

puhdistetaan ja pinnoitetaan,<br />

asennetaan varavoimakone<br />

sähkökatkoksia varten,<br />

lisätään UV-laitteisto laitokselta<br />

lähtevän veden desinfiointiin<br />

sekä tehdään pintaremonttia<br />

rakennuksen sisäpuolisille<br />

osille.<br />

Ulkopuolella näkyvää ovat<br />

rakennuksen matalien osien<br />

kattomuotojen muutokset tasakatosta<br />

pulpettikattomalliin<br />

ja laitoksen alueen aitaus.<br />

Laitoksen peruskorjauksen<br />

aikana tapahtuvat käyttökatkokset<br />

pyritään sijoittamaan<br />

yöaikaan mahdollisimman<br />

lyhyiksi.<br />

Laitoksen saneerauksen aikana<br />

saattaa aiheutua verkostossa<br />

vedenpaineen vaihteluita<br />

ja veden samentumista.<br />

Nämä saattavat ilmetä kaupungin<br />

pohjoisosan alueiden<br />

verkosto-osissa, joihin vesi<br />

johdetaan Haapahuhdan laitokselta.<br />

Kaupungin eteläosan alueisiin<br />

saneerauksella ei pitäisi<br />

olla verkostovaikutuksia.<br />

Vesimaksuista<br />

Riihimäen Veden vesija<br />

perusmaksut nousivat<br />

1.1.2010. Vesihuoltoliikelaitoksen<br />

johtokunta päätti<br />

maksujen korotuksesta<br />

viime vuoden syyskuun<br />

kokouksessaan. Talousveden<br />

ja jäteveden verottomiin<br />

hintoihin tuli molempiin<br />

15 sentin korotus kuutiota<br />

kohden. Vesimaksun<br />

arvonlisäverollinen hinta on<br />

1.1.2010 lähtien 1,53 euroa/<br />

m³ ja jäteveden hinta 2,00<br />

euroa/m³.<br />

Myös perusmaksut nousivat,<br />

ja omakotitalon maksu<br />

talousveden osalta on 37,33<br />

euroa vuodessa ja jäteveden<br />

osalta 55,63 euroa vuodessa.<br />

Korotukset nostavat<br />

omakotitalokiinteistön (kulutus<br />

1<strong>50</strong> m³/v) vesimaksuja<br />

yhteensä noin kuusi euroa<br />

kuukaudessa viime vuoteen<br />

verrattuna.<br />

Korotukset perustuvat<br />

yleiseen kustannustason<br />

nousuun sekä laitoksen<br />

käyttö- ja pääomakustannusten<br />

kasvuun, joka syntyy<br />

pääosin veden hankinnan<br />

varmuuden lisäämisestä ja<br />

verkostojen saneerauksesta.<br />

Riihimäen Veden taksarakenteen<br />

uudistus aloitettiin<br />

vuonna 2006, jolloin otettiin<br />

käyttöön perusmaksut. Perusmaksuilla<br />

katetaan osa<br />

kiinteistä kustannuksista,<br />

jotka aiheutuvat vedenottamoiden,<br />

jätevedenpuhdistamon<br />

ja verkostojen rakentamisesta<br />

ja ylläpidosta.<br />

Perusmaksujen suhteellista<br />

osuutta taksarakenteessa<br />

on vähitellen suurennettu<br />

ja tavoitteena on, että<br />

näiden maksujen osuus tuloista<br />

olisi noin 20 prosenttia<br />

sen ollessa tänä vuonna<br />

noin 15 prosenttia. Tällöin<br />

veden kulutuksen muutokset<br />

eivät aiheuta entisen<br />

kaltaisia suuria muutoksia<br />

tuloihin, ja toiminta on taloudellisesti<br />

vakaammalla<br />

pohjalla kuin aiemmin.<br />

Usein kysyttyjä kysymyksiä<br />

Mikä on Riihimäen<br />

veden kovuus?<br />

Riihimäellä veden kovuus on<br />

noin 1,4 mmol/l eli noin 7,8<br />

dH o Herajoen pumppaamon<br />

alueella, jossa vesi on keskikovaa.<br />

Piirivuoren pumppaamon<br />

alueella veden kovuus on noin<br />

0,6 mmol/l eli noin 3,4 dH o .<br />

Tällä alueella vesi on pehmeää.<br />

Mikä on Riihimäen<br />

veden pH-arvo?<br />

Luonnontilaisten pohjavesien<br />

pH-arvo on Suomessa<br />

lievästi hapan, alueella 6 - 7.<br />

Sen seurauksena vedenjakelulaitteissa<br />

käytetyt materiaalit,<br />

kuten valurauta, sinkitty<br />

teräs ja kupari saattavat<br />

ajan oloon syöpyä, ellei veden<br />

pH-astetta nosteta.<br />

Ohjearvoisesti veden pH:n<br />

tulee olla välillä 6,5-9,5. Riihimäellä<br />

veden pH-arvo vaihtelee<br />

välillä 7,6-8,0.<br />

Miksi vesi on<br />

joskus sameaa?<br />

Kun vesijohtoja huuhdellaan,<br />

putkiston seinämiin<br />

kertyneet saostumat saattavat<br />

irrota. Tämän vuoksi<br />

huuhtelupäivänä voi vedessä<br />

esiintyä sameutta, joka häviää<br />

vettä juoksuttamalla.<br />

Joskus veden mukana putkistosta<br />

tulee myös ilmaa,<br />

joka näkyy esimerkiksi lasiin<br />

lasketussa vedessä sameutena.<br />

Ilma poistuu vedestä, kun<br />

sen antaa seistä hetken.<br />

Joskus vedessä on<br />

kalkkisaostumia. Miksi?<br />

Kova vesi edesauttaa kalkkisaostumien<br />

muodostumista<br />

etenkin pesutiloissa ja vesihanojen<br />

juurilla. Saostumien<br />

muodostumista ehkäisee<br />

säännöllinen ja tehokas siivous<br />

sekä tiivisteiden kunnosta<br />

huolehtiminen.<br />

Keittiön vesihana vuotaa,<br />

kuinka paljon vettä menee<br />

hukkaan?<br />

Kun veden vuotomäärä muutetaan<br />

vuositasolle, se yllättää<br />

monet vesilaskun maksajat.<br />

Tähän on laskettu muutaman<br />

vuototapauksen vesimäärät<br />

oletettuna, että<br />

verkostopaine on <strong>50</strong>0 kPa.<br />

Tiheä tippavuoto (vuotokohdan<br />

koko ompelulangan<br />

paksuinen). Vuotava vesimäärä<br />

30 m 3 vuodessa (noin<br />

80 euroa).<br />

Ohut vesivirta (vuotokohdan<br />

koko parsineulan paksuinen).<br />

Vuotava vesimäärä 300<br />

m 3 vuodessa (noin 800 euroa).<br />

WC:n jatkuva vuoto (vuotokohdan<br />

koko tulitikun paksuinen).<br />

Vuotava vesimäärä<br />

3 000 m 3 vuodessa (noin 8 000<br />

euroa).

