Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 3<br />
Riihimäen<br />
kaupungin<br />
internet-sivut<br />
uudistettiin<br />
Riihimäen kaupungin uudistetut<br />
internet-sivut julkaistiin<br />
torstaina 17.12. Uudistuksen<br />
myötä sivuston graafista ilmettä<br />
muutettiin hieman ja<br />
sivuston rakennetta järjesteltiin<br />
entistä enemmän käyttäjäystävälliseksi.<br />
Yhtenä uutena ominaisuutena<br />
www.riihimaki.fi -sivustolla<br />
on oikean reunan<br />
valikkolista suosituista ja tärkeistä<br />
linkeistä. Etusivun valikosta<br />
löytyvät linkit esimerkiksi<br />
sähköisiin lomakkeisiin,<br />
tapahtumakalenteriin tai<br />
avoimiin työpaikkoihin.<br />
Toinen sisällöllinen uudistus<br />
sivuilla on perinteisten<br />
kuulutusten ja tiedotteiden<br />
erottaminen<br />
omille sivuilleen. Yleisiä<br />
tiedotteita ja laajemmin kiinnostusta<br />
herättäviä tiedotteita<br />
julkaistaan etusivun Ajankohtaista-otsikon<br />
alla. Lisäksi<br />
eri hallintokunnilla on<br />
omat Ajankohtaista-osiot eri<br />
viiteryhmille kohdennetuille<br />
tiedotteille. Linkki kaupungin<br />
kuulutuksiin löytyy etusivun<br />
oikean reunan linkkivalikosta.<br />
Taustalla vanhan<br />
julkaisujärjestelmän<br />
tekniikan vanhentuminen<br />
Lähtökohtana muutokseen<br />
oli Logica Oy:n ilmoitus aiemmin<br />
käytössä olleen julkaisujärjestelmäversion<br />
teknisen<br />
tuen päättymisestä.<br />
Sivujen siirto- ja uudistusoperaation<br />
teknisestä<br />
osuudesta vastasi RHL-Data<br />
Oy ja sisällöntuotannosta<br />
Riihimäen kaupungin viestintä<br />
ja hallintokunnat ylläpitäjineen.<br />
Vanhan sivuston joitakin<br />
graafisia elementtejä hyödynnettiin.<br />
Uusien graafisen<br />
osuuksien suunnittelusta<br />
ja toteutuksesta vastasivat<br />
Kirsi Heino MainosDraivista<br />
ja webmaster Jouni Lahtinen<br />
RHL-Data Oy:stä. Heino on<br />
myös suunnitellut kaupungin<br />
voimassa olevan graafisen<br />
ohjeiston.<br />
Riihimäen kaupungin viestintä<br />
ottaa mielellään vastaan<br />
palautetta sivuston sisällöstä<br />
ja toimivuudesta. Linkki palautelomakkeeseen<br />
löytyy sivuston<br />
ylälaidassa olevasta<br />
navigaatiopalkista.<br />
TUULA PANULA<br />
Ensimmäisestä syntyperäisestä kaupunkiriihimäkeläisestä tuli vantaalainen<br />
Glansin tyttövauva<br />
oli maankuulu<br />
Juhlapuisto Atomi-kortteliin<br />
”Atomilampi” ympäristöineen<br />
muuttuu Riihimäen<br />
<strong>50</strong>-vuotisjuhlavuoden Juhlapuistoksi.<br />
Mikä ”Atomilampi”? No se<br />
Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan<br />
puistokadun kulmassa<br />
Prisma-keskuksen takana oleva<br />
sadevesien tasausallas.<br />
Juhlapuistohanke lähti liikkeelle<br />
Keskustan valtuustoryhmän<br />
aloitteesta, ja asia on<br />
jo hyväksytty. Alussa Juhlapuistoksi<br />
ehdotettiin Laaksokadun<br />
varren Latupuistoa,<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Tiina Glans-Kippilä selaa ensimmäisestä paljasjalkaisesta kaupunkiriihimäkeläisestä kertovia lehtileikkeitä.<br />
Pöydällä on Riihimäen kaupungin hänelle syntymälahjaksi antama kristallimaljakko.<br />
Uudenvuodenaattona<br />
1959 riihimäkeläisten<br />
Terttu ja Esa Glansin<br />
perheessä jännitettiin syntyisikö<br />
esikoislapsi vanhan vai<br />
uuden vuoden puolella. Tyttö<br />
syntyi 1.1.1960 klo 00.07 ja hänestä<br />
tuli seitsemän minuuttia<br />
aikaisemmin kauppalasta kaupungiksi<br />
muuttuneen Riihimäen<br />
ensimmäinen syntyperäinen<br />
kaupunkilainen.<br />
Siitä alkoi juhlahulina Riihimäen<br />
seudun sairaalan synnytysosastolla.<br />
Muiden onnittelijoiden<br />
lisäksi vanhemmat<br />
ja lapsi saivat vieraikseen Riihimäen<br />
kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtajan kunnallisneuvos<br />
Hj. Elomaan ja kaupunginjohtaja<br />
Väinö J. Leinon.<br />
Seuraavan päivän sanomalehdistä<br />
luettiin uutinen tästä<br />
merkittävästä syntymästä,<br />
ja kuvassa komeili vanhempien<br />
ja vauvan sekä kaupungin<br />
herrojen lisäksi korkea kukilla<br />
täytetty kristallimaljakko, jota<br />
komisti Riihimäen vaakuna.<br />
Tiina Glans-Kippilä tuo<br />
näytteille samaisen maljakon<br />
<strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> myöhemmin ja lukee<br />
yläreunaan kaiverrettua tekstiä:<br />
”Riihimäen kaupungin ensimmäiselle<br />
lapselle 1.1.1960.”<br />
Sankaritar esittelee myös albumeita,<br />
joihin vanhemmat<br />
ja mummot ja vaarit ovat keränneet<br />
kuuluisan jälkeläisensä<br />
syntymästä kertovia lehtijuttuja.<br />
Niitä julkaistiin ainakin<br />
Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa,<br />
Hämeen Sanomissa,<br />
Riihimäen Sanomissa, Uudessa<br />
Suomessa, Päivän Sanomissa,<br />
Kansan Uutisissa ja<br />
Suomen Sosialidemokraatissa.<br />
Tiina-vauva painoi syntyessään<br />
2,7 kiloa ja oli 49 senttiä<br />
pitkä. Syntymätodistus vahvistaa,<br />
että oli ”syntynyt täysiaikainen<br />
elävä tyttö”. Kätilönä<br />
oli H. Järvinen ja sairaalan<br />
ylilääkärinä Oiva Harjola.<br />
Kuuluisuutta<br />
ja lahjoja riitti<br />
Kuuluisuutta jatkui 1-vuotispäivänä,<br />
jolloin Tiina Glans<br />
vieraili vanhempineen kaupunginjohtajan<br />
vieraana.<br />
Lehtikuvassa myhäilee myös<br />
pormestari Risto Salmi. Kuvateksti<br />
kertoo, että Tiina<br />
osoittautui ”mitä tasapainoisemmaksi<br />
ja herttaisemmaksi<br />
tytöntypykäksi, jota ei julkisuuskaan<br />
hämmennä”.<br />
Jo syksyllä 1961 Glansin<br />
perhe muutti Vantaalle, ja siitä<br />
lähtien Tiina Glans-Kippi-<br />
mutta siellä olisi tarvittu kalliita<br />
perustamiskustannuksia,<br />
ja sitä paitsi alue on tärkeä<br />
nykyisessä muodossaan erämessujen<br />
paikoitusalueena.<br />
Hirsimäen suunnastakin<br />
tutkittiin paikkoja, muttei oikein<br />
löydetty.<br />
Runsaan puolen<br />
hehtaarin puisto<br />
Puiston koko on runsas puoli<br />
hehtaaria, ja mikä parasta, se<br />
on jo melkein valmis. Vuosi <strong>sitten</strong><br />
rakennettiin vesiallas, jon-<br />
lä on asunut sillä suunnalla,<br />
Vantaan kaupungin töissäkin<br />
on kulunut pian kolme vuosikymmentä.<br />
Vaikka kotipaikka muuttui,<br />
syntymäkaupunki muisti Tiinaa<br />
edelleen. 5-vuotislahjaksi<br />
hän sai Riihimäeltä puolitusinaa<br />
hopealusikoita, jotka ovat<br />
tallella. Vielä 10-vuotispäivänäkin<br />
Riihimäeltä tuli kukkakimppu.<br />
Sitten lahjat loppuivat.<br />
”Voisin tulla<br />
verestämään muistoja”<br />
Mitä ensimmäinen paljasjalkainen<br />
kaupunkiriihimäkeläinen<br />
tietää nyky-Riihimäestä?<br />
”Olen ollut siellä teatterissa.<br />
Lasitehtaan tiedän, mutta<br />
muuten tunnen Riihimäkeä<br />
aika huonosti. Voisi sitä tulla<br />
ka reunat ja pohja on verhoiltu<br />
kivillä. Luiskat perustettiin<br />
siirtonurmikolla. Reunamille<br />
istutettiin kookkaita lehmuksia<br />
ja vuorijalavia ja pienempiä<br />
tuomipihlajia ja sireenejä. Punainen<br />
pumppaamomökki sai<br />
nurkalleen juhannusruusuja.<br />
Kulmaan on rakennettu<br />
nupukivialue, jolla on penkkejä<br />
ja kukkaruukkuja. Vantaa<br />
virtaa ihan nurkalla, mutta<br />
siihen ei lammesta kuitenkaan<br />
ole yhteyttä.<br />
”Juhlapuisto viimeistellään<br />
verestämään muistoja.”<br />
Tiina Glans-Kippilällä on<br />
takanaan omat <strong>50</strong>-vuotispäivät,<br />
joita vietettiin taas yhdessä<br />
aviomiehen kanssa, sillä<br />
Henri Kippilä on syntynyt 1.<br />
tammikuuta, <strong>vuotta</strong> vaimoaan<br />
aikaisemmin.<br />
Riihimäen kaupunki muisti<br />
ensimmäistä syntyperäistä<br />
kaupunkilaistaan juhlapäivänä<br />
onnittelukortein ja lipuilla<br />
Riihimäen teatteriin.<br />
Henri Kippilän isä oli Riihimäellä<br />
sotaväessä lokakuusta<br />
1959 lähtien vuoden, mutta ei<br />
tietenkään silloin tiennyt, että<br />
poika tulisi menemään naimisiin<br />
ensimmäisen paljasjalkaisen<br />
kaupunkiriihimäkeläisen<br />
kanssa.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
keväällä. Lammen rannalle<br />
istutetaan muun muassa viisi<br />
hevoskastanjaa symboloimaan<br />
viittä vuosikymmentä,<br />
joiden aikana Riihimäestä on<br />
tullut entistä kansainvälisempi<br />
kaupunki. Lampeen asennetaan<br />
myös suihkulähde värivaloineen”,<br />
lupaa kaupunginpuutarhuri<br />
Tero Westerlund.<br />
Puiston nimeämiskilpailusta<br />
kuultaneen myöhemmin.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA
Change language