Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
VUOSIKATSAUS 2009<br />
<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>
Merenpohjan käyttöä koskeva tutkimusohjelma tuottaa päätöksentekoa ja elinkeinoelämän tarpeita tukevaa tutkimustietoa<br />
merenpohjan geologiasta merialueiden kestävän käytön, ympäristön hoidon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.<br />
Tutkimustieto palvelee Suomen laajan merialueen kartoittamista, merialueiden käytön suunnittelua, merenpohjan<br />
rakentamista sekä riskien havaitsemista Itämeren alueella. Kuvassa GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen<br />
yhteinen tutkimusalus Geomari.<br />
Kannen kuvassa geologi Jyrki Hämäläinen ja geologiharjoittelija Matti Kinnunen.<br />
<br />
<br />
2
GTK lyhyesti<br />
<br />
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa<br />
elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa,<br />
jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua<br />
ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena<br />
ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja<br />
projektitoiminnassa.<br />
GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio,<br />
joka perustettiin 1885.<br />
<br />
Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli<br />
Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut<br />
Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen<br />
Huippuosaamista valituilla painoalueilla<br />
Kansainvälisesti verkottunut toimija<br />
Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Asiakaslähtöisyys<br />
<br />
Tavoitteemme on tuntea<br />
sidosryhmien tarpeet ja päästä<br />
lähemmäksi asiakasta.<br />
Yhteistyö<br />
Arvostamme henkilöstö-<br />
ja asiakasyhteistyötä.<br />
Luottamus ja vastuullisuus<br />
Tutkimuksellinen ote, luottamus<br />
ja vastuullisuus ovat toimintamme<br />
kulmakiviä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
3
Kehittyvä GTK palveluksessanne<br />
<br />
<br />
GTK ON KANSAINVÄLISESTI SUUNTAUTUNUT VALTION SEK-<br />
TORITUTKIMUSLAITOS, joka toiminta-ajatuksensa mukaisesti<br />
keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen, geologisen<br />
tiedon sekä lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle ja viranomaisille.<br />
GTK toimii valtakunnallisesti ja sillä on tärkeä rooli<br />
alueiden kehittämisessä. GTK:n strategia perustuu yhteiskunnan<br />
ja elinkeinoelämän odotuksiin ja tarpeisiin, mikä antaa pohjan<br />
asiakaslähtöisen osaamis- ja palvelurakenteen kehittämiselle.<br />
Tutkimus- ja kehitystoiminnassa olemme määrittäneet<br />
neljä huippuosaamisen painoaluetta: mineraalivarat ja ekotehokas<br />
kaivostoiminta, geoenergiaratkaisut ja energiaturvallisuus,<br />
kestävä yhdyskuntarakentaminen sekä geotieteellinen mallinnus.<br />
Näillä osaamisalueilla haluamme pr<strong>of</strong>iloitua eurooppalaiseksi<br />
huippuosaajaksi.<br />
Korostamme toimintaperiaatteissamme puolueettomuutta,<br />
asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä sekä luottamusta tutkimustuloksiin<br />
ja henkilöstöön. Tavoitteenamme on syventää sekä<br />
kotimaista että kansainvälistä verkostoyhteistyötä ja luoda strategisia<br />
kumppanuuksia.<br />
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET MAHDOLLISUUK-<br />
SINA, NIUKKENEVAT RESURSSIT HAASTEINA<br />
Toimintaympäristön muutokset haastavat meidät tarkastelemaan<br />
sekä rakenteitamme että toimintamme painoalueita. Laitoksen<br />
strategiset valinnat osaamisemme kehittämiseksi perustuvat<br />
kolmeen maailmanlaajuiseen megatrendiin.<br />
Talouden globalisaatio, luonnonvarojen kasvava kysyntä ja<br />
ympäristönäkökohdat nivoutuvat entistä tiukemmin luonnonvarojen<br />
saatavuuteen ja käyttöön. Haluamme olla eurooppalainen<br />
huippuosaaja luonnonvaroihin liittyvissä tutkimuksissa<br />
ja samalla edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. GTK:lla on<br />
keskeinen vaikuttajarooli sekä Suomen että EU:n mineraalipolitiikassa.<br />
Fennoskandian ja Suomen merkitys raaka-aineiden<br />
lähteenä vahvistuu. Taloustaantuman jälkeinen malminetsintä<br />
Suomessa piristyy ja kaivostoiminta laajenee. Tämä merkitsee<br />
myös GTK:n palvelukysynnän elpymistä.<br />
Asutus keskittyy, voimakas muuttoliike kasvukeskuksiin on<br />
vallalla ja rakentaminen jatkuu voimakkaana. EU:n direktiivit<br />
ohjaavat kansallisia tarpeita ja asettavat lisävaatimuksia. Yhdyskuntien<br />
nopea kasvu merkitsee kysyntää geologiselle tiedolle infrastruktuurien<br />