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />

9<br />

Hirvenojan vedenottamon<br />

maaperää tutkittu<br />

Geologinen tutkimuskeskus<br />

teki geologisen rakenneselvityksen<br />

Riihimäen<br />

Veden toimeksiannosta<br />

entisen Hirvenojan vedenottamon<br />

ympäristössä.<br />

Hirvenojan vedenottamo<br />

on ollut käytössä vuosina<br />

1955-1973 ja ensisijaisena<br />

vedenottamona se on ollut<br />

vuosina1957-1963. Suurin<br />

vedenotto on ollut vuonna<br />

1961, keskimäärin 1 300 m 3<br />

vuorokaudessa.<br />

Tutkimusalue rajoittuu<br />

moreeniharjanteisiin. Valtaosa<br />

alueen pintakerroksista<br />

on savea, jota on paikoin<br />

yli 30 metriä. Saven alla on<br />

poikkeuksetta vettä johtavia<br />

kerroksia, joten alueella<br />

näyttää kulkevan savenalainen<br />

harjujakso.<br />

Näin paljon vettä<br />

Pohjavedenpinnan vaihtelut<br />

ovat hyvin pieniä. Punkanjoen<br />

laaksossa pohjavedenpinta<br />

on lähellä maanpinnan<br />

tasoa, ja paineellista<br />

pohjavettä alueella esiintynee<br />

ainakin ajoittain. Pohjavesivyöhykkeen<br />

paksuus vaihtelee<br />

valtaosin 30 ja <strong>50</strong> metrin<br />

välillä, ja alueen reunaosien<br />

moreenimäkien kohdalla kalliopinta<br />

nousee pohjaveden<br />

pinnan yläpuolelle.<br />

Yhteenvetona tutkimuksesta<br />

voidaan todeta, ettei<br />

vanhan vedenottamon paikka<br />

ole hyvä. Se sijaitsee paksujen<br />

savikerrosten kohdalla,<br />

joten pohjavesi on hapetonta,<br />

ja hapettomissa olosuhteissa<br />

veteen liukenee usein<br />

muun muassa rautaa ja raakaveden<br />

laatu on huono.<br />

Vuonna 2008 Herajoen vedenottamolla<br />

pumpattiin<br />

vettä verkostoon 1 118 565<br />

m 3 , Piirivuoren vedenottamolta<br />

1 331 999 m 3 ja Kormun<br />

vedenottamolla 391<br />

361 m 3 .<br />

Vuonna 2008 kokonaispumppaus<br />

verkostoon oli<br />

2 615 000 m 3 , mikä oli noin<br />

4 % vähemmän verrattuna<br />

edelliseen vuoteen.<br />

Riihimäen jätevedenpuhdistamolla<br />

käsitellään Riihimäen<br />

ja Lopen jätevedet sekä<br />

osa Hausjärven jätevesistä.<br />

Maksuton Vesikoulu -materiaali<br />

syventää vesitietoutta<br />

Arkinen juomavesi muuttuu<br />

jännittäväksi seikkailuksi<br />

Vesikoulussa,<br />

uudessa koululaisille suunnatussa<br />

verkkomateriaalissa. Vesikoulussa<br />

tutustutaan Vesivillen<br />

kaupungin vesihuoltoon.<br />

Koululaispoika Paavon ja vesipisara<br />

Pipsan matkassa selviää,<br />

mistä vesi tulee hanaan ja<br />

mitä viemäriin menneelle vedelle<br />

tapahtuu.<br />

Vesikoulu on selainpohjainen<br />

opetusmateriaali, joka<br />

valottaa juomaveden valmistusta<br />

ja jakelua Suomessa.<br />

Opetusmateriaalissa syvennetään<br />

tietoutta jätevesien<br />

puhdistuksesta ja ympäristövaikutuksista.<br />

Vesikoulun<br />

Lisäksi näyttää siltä, että<br />

ottamosta saatu vesi on ollut<br />

niin sanottua varastoitunutta<br />

vettä, joka on vähitellen<br />

täyttänyt vettä johtavan laajan<br />

painanteen, mutta uutta<br />

vettä alueelle tulee hitaasti.<br />

Tutkimusalueen paras<br />

paikka sijoittuu Kakslammenmäen<br />

itäreunalle. Siitä<br />

saataneen pohjavettä jatkuvasti<br />

noin 1 000 m 3 vuorokaudessa.<br />

Tutkimukset jatkuvat Piirivuoren<br />

ja Somervuoren alueilla,<br />

jotka liittyvät alueen<br />

pohjavesikokonaisuuteen.<br />

Tutkimustulosten yhteen sovittamisen<br />

uskotaan tuottavan<br />

vielä parempia vedenottopaikkoja<br />

kuin Hirvenojan<br />

alueen tutkimuksessa<br />

on löydetty.<br />

Vuonna 2008 jätevedenpuhdistamolla<br />

käsiteltiin<br />

jätevettä 5 599 576 m 3 , josta<br />

Lopen jätevesien osuus<br />

oli noin 7 % (389 486 m 3 ) ja<br />

Hausjärven jätevesien 5,5<br />

% ( 309 681 m 3 ).<br />

tavoitteena on, että oppilas<br />

ymmärtää mistä ja miten<br />

juomavesi tulee hanaan ja<br />

mitä vedelle tapahtuu, kun<br />

se katoaa viemäriin. Maksuton<br />

Vesikoulu on kaikille<br />

avoin ja siihen voi kotonakin<br />

käydä tutustumassa osoitteessa<br />

www.vesikoulu.fi tai<br />

ruotsiksi osoitteessa www.<br />

vattenskolan.fi<br />

Yhteystiedot<br />

Sähköpostiosoitteet ovat<br />

muodossa:<br />

etunimi.sukunimi@riihimaki.fi<br />

Asiakaspalvelu, vesi- ja<br />

jätevesilaskutus,<br />

liittyjätietojen muutokset<br />

l asiakaspalvelun sähköpostiosoite;<br />

asiointi, vesimittarin<br />

lukeman ilmoittaminen<br />

riihimaenvesi@riihimaki.fi<br />

l osastosihteeri<br />

Marjo Hanninen,<br />

(019) 758 4966<br />

l vs. kanslisti<br />

Pirjo Kemppainen,<br />

(019) 758 4962<br />

Rakentajien palvelu, kiinteistöjen<br />

KVV-laitteiden asennukset,<br />

asennustarkastukset<br />

l tarkastusteknikko<br />

Jukka Seuranen<br />

(019) 758 4965,<br />

040 330 4965<br />

Rakentajien palvelu, tonttijohtojen<br />

rakentaminen, vesimittarit<br />

l johtomestari<br />

Markku Lamminsivu<br />

(019) 758 4967,<br />

040 330 4967<br />

Laitokset<br />

l käyttöpäällikkö<br />

Tiina Oksanen<br />

(019) 758 4970,<br />

040 330 4970<br />

Hallinto<br />

l vesihuoltoliikelaitoksen<br />

johtaja Kari Korhonen<br />

(019) 758 4964,<br />

040 330 4964<br />

l vesihuoltoinsinööri<br />

Sirpa Aulio<br />

(019) 758 4975,<br />

040 330 4975<br />

l verkostoteknikko<br />

Tommi Virtanen<br />

(urakoiden valvonta)<br />

(019) 758 4963,<br />

040 330 4963<br />

Vikailmoitukset/päivystys<br />

virka-ajan ulkopuolella<br />

l (019) 741 7487<br />

Käyntiosoite<br />

l asiakaspalvelu<br />

Yritystalo<br />

Eteläinen Asemakatu 2<br />

11130 Riihimäki<br />

l verkkotoimisto<br />

V.O. Mäkisenkatu 2<br />

11120 Riihimäki

10<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

Avoimessa päiväkodissa lapset ja vanhemmat<br />

leikkivät yhdessä<br />

Aapeli Avoimessa<br />

touhutaan yhdessä.<br />

Ovella lukee Aapeli<br />

Avoin, ja sisällä<br />

puuhaavat päiväkoti-ikäiset<br />

lapset äidin,<br />

isän, mummun, vaarin tai<br />

kummin kanssa. Ollaan Riihimäen<br />

kaupungin avoimessa<br />

päiväkodissa, joka toimii<br />

vanhalla Palmupuiston tontilla<br />

ja on osa Junailijankadun<br />

päiväkotia.<br />

Kasperi, 2,5, ja Sandra, 1,<br />

tulivat isänsä Marko Kontion<br />

ja isoisänsä Jaakko Kontion<br />

kanssa leikkimään, että<br />

äiti saisi lukea kokeisiin.<br />

”Viikon kohokohta”, miehet<br />

tuumaavat.<br />

Jesse, 1,5, tulee äitinsä Sari<br />

Heinosen kanssa avoimeen<br />

päiväkotiin kerran viikossa.<br />

”Jesse on ainoa lapsi ja näkee<br />

täällä muitakin ikäisiään.<br />

Täällä käy tuttuja kavereita”.<br />

”Kiva, kun tänne voi tulla<br />

koska sopii. Täällä on monen<br />

tasoista tekemistä, ja täällä<br />

näkee mitä lapsi osaa ja mitä<br />

ei”, kehuu Jaana Hapulahti,<br />

jonka tytär Vilma, 2, rakentaa<br />

palikoilla.<br />

Vignes Mustola tuli Suomeen<br />

seitsemän <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong><br />

Singaporesta. Hän käy<br />

nyt nuorimpansa Sonjan,<br />

2,5, kanssa Aapeli Avoimessa.<br />

