Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

en.gtk.fi

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2009

Geologian tutkimuskeskus


Merenpohjan käyttöä koskeva tutkimusohjelma tuottaa päätöksentekoa ja elinkeinoelämän tarpeita tukevaa tutkimustietoa

merenpohjan geologiasta merialueiden kestävän käytön, ympäristön hoidon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tutkimustieto palvelee Suomen laajan merialueen kartoittamista, merialueiden käytön suunnittelua, merenpohjan

rakentamista sekä riskien havaitsemista Itämeren alueella. Kuvassa GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen

yhteinen tutkimusalus Geomari.

Kannen kuvassa geologi Jyrki Hämäläinen ja geologiharjoittelija Matti Kinnunen.



2


GTK lyhyesti


Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa

elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa,

jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua

ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena

ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja

projektitoiminnassa.

GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio,

joka perustettiin 1885.


Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli

Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut

Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen

Huippuosaamista valituilla painoalueilla

Kansainvälisesti verkottunut toimija

Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö







Asiakaslähtöisyys


Tavoitteemme on tuntea

sidosryhmien tarpeet ja päästä

lähemmäksi asiakasta.

Yhteistyö

Arvostamme henkilöstö-

ja asiakasyhteistyötä.

Luottamus ja vastuullisuus

Tutkimuksellinen ote, luottamus

ja vastuullisuus ovat toimintamme

kulmakiviä.
























3


Kehittyvä GTK palveluksessanne



GTK ON KANSAINVÄLISESTI SUUNTAUTUNUT VALTION SEK-

TORITUTKIMUSLAITOS, joka toiminta-ajatuksensa mukaisesti

keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen, geologisen

tiedon sekä lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle ja viranomaisille.

GTK toimii valtakunnallisesti ja sillä on tärkeä rooli

alueiden kehittämisessä. GTK:n strategia perustuu yhteiskunnan

ja elinkeinoelämän odotuksiin ja tarpeisiin, mikä antaa pohjan

asiakaslähtöisen osaamis- ja palvelurakenteen kehittämiselle.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa olemme määrittäneet

neljä huippuosaamisen painoaluetta: mineraalivarat ja ekotehokas

kaivostoiminta, geoenergiaratkaisut ja energiaturvallisuus,

kestävä yhdyskuntarakentaminen sekä geotieteellinen mallinnus.

Näillä osaamisalueilla haluamme profiloitua eurooppalaiseksi

huippuosaajaksi.

Korostamme toimintaperiaatteissamme puolueettomuutta,

asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä sekä luottamusta tutkimustuloksiin

ja henkilöstöön. Tavoitteenamme on syventää sekä

kotimaista että kansainvälistä verkostoyhteistyötä ja luoda strategisia

kumppanuuksia.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET MAHDOLLISUUK-

SINA, NIUKKENEVAT RESURSSIT HAASTEINA

Toimintaympäristön muutokset haastavat meidät tarkastelemaan

sekä rakenteitamme että toimintamme painoalueita. Laitoksen

strategiset valinnat osaamisemme kehittämiseksi perustuvat

kolmeen maailmanlaajuiseen megatrendiin.

Talouden globalisaatio, luonnonvarojen kasvava kysyntä ja

ympäristönäkökohdat nivoutuvat entistä tiukemmin luonnonvarojen

saatavuuteen ja käyttöön. Haluamme olla eurooppalainen

huippuosaaja luonnonvaroihin liittyvissä tutkimuksissa

ja samalla edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. GTK:lla on

keskeinen vaikuttajarooli sekä Suomen että EU:n mineraalipolitiikassa.

Fennoskandian ja Suomen merkitys raaka-aineiden

lähteenä vahvistuu. Taloustaantuman jälkeinen malminetsintä

Suomessa piristyy ja kaivostoiminta laajenee. Tämä merkitsee

myös GTK:n palvelukysynnän elpymistä.

Asutus keskittyy, voimakas muuttoliike kasvukeskuksiin on

vallalla ja rakentaminen jatkuu voimakkaana. EU:n direktiivit

ohjaavat kansallisia tarpeita ja asettavat lisävaatimuksia. Yhdyskuntien

nopea kasvu merkitsee kysyntää geologiselle tiedolle infrastruktuurien

rakentamiseen ja huoltoon liittyvissä haasteissa.

Keskeisiä tarpeita ovat mm. toimiva kiviaines-, vesi- ja jätehuolto.

Asutusten keskittyminen merkitsee myös lisääntyvää tarvetta

ympäristön tilan seurantaan ja erilaisten riskien arviointiin.