rakentamiseen ja huoltoon liittyvissä haasteissa.<br />
Keskeisiä tarpeita ovat mm. toimiva kiviaines-, vesi- ja jätehuolto.<br />
Asutusten keskittyminen merkitsee myös lisääntyvää tarvetta<br />
ympäristön tilan seurantaan ja erilaisten riskien arviointiin.<br />
Myös ilmasto- ja energiapolitiikan merkitys kasvaa. Valtiovallan<br />
keskeisiä linjauksia ovat uusiutuvien energialähteiden<br />
lisääntyvä käyttö, omavaraisuus ja energiatuotannon monipuolisuus.<br />
GTK:lla on tärkeä rooli uusien kotimaisten ja vähäpäästöisten<br />
energiaratkaisujen kehittämisessä. Maa- ja kalliolämmön<br />
hyödyntäminen onkin kasvava palvelusektorimme. Turvevarojen<br />
inventoinnissa ja turpeen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa<br />
GTK:n rooli on keskeinen. GTK on mukana pitkäjänteisessä tutkimustyössä<br />
käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseksi turvallisesti<br />
suomalaiseen kallioperään. Hightech-metallien merkitys<br />
kasvaa kehitettäessä tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja kuten<br />
superjohteita, energiahuoltoon liittyviä ratkaisuja tai nano- ja<br />
hybriditeknologioita. GTK:lla on johtava rooli EU:ssa näihin tulevaisuuden<br />
metalleihin liittyvissä tutkimuksissa.<br />
Syksyllä 2008 alkanut kansantalouden notkahdus vaikuttaa<br />
myös GTK:n toimintaan. Budjettirahoituksemme pienenee<br />
4
valtion suunnatessa voimavaroja taloustaantuman torjuntaan<br />
ja työllisyyden elvyttämiseen. Toisaalta myös taantuman kurimuksessa<br />
elävä kunta- ja yksityissektori harkitsevat entistä<br />
tarkemmin ulkopuolisten palvelujen käyttöä. Lähivuosina<br />
joudumme niukkenevien resurssien myötä supistamaan monia<br />
toimintojamme ja keskittämään osaamistamme strategisille<br />
painoalueille. Konkreettinen ja keskeinen haasteemme on myös<br />
ikääntyvä henkilöstömme, jonka on kyettävä huolehtimaan<br />
kasvavista osaamisvaatimuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta.<br />
Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi onkin yksi henkilöstöpolitiikkamme<br />
keskeisiä pilareita.<br />
KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAVUUS VAHVISTUU<br />
GTK on tunnustettu kansainvälinen toimija, jolla on aktiiviset<br />
kumppanuussuhteet niin teollisuuden kuin alan tutkimusorganisaatioidenkin<br />
kanssa. GTK:lla on keskeinen rooli sekä Suomen<br />
että EU:n mineraalipolitiikkaan liittyvien tavoitteiden toteuttajana.<br />
Euroopan uusi raaka-ainealoite (Raw Materials Initiative),<br />
INSPIRE-direktiivin toimeenpano ja niihin liittyvät hankekokonaisuudet<br />
tarjoavat merkittävän mahdollisuuden GTK:n kansainvälistymiselle<br />
ja kansainvälisen roolin vahvistamiselle.<br />
GTK nostaa aktiivisuuttaan ja tavoitetasoaan eurooppalaisena<br />
geoalan asiantuntijana sekä EU-tasoisen yhteisen tietoperustan<br />
(OneGeology) rakentajana ja ylläpitäjänä. EU:n puiteohjelmien,<br />
kansainvälisten kehityspankkien ja ulkoministeriön<br />
rahoituksella toteutettavalla vientiprojektitoiminnalla on tärkeä<br />
merkitys laitoksen kansainvälistymisen, verkostoitumisen ja<br />
toiminnan rahoituksen kannalta.<br />
Pitkäaikaiset ponnistelut vientiprojektien saamiseksi<br />
tuottavat tulosta. Ugandan ja Nigerian kartoitusprojektit on<br />
aloitettu. GTK on toiminut aktiivisesti myös ulkoministeriön<br />
suuntaan saadakseen vireille uusia kehitysyhteistyöprojekteja,<br />
ja useat UM:n kehittämät IKI-hankkeet ovatkin käynnistymässä<br />
Afrikassa ja Keski-Aasiassa.<br />
GTK saavutti kaikki vuodelle 2009 asetetut tulostavoitteet<br />
kiitettävin arvosanoin. Kykenimme myös viemään eteenpäin<br />
tärkeitä kehittämishankkeita. Parhaat kiitokseni koko henkilöstölle<br />
ja laitoksen johtokunnalle. Samalla haluan kiittää myös<br />
sidosryhmiämme ja kumppaneitamme vuodesta 2009.<br />
Elias Ekdahl<br />
pääjohtaja<br />
PALVELEVA GEOALAN<br />
OSAAMISKESKUS<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
5
Toiminta jatkui tuloksellisena<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
USEAN VUODEN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSENA kertomusvuonna<br />
käyttöönotettu GTK:n keskitetty tietojärjestelmä ja<br />
toteutetut kehittämistoimenpiteet, erityisesti strategioiden täsmentäminen<br />
ja ohjelmarakenteen uudistaminen, luovat hyvän<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
perustan sekä laitoksen toiminnan tuloksellisuuden että palvelukyvyn<br />
edelleen kehittämiselle.<br />