”Todella hyvä paikka, täällä<br />

oppii tuntemaan ihmisiä.”<br />

Hän toivoo, että useammat<br />

ulkomaalaistaustaiset vanhemmat<br />

löytäisivät paikan,<br />

joka on auttanut häntä.<br />

”Tästä toiminnasta ei ole<br />

tarpeeksi tietoa, itse löysin<br />

Aapeli Avoimen internetistä.”<br />

Monenlaista toimintaa<br />

perheen pienimmille<br />

Palmupuistona tunnetussa<br />

Junailijankatu 12:ssa on monenlaista<br />

lapsille suunnattua<br />

toimintaa.<br />

Avoin päiväkoti Aapeli<br />

Avoin toimii tiistaisin ja perjantaisin<br />

klo 9-14. Tarjolla on<br />

leluja, kirjoja, piirustusvälineitä,<br />

pelejä. Aikuiset voivat<br />

keittää kahvin, joka maksaa.<br />

Muut omat ja lasten eväät on<br />

tuotava mukana.<br />

”Pyöritämme tätä vanhempien<br />

toiveiden mukaan. Meillä<br />

on ollut laulutuokio, vaate-esittely,<br />

lelu- ja peliesittely<br />

sekä terveydenhoitajan<br />

tuokio. Kun vanhemmalla<br />

on edessä töihin paluu, meiltä<br />

saa tietoa päivähoitomuodoista”,<br />

selvittää lastentarhanopettaja<br />

Tarja Ylänen.<br />

Naperoparkki, johon lapsen<br />

voi jättää vaikkapa ostoskierroksen<br />

ajaksi, toimii torstaisin<br />

klo 12-16. Parkkiaika<br />

on korkeintaan kaksi tuntia<br />

ja se maksaa 5 euroa. Samassa<br />

tilassa toimii myös kaksi<br />

maksullista kerhoryhmää,<br />

maanantaisin ja keskiviikkoisin<br />

klo 9-12 ja 13-16.<br />

Aapeli Avoin, Naperoparkki<br />

ja kerhot ovat kaupungin<br />

pyörittämää toimintaa. Torstaisin<br />

klo 10-12 Mannerheimin<br />

lastensuojeluliitto vetää<br />

tiloissa perhekahvilaa, jonka<br />

tarjoilu maksaa.<br />

Riihimäellä pian kolme<br />

avointa päiväkotia<br />

Avoin päiväkoti on toiminut<br />

Riihimäellä jo muutaman vuoden,<br />

Junailijankadun varrelle<br />

se siirtyi Petsamonkadulta elokuussa<br />

2009, jolloin myös Kirjauksessa<br />

aloitti avoin päiväkoti<br />

Melukylän kellari. Jukolassa<br />

vastaavaa toimintaa aloitellaan<br />

elokuussa 2010.<br />

Tarja Ylänen arvioi, että<br />

avointa päiväkotia käyttää<br />

Riihimäellä 60-70 perhettä.<br />

Joskus on päivän aikana käynyt<br />

yli <strong>50</strong> perhettä.<br />

”On tärkeää, että alueella<br />

on oma avoin päiväkoti, sillä<br />

käyttäjät ovat yleensä lähistöltä.<br />

Lastenvaunujen ja<br />

–rattaiden kanssa ei kaukaa<br />

tulla.”<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

KUVAT: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 11<br />

Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle<br />

Riihimäen Peltosaaresta piti<br />

tulla jotakin uutta ja hienoa,<br />

ja tulikin 1970-luvulla. Nyt<br />

aika on ajanut kaupunginosan<br />

ohi, ja on syytä tehdä<br />

jotakin. Ei enempää eikä vähempää:<br />

Peltosaaresta aiotaan<br />

tehdä haluttava asuinalue<br />

kivenheiton päässä rautatieasemasta<br />

ja helpon joukkoliikennematkan<br />

päässä<br />

pääkaupunkiseudulta.<br />

Eräänä ongelmana on<br />

asuntojen omistuspohja. Osa<br />

on omistusasuntoja, joissa<br />

noin puolessa asuu vuokralaisia.<br />

Osa taloista taas on<br />

kaupungin vuokrataloja.<br />

”Peltosaaren länsiosan pohjoispuolen<br />

kaupungin vuokrataloissa<br />

on useita asuntoja<br />

tyhjillään, ja alue on mahdollista<br />

uudistaa kokonaan, tehdä<br />

vaikkapa rajumpiakin toimenpiteitä”,<br />

sanoo kaavoituspäällikkö<br />

Raija Niemi.<br />

Rajummilla toimenpiteillä<br />

hän tarkoittaa esimerkiksi rakennusten<br />

purkamista, aivan<br />

uudenlaista kaupunkirakennetta.<br />

Samaan aikaan alueella<br />

tehtäisiin myös perus- ja<br />

muita korjauksia. Uudet talot<br />

voisivat olla vaikkapa etelään<br />

paistattelevia terassitaloja.<br />

Kilpailuilla<br />

parhaisiin tuloksiin<br />

KUVA: RIIHIMÄEN TEKNINEN VIRASTO<br />

Riihimäen aseman itäpuolella sijaitseva Peltosaari näyttää muutaman vuoden kuluttua aivan erilaiselta kuin tässä ilmakuvassa.<br />

Harkintavaiheessa ovat koko<br />

alueen ideakilpailu ja arkkitehtuurikilpailu.<br />

Sen jälkeen<br />

rakennusliikkeille voitaisiin<br />

julistaa korttelikohtaisia kilpailuja.<br />

Päätavoitteena on<br />

tehdä Peltosaaresta haluttava<br />

omistusasuntoalue.<br />

Ensimmäiset uudet rakennukset<br />

olisivat pystyssä aikaisintaan<br />

2013.<br />

Koska Riihimäen kaupunki<br />

omistaa suuren osan Peltosaaren<br />

maasta, tonttien<br />

myyminen tietäisi kaupungin<br />

kassaan sievoista summaa<br />

rahaa.<br />

”Uskomme tähän lujasti”,<br />

sanovat tekninen johtaja<br />

Jouko Lehtonen ja kaavoituspäällikkö<br />

Raija Niemi.<br />

”Peltosaarta kehitetään<br />

osana asemanseutua. Ideointi<br />

alkaa koko aluetta koskevana.<br />

Parhaita keinoja etsitään.<br />

Haasteena on hienosti<br />

sijaitsevan alueen oleellinen<br />

nosto arvoiselleen tasolle.”<br />

Peltosaaren uudistustyön<br />

projektipäällikkö aloittaa<br />

työnsä alkuvuodesta.<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

Tonttitarjontaa riittää<br />

Riihimäelle omakotitaloa<br />

suunnittelevat valitsevat<br />

nyt ja lähivuosina<br />

tonttinsa Parmalan, Vahteriston,<br />

Suojalan tai Metsäkorven<br />

alueilta.<br />

Vuonna 2010 omakotitontteja<br />

on tarjolla myytäväksi tai<br />

vuokrattavaksi yhteensä 43.<br />

Niistä 12 on Parmalan alueella<br />

ja 20 Vahteriston alueella.<br />

Helmikuun alussa tulee<br />

Suojalasta haettavaksi 11<br />

tonttia, jotka myydään.<br />

Vuoden 2011 alusta tulee<br />

hakuun Vahteristosta 44 uutta<br />

tonttia.<br />

Vuoden 2012-13 tonttitarjontaa<br />

lisätään Metsäkorven<br />

asuntoalueen tonteilla, joita<br />

on noin 90.<br />

Kalmun alueelle rakennetaan<br />

aikaisintaan vuonna 2014.<br />

Rivitalo- ja kerrostalotontteja<br />

on tarjolla muun muassa<br />

Vahteristossa.<br />

”Riihimäen kaupungin<br />

vuonna 2009 luovuttamista 45<br />

omakotitontista vuokrattiin 80<br />

prosenttia ja myytiin 20 prosenttia”,<br />

kertoo maanmittausinsinööri<br />

Veijo Tolvanen.<br />

Ostotarjouskirje<br />

tontinvuokraajille<br />

Kaupungilla on tällä haavaa<br />

4<strong>50</strong> vuokratonttia, ja helmikuun<br />

alussa kaikille nykyisille<br />

omakotitonttien vuokraajille<br />

lähetetään kirje, jossa<br />

tarjotaan tonttia lunastettavaksi<br />

nykyiseen hintaan.<br />

Päätös toivotaan tehtäväksi<br />

kesäkuun loppuun mennessä,<br />

ja kaupat pitää tehdä<br />

viimeistään 30.10.2010.<br />

Vanhojen vuokratonttien<br />

vuokra ei nouse sopimusten<br />

voimassaoloaikana.<br />

Tonttien myyntihinnat nousevat<br />

helmikuun alussa 2010,<br />

jolloin Riihimäen kaupungin<br />

omakotitonttien hinnat ovat<br />

alueesta riippuen 20-35 euroa<br />

neliöltä eli perustontin hinta<br />

vaihtelee 20 000 eurosta<br />

40 000 euroon.<br />

Lisäksi tontin erityisominaisuudet,<br />

vaikkapa rajoittuminen<br />

puistoon, saattavat<br />

korottaa hintaa enintään 10<br />

prosenttia.<br />

Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristölinkki ilmestynyt 13 <strong>vuotta</strong><br />