Myös ilmasto- ja energiapolitiikan merkitys kasvaa. Valtiovallan

keskeisiä linjauksia ovat uusiutuvien energialähteiden

lisääntyvä käyttö, omavaraisuus ja energiatuotannon monipuolisuus.

GTK:lla on tärkeä rooli uusien kotimaisten ja vähäpäästöisten

energiaratkaisujen kehittämisessä. Maa- ja kalliolämmön

hyödyntäminen onkin kasvava palvelusektorimme. Turvevarojen

inventoinnissa ja turpeen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa

GTK:n rooli on keskeinen. GTK on mukana pitkäjänteisessä tutkimustyössä

käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseksi turvallisesti

suomalaiseen kallioperään. Hightech-metallien merkitys

kasvaa kehitettäessä tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja kuten

superjohteita, energiahuoltoon liittyviä ratkaisuja tai nano- ja

hybriditeknologioita. GTK:lla on johtava rooli EU:ssa näihin tulevaisuuden

metalleihin liittyvissä tutkimuksissa.

Syksyllä 2008 alkanut kansantalouden notkahdus vaikuttaa

myös GTK:n toimintaan. Budjettirahoituksemme pienenee

4


valtion suunnatessa voimavaroja taloustaantuman torjuntaan

ja työllisyyden elvyttämiseen. Toisaalta myös taantuman kurimuksessa

elävä kunta- ja yksityissektori harkitsevat entistä

tarkemmin ulkopuolisten palvelujen käyttöä. Lähivuosina

joudumme niukkenevien resurssien myötä supistamaan monia

toimintojamme ja keskittämään osaamistamme strategisille

painoalueille. Konkreettinen ja keskeinen haasteemme on myös

ikääntyvä henkilöstömme, jonka on kyettävä huolehtimaan

kasvavista osaamisvaatimuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta.

Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi onkin yksi henkilöstöpolitiikkamme

keskeisiä pilareita.

KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAVUUS VAHVISTUU

GTK on tunnustettu kansainvälinen toimija, jolla on aktiiviset

kumppanuussuhteet niin teollisuuden kuin alan tutkimusorganisaatioidenkin

kanssa. GTK:lla on keskeinen rooli sekä Suomen

että EU:n mineraalipolitiikkaan liittyvien tavoitteiden toteuttajana.

Euroopan uusi raaka-ainealoite (Raw Materials Initiative),

INSPIRE-direktiivin toimeenpano ja niihin liittyvät hankekokonaisuudet

tarjoavat merkittävän mahdollisuuden GTK:n kansainvälistymiselle

ja kansainvälisen roolin vahvistamiselle.

GTK nostaa aktiivisuuttaan ja tavoitetasoaan eurooppalaisena

geoalan asiantuntijana sekä EU-tasoisen yhteisen tietoperustan

(OneGeology) rakentajana ja ylläpitäjänä. EU:n puiteohjelmien,

kansainvälisten kehityspankkien ja ulkoministeriön

rahoituksella toteutettavalla vientiprojektitoiminnalla on tärkeä

merkitys laitoksen kansainvälistymisen, verkostoitumisen ja

toiminnan rahoituksen kannalta.

Pitkäaikaiset ponnistelut vientiprojektien saamiseksi

tuottavat tulosta. Ugandan ja Nigerian kartoitusprojektit on

aloitettu. GTK on toiminut aktiivisesti myös ulkoministeriön

suuntaan saadakseen vireille uusia kehitysyhteistyöprojekteja,

ja useat UM:n kehittämät IKI-hankkeet ovatkin käynnistymässä

Afrikassa ja Keski-Aasiassa.

GTK saavutti kaikki vuodelle 2009 asetetut tulostavoitteet

kiitettävin arvosanoin. Kykenimme myös viemään eteenpäin

tärkeitä kehittämishankkeita. Parhaat kiitokseni koko henkilöstölle

ja laitoksen johtokunnalle. Samalla haluan kiittää myös

sidosryhmiämme ja kumppaneitamme vuodesta 2009.

Elias Ekdahl

pääjohtaja

PALVELEVA GEOALAN

OSAAMISKESKUS
































5


Toiminta jatkui tuloksellisena





USEAN VUODEN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSENA kertomusvuonna

käyttöönotettu GTK:n keskitetty tietojärjestelmä ja

toteutetut kehittämistoimenpiteet, erityisesti strategioiden täsmentäminen

ja ohjelmarakenteen uudistaminen, luovat hyvän






perustan sekä laitoksen toiminnan tuloksellisuuden että palvelukyvyn

edelleen kehittämiselle.