GTK:N SUORITTEIDEN, PALVELUIDEN JA AINEISTOJEN<br />
KYSYNTÄ jatkui korkealla tasolla, mutta taloudellisen tilanteen<br />
tiukentuminen niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti heijastui<br />
kertomusvuonna etenkin GTK:n maksullisen toiminnan<br />
volyymiin. Asiakasryhmien keskinäisissä osuuksissa ei tapahtunut<br />
olennaisia muutoksia. Kaivannaisteollisuus säilyi edelleen<br />
merkittävimpänä asiakkaana. Yhteisrahoitteisen toiminnan<br />
osuus kääntyi kasvuun usean vuoden laskuvaiheen jälkeen aktiivisen<br />
kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta.<br />
Verkkopalvelujen käyttö jatkoi kasvuaan. Maksuttomista<br />
verkkopalveluista on nopeasti kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava.<br />
Kertomusvuonna uudistetun strategian keskeisenä lähtökohtana<br />
on palvelusuuntautuneisuuden vahvistaminen toiminnan<br />
ohjauksessa. Uudistetun tiedonkeruu- ja tutkimusohjelmarakenteen<br />
tavoitteena on toiminnan suuntaaminen sidosryhmien<br />
ja yhteiskunnan kannalta keskeisten haasteiden ohjaamana.<br />
Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä ovat toimintaprosessien<br />
ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain<br />
ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi<br />
sekä palvelujen tuotteistus.<br />
GTK VAHVISTI VERKOSTOITUMISTAAN niin kotimaassa<br />
kuin kansainvälisesti, mikä näkyi mm. lukuisina yhteishankkeina.<br />
Strategisia kumppanuuksia solmittiin teollisuuden ja<br />
tutkimuslaitosten kanssa, varsinkin luonnonvarojen kestävään<br />
käyttöön, ilmastomuutokseen sekä geoenergian hyödyntämiseen<br />
liittyvissä tutkimuksissa. GTK osallistui aktiivisesti<br />
Suomen Vuoriklusterin kehittämiseen ja EU:n raaka-aineita<br />
koskevan aloitteen jatkoselvityksiin. GTK aloitti Suomen mineraalistrategian<br />
prosessin suunnittelun yhdessä sidosryhmien<br />
kanssa. Strategia valmistuu syyskuussa 2010.<br />
Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen<br />
kanssa oli vilkasta ja laajeni muun muassa paikkatietojen<br />
palveluratkaisujen kehittämisessä, ympäristö- ja luonnonvara-<br />
<br />
<br />
<br />
6
PIILEVÄT MINERAALIT KÄYTTÖÖN<br />
<br />
<br />
<br />
tiedon tietopalvelujen ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksen<br />
ja käytettävyyden parantamisessa, INSPIREtyöryhmissä<br />
ja useissa muissa tutkimustoiminnan kansallisten<br />
edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa.<br />
Yhteistyössä yliopistojen kanssa toimiva Suomen isotooppigeologian<br />
laboratorio vakiinnutti toimintansa.<br />
Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 82 yhteisrahoitteista<br />
hanketta, joista kolmasosa EU:n osarahoitukseen<br />
perustuvia. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri<br />
on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden<br />
käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan<br />
geologista asiantuntemusta.<br />
GTK tuki kertomusvuonna ministeriötä kaivostoiminnan<br />
kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä keskeisinä<br />
asioina kaivosrekisterin ja kaivossektorin verkkopalvelujen<br />
kehittäminen ja kaivoslain uudistaminen.<br />
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMISEN PAI-<br />
NOPISTE oli osaamisen kehittämisessä strategioiden<br />
priorisoimilla alueilla. Huippuosaamisen kehittämisohjelman<br />
puitteissa 13 GTK:n tutkijaa tai geologia vieraili<br />
tutkimusorganisaatioissa mm. Euroopassa, Yhdysvalloissa,<br />
Kanadassa, Australiassa ja Afrikassa. Vastaavasti GTK:ssa<br />
vieraili alansa huippuasiantuntijoita Saksasta, Japanista ja<br />
Australiasta.<br />
Akateemisen koulutuksen saaneiden osuus oli 47 %<br />
vuonna 2009. Vuoden 2009 henkilötyövuosikertymä oli<br />
666 henkilötyövuotta, mikä oli 26 henkilötyövuotta vähemmän<br />
kuin edellisenä vuotena.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
7
Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
GTK:N KESKEISEN tehtäväalueen ja työn pitkäjänteisyyden<br />
merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti yhteiskunnan<br />
toiminnassa. Kaivannaistoiminnan arvokehitys ja investoinnit<br />
ovat olleet vahvassa kasvussa GTK:n kokoaman alan tuotantoja<br />
kansantaloudellista merkitystä kuvaavan vuosittaisen tilastojulkaisun<br />
mukaan (http://arkisto.gtk.fi/tr/tr179.pdf). Julkaisu<br />
ilmestyi kertomusvuonna toista kertaa.<br />
LUONNONVAROJEN ESIINTYMISTÄ KOSKEVIEN GTK:N<br />
AINEISTOJEN JA PALVELUJEN KYSYNTÄ jatkui monipuolisena<br />