Ekokaari jakaa ympäristötietoa<br />

joka tytölle ja pojalle<br />

Ekokaari, Riihimäen, Lopen<br />

ja Hausjärven ympäristölehti,<br />

on ilmestynyt 13 <strong>vuotta</strong><br />

säännöllisesti kaksi kertaa<br />

vuodessa. Se lienee ainutlaatuinen<br />

alallaan. Vuonna 2006<br />

Ekokaari sai Hämeen ympäristöpalkinnon.<br />

Ekokaari haluaa olla alueensa<br />

ympäristölinkki, joka<br />

kertoo ruohonjuuritason ympäristöasioista<br />

ns. tavallisille<br />

kansalaisille. Ympäristö käsitetään<br />

lehdessä laajana: siihen<br />

kuuluvat myös muun<br />

muassa asuminen, liikunta,<br />

puutarhanhoito ja eläimet.<br />

Ekokaaren toimituskuntaan<br />

kuuluvat Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö<br />

Elina Mäenpää,<br />

Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija<br />

Heli<br />

Kanto, Hausjärven ympäristösihteeri<br />

Riina Paunonen<br />

ja Lopen ympäristöpäällikkö<br />

Juha Viinikka. Päätoimittajana<br />

on koko ajan toiminut Urpu-Kaarina<br />

Yli-Laurila.<br />

Lehden kustantajina ovat<br />

Riihimäen, Lopen ja Hausjärven<br />

kuntien ympäristötoimet.<br />

Kustannuksia katetaan<br />

lisäksi ilmoitusmyynnillä.<br />

Lehti jaetaan maksutta alueen<br />

jokaiseen kotiin.<br />

Seuraava Ekokaari ilmestyy<br />

toukokuun lopulla.<br />

Ekokaari löytyy sähköisesti<br />

osoitteesta www.riihimaki.<br />

fi/ekokaari

12<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

Juhlavuoden näyttelyissä Suomen lasimuseossa on esillä muun<br />

muassa Marja Sunan teoksia.<br />

Suomen lasimuseo<br />

juhlii suomalaista lasia<br />

Suomen lasimuseo juhlistaa<br />

Riihimäen juhla<strong>vuotta</strong><br />

esittelemällä suomalaista<br />

lasia vuosilta 2005–<br />

2009. Suomen lasi elää 6 -<br />

Finnish Glass Lives 6 –nimen<br />

saanut näyttely on esillä 5.3.–<br />

1.8.2010.<br />

Suomen lasimuseo on järjestänyt<br />

suomalaista lasimaailmaa<br />

dokumentoivan<br />

näyttelyn Suomen lasi elää<br />

jo vuosina 1986, 1990, 1995,<br />

2000 ja 2005. Samassa yhteydessä<br />

on julkaistu myös<br />

näyttelyluettelo, johon on<br />

koottu kuluneelta viisivuotiskaudelta<br />

näyttelyt ja muut<br />

merkittävät lasiin liittyvät tapahtumat<br />

sekä kuvia uusista<br />

lasituotteista ja lasitaiteesta.<br />

Niin tehdään tälläkin kerralla.<br />

Maaliskuussa aukeaa myös<br />

Marja Sunan lasiteoksia, vaate-<br />

ja paperiveistoksia sekä<br />

koruja esittelevä näyttely,<br />

joka kertoo taiteilijan elämän<br />

materiaaleista ja muodoista.<br />

Näyttely on avoinna 25.3. –<br />

12.9.2010.<br />

Riihimäen Lasi<br />

syntyi 100 <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong><br />

Kuluva vuosi on myös Riihimäen<br />

Lasin juhlavuosi; tehtaan<br />

syntymästä on kulunut<br />

100 <strong>vuotta</strong>.<br />

Vuonna 1910 perustettu<br />

Riihimäen lasitehdas oli<br />

liki perustamisestaan saakka<br />

Suomen suurin lasitehdas,<br />

pitkälle 1960-luvulle<br />

saakka Pohjoismaiden suurin<br />

lasitehdas. Tuotanto on<br />

ollut poikkeuksellisen monipuolista<br />

taidelasista ikkunalasiin,<br />

talouslasista pulloihin<br />

ja tölkkeihin. Ei ole liioiteltua<br />

sanoa, että tehtaan<br />

lopettamiseen 1990 saakka<br />

Suomessa ei ollut kotia, jossa<br />

ei olisi ollut Riihimäen lasia.<br />

Juhlanäyttely on avoinna<br />

20.8.–31.12.2010.<br />

Suomen lasimuseo, Tehtaankatu<br />

23, on avoinna klo<br />

10–18. Maanantaisin ja tammikuussa<br />

museo on suljettu.<br />

Lisätietoja<br />

p. (019) 758 4108,<br />

www.suomenlasimuseo.fi<br />

KUVA: SUOMEN LASIMUSEO<br />

Kaupunginmuseo esittää<br />

Riihimäen <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> valokuvissa<br />

Riihimäen kanssa samaan<br />

aikaan kaupunkioikeudet<br />

saivat<br />

näyttävin juhlallisuuksin Hyvinkää,<br />

Kouvola, Salo, Seinäjoki<br />

ja Rovaniemi. Edellisen<br />

kerran kaupunki tuli Lahdesta<br />

vuonna 1905, joten aikaa<br />

oli kulunut 55 <strong>vuotta</strong>. Vuoden<br />

1960 uusista kaupungeista ainoastaan<br />

Riihimäki ja Hyvinkää<br />

voivat juhlia viisikymppisiä,<br />

sillä muissa kaupungeissa<br />

on tapahtunut kuntaliitoksia.<br />

<strong>Kaupungiksi</strong> tulolta odotettiin<br />

paljon, ja jo kauppala-ajan<br />

viimeisinä vuosina paikkakunnan<br />

ilmettä alettiin muuttaa<br />

kaupunkimaisemmaksi.<br />

1960-luvulla keskustan rakennusten<br />

vanhin kerros väistyi,<br />

ja tilalle rakennettiin kerrostaloja,<br />

katuja raivattiin ja kestopäällystettiin<br />

sekä yleisiä puistoja<br />

kunnostettiin ja koristettiin<br />

istutuksin ja patsain.<br />

Riihimäen kaupungin juhlavuoden<br />

aloittaa Riihimäen<br />

kaupunginmuseon näyttely<br />

Riihimäki <strong>50</strong>, jossa tarkastellaan<br />

Riihimäkeä kaupunkina<br />

olon <strong>50</strong>-vuotisen taipaleen<br />

ajalta suurimmaksi osaksi<br />

valokuvien avulla.<br />

Näyttelyssä esitetään kaupunkikuvan-,<br />

palveluiden-,<br />

työpaikkojen-, asukasluvunja<br />

väestön ikäjakauman kehittymistä<br />

sekä kaupungin<br />

profiloitumista 1960-luvulta<br />

vuoteen 2010. Näyttely on<br />

esillä 3.1.-11.8.2010.<br />

Näyttelyyn voi tutustua<br />

sunnuntaisin ja keskiviikkoisin<br />

klo 12-18 tai sopimuksen<br />

mukaan. Museoon on vapaa<br />

pääsy.<br />

KUVA: ODERT LACKSCHÉWITZ; RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA<br />

Hämeenkatua pohjoiseen Kirkkopuiston kohdalta nuoren<br />

kaupungin alkuajalta (yläkuva) ja joulukuussa 2009 (alakuva).<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Kesäkonserteista elämänvoimaa<br />