GTK:N SUORITTEIDEN, PALVELUIDEN JA AINEISTOJEN

KYSYNTÄ jatkui korkealla tasolla, mutta taloudellisen tilanteen

tiukentuminen niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti heijastui

kertomusvuonna etenkin GTK:n maksullisen toiminnan

volyymiin. Asiakasryhmien keskinäisissä osuuksissa ei tapahtunut

olennaisia muutoksia. Kaivannaisteollisuus säilyi edelleen

merkittävimpänä asiakkaana. Yhteisrahoitteisen toiminnan

osuus kääntyi kasvuun usean vuoden laskuvaiheen jälkeen aktiivisen

kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta.

Verkkopalvelujen käyttö jatkoi kasvuaan. Maksuttomista

verkkopalveluista on nopeasti kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava.

Kertomusvuonna uudistetun strategian keskeisenä lähtökohtana

on palvelusuuntautuneisuuden vahvistaminen toiminnan

ohjauksessa. Uudistetun tiedonkeruu- ja tutkimusohjelmarakenteen

tavoitteena on toiminnan suuntaaminen sidosryhmien

ja yhteiskunnan kannalta keskeisten haasteiden ohjaamana.

Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä ovat toimintaprosessien

ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain

ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi

sekä palvelujen tuotteistus.

GTK VAHVISTI VERKOSTOITUMISTAAN niin kotimaassa

kuin kansainvälisesti, mikä näkyi mm. lukuisina yhteishankkeina.

Strategisia kumppanuuksia solmittiin teollisuuden ja

tutkimuslaitosten kanssa, varsinkin luonnonvarojen kestävään

käyttöön, ilmastomuutokseen sekä geoenergian hyödyntämiseen

liittyvissä tutkimuksissa. GTK osallistui aktiivisesti

Suomen Vuoriklusterin kehittämiseen ja EU:n raaka-aineita

koskevan aloitteen jatkoselvityksiin. GTK aloitti Suomen mineraalistrategian

prosessin suunnittelun yhdessä sidosryhmien

kanssa. Strategia valmistuu syyskuussa 2010.

Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen

kanssa oli vilkasta ja laajeni muun muassa paikkatietojen

palveluratkaisujen kehittämisessä, ympäristö- ja luonnonvara-




6


PIILEVÄT MINERAALIT KÄYTTÖÖN




tiedon tietopalvelujen ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksen

ja käytettävyyden parantamisessa, INSPIREtyöryhmissä

ja useissa muissa tutkimustoiminnan kansallisten

edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa.

Yhteistyössä yliopistojen kanssa toimiva Suomen isotooppigeologian

laboratorio vakiinnutti toimintansa.

Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 82 yhteisrahoitteista

hanketta, joista kolmasosa EU:n osarahoitukseen

perustuvia. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri

on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden

käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan

geologista asiantuntemusta.

GTK tuki kertomusvuonna ministeriötä kaivostoiminnan

kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä keskeisinä

asioina kaivosrekisterin ja kaivossektorin verkkopalvelujen

kehittäminen ja kaivoslain uudistaminen.

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMISEN PAI-

NOPISTE oli osaamisen kehittämisessä strategioiden

priorisoimilla alueilla. Huippuosaamisen kehittämisohjelman

puitteissa 13 GTK:n tutkijaa tai geologia vieraili

tutkimusorganisaatioissa mm. Euroopassa, Yhdysvalloissa,

Kanadassa, Australiassa ja Afrikassa. Vastaavasti GTK:ssa

vieraili alansa huippuasiantuntijoita Saksasta, Japanista ja

Australiasta.

Akateemisen koulutuksen saaneiden osuus oli 47 %

vuonna 2009. Vuoden 2009 henkilötyövuosikertymä oli

666 henkilötyövuotta, mikä oli 26 henkilötyövuotta vähemmän

kuin edellisenä vuotena.











































7


Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto












GTK:N KESKEISEN tehtäväalueen ja työn pitkäjänteisyyden

merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti yhteiskunnan

toiminnassa. Kaivannaistoiminnan arvokehitys ja investoinnit

ovat olleet vahvassa kasvussa GTK:n kokoaman alan tuotantoja

kansantaloudellista merkitystä kuvaavan vuosittaisen tilastojulkaisun

mukaan (http://arkisto.gtk.fi/tr/tr179.pdf). Julkaisu

ilmestyi kertomusvuonna toista kertaa.