ja vilkkaana, mutta kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin<br />
vuonna 2008. Kaivosalan suhdannenäkymien kohentuminen<br />
näkyi mm. GTK:n mineraaliteknisten palveluiden hyvänä kysyntänä<br />
loppuvuodesta. GTK:n tutkimuksiin perustuvien suurten<br />
kaivosten, Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen ja Sotkamon<br />
Talvivaaran nikkelikaivoksen, toiminta vakiintui. Niin<br />
ikään GTK:n löytämien Sodankylän Kevitsan nikkeli–kupari–<br />
platina-esiintymän ja Ilomantsin Pampalon kultaesiintymän<br />
hyödyntämisestä tehtiin kaivoksen rakentamispäätökset. Metallien<br />
hinnat alkoivat nousta loppuvuodesta, mikä edesauttaa<br />
muiden jo pitkälle edenneiden kaivoshankkeiden etenemistä.<br />
Kertomusvuonna valmistui sidosryhmäkyselyyn perustuva<br />
selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa.<br />
Selvitys kattaa alan keskeiset toimijat ja raaka-aineiden tarvitsijat<br />
Suomessa. GTK:n toimintastrategia ja menetelmät saavat<br />
yleisesti myönteisen arvion. Omavaraisuutta pidetään strategisesti<br />
merkittävänä seikkana. Ympäristötekijöiden merkityksen<br />
korostuminen tulevaisuudessa voi entisestään lisätä paineita<br />
kotimaisiin raaka-aineisiin. Selvitys nostaa myös esiin ehdotuksia<br />
GTK:n toiminnan ja roolin kehittämiseen.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
8
PLATINARYHMÄN MINERAALIEN<br />
KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN<br />
GTK:n vahva panos EU:n komission Sustainable<br />
Mineral Resources Technology Platformissa<br />
johti ProMine-hankkeen (Nano-particle products<br />
from new mineral resources in Europe) käynnistymiseen<br />
toukokuussa. Kyseessä on kaikkein aikojen<br />
laajin GTK:n koordinoima EU-rahoitteinen tutkimushanke.<br />
Hankkeen budjetti on 18 milj. euroa ja<br />
siihen osallistuu 27 partneria 11 eri maasta. Hankkeessa<br />
on vahva teollisuuden osallistuminen ja<br />
haasteelliset innovaatiotavoitteet.<br />
KERTOMUSVUODEN TUTKIMUSTULOKSET<br />
vahvistavat ja täsmentävät käsitystä Suomen kallioperän<br />
malmipotentiaalisuudesta. Fennoskandian<br />
kilven malmipotentiaalia koskeva kartta julkaistiin<br />
yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Arvio<br />
Suomen platinametallien todennetuista ja oletetuista<br />
kokonaisvaroista valmistui US <strong>Geological</strong><br />
<strong>Survey</strong>n kehittämää menetelmää käyttäen osana<br />
laajempaa Suomen metallivarantojen arviointityötä.<br />
Suomen hightech-metallipotentiaalia koskeva<br />
monivuotinen arviointityö aloitettiin. Vuonna 2009<br />
valmistui yhdeksän laajaa raporttia malmipotentiaalikartoituksista.<br />
Luonnonkivitutkimusten painopiste oli maksullisissa<br />
toimeksiannoissa Itä-Suomessa. Kiviainestutkimuksia<br />
tehtiin maakuntaliittojen kanssa yhteistyössä<br />
Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla.<br />
Pohjavesi-esiintymien arviointia tehtiin suurilla<br />
pohjavesimuodostumilla yhteisrahoitteisesti<br />
ympäristöhallinnon ja alan yritysten kanssa. Yhteisrahoitteiset<br />
hankkeet (12 kpl) painottuvat Etelä- ja<br />
Länsi-Suomen pohjavesialueille.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
GEOLOGISTEN LUONNONVAROJEN TILINPITO-<br />
KONSEPTIN laajentaminen kiviaineksista muihin<br />
mineraalisiin luonnonvaroihin sekä kaivostoiminnan<br />
ja rakentamisen sivutuotteisiin ja jätteisiin<br />
aloitettiin.<br />
Geologisten luonnonvarojen tilinpitoa koskeva<br />
kokonaissuunnitelma valmistui. Suunnitelma toimii<br />
pohjana lähivuosien luonnonvarojen tilinpidon kehittämistyölle.<br />
Alustava suunnitelma kaivostilastoinnin<br />
kehittämisestä annettiin ministeriölle. Tieteellistä<br />
tutkimusta ja yhteistyötä vahvistettiin suunnitellusti<br />
luonnonvarojen kestävän käytön ja ilmastomuutoksen<br />
hillitsemis- ja sopeutumistoimien aihepiireissä<br />
osana EU:n yhteistä toimintapolitiikkaa.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
9
Energia ja ympäristö<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ENERGIASEKTORILLA GTK TOIMI KERTOMUSVUONNA<br />
AKTIIVISESTI ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti.<br />
Geoenergiatutkimusta vahvistettiin tavoitteen mukaisesti<br />
ja toiminta energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi<br />
ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden<br />
käytön tehostamiseksi vahvistui edelleen. Tavoitteena on erityisesti<br />