Riihimäen Kesäkonsertit<br />

tarjoilee kesäkuun alussa<br />

29. kerran korkeatasoisia<br />

kamarimusiikkielämyksiä.<br />

Avajaisfanfaari Granitin<br />

aukiolla puhalletaan tällä kertaa<br />

vaskisoitinten ruhtinaalla,<br />

tuuballa, avajaispäivänä torstaina<br />

3. kesäkuuta klo 17.<br />

Viikon mittaisen tapahtuman<br />

pääkonsertit soivat Lasimuseolla,<br />

ja lähes jokaisena<br />

päivänä puolen päivän<br />

Tommi Hakala konsertoi<br />

lasimuseossa 23.5.<br />

aikaan riihimäkeläisille tarjotaan<br />

ilmaisia musiikkimaistiaisia<br />

Ragnar Granitin aukiolla.<br />

Perinteiset lastenkonsertit<br />

ovat maanantaina Eteläisen<br />

koulun Matinsalissa.<br />

Musiikki antaa ihmiselle<br />

elämänvoimaa, se on tutkittu<br />

juttu. Vuoden 2010 Kesäkonserttien<br />

teemana on muistuttaa<br />

tästä tosiasiasta.<br />

Ytimessä vahvaa<br />

kamarimusiikkia<br />

Kesäkonserttien ydin on<br />

vahvasti kamarimusiikissa.<br />

Tätä edustavat Kesäkonsertteihin<br />

pikaisen uusintavierailun<br />

tekevä Risto Laurialan,<br />

Tero Latvalan ja Marko Ylösen<br />

trio sekä vastikään perustettu<br />

Elina Vähälän uusi<br />

kvartetti Quadrion.<br />

Piano-viuluduo Anatoli<br />

Melnikov ja Susanna Aittonen<br />

konsertoivat maanantaina.<br />

Kansainvälisesti arvostettu<br />

lastenkuoro Laulupuu<br />

virittää kesään lakkiaisten<br />

jälkeisenä sunnuntaina ja<br />

Lauluyhtye Rajaton kutsuu<br />

kuulolle lasimuseoon tiistaina<br />

8.6. Kahdessa lastenkonsertissa<br />

ilakoivat kaksoset<br />

Viola ja Anton kavereineen.<br />

Ennakkolähdön Kesäkonsertteihin<br />

ottaa riihimäkeläislähtöinen<br />

maailmanluokan<br />

baritoni Tommi Hakala, joka<br />

konsertoi lasimuseolla jo helluntaina<br />

23. toukokuuta.<br />

Festivaaliviikon ohjelma<br />

löytyy osoitteesta<br />

www.riihimaenkesakonsertit.fi<br />

Lipputiedustelut: Riihimäen<br />

Kesäkonsertit ry,<br />

p. (019) 758 <strong>50</strong>40.