LUONNONVAROJEN ESIINTYMISTÄ KOSKEVIEN GTK:N

AINEISTOJEN JA PALVELUJEN KYSYNTÄ jatkui monipuolisena

ja vilkkaana, mutta kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin

vuonna 2008. Kaivosalan suhdannenäkymien kohentuminen

näkyi mm. GTK:n mineraaliteknisten palveluiden hyvänä kysyntänä

loppuvuodesta. GTK:n tutkimuksiin perustuvien suurten

kaivosten, Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen ja Sotkamon

Talvivaaran nikkelikaivoksen, toiminta vakiintui. Niin

ikään GTK:n löytämien Sodankylän Kevitsan nikkeli–kupari–

platina-esiintymän ja Ilomantsin Pampalon kultaesiintymän

hyödyntämisestä tehtiin kaivoksen rakentamispäätökset. Metallien

hinnat alkoivat nousta loppuvuodesta, mikä edesauttaa

muiden jo pitkälle edenneiden kaivoshankkeiden etenemistä.

Kertomusvuonna valmistui sidosryhmäkyselyyn perustuva

selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa.

Selvitys kattaa alan keskeiset toimijat ja raaka-aineiden tarvitsijat

Suomessa. GTK:n toimintastrategia ja menetelmät saavat

yleisesti myönteisen arvion. Omavaraisuutta pidetään strategisesti

merkittävänä seikkana. Ympäristötekijöiden merkityksen

korostuminen tulevaisuudessa voi entisestään lisätä paineita

kotimaisiin raaka-aineisiin. Selvitys nostaa myös esiin ehdotuksia

GTK:n toiminnan ja roolin kehittämiseen.







8


PLATINARYHMÄN MINERAALIEN

KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN

GTK:n vahva panos EU:n komission Sustainable

Mineral Resources Technology Platformissa

johti ProMine-hankkeen (Nano-particle products

from new mineral resources in Europe) käynnistymiseen

toukokuussa. Kyseessä on kaikkein aikojen

laajin GTK:n koordinoima EU-rahoitteinen tutkimushanke.

Hankkeen budjetti on 18 milj. euroa ja

siihen osallistuu 27 partneria 11 eri maasta. Hankkeessa

on vahva teollisuuden osallistuminen ja

haasteelliset innovaatiotavoitteet.

KERTOMUSVUODEN TUTKIMUSTULOKSET

vahvistavat ja täsmentävät käsitystä Suomen kallioperän

malmipotentiaalisuudesta. Fennoskandian

kilven malmipotentiaalia koskeva kartta julkaistiin

yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Arvio

Suomen platinametallien todennetuista ja oletetuista

kokonaisvaroista valmistui US Geological

Surveyn kehittämää menetelmää käyttäen osana

laajempaa Suomen metallivarantojen arviointityötä.

Suomen hightech-metallipotentiaalia koskeva

monivuotinen arviointityö aloitettiin. Vuonna 2009

valmistui yhdeksän laajaa raporttia malmipotentiaalikartoituksista.

Luonnonkivitutkimusten painopiste oli maksullisissa

toimeksiannoissa Itä-Suomessa. Kiviainestutkimuksia

tehtiin maakuntaliittojen kanssa yhteistyössä

Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla.

Pohjavesi-esiintymien arviointia tehtiin suurilla

pohjavesimuodostumilla yhteisrahoitteisesti

ympäristöhallinnon ja alan yritysten kanssa. Yhteisrahoitteiset

hankkeet (12 kpl) painottuvat Etelä- ja

Länsi-Suomen pohjavesialueille.


































GEOLOGISTEN LUONNONVAROJEN TILINPITO-

KONSEPTIN laajentaminen kiviaineksista muihin

mineraalisiin luonnonvaroihin sekä kaivostoiminnan

ja rakentamisen sivutuotteisiin ja jätteisiin

aloitettiin.

Geologisten luonnonvarojen tilinpitoa koskeva

kokonaissuunnitelma valmistui. Suunnitelma toimii

pohjana lähivuosien luonnonvarojen tilinpidon kehittämistyölle.

Alustava suunnitelma kaivostilastoinnin

kehittämisestä annettiin ministeriölle. Tieteellistä

tutkimusta ja yhteistyötä vahvistettiin suunnitellusti

luonnonvarojen kestävän käytön ja ilmastomuutoksen

hillitsemis- ja sopeutumistoimien aihepiireissä

osana EU:n yhteistä toimintapolitiikkaa.











9


Energia ja ympäristö














ENERGIASEKTORILLA GTK TOIMI KERTOMUSVUONNA

AKTIIVISESTI ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti.

Geoenergiatutkimusta vahvistettiin tavoitteen mukaisesti

ja toiminta energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi

ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden

käytön tehostamiseksi vahvistui edelleen. Tavoitteena on erityisesti

suurten energiakulutuskohteiden ja ns. hybridiratkaisujen

aktiivinen kehittäminen korkeakoulujen ja alan teknologia-




10


UUSIUTUVA GEOENERGIA




yritysten kanssa maksullisina ja yhteisrahoitteisina

hankkeina. Geoenergian käyttö on vahvassa kasvussa

sekä suurkiinteistöissä että pientaloissa.