suurten energiakulutuskohteiden ja ns. hybridiratkaisujen<br />
aktiivinen kehittäminen korkeakoulujen ja alan teknologia-<br />
<br />
<br />
<br />
10
UUSIUTUVA GEOENERGIA<br />
<br />
<br />
<br />
yritysten kanssa maksullisina ja yhteisrahoitteisina<br />
hankkeina. Geoenergian käyttö on vahvassa kasvussa<br />
sekä suurkiinteistöissä että pientaloissa.<br />
Ydinenergian näköpiirissä oleva lisärakentaminen<br />
Suomessa luo kasvavaa kysyntää GTK:n<br />
asiantuntemukselle. Ydinjätteiden loppusijoitustutkimukset<br />
jatkuivat kansainvälisessä tutkimusverkostossa<br />
ja voimayhtiöiden tilaustutkimuksina<br />
turvallisten loppusijoitusratkaisujen kehittämiseksi.<br />
Kertomusvuonna alkoi monivuotinen kansainvälinen<br />
Grönlantiin kohdistuva tutkimushanke<br />
mannerjäätikön sulamisvesien mahdollisten<br />
vaikutusten selvittämiseksi ydinjätteiden loppusijoitusoloihin.<br />
Hankkeeseen osallistuu useita alan<br />
organisaatioita mm. USA:sta ja Iso-Britanniasta,<br />
ja sen päärahoittajia ovat kotimaiset ja ulkomaiset<br />
voimayhtiöt.<br />
OSANA ILMASTOMUUTOKSEN HILLITSEMIS- S-<br />
JA SOPEUTUMISTOIMIEN aihepiiriä GTK liittyi<br />
eurooppalaiseen ENeRG-verkostoon, jossa selvitetään<br />
parhaita teknologisia ratkaisuja mm. hiilidiok-ioksidin<br />
talteenottoon ja sitomiseen sekä geoenergiaan.<br />
GTK tutkii vuosittain noin 30 000 ha:n suoalan<br />
(noin 300 suota), ja kertomusvuonna turve-<br />
varojen kartoitustulos ylitti tavoitteen. Uusi laserkeilausmenetelmä<br />
on todettu tehokkaaksi, ja tulevaisuudessa<br />
GTK:n turvevarojen kartoituksessa a<br />
voidaankin työläs vaaitus korvata laserkeilausai-aineistosta<br />
saadulla korkeusmallilla aineiston kattavuuden<br />
edetessä.<br />
GTK osallistui kertomusvuonna alkaneeseen<br />
kansallisen suo- ja turvemaiden<br />
strategian valmisteluun. Kansallisen suo- ja<br />
turvemaiden strategian tavoitteena on luoda<br />
yhtenäinen, ajantasainen näkemys soiden ja<br />
suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta<br />
ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen<br />
soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Strategia<br />
valmistuu syyskuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriön<br />
johdolla.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
11
Maankäyttö ja rakentaminen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
TULOSALUEELLA PAINOPISTE KERTOMUSVUONNA OLI<br />
taloudellisuuden ja ympäristönäkökohdat huomioivien suunnitteluratkaisujen<br />
edistämisessä kasvukeskusalueilla. Keskeisiä<br />
teemoja olivat valtakunnallisen maakairausrekisterin rakentamisen<br />
aloittaminen yhteistyössä Liikenneviraston ja alan konsulttien<br />
kanssa, pääkaupunkiseudun Länsimetro-hanke sekä<br />
Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien kanssa rakennettu<br />
Geotietojärjestelmä.<br />
Yhteistyössä ympäristöhallinnon ja alan konsulttien kanssa<br />
valmistui ja otettiin käyttöön Tapir-verkkopalvelu (www.gtk.fi/<br />
tapir), jossa kuka tahansa voi selvittää haluamiensa kemikaalien<br />
luontaiset taustapitoisuudet määrätyllä, valitulla alueella.<br />
Elokuinen julkistamistilaisuus sai runsaasti huomiota sekä<br />
mediassa että alan toimijoiden keskuudessa. Palvelu perustuu<br />
valtioneuvoston asetukseen pilaantuneen maan tutkimuksista<br />
ja kunnostuksesta.<br />
<br />
<br />
<br />
12
RAAKAVEDEN<br />
SAANNIN TURVAAMINEN<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
GTK kartoittaa kahdessa erillisessä hankkeessa happamien<br />
sulfaattimaiden sijaintia, ominaisuuksia ja vaikutuksia.<br />
Yhteisrahoitteisissa, vuonna 2009 alkaneissa Life+- ja EAKRhankkeissa<br />
etsitään keinoja ehkäistä haittojen syntyä ja kehitetään<br />
menetelmiä syntyvien haitallisten valumien torjumiseksi.<br />
Tulosten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia ja maankäytön<br />
ohjeita.<br />
GEOLOGISEN KARTOITUKSEN PAINOPISTE oli kertomusvuonna<br />
kallio- ja maaperäprosessien uudistamiseen liittyvissä<br />
karttatietokantojen rakentamisessa sekä ympäristö-, taajamaja<br />
merenpohjan yhteisrahoitteisissa hankkeissa koti- ja ulkomaisten<br />
yhteistyökumppanien kanssa.<br />
Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 1.0-versiot valmistuivat.<br />
Kansainvälinen yhteistyö mm. OneGeology- ja INSPI-<br />
RE-verkostossa geotietomallien ja käsitteiden harmonisoimiseksi<br />
jatkui suunnitellusti. Valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän<br />