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 13<br />

Riihimäen Taidemuseossa<br />

kokoelmanäyttely<br />

KUVAT: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO<br />

Birger J. Carlstedt: Klovni, 19<strong>50</strong><br />

Helene Schjerfbeck:<br />

Pariisitar, 1943<br />

Eräkansa kohtaa<br />

Riihimäellä jälleen ensi kesänä<br />

Kansainväliset Erämessut<br />

järjestetään Riihimäellä jo<br />

19. kerran 10.-13. kesäkuuta<br />

2010. Eräalan markkinajohtaja<br />

kerää joka toinen vuosi<br />

runsaat <strong>50</strong> 000 metsästyksestä,<br />

kalastuksesta, retkeilystä<br />

ja luonnosta kiinnostunutta<br />

harrastajaa Riihimäen vehreään<br />

Urheilupuistoon.<br />

Ensi kertaa päästään myös<br />

tutustumaan remontoituun<br />

Pohjolanrinteen kouluun ulkoalueineen.<br />

Puiston vihreys<br />

ja istutukset ovat alkukesästä<br />

niin kaupunkilaisten kuin<br />

messuvieraidenkin ilona.<br />

Kansainväliset Erämessut<br />

on luontoharrastamisen laajin<br />

ja monipuolisin tapahtuma<br />

Suomessa. Esillä on eräalan<br />

viimeisin kehitys, tuotteet<br />

ja palvelut.<br />

Riihimäkeläisistä yrityksistä<br />

on mukana muun muassa<br />

asetehdas Sako, joka edustaa<br />

maailman huippua metsästysaseiden<br />

alalla, ja kalastusvälineitä<br />

esittelevä Korkiakosken<br />

Uistin.<br />

Erätaloon syksyllä 2009<br />

muuttanut valtakunnallinen<br />

järjestö Suomen Metsästäjäliitto<br />

on mukana jokai-<br />

Riihimäen Taidemuseo<br />

esittelee 15-vuotisen<br />

taipaleensa<br />

kunniaksi arvokkaita kokoelmateoksiaan<br />

koko rakennuksen<br />

täydeltä. Vuoden<br />

2010 kokoelmanäyttely on<br />

läpileikkaus suomalaiseen<br />

taiteeseen 1900-luvun alusta<br />

nykypäivään saakka.<br />

Näyttely tuo esiin merkittäviä<br />

taidesuuntauksia, palavaa<br />

ryhmähenkeä ja itsenäisiä<br />

etsijöitä yli vuosisadan<br />

ajalta. Teosten taidehistoriallisesta<br />

virrasta nousee ajatus<br />

muutoksen ja pysyvyyden<br />

suhteesta niin taiteen kuin<br />

taideteosten katsojan kohdalla.<br />

Taide ei ole aina ollut<br />

sama. Myös näyttelyn katsoja<br />

löytää itsensä aina vanhan<br />

ja uuden häilyvältä rajalta.<br />

Näyttelyn runkona on Riihimäen<br />

taidemuseon kokoelmien<br />

ydin, Pentti Wähäjärven<br />

tekemä taidelahjoitus,<br />

jonka pääpaino on 1900-luvun<br />

alun suomalaisessa taiteessa.<br />

Ajan merkittävät taidesuuntaukset,<br />

väritaide,<br />

ekspressionismi ja uusklassismi<br />

ovat näyttelyssä esillä<br />

muun muassa Verner Thomén,<br />

Tyko Sallisen, Jalmari<br />

Ruokokosken, Juho Rissasen,<br />

Yrjö Ollilan ja Alvar Cawénin<br />

teosten kautta.<br />

Näyttelyn varhaisempaa<br />

taidetta asettuu kommentoimaan<br />

1960-luvun jälkeinen<br />

taide, jota museossa edustavat<br />

muun muassa Seppo Hilpon<br />

lahjoituskokoelman taiteilijat<br />

Jukka Mäkelä, Matti<br />

Kujasalo, Paul Osipow ja<br />

Risto Vilhunen.<br />

Taidemuseon kiistattomalla<br />

tähdellä, Helene Schjerfbeckillä,<br />

on näyttelyssä keskeinen<br />

rooli. Kokoelmien<br />

muita merkittäviä naistaiteilijoita<br />

ovat Ester Helenius, Ingrid<br />

Ruin, Sigrid Schauman,<br />

Ellen Thesleff sekä riihimäkeläinen<br />

Elin Gustafsson.<br />

Näyttely avautuu 2. helmikuuta<br />

2010.<br />

sen suomalaisen metsästäjän<br />

edunvalvojana tapaamassa<br />

jäsenkuntaansa ja tulevia<br />

metsästäjiä. Paikalliset harrastajayhdistykset<br />

ovat myös<br />

ilahduttavan aktiivisesti mukana<br />

kertomassa omia harrastusvinkkejään<br />

messuyleisölle.<br />

Riihimäkeläiset seurat ja<br />

järjestöt ovat tuoneet kautta<br />

tapahtuman historian korvaamattoman<br />

apunsa messujen<br />

järjestelyihin. Lukuisat<br />

urakkaporukat ovat mukana<br />

luomassa kuvaa vireästä Riihimäestä.<br />

Teatteri Ulpu Ulvilasta esitti Pinokkion Spotissa vuonna 2008.<br />

Lapset esiintyvät lapsille<br />

SPOTTI – Lasten Teatteripäivät<br />

järjestetään 24.-25.4.2010<br />

Riihimäellä. SPOTTI on tapahtuma,<br />

jossa lasten oma<br />

kulttuuri on iloisesti esillä.<br />

Lasten teatteria<br />

ympäri Suomen<br />

Riihimäki Rock<br />

juhlamielellä<br />

Kaksi kertaa Riihimäellä järjestetty<br />

rock-festivaali kuuluu<br />

myös kaupungin juhlavuoden<br />

ohjelmaan.<br />

Vuoden 2010 Riihimäki<br />

Rock järjestetään 2.-3. heinäkuuta.<br />

Festarialue sijaitsee aikaisemmilta<br />

kerroilta tutussa<br />

paikassa Tehtaankadun Messupuistossa.<br />

Festivaalialue<br />

Riihimäki rokkaa taas heinäkuun alussa.<br />

Lasten Teatteripäiville tulee<br />

esiintyviä lapsiryhmiä eri puolelta<br />

Suomea. Mukana on aina<br />

myös riihimäkeläisiä ryhmiä.<br />

SPOTTI – Lasten Teatteripäivät<br />

alkavat teatterikulkueella<br />

Riihimäen keskustassa.<br />

Esityksiä katsellaan viikonlopun<br />

aikana eri puolilla Riihimäkeä,<br />

teattereiden lavat<br />

ja koulujen juhlasalit täyttyvät<br />

lasten esityksistä. Kaikilla<br />

lapsilla on myös mahdollisuus<br />

osallistua erilaisiin teatteripajoihin.<br />

Suomen Harrastajateatteriliitto<br />

on järjestänyt valtakunnallisia<br />

Lasten Teatteripäiviä<br />

vuosikymmenien ajan.<br />

Tulevana keväänä tapahtuma<br />

järjestetään jo 31. kerran.<br />

Myöhemmin tapahtuman<br />

nimi muuttui muotoon<br />

SPOTTI – Lasten Teatteripäivät,<br />

ja vuodesta 2002 paikaksi<br />

vakiintui Riihimäki. Paikalliset<br />

teatterit ja kaupungin<br />

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus<br />

ovat olleet aktiivisesti<br />

mukana tapahtuman järjestämisessä.<br />

Festivaali järjestetään<br />

joka toinen vuosi. Kaikki<br />

ovat tervetulleita katsomaan<br />

esityksiä.<br />

Liput maksavat 0-5 euroa.<br />

Riihimäkeläisten koulujen alaluokilla<br />

jaetaan ennen tapahtumaa<br />

rannekkeet, joilla saa<br />

alennuksia lippujen hinnoista.<br />

JOHANNA<br />

FRONDELIUS<br />

tarjoaa miellyttävät puitteet<br />

viikonlopun juhlalle. Artistit<br />

ja aikataulut ilmoitetaan<br />

myöhemmin.<br />

Riihimäki Rock 2009 onnistui<br />

odotusten mukaisesti.<br />

Kahtena päivänä Messupuistossa<br />

vieraili ennätysmäärä<br />

kävijöitä, 9 000 henkilöä.<br />

www.riihimakirock.fi<br />

KUVA: JARI LEHTOVÄRE

14<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

Tapahtumakalenteri<br />

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät<br />

juhlavuoden kuluessa.<br />

Tammikuu<br />

16.1. klo 19 Potenssia ikä kaikki<br />

Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, käsikirjoitus<br />

Rauli Jokelin<br />

23.1. XXXVI Riihimäki-Ralli<br />

27.1. klo 18 Sanojen sylissä – kirjoittaminen<br />

on terapiaa<br />

Markku Hattula ja Kristina Svensson kertovat<br />

Sanojen sylissä –kirjasta ja kirjallisuusterapiasta<br />

itsetunnon lisääjänä.<br />

Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali.<br />

30.1. klo 10-15 Lasipäivä Suomen lasimuseossa<br />

31.1. Riihimäen Naislaulajien<br />

60-vuotisjuhlakonsertti<br />

Riihimäen ammattioppilaitoksen sali<br />

Helmikuu<br />

7.2. klo 11–15 Talvikki<br />

Koko perheen talviretkeilytapahtuma,<br />

Suomen Metsästysmuseo<br />

14.2. Seniori- ja eläkeläisjärjestöjen yhteinen<br />

ystävänpäiväjuhla<br />

Rity-talo<br />

18.2. klo 18 Moottoripyörä ja miehen mieli<br />

Toimittaja Risto Lindstedtin kokemuksia<br />

maailmalta ja synnyinkaupungista Riihimäeltä.<br />

Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen<br />

sali.<br />

Maaliskuu<br />

25.3. klo 19 Aina joku eksyy<br />

Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, Reko Lundánin<br />

käsikirjoitukseen perustuva Riihimäen<br />

<strong>50</strong>-vuotisjuhlanäytelmä.<br />

Huhtikuu<br />

3.4. klo 19 Teillä ei ollut nimiä<br />

Riihimäen nuorisoteatteri, Kino Sampo,<br />

ensi-ilta, käsikirjoitus Reko Lundán.<br />

3.4. Pääsiäistapahtuma<br />

15.4. klo 18 Riihimäki-runoraati<br />

Riihimäen Iltanäyttelijät tulkitsee riihimäkeläiskirjailijoiden<br />

runoja. Kaupunginkirjasto,<br />

Samuli Parosen sali.<br />

17.4. klo 10–14 Karan koulun avoimet ovet<br />

27.4. Kansallisen veteraanipäivän juhlakonsertti<br />

Keskuskirkko, Hämeen Reserviläissoittokunta<br />

24.–25.4. SPOTTI – Lastenteatteritapahtuma<br />

Kino Sampo, Teatteripohja, Riihimäen<br />

Teatteri ja Eteläinen koulu<br />

Toukokuu<br />

22.5. klo 17-22 Museoiden yö<br />

Suomen lasimuseo, Riihimäen Taidemuseo,<br />

Riihimäen kaupunginmuseo, Suomen<br />

Metsästysmuseo, Valtakunnallinen Viestimuseo<br />

ja Riihimäen työväentalomuseo<br />

23.5. Ennakkolähtö Riihimäen Kesäkonsertteihin<br />

Suomen lasimuseo, baritoni Tommi Hakala<br />

Kesäkuu<br />

3.–9.6. Riihimäen Kesäkonsertit<br />

5.6. School’s Out Day<br />

Koulujen päätöstapahtuma,<br />

Ragnar Granitin aukio<br />

10.–13.6. XIX Kansainväliset Erämessut<br />

12.6. klo 10-16 Keräilytapahtuma ja lasikirpputori<br />

Suomen lasimuseo<br />

12.6. Shopping-tapahtuma<br />

Ragnar Granitin aukio ja Hämeenkatu<br />

12.6. klo 15 Vinski ja Vinsentti,<br />

Riihimäen kesäteatteri, Allinnan monttu,<br />

ensi-ilta.<br />

Heinäkuu<br />

2.–3.7. Riihimäki Rock<br />

Tehtaankadun messupuisto<br />

Elokuu<br />

4.8. Schumann 200 <strong>vuotta</strong><br />

Anastasia Injushina, piano; Joel Laakso,<br />

sello; Bad Segebergin orkesteri, Suomen<br />

lasimuseo<br />

8.8. Riihimäen <strong>50</strong>-vuotisjuhlakonsertti<br />

Bach-kuoro, Bad Segebergin orkesteri,<br />

Riikka Hakola, sopraano; Ulla Sippola,<br />

mezzosopraano, Keskuskirkko<br />

13.8. Beach Party vol. 4<br />

Rihimäen maauimala<br />

Asematapahtuma 12.9. vetää taas rautatieaseman<br />

tienoon täyteen ihmisiä.<br />

7.9. klo 18 Junan tuomia Puputin kulmassa<br />

Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivuston<br />

avaus- ja esittelytilaisuus, kaupunginkirjasto,<br />

Samuli Parosen sali<br />

9.9. Schumann 200 <strong>vuotta</strong><br />

Kiril Kozlovsky, piano, Suomen lasimuseo<br />

9.9. klo 10 Pikku juna puksuttaa<br />

Anna-Mari Hannosen vetämiä laululeikkejä,<br />

kaupunginkirjasto, Samuli Parosen<br />

sali<br />

9.9. klo 18 Kirjallinen muotinäytös<br />

60-luvun hengessä<br />

Riihimäen Nuorisoteatteri, kaupunginkirjasto<br />

6.-10.9. klo 11–12, 18–19<br />

Vanhoja Riihimäki-filmejä<br />

Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali<br />

10.–11.9. Riksun Roll<br />

10.–12.9. Ystävyyskaupunkivieraita Riihimäellä<br />

11.9. Riihimäki-päivä<br />

klo 13–16 Munkkikahvit kaupunkilaisille<br />

Ragnar Granitin aukio<br />

klo 16–20 Tanssit kaupunkilaisille<br />

Jani & Jetsetters, Urheilutalo<br />

12.9. Asematapahtuma<br />

Rautatieasema ympäristöineen<br />

17.9. 60-luvun lastentarhalaulut<br />

yhteislaulutilaisuus, Urheilutalo<br />

25.9. Ragnarin päivän tapahtuma<br />

Ragnar Granitin aukio<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

KUVA:RIIHIMÄEN TEATTERI<br />

Esko Rissanen Reko Lundánin<br />

Aina joku eksyy -näytelmässä,<br />

jonka Riihimäen teatteri esittää<br />

kaupungin <strong>50</strong>-vuotisjuhlanäytelmänä.<br />

Syyskuu<br />

Riihimäen kaupunki <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong><br />