Ydinenergian näköpiirissä oleva lisärakentaminen

Suomessa luo kasvavaa kysyntää GTK:n

asiantuntemukselle. Ydinjätteiden loppusijoitustutkimukset

jatkuivat kansainvälisessä tutkimusverkostossa

ja voimayhtiöiden tilaustutkimuksina

turvallisten loppusijoitusratkaisujen kehittämiseksi.

Kertomusvuonna alkoi monivuotinen kansainvälinen

Grönlantiin kohdistuva tutkimushanke

mannerjäätikön sulamisvesien mahdollisten

vaikutusten selvittämiseksi ydinjätteiden loppusijoitusoloihin.

Hankkeeseen osallistuu useita alan

organisaatioita mm. USA:sta ja Iso-Britanniasta,

ja sen päärahoittajia ovat kotimaiset ja ulkomaiset

voimayhtiöt.

OSANA ILMASTOMUUTOKSEN HILLITSEMIS- S-

JA SOPEUTUMISTOIMIEN aihepiiriä GTK liittyi

eurooppalaiseen ENeRG-verkostoon, jossa selvitetään

parhaita teknologisia ratkaisuja mm. hiilidiok-ioksidin

talteenottoon ja sitomiseen sekä geoenergiaan.

GTK tutkii vuosittain noin 30 000 ha:n suoalan

(noin 300 suota), ja kertomusvuonna turve-

varojen kartoitustulos ylitti tavoitteen. Uusi laserkeilausmenetelmä

on todettu tehokkaaksi, ja tulevaisuudessa

GTK:n turvevarojen kartoituksessa a

voidaankin työläs vaaitus korvata laserkeilausai-aineistosta

saadulla korkeusmallilla aineiston kattavuuden

edetessä.

GTK osallistui kertomusvuonna alkaneeseen

kansallisen suo- ja turvemaiden

strategian valmisteluun. Kansallisen suo- ja

turvemaiden strategian tavoitteena on luoda

yhtenäinen, ajantasainen näkemys soiden ja

suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta

ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen

soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Strategia

valmistuu syyskuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriön

johdolla.













































11


Maankäyttö ja rakentaminen









TULOSALUEELLA PAINOPISTE KERTOMUSVUONNA OLI

taloudellisuuden ja ympäristönäkökohdat huomioivien suunnitteluratkaisujen

edistämisessä kasvukeskusalueilla. Keskeisiä

teemoja olivat valtakunnallisen maakairausrekisterin rakentamisen

aloittaminen yhteistyössä Liikenneviraston ja alan konsulttien

kanssa, pääkaupunkiseudun Länsimetro-hanke sekä

Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien kanssa rakennettu

Geotietojärjestelmä.

Yhteistyössä ympäristöhallinnon ja alan konsulttien kanssa

valmistui ja otettiin käyttöön Tapir-verkkopalvelu (www.gtk.fi/

tapir), jossa kuka tahansa voi selvittää haluamiensa kemikaalien

luontaiset taustapitoisuudet määrätyllä, valitulla alueella.

Elokuinen julkistamistilaisuus sai runsaasti huomiota sekä

mediassa että alan toimijoiden keskuudessa. Palvelu perustuu

valtioneuvoston asetukseen pilaantuneen maan tutkimuksista

ja kunnostuksesta.




12


RAAKAVEDEN

SAANNIN TURVAAMINEN





GTK kartoittaa kahdessa erillisessä hankkeessa happamien

sulfaattimaiden sijaintia, ominaisuuksia ja vaikutuksia.

Yhteisrahoitteisissa, vuonna 2009 alkaneissa Life+- ja EAKRhankkeissa

etsitään keinoja ehkäistä haittojen syntyä ja kehitetään

menetelmiä syntyvien haitallisten valumien torjumiseksi.

Tulosten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia ja maankäytön

ohjeita.

GEOLOGISEN KARTOITUKSEN PAINOPISTE oli kertomusvuonna

kallio- ja maaperäprosessien uudistamiseen liittyvissä

karttatietokantojen rakentamisessa sekä ympäristö-, taajamaja

merenpohjan yhteisrahoitteisissa hankkeissa koti- ja ulkomaisten

yhteistyökumppanien kanssa.

Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 1.0-versiot valmistuivat.