rakentaminen aloitettiin infra-alan toimijoiden<br />
kanssa. Valtakunnallisen järjestelmän tavoitteena on säästää<br />
suunnittelukustannuksia ja edesauttaa ympäristönäkökohtien<br />
huomioimista maankäyttöratkaisuissa.<br />
GTK osallistui merkittävällä asiantuntijapanoksella<br />
useisiin kansallisiin ja EU:n valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin<br />
(mm. maakuntakaavoitus, INSPI-<br />
RE-direktiivi, meristrategiadirektiivi).<br />
Kertomusvuonna laadittiin yhteensä 52 kirjallista<br />
lausuntoa, osa maksullisina, joiden keskeisinä<br />
aihepiireinä olivat maakuntakaavoitus,<br />
Natura-alueet, ympäristövaikutusten<br />
arviointi ja vesien hoitosuunnitelmat.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
13
Kansainvälinen<br />
toiminta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
GTK OLI HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI erilaisissa tutkimushankkeissa,<br />
ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kääntyi<br />
kasvuun. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin on<br />
ProMine-hanke, joka käynnistyi GTK:n johdolla pitkällisen<br />
valmistelutyön jälkeen.<br />
EU:n rahoituksen ohjelmakauden 2007–2013 hanketoiminta<br />
aktivoitui vuonna 2009. Seitsemän uutta hanketta alkoi<br />
ja osassa jo aiemmin rahoituspäätöksen saaneista hankkeista<br />
toiminta pääsi kunnolla alkamaan. EU-hankkeiden määrä oli<br />
kertomusvuonna noin 30.<br />
KANSAINVÄLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ JATKUI VAH-<br />
VANA. Uutena elementtinä nousi vahvasti esiin EU:n raakaainealoite<br />
(RMI), jonka tiimoilta osallistuttiin sekä komission<br />
asettaman työryhmän että Eurogeosurveys-verkoston verkoston (EGS)<br />
työskentelyyn. EGS:n toiminta aktivoitui ja asiantuntijaryhmien<br />
panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen tkimuksen ja struktuurin linjaamisessa on muodostumassa merkittäväksi.<br />
Mineraalisektorin kansainvälistyminen heijastui ulkoministeriön<br />
kanssa tiiviissä yhteistyössä yössä loppuvuodesta toteutetun<br />
informaatioinfra-<br />
seminaarin teemoissa, jotka käsittelivät kaivostoimintaan liittyvien<br />
rahavirtojen läpinäkyvyyttä kehitysmaissa (EITI-prosessi)<br />
ja yhteispohjoismaista Minerals for Development-aloitetta.<br />
EU-rahoitteinen monivuotinen nen GTK:n johtama hanke jatkui, ja useita hankkeita valmisteltiin EU:n tutkimus-<br />
BaltCICAverkostossa.<br />
MERKITTÄVIÄ VIENTIHANKKEITA ITA<br />
vuonna 2009 olivat IDA- ja<br />
NDF-rahoitteiset Ugandan kallioperän kartoitushankkeet,<br />
British <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong>n johdolla olla toteutettava mian hanke Nigeriassa sekä ulkoministeriön tuella<br />
käynnistymässä olevat ns. IKI-hankkeet (Instituutioiden<br />
välisen kehityksen instrumentti) Keskigeoke-<br />
Aasiassa, Laosissa, Namibiassa, Mongoliassa ja<br />
Tansaniassa.<br />
GEOLOGIAN ALAN YHTEISTYÖTÄ<br />
KESKI-AASIASSA<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
14
Geotiedon jakelu<br />
<br />
<br />
TIETOPALVELUJEN KEHITTÄMINEN perustuu asiakastarpeiden<br />
seurantaan ja asiakassegmenttejä hyödyntämällä. GTK:n<br />
ensisijainen viestintäkanava on verkko.<br />
GTK julkaisi kertomusvuonna yhteensä 270 julkaisua,<br />
joista 48 % luonnonvarat ja raaka-ainehuollon, 33 % energia ja<br />
ympäristöhuollon ja 16 % maankäyttö ja rakentamisen alueelle.<br />
Aineistojen verkkosaatavuuteen panostettiin voimallisesti. GTK<br />
vahvisti rooliaan kansallisena geotiedon keskuksena.<br />
MAKSUTTOMISTA VERKKOPALVELUISTA on lyhyessä ajassa<br />
kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Käyttäjämäärien<br />
kasvu jatkui ja erityisesti ammattikäyttäjille tarjottavaa<br />
palvelua (rajapintapalvelut, latauspalvelut) on lisätty. Entistä<br />
tarkemman kävijäseurantasovelluksen käyttöönotto mahdollistaa<br />
jatkossa suoran asiakaspalautteen hankinnan myös verkkopalvelujen<br />
osalta.<br />
Kertomusvuoden aikana kävijämäärät GTK:n Internetsivuilla<br />
olivat hienoisessa nousussa. Malminetsintäyhtiöille<br />
suunnattujen englanninkielisten Exploration-sivujen Exploration<br />
News ja Active Map Explorer -karttapalvelu keräsivät<br />
runsaasti vierailijoita. Exploration-sivujen kävijämäärä säilyi<br />
edellisvuoden tasolla. Sivuilla oli yhteensä 356 000 käyntiä.<br />
Myös GTK:n julkaisut-sivukokonaisuus sekä uutissivut keräsivät<br />
runsaasti englanninkielisiä kävijöitä.<br />
GTK:N TARJOAMIEN KARTTA- JA HAKUPALVELUIDEN<br />