Dokumenttielokuvan julkaiseminen,<br />

AMA Riihimäki ry<br />

6.–12.9. Riihimäki-viikko<br />

7.9. klo 17.30 Maantien Ritarit<br />

Riihimäki-tunnelmissa<br />

Kaupunginkirjasto<br />

Lokakuu<br />

4.10. klo 18 Vanhoja Riihimäki-valokuvia<br />

Kaupunginmuseon kokoelmat, kaupunginkirjasto,<br />

Samuli Parosen sali<br />

Junan tuomia – Kirjatimantteja<br />

tiistaisin klo 18 lokakuusta lähtien,<br />

kaupunginkirjasto<br />

Runollista säpinää<br />

Niina Lahtisen tuottama uusien lastenrunojen<br />

esitys, kaupunginkirjasto, Samuli<br />

Parosen sali<br />

15.10. Oravan päivä<br />

Suomen Metsästysmuseon 20. vuosipäivä<br />

Marraskuu<br />

11.11. Koululaulajaiset<br />

Vanhojen koululaulujen yhteislaulutilaisuus,<br />

Eteläinen koulu<br />

20.11. klo 10-14 Saksalaiset joulumarkkinat<br />

Ragnar Granitin aukio

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 15<br />

KUVA: SUOMEN LASIMUSEO<br />

Nanny Still: Harlekiini, 1958.<br />

27.5.–10.10.<br />

Erik Bruunin tuotantoa kuudelta<br />

vuosikymmeneltä<br />

27.5.–26.9.<br />

Eräkuvapuisto<br />

Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun<br />

eräkulttuurista.<br />

27.5.–15.8.<br />

Kohtauksia metsässä<br />

Metsähallituksen 1<strong>50</strong>-vuotisjuhlanäyttely<br />

Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut<br />

puukot<br />

Elo–Syyskuu<br />

Vuoden luontokuvat 2009<br />

30.10.<br />

Kettu riistaeläimenä<br />

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät<br />

juhlavuoden kuluessa.<br />

KUVA: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO<br />

Näyttelyt<br />

Suomen lasimuseo<br />

Tehtaankatu 23<br />

5.3.–1.8.<br />

Suomen lasi elää 6 - Finnish Glass Lives 6<br />

Suomalaista lasia vuosilta 2005–2009<br />

25.3.–12.9.<br />

Marja Suna - elämäni materiaalit ja muodot<br />

4.6. –12.9.<br />

Transparency<br />

Timo Syrjänen – parhaimmat lasikuvani<br />

20.8.–31.12.<br />

Riihimäen lasi 100 <strong>vuotta</strong><br />

9.–31.12.<br />

Renáta Jakowleff<br />

Uusia teoksia - animoituja hetkiä - New<br />

works - animated moments<br />

Suomen Metsästysmuseo<br />

Tehtaankatu 23 A<br />

10.1. asti<br />

Erätunnelmia<br />

taidenäyttely, Ilkka Qvick<br />

14.1.–28.2.<br />

Metsän synty, erä ja elo<br />

Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa<br />

4.3.–16.5.<br />

Hirvi vai vene<br />

Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen<br />

museon Pekka Kivikkään kokoelmasta.<br />

KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO<br />

Juha Mälkösen kettukuvia<br />

Riihimäen Taidemuseo<br />

Temppelikatu 8<br />

2.2.–5.12.<br />

Ajan muodot<br />

Suomalaista taidetta 1900-luvun alusta<br />

nykypäivään<br />

Riihimäen kaupunginmuseo<br />

Öllerinkatu 3<br />

3.1.–11.8.<br />

Riihimäki <strong>50</strong> -juhlanäyttely<br />

Riihimäen <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> valokuvissa<br />

9.5.–29.12.<br />

Vuosi 1960 Riihimäellä<br />

5.9.–27.4.2011<br />

Risteysasema Riihimäki 140 <strong>vuotta</strong><br />

Riihimäen kaupunginkirjasto<br />

Kauppakatu 16<br />

Tammi-Joulukuu<br />

Riihimäki tunnetaan…<br />

Piirustusnäyttely kirjaston ja alakoulujen<br />

yhteistyönä. Kirjaston ala-aulassa kuukausittain<br />

vaihtuva 5.–6.-luokkalaisten<br />

piirustusnäyttely.<br />

7.–30.1.<br />

Raiteilta ja pientareilta<br />

Riihimäkeläisiä yrityksiä viideltä vuosikymmeneltä,<br />

vitriininäyttely<br />

1.–30.9.<br />

Riihimäki-aiheisia postikortteja<br />

vitriininäyttely<br />

1.–30.10.<br />

Riihimäkeläisiä musiikintekijöitä<br />

vitriininäyttely<br />

Kirjaston kokoelmat esiintyvät juhlavuonnakin<br />

useissa näyttelyissä.<br />

Risto Vilhunen: Valtatiellä, 1972<br />

Samuli Parosen Sali<br />

6.9.–28.9.<br />

Valoa, varjoja & videota<br />

Pilvi Ojala & Vilja Tamminen<br />

4.-27.2.<br />

Kamerakerho <strong>50</strong> ry<br />

kerhon 60-vuotisjuhlanäyttely<br />

4.-27.3.<br />

Taidegrafiikkaa ja maalauksia<br />

Katja Taskinen<br />

1.-24.4.<br />

Riihimäen Kuvataitelijat<br />

vuosinäyttely<br />

3.-29.5.<br />

Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu<br />

kevätnäyttely<br />

4.-29.6.<br />

Kirjontatöitä, installaatioita, maalauksia<br />

Katja Luoto ja Anna Savitie<br />

5.-29.7.<br />

Siperiantiikerit Suomeen<br />

öljyvärimaalauksia, Pekka Kröger<br />

4.-30.8.<br />

Veistoksia, reliefejä<br />

Matti Metsämaa<br />

1.11.–27.11.<br />

Installaatioita<br />

Johanna Arola<br />

1.12.–31.12.<br />

Riihimäen Isolat<br />

Isolan suvun taiteilijoiden ja kaupunginkirjaston<br />

yhteistyönä toteutettu taidenäyttely.<br />

Valtakunnallinen Viestimuseo<br />

Viestimuseontie rak. 64<br />

Riihimäen varuskunta 100<br />

Talvisota<br />

Ajantasainen tapahtumakalenteri:<br />

www.riihimaki.fi/juhlavuosi

16<br />

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />

Historiaa ja nykyaikaa,<br />

jokaiselle jotakin<br />

Riihimäen kaupunginkirjastossa<br />

tapahtuu koko<br />

juhlavuoden ajan, vaikka<br />

tapahtumat keskittyvätkin<br />

syksyyn.<br />

”Pyrimme tarjoamaan jokaiselle<br />

jotakin, historiaa ja<br />

nykyaikaa. Teemana on Pitkä<br />

matka asemalta Atomiin”, selvittävät<br />

informaatikko Sirkku<br />

Seinä ja erikoiskirjastovirkailija<br />

Maikki Meriluoto, jotka<br />

osastonjohtajien Arja Liutan,<br />

Kaija Viskarin ja Tarja Taposen<br />

kanssa kuuluvat juhlavuoden<br />

suunnitteluryhmään.<br />

Iso uusi juttu on Riihimäkeen<br />

liittyvää kaunokirjallisuutta<br />

valottava verkkosivusto.<br />

Ja kirjailijoita, joiden teoksissa<br />

Riihimäkeä on kuvattu,<br />

kyllä riittää. Heitä ovat ainakin<br />

Irma Airisto, Tuulikki<br />

Alsta, Mauno Arjavirta, Jarmo<br />

Herkman, Tapani Immonen,<br />

Arvid Järnefelt, Markus<br />

Karppi, Matti Lahdenperä,<br />

Reko Lundan, Kalle Manninen,<br />

Veijo Meri, Samuli<br />

Paronen, Ilkka Remes, Yrjö<br />

Salmela, K-A Tavaststjerna,<br />

Aaro Vakkuri, Anja Vammelvuo<br />

ja Kauko Valta Ylänne.<br />

Päivä Riksussa kestää<br />

tammikuusta jouluun<br />

Kirjasto ja yläkoulujen 8.-<br />

9. luokat käynnistävät heti<br />

tammikuussa Päivä Riksussa<br />

–projektin, joka huipentuu<br />

joulukuussa.<br />

Ensin 8.-luokkalaiset lukevat<br />

kirjaston valitsemasta paketista<br />

nuorten päiväkirjaromaaneja<br />

ja kirjoittavat päiväkirjanomaisesti<br />

yhdestä päivästä<br />

Riihimäellä.<br />

Syksyllä 9. luokan ilmaisutaidon<br />

opiskelijat saavat<br />

opastusta draamakäsikirjoituksen<br />

teossa ja he työstävät<br />

Päivä Riksussa –kirjoituksista<br />

draamakäsikirjoituksen<br />

ja esityksen, joka esitetään<br />

kunkin yläkoulun joulujuhlassa.<br />

Esitys taltioidaan, ja<br />

dvd:n voi lainata kirjastosta.<br />

Kirjasto tekee arjesta juhlaa<br />

Parosen Sali tarjoaa taidetta ja tapahtumia.<br />

Näyttelyitä ja<br />

kirjailijavierailuja<br />

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Kirjaston ala-aulassa on koko<br />