Kansainvälinen yhteistyö mm. OneGeology- ja INSPI-

RE-verkostossa geotietomallien ja käsitteiden harmonisoimiseksi

jatkui suunnitellusti. Valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän

rakentaminen aloitettiin infra-alan toimijoiden

kanssa. Valtakunnallisen järjestelmän tavoitteena on säästää

suunnittelukustannuksia ja edesauttaa ympäristönäkökohtien

huomioimista maankäyttöratkaisuissa.

GTK osallistui merkittävällä asiantuntijapanoksella

useisiin kansallisiin ja EU:n valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin

(mm. maakuntakaavoitus, INSPI-

RE-direktiivi, meristrategiadirektiivi).

Kertomusvuonna laadittiin yhteensä 52 kirjallista

lausuntoa, osa maksullisina, joiden keskeisinä

aihepiireinä olivat maakuntakaavoitus,

Natura-alueet, ympäristövaikutusten

arviointi ja vesien hoitosuunnitelmat.







































13


Kansainvälinen

toiminta





GTK OLI HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI erilaisissa tutkimushankkeissa,

ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kääntyi

kasvuun. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin on

ProMine-hanke, joka käynnistyi GTK:n johdolla pitkällisen

valmistelutyön jälkeen.

EU:n rahoituksen ohjelmakauden 2007–2013 hanketoiminta

aktivoitui vuonna 2009. Seitsemän uutta hanketta alkoi

ja osassa jo aiemmin rahoituspäätöksen saaneista hankkeista

toiminta pääsi kunnolla alkamaan. EU-hankkeiden määrä oli

kertomusvuonna noin 30.

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ JATKUI VAH-

VANA. Uutena elementtinä nousi vahvasti esiin EU:n raakaainealoite

(RMI), jonka tiimoilta osallistuttiin sekä komission

asettaman työryhmän että Eurogeosurveys-verkoston verkoston (EGS)

työskentelyyn. EGS:n toiminta aktivoitui ja asiantuntijaryhmien

panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen tkimuksen ja struktuurin linjaamisessa on muodostumassa merkittäväksi.

Mineraalisektorin kansainvälistyminen heijastui ulkoministeriön

kanssa tiiviissä yhteistyössä yössä loppuvuodesta toteutetun

informaatioinfra-

seminaarin teemoissa, jotka käsittelivät kaivostoimintaan liittyvien

rahavirtojen läpinäkyvyyttä kehitysmaissa (EITI-prosessi)

ja yhteispohjoismaista Minerals for Development-aloitetta.

EU-rahoitteinen monivuotinen nen GTK:n johtama hanke jatkui, ja useita hankkeita valmisteltiin EU:n tutkimus-

BaltCICAverkostossa.

MERKITTÄVIÄ VIENTIHANKKEITA ITA

vuonna 2009 olivat IDA- ja

NDF-rahoitteiset Ugandan kallioperän kartoitushankkeet,

British Geological Surveyn johdolla olla toteutettava mian hanke Nigeriassa sekä ulkoministeriön tuella

käynnistymässä olevat ns. IKI-hankkeet (Instituutioiden

välisen kehityksen instrumentti) Keskigeoke-

Aasiassa, Laosissa, Namibiassa, Mongoliassa ja

Tansaniassa.

GEOLOGIAN ALAN YHTEISTYÖTÄ

KESKI-AASIASSA






































14


Geotiedon jakelu



TIETOPALVELUJEN KEHITTÄMINEN perustuu asiakastarpeiden

seurantaan ja asiakassegmenttejä hyödyntämällä. GTK:n

ensisijainen viestintäkanava on verkko.

GTK julkaisi kertomusvuonna yhteensä 270 julkaisua,

joista 48 % luonnonvarat ja raaka-ainehuollon, 33 % energia ja

ympäristöhuollon ja 16 % maankäyttö ja rakentamisen alueelle.

Aineistojen verkkosaatavuuteen panostettiin voimallisesti. GTK

vahvisti rooliaan kansallisena geotiedon keskuksena.

MAKSUTTOMISTA VERKKOPALVELUISTA on lyhyessä ajassa

kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Käyttäjämäärien

kasvu jatkui ja erityisesti ammattikäyttäjille tarjottavaa

palvelua (rajapintapalvelut, latauspalvelut) on lisätty. Entistä

tarkemman kävijäseurantasovelluksen käyttöönotto mahdollistaa

jatkossa suoran asiakaspalautteen hankinnan myös verkkopalvelujen

osalta.

Kertomusvuoden aikana kävijämäärät GTK:n Internetsivuilla

olivat hienoisessa nousussa. Malminetsintäyhtiöille

suunnattujen englanninkielisten Exploration-sivujen Exploration

News ja Active Map Explorer -karttapalvelu keräsivät

runsaasti vierailijoita. Exploration-sivujen kävijämäärä säilyi

edellisvuoden tasolla. Sivuilla oli yhteensä 356 000 käyntiä.