kävijämäärät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. rattuna. Suosituimmat<br />
suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen<br />
aineistohaut, Geotieto-osion karttasivu, tutkimus-sivukokonai-sivukokonaisuus<br />
tutkimushankkeineen sekä uutiset ja artikkelit. it. Vuodesta<br />
2008 on verkkosivujen kautta voinut tilata tiedon sivuille tyneistä uusimmista valtausraporteista sekä GTK:n julkaisuista,<br />
ilmes-<br />
artikkeleista ja tiedotteista. Tämän RSS-syötepalvelun elun sio jatkoi kasvuaan<br />
suokertomusvuonna.<br />
GEOTIETOJÄRJESTELMÄ HARPPASI<br />
KÄYTTÖÖNOTTOVAIHEESEEN<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
15
Vuosi 2009 lyhyesti<br />
GTK:N TALOUS<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
1000 €<br />
70 000<br />
60 000<br />
54 694<br />
55 264<br />
59 320<br />
56 011<br />
53 626<br />
<br />
<br />
50 000<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
2005 2006 2007 2008 2009<br />
<br />
<br />
<br />
GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2009 on esitetty sivulla 3.<br />
Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/netra<br />
GTK:N HENKILÖSTÖ<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
109<br />
106<br />
109<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
106<br />
96<br />
92<br />
152<br />
160<br />
154<br />
156<br />
157<br />
134<br />
190<br />
194<br />
186<br />
0 50 100 150 200<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/rekrytointi<br />
16
Vuosi 2009 lyhyesti<br />
GTK:N TALOUS<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
1000 €<br />
70 000<br />
60 000<br />
54 694<br />
55 264<br />
59 320<br />
56 011<br />
53 626<br />
<br />
<br />
50 000<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
2005 2006 2007 2008 2009<br />
<br />
<br />
<br />
GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2009 on esitetty sivulla 3.<br />
Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/netra<br />
GTK:N HENKILÖSTÖ<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
109<br />
106<br />
109<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
106<br />
96<br />
92<br />
152<br />
160<br />
154<br />
156<br />
157<br />
134<br />
190<br />
194<br />
186<br />
0 50 100 150 200<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/rekrytointi<br />
16
GTK:N JULKAISUTOIMINTA<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
200<br />
150<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
100<br />
50<br />
<br />
<br />
0<br />
2005 2006 2007 2008 2009<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta www.gtk.fi/geotieto<br />
<br />
<br />
2<br />
<br />
3<br />
11<br />
16<br />
<br />
76<br />
199<br />
<br />
91<br />
<br />
42<br />
67<br />
<br />
0<br />
<br />
<br />
11<br />
11<br />
27<br />
1<br />
<br />
18<br />
35<br />
<br />
<br />
6<br />
6<br />
0 50 100 150 200 250<br />
<br />
<br />
17
Raaka-aineiden<br />
kysyntä pysyy vakaana<br />
KERTOMUSVUONNA 2009 GTK toimi keskellä taloustaantuman<br />
jälkimaininkeja vaihtelevine raaka-ainehintoineen.<br />
Sopeutumistoimia toteutettiin sekä valtiovallan että yrityselämän<br />
toimesta, ja niiden vaikutukset heijastuivat myös GTK:n<br />
toimintaan. Malmiaihioiden kehittämisessä varsinkin nk. junioriyritykset<br />
leikkasivat voimakkaasti toimintaansa rahoituksen<br />
puuttuessa. Tällä oli vaikutusta GTK:n tilauskantaan.<br />
GTK:n toiminta-aluetta on määrätietoisesti kuitenkin viime<br />
vuosina laajennettu energia-, ympäristö- ja maankäyttö-toimialueille<br />
eivätkä kaivannaisteollisuuden suhdanneheilahtelut<br />
enää takavuosien lailla vaikuta GTK:n toimintaan. Siten taloudelliset<br />
vaikutukset GTK:een olivat pelättyä pienemmät.<br />
Maailman raaka-ainemarkkinoille ennustetaan taantuman<br />
jälkeenkin valoisaa tulevaisuutta. Toisen maailmansodan<br />
jälkeisen voimakkaan kasvun myötä ihmiskunta on hyödyntänyt<br />
planeettamme luonnonvaroja vuolaasti. On otettu käyttöön<br />
helposti, halvalla ja yksinkertaisilla teknologioilla hyödynnettäviä<br />
raaka-aineita, öljyä, kaasua, mineraaleja ja metalleja, joilla<br />
moderni yhteiskunta on rakennettu. Modernia hyvinvointia<br />
rakennetaan edelleen varsinkin väkirikkaissa Kaukoidän maissa<br />
mutta enenevässä määrin yhä vaikeimmin saatavien elintär-<br />
keiden raaka-aineiden varassa. Tästä syystä kaivannaissektorilla<br />
tarvitaan uusajattelua, uutta tutkimusta ja teknologiaa sekä<br />
uusille maantieteellisille alueille siirtymistä. Näihin haasteisiin<br />