juhlavuoden ajan esillä Riihimäki<br />

tunnetaan… -aiheinen<br />

piirustusnäyttely. Taiteilijoina<br />

ovat koululaiset, ja teema<br />

ja piirtäjäluokka vaihtuvat<br />

kuukausittain. Tammikuussa<br />

piirtäjinä ovat Peltosaaren<br />

koulun kuudesluokkalaiset ja<br />

ylempi yhdysluokka Hiivolan<br />

koulusta, ja aiheina ovat RTV<br />

ja Joutsen Finland.<br />

Kirjaston aikuisten osastolla<br />

on tammikuun esillä vitriininäyttely<br />

Raiteilta ja pientareilta,<br />

jossa esitellään riihimäkeläisiä<br />

yrityksiä viideltä vuosikymmeneltä.<br />

Esille pääsevät Ekokem,<br />

Havi, Joutsen Finland, Paloheimo,<br />

Riihimäen Lasi, RTV, Sako<br />

ja Tuottajain Maito.<br />

Keskiviikkona 27.1. klo 18<br />

Markku Hattula ja Kristina<br />

Svensson kertovat Samuli Parosen<br />

salissa kirjasta ja kirjallisuusterapiasta<br />

itsetunnon lisääjänä<br />

otsikolla Sanojen sylissä.<br />

Helmikuun vieraana on entinen<br />

riihimäkeläinen, toimittaja<br />

Risto Lindstedt, joka torstaina<br />

18.2. klo 18 Samuli Parosen salissa<br />

kertoo moottoripyörästä ja<br />

miehen mielestä, kokemuksiaan<br />

maailmalta ja synnyinkaupungista<br />

Riihimäeltä.<br />

Torstaina 15.4. klo 18 Samuli<br />

Parosen salissa istuu runoraati.<br />

Käsiteltävinä on seitsemän<br />

riihimäkeläiskirjailijan<br />

runoja. Lausujina ovat Riihimäen<br />

Iltanäyttelijät ja juontajana<br />

Erkki Löfberg.<br />

Tapahtumakeskittymä<br />

syksyn Riihimäki-viikolla<br />

Uuden vuosikymmenen alkaessa<br />

Riihimäen kaupungin<br />

kierrätyskeskus toimii ajan<br />

hermolla.<br />

Kylänraitti 7:ssä sijaitseva<br />

myymälä palvelee asiakkaita<br />

ottamalla vastaan hyväkuntoista<br />

käytettyä tavaraa riihimäkeläisiltä.<br />

Tarvittaessa noutopalvelu<br />

auttaa isokokoisten<br />

KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO<br />

Riihimäki-viikkoa vietetään<br />

6.-11.9., ja siihen kirjastokin<br />

keskittää juhlatapahtumiaan.<br />

Aikuistenosaston vitriineihin<br />

kootaan Riihimäki-aiheisten<br />

postikorttien näyttely. Päivittäin<br />

maanantaista perjantaihin<br />

klo 11-12 ja 18-19 esitetään<br />

Samuli Parosen salissa vanhoja<br />

Riihimäki-filmejä.<br />

Samuli Parosen salissa on<br />

6.-28.9. Pilvi Ojalan ja Vilja<br />

Tammisen taidenäyttely Valoa,<br />

varjoja & videota.<br />

Tiistaina 7.9 klo 18 Samuli<br />

Parosen salissa Sirkku Seinä,<br />

Ritva Kuisma ja Maikki Meriluoto<br />

avaavat ja esittelevät Junan<br />

tuomia Puputin kulmassa<br />

–verkkosivuston, joka esittelee<br />

Riihimäkeä kaunokirjallisuudessa.<br />

Irma Airiston<br />

runon Puputin kulmassa lausuu<br />

Harri Mallenius ja Riihimäen<br />

historiaa eri vuosikymmeninä<br />

valottaa dosentti Timo<br />

Salminen. Aikuistenosastolla<br />

on Maantien Ritarit Riihimäkitunnelmissa<br />

jo klo 17.30.<br />

Torstaina 9.9. klo 10 päivähoitolapsia<br />

kutsutaan Samuli<br />

Parosen saliin seuraamaan<br />

Pikku juna puksuttaa –laululeikkiohjelmaa,<br />

jonka valmistaja<br />

ja vetäjä on Anna Maria<br />

Hannonen.<br />

Samana iltana eli 9.9 klo 18<br />

pidetään kirjaston aikuistenosastolla<br />

kirjallinen muotinäytös<br />

60-luvun hengessä. Asialla<br />

on Riihimäen Nuorisoteatteri.<br />

Isoloiden näyttely<br />

päättää juhlavuoden<br />

Lokakuussa luvassa on vitriininäyttely<br />

riihimäkeläisistä musiikintekijöistä,<br />

vanhojen Riihimäki-valokuvien<br />

esittelyä, Niina<br />

Lahtisen tuottama uusien<br />

lastenrunojen tapahtuma Yökyöpelit<br />

koululaisille sekä tiistainen<br />

kirjatimanttien esittely.<br />

Marraskuu tuo Samuli Parosen<br />

saliin Johanna Arolan<br />

taidenäyttelyn Installaatioita.<br />

Joulukuu päättää juhlavuoden<br />

Riihimäen Isolat –taidenäyttelyyn,<br />

jossa on näytteitä<br />

Isolan suvun taiteilijoilta eli<br />

Maija Isolalta, Kristiina Isolalta,<br />

Irma Airistolta ja nuoremmaltakin<br />

polvelta.<br />

tavaroiden kuljetuksessa.<br />

Korjaamolla kunnostetaan<br />

kierrätyskeskukseen tuotuja<br />

polkupyöriä ja huonekaluja<br />

sekä testataan tulleet kodinkoneet<br />

ennen myyntiin laittamista.<br />

Myymälästä saa ajan tasalla<br />

olevaa ympäristötietoutta<br />

ja neuvontaa erilaisiin arjen<br />

”Nyt kangas on puhdas”, kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblom<br />

tuumaa pukiessaan sohvan päälle päällystettä, joka pestiin<br />

kierrätyskeskuksen pesukoneessa ennen kuin kalustetta tarjottiin<br />

seuraavalle omistajalle.<br />

Siisti Riksu<br />

haastaa siisteyteen<br />

Siistiä tulevaisuutta lähdettiin<br />

tavoittelemaan Siisti Riksu<br />

-kampanjan käynnistämisellä<br />

keväällä 2008. Kaikki<br />

Riihimäen kaupungin hallintokunnat<br />

kattava ja asukkaat<br />

haastava kampanja tähtää<br />

roskaantumisen vähentymiseen<br />

ja lähiympäristöstä kannettavan<br />

yhteisen vastuun lisääntymiseen.<br />

Ympäristön siistimiseksi<br />

Riihimäellä järjestetään<br />

vuosittain muun muassa siivoustalkoita<br />

ja rakennetun<br />

ympäristön katselmuksia.<br />

Lisäksi osana Siisti Riksu<br />

-kampanjaa kaupunkiin on<br />

perustettu luvallinen graffitinmaalauspaikka<br />

nuorisotila<br />

Monarille, kunnostettu<br />

lainattavat kaupunkipyörät<br />

matkailijoiden ja kaupunkilaisten<br />

käyttöön sekä liimattu<br />

lasten ja nuorten tekemiä<br />

julisteita keskustan roskaastioita<br />

koristamaan.<br />

Tiedottamalla siisteyteen<br />

liittyvistä asioista pyritään<br />

lisäämään asukkaiden ympäristötietoisuutta<br />

ja omien<br />

valintojen merkitystä hyvän<br />

elinympäristön luomisessa.<br />

Kaupungin juhlavuonna<br />

2010 siisteysteemaa pidetään<br />

edelleen esillä sanoin ja<br />

teoin. Kaupungin siisteystoimista<br />

ja siisteyteen liittyvistä<br />

ajankohtaisista asioista tiedotetaan<br />

Siisti Riksun omilla<br />

nettisivuilla osoitteessa<br />

www.riihimaki.fi/siistiriksu<br />

Kierrätystä jo 20 <strong>vuotta</strong> Riihimäellä<br />

kierrätyskysymyksiin.<br />

Lisätietoja toiminnasta<br />

osoitteesta www.riihimaki.fi/<br />

kierratyskeskus<br />

Kuluttajat ovat tietoisia kuluttamisen<br />

ympäristövaikutuksista<br />

ja tämä näkyy myös<br />

kierrätyskeskuksen arjessa.<br />

Asiakkaiden määrä on lisääntynyt<br />

ja kierrätettävän tavaran<br />

määrä kasvanut.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!