Myös GTK:n julkaisut-sivukokonaisuus sekä uutissivut keräsivät

runsaasti englanninkielisiä kävijöitä.

GTK:N TARJOAMIEN KARTTA- JA HAKUPALVELUIDEN

kävijämäärät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. rattuna. Suosituimmat

suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen

aineistohaut, Geotieto-osion karttasivu, tutkimus-sivukokonai-sivukokonaisuus

tutkimushankkeineen sekä uutiset ja artikkelit. it. Vuodesta

2008 on verkkosivujen kautta voinut tilata tiedon sivuille tyneistä uusimmista valtausraporteista sekä GTK:n julkaisuista,

ilmes-

artikkeleista ja tiedotteista. Tämän RSS-syötepalvelun elun sio jatkoi kasvuaan

suokertomusvuonna.

GEOTIETOJÄRJESTELMÄ HARPPASI

KÄYTTÖÖNOTTOVAIHEESEEN






































15


Vuosi 2009 lyhyesti

GTK:N TALOUS





1000 €

70 000

60 000

54 694

55 264

59 320

56 011

53 626



50 000

















40 000

30 000

20 000

10 000

0

2005 2006 2007 2008 2009




GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2009 on esitetty sivulla 3.

Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/netra

GTK:N HENKILÖSTÖ






109

106

109

























106

96

92

152

160

154

156

157

134

190

194

186

0 50 100 150 200

2007

2008

2009

Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/rekrytointi

16


Vuosi 2009 lyhyesti

GTK:N TALOUS





1000 €

70 000

60 000

54 694

55 264

59 320

56 011

53 626



50 000

















40 000

30 000

20 000

10 000

0

2005 2006 2007 2008 2009




GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2009 on esitetty sivulla 3.

Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/netra

GTK:N HENKILÖSTÖ






109

106

109

























106

96

92

152

160

154

156

157

134

190

194

186

0 50 100 150 200

2007

2008

2009

Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/rekrytointi

16


GTK:N JULKAISUTOIMINTA













200

150






100

50



0

2005 2006 2007 2008 2009





















Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta www.gtk.fi/geotieto



2


3

11

16


76

199


91


42

67


0



11

11

27

1


18

35



6

6

0 50 100 150 200 250



17


Raaka-aineiden

kysyntä pysyy vakaana

KERTOMUSVUONNA 2009 GTK toimi keskellä taloustaantuman

jälkimaininkeja vaihtelevine raaka-ainehintoineen.

Sopeutumistoimia toteutettiin sekä valtiovallan että yrityselämän

toimesta, ja niiden vaikutukset heijastuivat myös GTK:n

toimintaan. Malmiaihioiden kehittämisessä varsinkin nk. junioriyritykset

leikkasivat voimakkaasti toimintaansa rahoituksen

puuttuessa. Tällä oli vaikutusta GTK:n tilauskantaan.

GTK:n toiminta-aluetta on määrätietoisesti kuitenkin viime

vuosina laajennettu energia-, ympäristö- ja maankäyttö-toimialueille

eivätkä kaivannaisteollisuuden suhdanneheilahtelut

enää takavuosien lailla vaikuta GTK:n toimintaan. Siten taloudelliset

vaikutukset GTK:een olivat pelättyä pienemmät.

Maailman raaka-ainemarkkinoille ennustetaan taantuman

jälkeenkin valoisaa tulevaisuutta. Toisen maailmansodan

jälkeisen voimakkaan kasvun myötä ihmiskunta on hyödyntänyt

planeettamme luonnonvaroja vuolaasti. On otettu käyttöön

helposti, halvalla ja yksinkertaisilla teknologioilla hyödynnettäviä

raaka-aineita, öljyä, kaasua, mineraaleja ja metalleja, joilla

moderni yhteiskunta on rakennettu. Modernia hyvinvointia

rakennetaan edelleen varsinkin väkirikkaissa Kaukoidän maissa

mutta enenevässä määrin yhä vaikeimmin saatavien elintär-

keiden raaka-aineiden varassa. Tästä syystä kaivannaissektorilla

tarvitaan uusajattelua, uutta tutkimusta ja teknologiaa sekä

uusille maantieteellisille alueille siirtymistä. Näihin haasteisiin

myös GTK pyrkii vastaamaan.