myös GTK pyrkii vastaamaan.<br />
Vuodesta 2003 voimistunut kiinnostus Fennoskandian alueen<br />
mineraalivaroihin jatkui kertomusvuonna edelleen, joskin<br />
talouden taantumasta johtuen edellisvuotta hieman alemmalla<br />
tasolla. Joulukuussa Rovaniemellä pidetyn FEM 2009 kaivosalan<br />
konferenssin innostava ja positiivinen ilmapiiri kuvastaa<br />
sitä uskoa tulevaisuuteen mitä alalla nyt vallitsee.<br />
Suomessa on tällä hetkellä yli 40 kehitysprojektia, joiden<br />
kiinnostuksen kohteena ovat raaka-aineet kullasta kupariin<br />
ja timanteista talkkiin. Uutena tutkimusalueena tutkitaan<br />
ympäristö-, energia- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemia<br />
hightech-metalleja kuten litiumia, niobiumia, platinaa ja palladiumia.<br />
Työsarkaa riittää myös GTK:n tutkijoille.<br />
Omasta ja johtokunnan puolesta kiitän GTK:n henkilöstöä<br />
hyvistä työsuorituksista vuonna 2009.<br />
Tom O. Niemi<br />
Puheenjohtaja<br />
18
Organisaatio ja johto<br />
<br />
TYÖ- JA<br />
ELINKEINO-<br />
MINISTERIÖ<br />
JOHTOKUNTA<br />
ESIKUNTA<br />
PÄÄJOHTAJA<br />
JOHTORYHMÄ<br />
ETELÄ-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
LÄNSI-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
KONSERNI-<br />
PALVELUT<br />
Taloushallinto<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
POHJOIS-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
Kallioperä ja<br />
raaka-aineet<br />
Merigeologia ja<br />
ge<strong>of</strong>ysiikka<br />
Tutkimuslaboratorio<br />
Henkilöstöhallinto<br />
Yleishallinto<br />
IT-palvelut<br />
Tekniset palvelut<br />
Kallioperä ja<br />
raaka-aineet<br />
Mineraalitekniikka<br />
Tietopalvelut<br />
Kallioperä ja<br />
raaka-aineet<br />
Tietopalvelut<br />
Tietopalvelut<br />
JOHTOKUNTA 1.3.2008–29.2.2012<br />
Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Tom Niemi<br />
Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen,<br />
työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö<br />
Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto<br />
Ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy<br />
Pääjohtaja Elias Ekdahl, <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />
Henkilöstön edustaja: tutkimusavustaja Jukka Eskelinen,<br />
<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />
Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen,<br />
<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />
<br />
<br />
<br />
GTK:N JOHTO<br />
Pääjohtaja Elias Ekdahl<br />
Hallintojohtaja Jorma Järvinen<br />
Ohjelmajohtaja Hannu Idman<br />
(Tiedonkeruuohjelmat, luonnonvarojen arviointi)<br />
Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen (Palvelut ja toimintaprosessit)<br />
Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi (Tutkimusohjelmat)<br />
Tutkimusjohtaja Keijo Nenonen (Eurooppa- ja Venäjä-yhteistyö)<br />
Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund (Julkisuuskuva)<br />
YKSIKÖIDEN JOHTAJAT<br />
Etelä-Suomen yksikkö: Karita Åker<br />
Itä-Suomen yksikkö: Mika Räisänen<br />
Länsi-Suomen yksikkö: Runar Blomqvist<br />
Pohjois-Suomen yksikkö: Risto Pietilä<br />
Konsernipalvelut: Erik Semenius<br />
19
<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong><br />
Rovaniemi<br />
POHJOIS-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Kaivosteollisuutta<br />
palveleva toiminta<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
LÄNSI-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Maankäyttöä<br />
ja energianhuoltoa<br />
palveleva toiminta<br />
Kokkola<br />
Kuopio<br />
Outokumpu<br />
Kaivannaisteollisuutta<br />
ja ympäristönhuoltoa<br />
palveleva toiminta<br />
ETELÄ-SUOMEN<br />
YKSIKKÖ<br />
Loppi<br />
Espoo<br />
Kasvukeskuksia<br />
palveleva toiminta ja<br />
kansainväliset projektit<br />
Etelä-Suomen yksikkö<br />
PL 96<br />
(Betonimiehenkuja 4)<br />
02151 Espoo<br />
Fax 020 550 12<br />
Itä-Suomen yksikkö<br />
PL 1237<br />
(Neulaniementie 5)<br />
70211 Kuopio<br />
Fax 020 550 13<br />
Länsi-Suomen yksikkö<br />
PL 97<br />
(Vaasantie 6)<br />
67101 Kokkola<br />
Fax 020 550 5209<br />
Pohjois-Suomen yksikkö<br />
PL 77<br />
(Lähteentie 2)<br />
96101 Rovaniemi<br />
Fax 020 550 14<br />
Kairasydänarkisto<br />
Mustinsuontie 159<br />
12600 Läyliäinen<br />
Fax (019) 445 069<br />
Mineraalitekniikan<br />
laboratorio<br />
Tutkijankatu 1<br />
83500 Outokumpu<br />
Fax (013) 557 557<br />
Puh. 020 550 11 • gtk@gtk.fi • www.gtk.fi
Change language