Vuodesta 2003 voimistunut kiinnostus Fennoskandian alueen

mineraalivaroihin jatkui kertomusvuonna edelleen, joskin

talouden taantumasta johtuen edellisvuotta hieman alemmalla

tasolla. Joulukuussa Rovaniemellä pidetyn FEM 2009 kaivosalan

konferenssin innostava ja positiivinen ilmapiiri kuvastaa

sitä uskoa tulevaisuuteen mitä alalla nyt vallitsee.

Suomessa on tällä hetkellä yli 40 kehitysprojektia, joiden

kiinnostuksen kohteena ovat raaka-aineet kullasta kupariin

ja timanteista talkkiin. Uutena tutkimusalueena tutkitaan

ympäristö-, energia- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemia

hightech-metalleja kuten litiumia, niobiumia, platinaa ja palladiumia.

Työsarkaa riittää myös GTK:n tutkijoille.

Omasta ja johtokunnan puolesta kiitän GTK:n henkilöstöä

hyvistä työsuorituksista vuonna 2009.

Tom O. Niemi

Puheenjohtaja

18


Organisaatio ja johto


TYÖ- JA

ELINKEINO-

MINISTERIÖ

JOHTOKUNTA

ESIKUNTA

PÄÄJOHTAJA

JOHTORYHMÄ

ETELÄ-SUOMEN

YKSIKKÖ

Maankäyttö

ja ympäristö

LÄNSI-SUOMEN

YKSIKKÖ

Maankäyttö

ja ympäristö

KONSERNI-

PALVELUT

Taloushallinto

ITÄ-SUOMEN

YKSIKKÖ

Maankäyttö

ja ympäristö

POHJOIS-SUOMEN

YKSIKKÖ

Maankäyttö

ja ympäristö

Kallioperä ja

raaka-aineet

Merigeologia ja

geofysiikka

Tutkimuslaboratorio

Henkilöstöhallinto

Yleishallinto

IT-palvelut

Tekniset palvelut

Kallioperä ja

raaka-aineet

Mineraalitekniikka

Tietopalvelut

Kallioperä ja

raaka-aineet

Tietopalvelut

Tietopalvelut

JOHTOKUNTA 1.3.2008–29.2.2012

Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Tom Niemi

Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen,

työ- ja elinkeinoministeriö

Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö

Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy

Pääjohtaja Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Henkilöstön edustaja: tutkimusavustaja Jukka Eskelinen,

Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen,

Geologian tutkimuskeskus (GTK)




GTK:N JOHTO

Pääjohtaja Elias Ekdahl

Hallintojohtaja Jorma Järvinen

Ohjelmajohtaja Hannu Idman

(Tiedonkeruuohjelmat, luonnonvarojen arviointi)

Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen (Palvelut ja toimintaprosessit)

Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi (Tutkimusohjelmat)

Tutkimusjohtaja Keijo Nenonen (Eurooppa- ja Venäjä-yhteistyö)

Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund (Julkisuuskuva)

YKSIKÖIDEN JOHTAJAT

Etelä-Suomen yksikkö: Karita Åker

Itä-Suomen yksikkö: Mika Räisänen

Länsi-Suomen yksikkö: Runar Blomqvist

Pohjois-Suomen yksikkö: Risto Pietilä

Konsernipalvelut: Erik Semenius

19


Geologian tutkimuskeskus

Rovaniemi

POHJOIS-SUOMEN

YKSIKKÖ

Kaivosteollisuutta

palveleva toiminta

ITÄ-SUOMEN

YKSIKKÖ

LÄNSI-SUOMEN

YKSIKKÖ

Maankäyttöä

ja energianhuoltoa

palveleva toiminta

Kokkola

Kuopio

Outokumpu

Kaivannaisteollisuutta

ja ympäristönhuoltoa

palveleva toiminta

ETELÄ-SUOMEN

YKSIKKÖ

Loppi

Espoo

Kasvukeskuksia

palveleva toiminta ja

kansainväliset projektit

Etelä-Suomen yksikkö

PL 96

(Betonimiehenkuja 4)

02151 Espoo

Fax 020 550 12

Itä-Suomen yksikkö

PL 1237

(Neulaniementie 5)

70211 Kuopio

Fax 020 550 13

Länsi-Suomen yksikkö

PL 97

(Vaasantie 6)

67101 Kokkola

Fax 020 550 5209

Pohjois-Suomen yksikkö

PL 77

(Lähteentie 2)

96101 Rovaniemi

Fax 020 550 14

Kairasydänarkisto

Mustinsuontie 159

12600 Läyliäinen

Fax (019) 445 069

Mineraalitekniikan

laboratorio

Tutkijankatu 1

83500 Outokumpu

Fax (013) 557 557

Puh. 020 550 11 • gtk@gtk.fi • www.gtk.fi

More magazines by this user
Similar magazines